Täysistunnon puheenvuoro
PTK
144
2017 vp
Täysistunto
Maanantai 18.12.2017 klo 12.02—4.02
4
Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys
Toimenpidealoite
Valiokunnan mietintö
Valiokunnan mietintö
19.47
Satu
Hassi
vihr
Arvoisa puhemies! Jos lakiesitys olisi hyväksytty ensimmäisessä käsittelyssä siinä muodossa kuin valiokunta sitä esitti, olisin valmis lopullisessa käsittelyssä äänestämään lain puolesta, mutta kun laki sai sen muodon kuin sai, tuen hylkyehdotusta. 
Ensimmäisen ja toisen käsittelyn puheenvuoroissa on jo käsitelty tätä asiaa kansanterveyden näkökulmasta ja ihmisten elämän inhimillisestä näkökulmasta. Painotan tässä puheenvuorossa taloudellisia argumentteja. 
Edustaja Räsänen jo toi esille OECD:n arvion siitä, mitä alkoholiperäiset kuolemat ja sairaudet ja työkunnon väheneminen maksavat kansantaloudelle. Valiokunnan mietinnössäkin todetaan, että alkoholinkäytön lisääntyminen, jota hallituksen esitys tarkoittaa, tulee lisäämään alkoholikuolemia. Edustaja Puska ykköskäsittelyn keskustelussa toi esille sen, että lisäkuolemia tulee 150:stä 500:aan riippuen siitä, mitä kaikkia otetaan mukaan, otetaanko ihan välittömästi alkoholin aiheuttamat kuolemat vai sitten niitä sairauksia, joiden riskiä alkoholinkulutuksen kasvu lisää. Valiokunnan mietinnössähän todetaan, että näihin sairauksiin kuuluu varsinaisten alkoholisairauksien lisäksi muun muassa neurologisia sairauksia, syöpiä, verisairauksia, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista. Jokaista näiden tautien aiheuttamaa kuolemaa kohti on sitten paljon useampia tapauksia, joissa ihmisen terveys heikkenee ja työkyky heikkenee ja eläkkeelle jääminen aikaistuu. 
Eli kaikki tämä aiheuttaa kustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle ja myöskin vähentää rahoittajien määrää, niiden määrää, jotka työllään ja veroillaan kustantavat hyvinvointivaltion. Erityisesti ihmettelen sitä, että kokoomus, joka hyvin monissa yhteyksissä on ensimmäisenä puhumassa kestävyysvajeesta, vaatimassa vastuullista valtiontalouspolitiikkaa, tässä nimenomaisessa asiassa hyvin jyrkästi on ollut vaatimassa ratkaisua, jonka tiedämme heikentävän julkista taloutta. 
No, sitten toinen puoli asiaa on vaikutus elinkeinoelämään. Politiikassa on aika yleinen sellainen harha, että jonkun elinkeinoalan etu tai muutaman elinkeinoalan etu on sama kuin koko maan elinkeinoelämän etu tai koko maan kansantalouden etu. Tämä ratkaisu, jonka eduskunta niukalla enemmistöllä ykköskäsittelyssä teki, on varmasti vähittäiskaupan haluama ja Panimoliiton haluama, erityisesti ylikansallisen panimoteollisuuden haluama, mutta kuten ykköskäsittelyn keskustelussa tuotiin esille, ravintola-alalle se hyvinkin voi aiheuttaa taloudellista haittaa. Kuitenkin arvioidaan, että tällä hetkellä 60 prosenttia alkoholiin liittyvistä työpaikoista on ravintola-alalla, ja tämän muutoksen arvioidaan nyt siirtävän alkoholinkulutusta koteihin ja puistonpenkeille, pois ravintoloista. Elinkeinoelämä kokonaisuutena tietysti kärsii siitä, että työkykyisten määrä vähenee ja työkunto heikkenee. 
Mutta jos ajatellaan sitten nimenomaan vielä panimoelinkeinoa, niin se tilannehan, mikä meillä on nyt, eli se, että vähittäiskaupoissa on tämä 4,7 prosentin raja, on tietyllä tapaa suosinut kotimaisia valmistajia. Ulkomaisilla valmistajilla on paljon sellaisia oluita, joiden alkoholipitoisuus jää näiden Suomessa tunnettujen käsitteiden, keskiolut ja nelosolut, väliin. Nämä pääsevät nyt ruokakauppaan ja vievät hyllytilaa kotimaisilta panimoilta, mukaan lukien pienpanimot. Sinänsähän on erittäin tervetullut se asia, että pienpanimoille sallitaan ulosmyynti. Sitä asiaa olen itsekin ollut kannattamassa, mutta kokonaisuutena tämä laki siinä muodossa kuin se ykköskäsittelyssä hyväksyttiin saattaa kuitenkin olla kotimaiselle pienpanimoalalle niiden kilpailuasemaa heikentävä. 
Eli kun kaiken kaikkiaan katsotaan näitä taloudellisia vaikutuksia laajemmin, vaikka katsottaisiin niitä vain elinkeinoelämän kannalta, vaikutukset ovat todennäköisesti negatiiviset. 
Vielä kiinnittäisin, arvoisa puhemies, yhteen epäjohdonmukaisuuteen huomiota. Se on se, että mehän olemme tupakkalainsäädäntöä kehittäneet koko EU:ssa ja myöskin Suomessa siihen suuntaan, että olemme halunneet estää uusien nuorten ikäluokkien koukuttamisen nikotiiniriippuvuuteen kieltämällä tupakan markkinoinnissa sellaiset keinot, joiden tiedetään koukuttavan erityisesti nuoria. Nyt alkoholilain uudistamisessa toimimme aivan päinvastoin, kun väljennämme niin sanottujen limuviinojen valmistustapaa ja sallimme entistä vahvemmat limuviinat myöskin ruokakauppoihin. Tämähän on nimenomaan asia, jolla houkutellaan nuoria käyttäjiksi, ja ikävä kyllä nämä kaikki nuoret eivät tule pysymään kohtuukäyttäjinä, vaan osalle heistä alkoholi sitten tulee jossain vaiheessa elämää olemaan ongelma. 
 
Viimeksi julkaistu 3.5.2019 15:45