Täysistunnon puheenvuoro
PTK
142
2018 vp
Täysistunto
Keskiviikko 16.1.2019 klo 14.00—16.24
3
Keskustelualoite ilmastonmuutoksen torjunnasta
Keskustelualoite
14.09
Tytti
Tuppurainen
sd
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Maapallon eläinten, kasvien ja muiden eliöiden lajirikkauden häviäminen aiheuttaa huolta ja surua. Lajien häviäminen on huolestuttanut tiedeyhteisöä vuosikymmenten ajan. Luontoon kuuluva lajien syntymisen ja häviämisen tasapaino on järkkynyt. Lajeja häviää vauhdilla, joka vertautuu maapallon historian suuriin sukupuuttoaaltoihin, jotka ovat tapahtuneet satoja tai kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Maailman luonnonsäätiön mukaan seuratuista 4 000 eläinlajista yli puolet on hävinnyt vajaassa puolessa vuosisadassa. Selkärankaisista eläinlajeista häviää vuosittain 2 prosenttia, ja muidenkin lajien kohdalla kehitys on kestämätön. Yhteensä 130 maasta kootun kansainvälisen luontopaneeli IPBESin arviointiraportin mukaan jopa yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä. 
Arvoisa puhemies! Lajirikkauden säilyttäminen on välttämätöntä. Lajien vuorovaikutus muodostaa monimutkaisia ekosysteemejä. Yksittäinen laji voi olla merkittävä toisten lajien ravintona, toisten lajien kantaa säätelevänä tai muulla tavoin tasapainoa ylläpitävänä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen kaventaa väistämättä ihmiskunnan elinmahdollisuuksia. Esimerkki tästä on pölyttävien hyönteisten kantojen romahdus. Pölytystä edellyttävien ravintokasvien tuotanto uhkaa käydä ylivoimaiseksi. Mikään ihmisen teknologia ei korvaa työtä, jota hyönteiset tekevät. Lajien häviäminen heikentää edellytyksiä sekä hillitä ilmastonmuutosta että sopeutua siihen. Lajirikkaassa ympäristössä on enemmän biomassaa sitomassa ilmakehän hiilidioksidia, ja sellaisesta löytyy varmemmin lajeja, jotka selviävät ilmaston lämpenemisestä tai sademäärien muutoksesta. 
Uhkaavan sukupuuttoaallon syyt ovat ilmeiset: se johtuu ihmisen toiminnasta. Ihmisen toiminnan seurauksena ilmasto muuttuu nopeammin kuin lajien kyky sopeutua muutokseen, ja ihmisten siirtämät vieraslajit ja haitalliset vieraslajit valtaavat alaa alkuperäislajeilta. Lisäksi sekä maa- että merialueista suurin osa on jo suoraan ihmisten hyödyntämiä kalastusalueita, hakkuu-, laidun- tai viljelymaita tai rakennettua ympäristöä. 
Arvoisa puhemies! Yhdistyneitten kansakuntien biodiversiteettisopimus, jonka tavoitteeksi asetettiin monimuotoisuuden säilyttäminen, hyväksyttiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa. Sopimus ei ole pysäyttänyt uhkaavaa kehitystä, mutta silti osa sen tavoitteista on toteutumassa. Viime vuonna julkaistussa YK:n raportissa voitiin kirjata huomattavaa edistystä. Maailman merialueista 7 prosenttia ja maa-alueista 15 prosenttia on saatu suojelun piiriin. Luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi tarvitaan toimia globaalisti ja lähellä. 
Suomen on tänä vuonna alkavan EU-puheenjohtajuuden myötä otettava YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpano ja jatkotoimet asialistalle. EU:n tulee saada Yhdysvaltain ja Brasilian nykyiset johtajat, Trump ja Bolsonaro, luopumaan toimista, jotka uhkaavat näiden suurten maiden suojeluohjelmia. 
Täällä Suomessa, puhemies, esitän kolme käytännön toimenpidettä: Maaseudun ja maatalouden kansallista tukea on suunnattava karjan laiduntamiseen puustoisilla hakamailla, joiden häviäminen on vakava ongelma Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Tämä lisää lajirikkautta. Metso-ohjelman riittävä rahoitus ja jatko on turvattava. Edesmenneen ekologian huippututkijamme, akateemikko Ilkka Hanskin ohjeita tulisi soveltaa kaupunkiympäristön kaavoituksessa ja rakentamisessa lajien monimuotoisuutta säilyttäen. 
Arvoisa puhemies! Meillä on kaunis ja rikas maapallo. Kauneinta siinä ovat sen maaperässä ja sen vesistöissä elävät olennot. Lajien häviäminen tekee maapallosta ankeamman ja köyhemmän. Monen ympäristöongelman kohdalla olemme onnistuneet löytämään parannuskeinoja kansallisesti ja jopa globaalisti. Suomen sisävesistöt ja Euroopan joet ovat puhdistuneet, yläilmakehän otsonikerros on palautumassa. Lajien hävitessä paluuta ei enää ole. Kun jokin kasvi- tai eläinlaji katoaa, ei sitä enää saada takaisin — ei millään keinolla, ei koskaan.  
Ärade fru talman! Vi är medvetna om att biodiversiteten är hotad. Det finns också medel att lösa problemet. Vi måste skydda naturens mångfald och dämpa klimatförändringen. Det finns goda skäl till oro, men ingen orsak att känna hopplöshet.  
Olemme tietoisia biodiversiteetin häviämisestä. Olemme tietoisia myös ratkaisuista. Meidän on suojeltava luonnon monimuotoisuutta ja hillittävä ilmastonmuutosta. On syytä huoleen, muttei mitään syytä epätoivoon. 
Puhemies Paula Risikko
Kiitoksia. Seuraavaksi ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä, 5 minuuttia. 
Viimeksi julkaistu 11.6.2019 10:57