Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

PUH 167/2020/2.7/19/19

Täysistunnon puheenvuoro
PTK
167
2020 vp
Täysistunto
Keskiviikko 16.12.2020 klo 9.59—20.32
2.7
Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala
18.05
Puolustusministeri
Antti
Kaikkonen
Arvoisa puhemies! Koetan mahdollisimman montaa kommentoida tässä. 
En ole tuota edustaja Kanervan DDR-linjaa aiemmin tässä muodossa kuullut, mutta tuossa muodossa esitettynä se kuulosti järkevältä. 
Edustaja Ronkainen kysyi HX:n viivettä. No, se on suuruusluokkaa neljästä kuuteen kuukautta johtuen lähinnä siitä, että kaikkia neuvotteluja ei voida hoitaa tietoturvallisesti näinä aikoina, mutta en sanoisi, että siitä kuitenkaan mitään merkittäviä toiminnallisia tai taloudellisia haittoja tulee. Näin pitkä hanke kestää kyllä muutaman kuukauden viiveen. Muutaman vuoden viivettä se ei ongelmitta kestäisi, mutta tämän kanssa kyllä pärjätään. Tällä tietoa lopulliset tarjouspyynnöt lähetetään tammikuussa ja sitten tuo lopullinen hankintapäätös tehdään ensi vuoden lopulla, eli pysytään tässä alkuperäisessä vuoden 21 aikataulussa, mutta aivan vuoden lopulle se näyttäisi menevän. 
Edustaja Kari kysyi kertausharjoituksista. Siinä mennään oikeaan suuntaan, mutta matkaa sinne hallitusohjelman tavoitteeseen on vielä. Osin se on myöskin resurssikysymys. Tähän asiaan pitää palata vielä tämän vaalikauden tulevissa budjeteissa, mutta suunta on sinänsä oikea, joskin korona on tänä vuonna johtanut siihen, että ei päästä tavoitteeseen eikä päästä ehkä ensi vuonnakaan — se jää nähtäväksi, mutta pyritään siihen. Tänä vuonna päästään ehkä noin 70 prosenttiin tavoitteesta, tai vähän päälle, se selviää pian. 
Edustaja Kalli kysyi JTS-säästöstä. No, tietenkin se vaikeuttaa asioita, kyllä sen voi suoraan sanoa, mutta asia on ollut tiedossa, ja sanoisin näin, että sen kanssa voidaan elää mutta lisäleikkauksia ei kyllä saa tulla. Sen kanssa voidaan elää — käyttäisin tämmöistä ilmausta. Muutkin hallinnonalat joutuvat sen kanssa elämään. 
Edustaja Kopra kysyi tästä henkilöstölisäyksestä. Olen tuonut sen esille, että pidemmällä tähtäimellä on tarpeita henkilöstölisäyksiin. Koska tällä vaalikaudella tehdään merkittävät investoinnit, niin en ole nyt näitä henkilöstölisäyksiä esittämässä tälle vaalikaudelle. Sanoisin niin, että palataan siihen, kun puolustusselontekoa tehdään talven ja kevään aikana, ja katsotaan sitten, minkälaisiin linjauksiin ja tavoitteisiin voisimme yhdessä tässä päästä. Käytännössä puolustusselonteko ohjaa seuraavan hyvän hallituksen ohjelmaa, näin ainakin ajattelen, ja vuosikymmenen lopulla toivottavasti voidaan näitä tarvittavia lisäyksiä tehdä. 
Edustaja Koskisen näkemykseen tästä HX-seurannasta voi yhtyä, ja on tärkeää, että eduskunta on myöskin riittävällä tavalla ajan tasalla tässä matkan varrella. 
Edustaja Heinonen kysyi varusmiesten ruokahuollosta. Todella, sen suhteen on tehty toimenpiteitä saadun palautteen perusteella, on päivitetty ohjeistusta. Tätä pitää seurata, että homma pelaa entistä paremmin. Näin olen ymmärtänyt, mutta tulen seuraamaan tämän asian perään. Tähän liittyy myöskin kysymys ruoan kotimaisuusasteesta, joka tällä hetkellä on noin 75 prosenttia. Se on kohtuullinen suoritus, mutta henkilökohtaisesti ajattelen niin, että parempaan täytyy vielä pystyä ja Suomen armeijan pitäisi kyllä marssia pääsääntöisesti suomalaisella ruoalla. Elikkä tämäkin vaatii vielä jatkotyötä. 
Edustaja Essayah kysyi kiinteistöjen tilanteesta. Suurin osa peruskorjauksista varuskunnissa on jo tehty, ja niitä tehdään muistaakseni noin viiden vuositahdilla. Siellä on jonkun verran vielä puutteita, mutta tämä on ehdottomasti työlistalla, ja olen tästä samaa mieltä, että kiinteistöjen täytyy olla kunnossa. Se on kysymys sekä varusmiehille että koulutusväelle, että siellä ei voi olla sellaista hengitysilmaa, mikä olisi epäterveellistä ihmisille. 
Edustaja Yrttiaho, on totta, kuten tässä edustaja Vähämäkikin kuvasi, että tähän tulee indeksikustannuksia. Se on normaali käytäntö näissä hankkeissa. Valuuttakurssit voivat vaikuttaa suuntaan tai toiseen, jos sellaisia tulee, mutta sanoisin näistä kokonaiskustannuksista, että 30 miljardia on yläkanttiin ja pikemminkin puhutaan suuruusluokasta 20 miljardia, josta tämä investointi on suuruusluokaltaan 10 miljardia. Sitten kun hankkeen käyttökustannukset on määritelty — ne ovat korkeintaan 250 miljoonaa euroa vuodessa, ja saavat olla vähemmänkin, mutta korkeintaan sen verran — niin 30 vuoden ajalle jyvitettynä päästään pikemminkin suuruusluokkaan 10 miljardia sillä puolella. Se sisältää jo pari päivitystäkin. 
Edustaja Kinnunen kysyi siviilissä hankitun osaamisen huomioimisesta reservin koulutuksessa. On tulossa, valmisteilla aika merkittävä digipalvelu asevelvollisille. [Puhemies koputtaa] Palataan siihen siinä yhteydessä, mutta asia on oikea. 
Palaan loppuihin kysymyksiin toivottavasti seuraavassa puheenvuorossa sitten. 
Ehkä vielä viimeisenä, jos saan vastata edustaja Kallille tästä, [Puhemies: Olkaa hyvä!] olisiko taloudellisesti järkevää jatkaa tätä HX:n käyttöaikaa, kun tästä on käyty vähän julkistakin keskustelua: Ilmavoimien, Puolustusvoimien tekemän selvityksen mukaan HX:n käyttöaikaa on teoriassa mahdollista jatkaa, mutta se vaatisi sitä, että pannaan aika paljon lisää rahaa niihin koneisiin. Eli kun siellä metalli väsyy, tekniikka vanhenee ja aseistus vanhenee, niin jos niillä meinattaisiin lentää vielä joitakin vuosia lisää, niin pitäisi laittaa melkoisesti lisää rahaa niihin. Se olisi varsin kallista tekohengittämistä, ei taloudellisesti järkevää eikä oikein muutenkaan, joten järkevintä on mennä tämän pitkään valmistellun suunnitelman pohjalta. — Kiitos. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Jatketaan debattia. 
Viimeksi julkaistu 1.3.2021 15.07