Täysistunnon puheenvuoro
PTK
134
2018 vp
Täysistunto
Keskiviikko 19.12.2018 klo 10.01—1.56
2.10
Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
20.52
Antti
Kaikkonen
kesk
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Oikein mukava nähdä, että myöskin edustaja Gustafsson on tullut tänne saliin. Hetken jo pelkäsin, etteikö pääoppositiopuoluetta kiinnosta nämä liikennepolitiikan asiat, mutta onneksi edustaja Gustafsson vastaa 10—15 edustajaa hyvinkin. [Jukka Gustafsson: Kuuntelin kyllä työhuoneessani pitkään!] — Joo, kyllä uskon sen. 
Mutta, arvoisa puhemies, asiaan. Tässä on käyty mielenkiintoista, polveilevaa ja hyvää keskustelua liikenneinfrahankkeista, ja niitähän on pöydällä melkoinen määrä. Tällä vaalikaudella on saatu katepillarit liikkumaan ja teitä rakentumaan, korjaushankkeita, parannuksia enemmän kuin vuosikausiin, ja korjausvelkaa viimeinkin lyhennettyä, mikä on erittäin merkittävä saavutus sen jälkeen, kun hyvin pitkään korjausvelka paheni, mutta näkymä on se, minkä tiedämme, ja tämä asia pysyy ajankohtaisena varmasti myös tulevalla hallituskaudella. 
Myöskin näitä rautatien isoja hankkeita on pöydällä useampia, varmasti perusteltuja, mutta tietysti on selvää, että kovin montaa isoa hanketta ei varmaan seuraavakaan hyvä hallitus saa liikkeelle, on siellä sitten kuinka hyvä kokoonpano tahansa. ”Rahhoo” ei käytännössä kuitenkaan ole. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, mitä voitaisiin kenties laittaa liikkeelle. Sinänsä on esitetty hyviä perusteluja sekä Turun suuntaan että Tampereen suuntaan. Pidän myöskin tätä itäratahanketta hyvin perusteltuna ja tärkeänä. Muitakin hankkeita on eri puolella Suomea. Ja on kyllä toivottavaa, että ainakin näissä joissakin päästään eteenpäin ja muissa sitten ehkä vähän myöhemmin. Tarkkoja kustannus-hyötylaskelmia tässä tietysti täytyy tehdä ja sen jälkeen tehdä näitä päätöksiä. 
Nämä Tallinnan tunnelihankkeet ovat mielenkiintoisia. Ne ovat kyllä hintalapultaan hyvin massiivisia, oikein erityisen massiivisia, ja siinä mielessä kyllä mielenkiinnolla seuraan, miten tämä liikemies Vesterbackan hanke etenee. Kyllähän se tietysti valtion talouden kannalta kuulostaisi vähintäänkin tutkimisen arvoiselta, jos todella tunnelin voisi rakentaa pääsääntöisesti yksityisrahoitteisena. Eikä se nyt ehkä ihan utopiaa ole. Mutta katsotaan, miten hanke etenee ja voisiko se olla vaihtoehto. Totta kai, jos se on mahdollista, niin sitten mielestäni sille voi näyttää vihreää valoa. Mutta se, löytyykö valtiolta yhtäkkiä 10—15 miljardia euroa siihen hankkeeseen, on jo paljon vaikeampi kysymys. Mutta selvitetään ja katsotaan, ja ratkaisuja tehdään sitten varmasti ensi hallituskaudella tässäkin kysymyksessä. 
Arvoisa puhemies! Sitten on tämä muu liikenne. Viime viikolla tuli liikenneministeriöltä mielenkiintoinen raportti, jossa pyritään sähköistämään liikennettä. Se on varmasti hyvä tavoite, että henkilöautoliikennettä pyritään viemään ilmastoystävällisempään suuntaan, mutta kyllä siinä pitää pitää kansalaiset mukana, myös pieni- ja keskituloiset kansalaiset. Ja realiteetti nyt vain on se, ainakin vielä tällä hetkellä, että ei ihmisillä pääsääntöisesti ole varaa, suomeksi sanottuna ei ole varaa, ostaa sähköautoja. Ne ovat hyvin kalliita vielä tässä vaiheessa. Voi olla, ja toivottavasti, ne halventuvat lähivuosien aikana, ja silloin ne tulevat useamman kansalaisen ulottuville ja yleistyvät. Mutta tässä vaiheessa autoverotuksessa pitää edetä asteittain. Täytyy muistaa, että suomalaisen auton keskihinta on aika matala, jollen väärin muista, niin taitaa olla alle 4 000 euroa. Nyt en ole ihan varma tästä, mutta tämmöisen numeron muista. [Lasse Hautala: 3 600!] — 3 600. No, kyllä se mittaluokka oli sitten oikea, kun edustaja Hautalakin näin todistaa. — Elikkä kun tämä on realiteetti, niin se, että ihmisillä olisi varaa yli kymmenen kertaa enemmän maksaviin sähköautoihin, niin kyllähän siihen on vielä matkaa. 
Paljon tolkumpi ja nopeampi tapa on tämä sekoitevelvollisuus. Siinähän on otettu askelia ja otetaan edelleenkin askelia eteenpäin. Se on ympäristöystävällistä, parantaa Suomen omavaraisuutta, luo työpaikkoja. Siinä on monia hyviä puolia, ja sillä osaltaan vastaamme myös tähän ilmastohaasteeseen. 
Päivän hyvä uutinen, allekirjoitan senkin, on tämä vinjettiasia. Keskustan eduskuntaryhmälle ollut hyvin tärkeä, että sitä pusketaan eteenpäin, että ulkomaalainen rekkaliikenne, raskasliikenne osallistuu meidän kotimaisen tieverkon ylläpitoon edes jonkinnäköisellä maksulla tulevaisuudessa. 
Arvoisa puhemies! Jatkossa, ensi kaudella liikenteen verotusta pitää edelleen uudistaa. Autokantaa pitää uudistaa, siihen on ennen muuta kaksi syytä: ilmastosyyt ja toisaalta myöskin liikenneturvallisuus. Mitä uudempi autokanta, sen parempi se on sekä ilmastolle että liikenneturvallisuudelle. Eli niitä askeleita, mitä tällä vaalikaudella on otettu, pitää ensikaudellakin jatkaa. 
Viimeksi julkaistu 3.1.2019 10:12