Viimeksi julkaistu 5.6.2021 18.13

Täysistunnon puheenvuoro PTK 163/2018 vp Täysistunto Torstai 21.2.2019 klo 16.01—22.46

17.  Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain 43 §:n muuttamisesta

LakialoiteLA 100/2018 vpSatu Taavitsainen sd ym. 
22.14 
Satu Taavitsainen sd 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tällä lakialoitteella kielletään taloudellisen voiton tuottaminen yksityisen tuottamassa lasten varhaiskasvatuksessa ja ylipäätään varhaiskasvatuksessa.  

Meille suomalaisille on selvää, etteivät koulut voi tehdä voittoa. Lasten kustannuksella ei tehdä rahaa. Perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisen koulutuksen laissa ja vapaan sivistystyön laissa on selkokielisesti sanottu, että ”koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi”, mutta kaikkein pienimpien, alle seitsemänvuotiaiden lasten kohdalla, heidän varhaiskasvatuksessaan, voiton tavoitteleminen on mahdollista. 

Laadukas, hyvin suunniteltu ja toteutettu varhaiskasvatus tukee lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Laadukas varhaiskasvatus muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta, jolloin voidessaan hyvin lapsi oppii ja kehittyy. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen oppimisvalmiuksia peruskoulua varten. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja tärkeä osa lasten koulupolkua. Sen vuoksi voitontavoittelun kielto pitää ulottaa myös varhaiskasvatukseen.  

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein tehtävämme on lasten laadukas hoitaminen, kasvattaminen ja kouluttaminen. Yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten ylläpitämissä päiväkodeissa ei aina pystytä hoitamaan lapsia laadukkaasti. Pahimmillaan henkilökunnan on vaikea huolehtia edes siitä, että lapsilla on riittävästi ruokaa ja kuivat vaipat. Ongelmat johtuvat siitä, että yritykset eivät palkkaa riittävästi henkilökuntaa. Henkilöstövaje on suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään minimoimaan yrityksen menot ja maksimoimaan yrityksen voitot. Tämä on seurausta siitä, että laissa on sallittu taloudellisen voiton tavoittelu.  

Suomeen ovat syntyneet varhaiskasvatuksen markkinat, jotka toimivat liiketaloudellisin perustein. Kehitys on vaarallinen ja uhkaa Suomen sosiaalista eheyttä. Lasten oikeuksia heikosti turvaava lainsäädäntö voimakkaasti laajentuvien varhaiskasvatuksen markkinoiden kanssa on luonut pahan yhtälön. Yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten ylläpitämät päiväkodit herkästi purkavat lapsen hoitosopimuksen, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea tai jos lapsen ruoka-aineallergia vaatii erityisiä poikkeusjärjestelyjä. Yritys ei voitontavoittelussaan halua mitään ylimääräisiä kuluja. Tämä ei ole lapsen edun mukaista. Tämä on syrjintää ja eriarvoisuutta. Vallitsevan tilanteen korjaamiseksi esitän tässä lakialoitteessani, että lisätään varhaiskasvatuslain 43 §:n 2 momenttiin 5 kohta: ”Palveluntuottaja ei saa tuottaa varhaiskasvatusta taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.” 

Arvoisa puhemies! Vaikka hoidon laatu ei vastaa varhaiskasvatuksen laatumääritelmiä, silti suuri osa yksityisistä päiväkodeista perii perheiltä ylimääräistä maksua kunnan myöntämän palvelusetelin päälle — eli vaikka hoidon laatu ei vastaisi varhaiskasvatuksen vaatimuksia. Juuri tänään luin uutisen, että yksityinen Touhula-päiväkoti perii vanhemmilta yli 400 euroa vuodessa ekstraa eivätkä vanhemmat ja Kuopion kaupunki tiedä miksi. Uutisessa todettiin, että tarvetta penkoa asiaa on. Niin minustakin. Kaupungin virkamies totesi, ettei ole havainnut Touhulan toiminnassa eroa, joka osoittaisi lisämaksun tarpeen.  

Esperi Caren vanhustenhoivayrityksen hallituksen puheenjohtaja on myös Touhula-päiväkotiyrityksen hallituksen puheenjohtaja. Toimintatavat ovat yhtenäiset ja selkeästi johdon ohjeistamat. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on aivan äskettäin antanut Touhulalle huomautuksen asiakaspaikkojen mitoitusta sekä toiminnan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien säännösten puutteellisesta noudattamisesta. Nämä ongelmat ovat erittäin vakavia ja aluehallintovirasto on aivan syystä puuttunut niihin. Näissä voittoa tavoittelevissa yksityisissä päiväkodeissa henkilöstöllä on pienemmät palkat, keittäjiä ja siivoojia palkataan vähemmän kuin julkisella puolella ja heidän tehtäviään kasaantuu lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille. Tämä aika on poissa läsnäolosta lasten kanssa. Minusta nämä kaikki kuulostavat aivan samalle kuin se, mitä äsken keskustelimme liittyen vanhustenhuoltoon. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä vuodelta 2017 on arvioitu yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Voittoa tekevät yritykset säästävät muun muassa henkilöstökuluissa siirtämällä keittiö- ja siivoustehtäviä lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille ja muulle hoito- ja kasvatushenkilöstölle. Suuret kansainväliset pääomasijoittajien omistamat päiväkodit ovat vallanneet markkinoita ja tahkoavat suuria voittoja. Voitot tulevat verorahoistamme, koska kunnat maksavat yksityisen varhaiskasvatuksen käytännössä lähes kokonaan palvelusetelein ja yksityisen hoidon tukena — siis verorahoilla tehdään taloudellista voittoa, miljoonavoittoja.  

Ennen vanhaan yksityiset päiväkodit olivat pieniä, usein voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ylläpitämiä. Niitäkin onneksi vielä on, mutta nykyään Suomi on keskellä päiväkotibisnestä, ja kuntien valvonta ei toimi, vaikka kunnilla on vastuu yksityisten päiväkotien valvonnasta. Kuntien lakisääteinen tehtävä on huolehtia, että yksityisissä varhaiskasvatuksen toimipaikoissa toimintaympäristö ja siellä annettava varhaiskasvatus vastaavat varhaiskasvatukselle asetettuja vaatimuksia ja lakia.  

Helsingin Sanomien kyselyssä tammikuussa 2017 pyydettiin kokemuksia päivähoidosta ja etenkin havaintoja resurssipulasta. Yli 500 vastaajasta kriittisimpiä olivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. He sanoivat, että kiire on kasvanut ja paikkoja on ylitetty jo pidempään. Säästöjen seurauksina levottomuus, konfliktit ja itku ovat lisääntyneet. Aikaa lapsille on liian vähän. On meteliä, uupumusta ja levottomuutta. 

Arvoisa puhemies! On kyse pienille lapsille tarkoitetusta peruspalvelusta, ja tämä nykyinen tilanne on kestämätön. Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki sallii yrityksille aggressiivisen voitontavoittelun, millä on monenlaisia seurauksia lasten hyvinvointia alentavasti. Sen vuoksi lakia on korjattava ja taloudellisen voiton tavoittelu pitää kieltää.  

Meidän on palattava ajassa taaksepäin, tammikuuhun 1973. Silloin annettiin ensimmäisen kerran laki lasten päivähoidosta. Sen 23 §:ssä kerrotaan, että päivähoitoon annettavan valtionosuuden saamisen ehtona on, että päiväkotia ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Tuolloin pääministerinä oli SDP:n Kalevi Sorsa.