Täysistunnon puheenvuoro
PTK
13
2015 vp
Täysistunto
Tiistai 2.6.2015 klo 12.00—21.59
3
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta
Valtioneuvoston tiedonanto
19.59
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Arvoisa puhemies! Tänään on tullut varsin selväksi, että me olemme huomanneet, että Suomi on kriisissä. Suomi tarvitsee uudistamista. 
Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteista onkin helppo olla samaa mieltä: nykyistä useammalle mahdollisuus työhön, velkaantumisen hillitseminen, arjen ja yrittämisen helpottaminen turhaa byrokratiaa karsimalla ja hyvinvoiva ympäristö. Uskon vilpittömästi, että jaamme nämä tavoitteet. Monista keinoista sen sijaan olemme täysin eri mieltä. Erityisesti leikkaukset olisi voitu tehdä eri tahdissa ja eri kohteista. Hyvää ja tarpeellista on, että hallitus uskaltaa uudistaa, mutta merkitystä on myös sillä, miten uudistetaan. 
Arvoisa puhemies! Kansanedustajana minä olen hyväosainen. Minun ei tarvitse miettiä jatkuvasti, pärjäänkö tai riittävätkö rahani ruokaan. Sen sijaan lapseni tulevaisuus mietityttää. Viime viikonloppuna vietimme kaksivuotiaan poikani syntymäpäivää. Ilon keskellä oli aihetta huoleen. Ehditäänkö hänestä ja muista huolehtia päivähoidossa? Jaksaako ja ehtiikö opettaja huomioida hänet aikanaan koulussa? Millaisessa kirjastossa tai nuorisotilassa hän käy — tai onko niitä ylipäätään enää tulevaisuudessa jäljellä? Saako hän nuoruudessaan eväät, joilla pärjää silloinkin, kun en voi auttaa tai minua ei enää ole? Miten hänen tulevat ystävänsä, työkaverinsa ja kumppaninsa voivat? Onko hänen kotimaansa hyvin- vai pahoinvoiva? 
Pienempi vähennys asuntolainan koroista tai suurempi lasku yksityislääkärillä käymisestä tai autolla ajamisesta painavat vanhemman vaakakupissa lopulta vähän. Suomalainen on valmis tinkimään ja tekemään paremmin ja uudella tavalla, jos se koituu läheisten ja esimerkiksi juuri lasten eduksi. 
Kuten tänään on tullut selväksi, hyväosaisille hallitus tarjoaa kuitenkin tässä vaiheessa lähinnä huonosti kohdennettuja veronkevennyksiä ja kaikkein hyväosaisimmille kainon toiveen "kohtuuden viestin" lähettämisestä. Ehkä meihin suomalaisiin olisi voinut luottaa enemmänkin. On kaikkien etu, että esimerkiksi tuloerot eivät kasva ja että Suomessa olisi aito mahdollisuuksien tasa-arvo. 
Myös lastemme tulevaisuus perustuu osaltaan kasvulle. Onko kasvu jossain maassa tai jonain aikana nojannut oikeasti sille, että työssä jo olevat tekevät samaa vanhaa, mutta pakotettuina enemmän? Ei. Kasvu syntyy uudesta ja osaamisesta: tehdään paremmin ja uusia asioita, myös uusilla tavoilla. Viime kädessä kasvun lähtökohta on siis koulutuksessa ja tutkimuksessa. Niistä hallitus näyttää ottavan, ja paljon. 
Arvoisa puhemies! Suomi on laaja maa. Kuntien tilanteet ovat erilaisia, ja samaan lopputulokseen voi päästä eri keinoin. Kokemuksellani suurehkon kaupungin apulaispormestarin työstä uskallan sanoa: hallituksen ajatus luopua pilkuntarkasta kuntapalveluiden toteutuksen säätelystä on hyvä. Vastapainoksi pitäisi kuitenkin säädellä lopputulemia — myös esimerkiksi nuorisotointa tai kulttuuripalveluita. Muuten monet ahdingossa olevat kunnat päätyvät näivettämään näitä kuntalaisten palveluita, vaikka edes niiden lopettaminen kokonaan ei ratkaisisi lopulta kuntien talousongelmia. 
Palveluleikkaukset erityisesti sivistys- ja hyvinvointipalveluista voivat helpottaa hetken mutta kantavat kurjaa hedelmää. Kuntia ei kirjastolakia tai museolakia romuttamalla pelasteta, norminpurkua kannattaa käyttää johonkin muuhun. Hallitus aikoo myös myllätä esimerkiksi toisen asteen koulutusta jälleen kovalla otteella. Se tulee vääjäämättä lisäämään kelkasta putoamista, mikä tulee todella kalliiksi. 
Arvoisa puhemies! Päätöksenteon avoimuus, vuoropuhelu ja tutkittuun tietoon nojaaminen voivat auttaa hallitusta urakassaan ratkaisevasti. Se edellyttää kärsivällisyyttä ja kritiikinsietokykyä. Pitää pystyä tarkistamaan jo tehtyjä päätöksiä ja seuraamaan tuloksia myös toteutusvaiheessa. Pitää johtaa tiedolla. 
Iloisena yllätyksenä pääministeri on tänään päättänyt, että hallitus julkaisee hallitusneuvotteluiden taustamuistiot. Olisin vedonnut hallitukseen tässä puheenvuorossa ja pyytänyt näitä muistioita julkisiksi. Nyt hallitus on sen tehnyt — kiitoksia siitä. Avoimuus on tärkeä periaate. Avoimuuden avulla me voimme hyödyntää kansalaisyhteiskuntaa ja esimerkiksi tutkijoita, jotka voivat tarjota kullanarvoisia korjausehdotuksia ennen kuin on haaskattu valtion voimavaroja aivan väärällä ladulla etenemiseen. 
Kansleri Kari Raivio kirjoitti viime vuonna raportin tieteelliseen näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Raportti sisältää 14 hyvin konkreettista ehdotusta meille päättäjille. Jos osakin ehdotuksista pannaan toimeen, hallituksen maali on paljon todennäköisemmin neljän vuoden päästä lähempänä. 
Moniin vielä täsmentämistä vaativiin kohtiin hallitus voi löytää ideoita myös joukkoistamalla. Näihin kannattaa sukeltaa tällä kaudella, toivottavasti ihan parlamentaarisella tasolla. 
Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä ei ole vain haastaa, vaan tarjota myös vaihtoehtoja. Me vihreät tulemme tarjoamaan oman vaihtoehtomme, rakennamme oman varjobudjettimme. Tästä lähdetään. — Kiitos. 
Viimeksi julkaistu 29.6.2016 10.16