Täysistunnon puheenvuoro
PTK
143
2020 vp
Täysistunto
Keskiviikko 11.11.2020 klo 14.00—20.56
5
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Valtioneuvoston selonteko
19.09
Inka
Hopsu
vihr
Arvoisa puhemies! En tiedä, onko täällä enää parlamentaarisen selontekoryhmän valmisteluun osallistuneita paikalla, mutta kiitos heille kuitenkin ja myös muille valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja ministerille. Meillä on käsissä tasapainoinen selonteko, jossa turvallisuus ja globaali vastuunkanto kuuluvat yhteen, joka jatkaa pitkäjänteisesti Suomen ulkopoliittista linjaa mutta tekee sitä entistä vahvemmin arvopohjaan perustuen ja huomioi toimintaympäristön muutokset maailmalla. 
Esimerkkejä: Turkki kertoo, että Kreikka työntää turvapaikanhakijoita takaisin merelle — hybridivaikuttamista vai ihmisoikeusrikkomus vai sekä että? Kansalaisjärjestö aloittaa kouluruoan tarjoilun Pohjois-Koreassa valtion kehitysyhteistyörahoituksella. Kiina kaltoinkohtelee uiguuriväestöä Xinjiangin maakunnassa muun muassa sulkemalla heitä uudelleenkoulutusleireille määrittämättömäksi ajaksi. Suomalainen metsäyhtiö rakentaa sellutehtaan alkuperäiskansan asuinmaille, myös paikallisen henkilöstön työehdoista tingitään. Valko-Venäjän kansa marssii kaduilla ja lakkoilee saadakseen rehelliset vaalit, mutta mielenosoittajia vangitaan sadoittain. 
Suomen vastaus näihinkin maailman haasteisiin ja ulkopolitiikan johdonmukaisuuteen on entistä vahvemmin ihmisoikeusperustaista. Selonteko sanoo, että ihmisoikeusvaikutukset arvioidaan kaikessa Suomen toiminnassa. Tämä on tärkeä osa Suomen katsantokantaa laajasta turvallisuudesta, jossa huomioidaan turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä moninaiset globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, terveysuhat, muuttoliike, talouskriisit, eriarvoisuuden lisääntyminen, terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vaikutukset ja niin edelleen. Selonteon tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma. Tämä tavoite ei katso vain Suomen sisälle ja ainoastaan omaa etuamme vaan näkee hyvinvoinnin ja toimivan demokratian lisääntymisen koko maailmaa vakauttavana ja turvallisuutta lisäävänä tavoitteena. On hyvä, että tämä tavoite voidaan jakaa yli puoluerajojen. 
Selonteossa korostuvat suomalaiseen tapaan jatkuvuus ja ylivaalikautisuus, mikä on hyvä ja vahvistaa Suomen ulkopoliittista uskottavuutta, mutta yhtä tärkeää on kyetä reagoimaan maailman muutokseen, ja siksi on hyvä, että uudet painopisteet, ihmisoikeudet ja ilmastonmuutos, näkyvät hallitusohjelman mukaisesti. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat niin radikaaleja muutoksia pallomme elinoloihin, että on viime hetki ymmärtää niihin varautuminen ja vaikuttaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovan ytimen osana. Iloisia uutisia tämän osalta ovat olleet Kiinan viimeaikaiset viestit maan hiilineutraalisuustavoitteesta, jonka toteutumista ja muuttumista toimenpiteeksi voimme varmasti Suomena kaupan ja innovaatioiden kautta tukea. Myös Yhdysvaltojen vasta valitun presidentin Joe Bidenin kanta USA:n paluusta Pariisin ilmastosopimukseen on koko maailman kannalta merkittävä ja toivoa luova. EU:n rooli kansainvälisen sääntöpohjaisen ilmastotyön veturina säilyy yhä tärkeänä. Suomen omassa toiminnassa tulee noudattaa do no harm -periaatetta myös ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. 
Selonteko alleviivaa Suomen kaltaiselle maalle tärkeän monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Kansainvälisen järjestelmän ja velvoitteiden kunnioittaminen sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus ja sitovuus ovat koko ajan haastetumpia ja vaativat tukea. Keskeistä on nykyistä tehokkaampi YK-järjestelmä. Tuemme myös avointa ja reilua kauppaa. Globaaleista haasteista, joihin tarvitaan yhteisiä toimia, on koronapandemia hallinnut kuluvaa vuotta, ja sen kaltaiset turvallisuusuhat, terveysturvallisuusuhat, on painavasti huomioitu myös selonteossa. 
Toivon, etteivät muut globaalit haasteet kuitenkaan unohdu koronan alle. Unesco on pitkään nostanut tietoisuuteen tutkimustuloksiin pohjaten oppimisen kriisin. Vuosituhattavoitteiden aikana koulupaikkoja kehittyvissä maissa saatiin lisättyä. Hauraita pakolaistilanteita sekä koronan seurauksia lukuun ottamatta kriisi koskee tällä hetkellä vielä kouluunpääsyä enemmän kouluissa tapahtuvaa oppimista. Opettajilta puuttuu osaamista, palkanmaksu takkuaa, koulut eivät ole turvallisia, kouluruoka puuttuu, vammaisia tai muuten haavoittuvia ryhmiä ei huomioida riittävästi, oppimateriaali on heikkoa tai sitä ei ole. Jo pitkään Suomelta [Puhemies koputtaa] on oman osaamisemme vuoksi kysytty panosta oppimisen kriisin ratkaisuun. Tämän Suomelle tärkeän roolin selonteko hyvin nostaa. 
Viimeksi julkaistu 12.11.2020 17.49