Viimeksi julkaistu 4.6.2021 17.16

Täysistunnon puheenvuoro PTK 13/2015 vp Täysistunto Tiistai 2.6.2015 klo 12.00—21.59

3.  Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta

Valtioneuvoston tiedonantoVNT 1/2015 vp
17.32 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr :

Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus vie kansalaisilta uskon politiikkaan. Eniten leikataan niiltä, joilla on valmiiksi vähiten. Pääministeri Sipilä on sanonut, että kaikilta suomalaisilta leikataan. Se ei pidä paikkaansa. Meiltä hyväosaisilta ei viedä mitään. Hyväosaisen venevero on kuin veisi tikkarin ministerin suusta, ei tunnu missään. Hallituksen leikkauksista suurin osa kohdistuu pienituloisiin ja heihin, joille julkiset palvelut ovat elintärkeitä. Sosiaalietuuksiin kohdistetut indeksien leikkaukset kasvattavat tuloeroja, pienituloisuutta, lapsiköyhyyttä ja köyhyydessä elävien vanhusten määrää — näin on eduskunnan tietopalvelu laskenut. Julkisia palveluita heikennetään ja palvelumaksuja korotetaan. Hallitus on sokea köyhyydelle, eriarvoisuudelle, romuttaa hyvinvointivaltion turvarakenteet ja unohtaa tasa-arvon. Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä hallitus ottaa ainoastaan taka-askeleita. 

Jos hallitusohjelmasta pitäisi päätellä, millaisen Suomen kolmen ässän hallitus haluaa, vastaus kuuluisi: hallitus haluaa Suomesta eriarvoisen takapajulan, jossa köyhien perheiden lapsilta on viety tasavertainen mahdollisuus opiskeluun ja jossa nuoret naiset eivät enää uskalla hankkia lapsia. 

Sipilän hallituksen ohjelma on ensimmäinen hallitusohjelma sitten Paavo Lipposen ensimmäisen hallitusohjelman, joka ei mainitse tasa-arvon edistämistä hallituksen tavoitteena, ei myöskään erittele keinoja tasa-arvon saavuttamiseksi. Hallitus jättää ruman jäljen suomalaisen tasa-arvon historiaan. Vaikka tasa-arvo meillä toteutuu edelleen puutteellisesti, hallitusohjelmakirjauksilla on ollut tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä. Hallitusohjelman ainoa viittaus sukupuolten tasa-arvoon on toteamus siitä, että miehet ja naiset ovat Suomessa tasa-arvoisia. Hallituksen käsitys, että tasa-arvo on Suomessa jo riittävästi toteutunut eikä sitä kohden tarvitse erikseen pyrkiä, osoittaa pöyristyttävää tietämättömyyttä tai piittaamattomuutta. 

Hallitus ei esitä tekemiensä leikkausten ja elvytystoimien vaikutuksia tulonjakoon mutta ei myöskään sukupuolivaikutuksia. Johtuuko tämä hallituksen häpeästä omaa politiikkaansa kohtaan? En ihmettelisi. Vaikka hallitus ei tee sukupuolivaikutusten arviointia, hallituksen toimilla on merkittäviä sukupuolivaikutuksia. Indeksileikkauksista selvästi suurempi osa, 58 prosenttia, kohdistuu naisiin. Myös julkisen talouden leikkauksista valtaosa kohdentuu naisvaltaisille aloille. Julkisella sektorilla työskentelevistä 72 prosenttia on naisia. Julkisen sektorin leikkaukset johtavat siis työpaikkojen vähenemiseen erityisesti naisilta. Kuntiin ja niiden tehtäviin kohdistuvat leikkaukset samoin kuin hallituksen uhkaus antaa kunnille vapaat kädet olla noudattamatta osaa nykyisestä peruspalveluita koskevasta lainsäädännöstä johtaa myös erityisesti naisiin kohdistuviin irtisanomisiin. Hallituksen julkiseen sektoriin kohdistuvat leikkaukset iskevät kaikkein kipeimmin naisvaltaisiin aloihin ja lisäävät naisten työttömyyttä. 

Hallitus tekee oikeistolaista sosiaalipolitiikkaa, jossa hoivavastuu vyörytetään julkiselta yksityiselle. Kun näin tehdään, vastuun kantavat ennen muuta naiset. Hallituksen kaavailema vanhempainvapaan lomakertymän leikkaus koskee nimenomaan naisia, sillä he käyttävät vanhempainvapaasta yli 90 prosenttia. 

Erityisen räikeä, sukupuolittunut ja eriarvoisuutta kasvattava arvovalinta on päivähoitoon tehdyt leikkaukset ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden poisto työttömien vanhempien lapsilta. Hallitus rajoittaa päivähoito-oikeutta, nostaa päivähoitomaksuja ja kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoja. Päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja kasvattaa lasten eriarvoisuutta. Ryhmäkokojen kasvattaminen tarkoittaa myös päivähoidon työntekijöiden vähentämistä ja lisää naisvaltaisen alan työttömyyttä. 

Vanhuspalvelujen henkilöstön vähentäminen, päivähoidon ryhmäkoon kasvattaminen ja koulujen luokkakoon suurentaminen koskevat naisvaltaisia aloja. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkaminen kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin, sillä naiset kantavat suurimman hoivavastuun lapsista. Siksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkaminen heikentää ennen muuta naisten työssäkäynnin edellytyksiä. (Puhemies koputtaa) Miksi hallitus heikentää naisten työssäkäynnin edellytyksiä, jos sen on tarkoitus kasvattaa työllisyysastetta? 

Valitettavasti nyt puheaika päättyy, mutta onko sillä niin väliä, kun kaikki miesministerit ja melkein koko hallitus ovat häipyneet paikalta? Kiinnostavaa muuten on, että kolme ministeriä teki päätöksiä kuunneltuaan kolmeatoista miespuolista talousasiantuntijaa, ja nyt täällä naisten puheenvuoroja kuuntelee hallituksen ministereistä ainoastaan yksi jäljellä oleva nainen. Kiitos, Anne Berner.