Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

PUH 167/2020/2.7/2/2

Täysistunnon puheenvuoro
PTK
167
2020 vp
Täysistunto
Keskiviikko 16.12.2020 klo 9.59—20.32
2.7
Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala
17.39
Puolustusministeri
Antti
Kaikkonen
Arvoisa puhemies! Ensin kiitos edustaja Vähämäelle hyvästä esittelystä. 
Nykyisen hallituksen ohjelma lähtee siitä, että toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedellytykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Resursoinnissa noudatetaan vuoden 2017 puolustusselonteon antamia suuntaviittoja. Vaalikauden ylittävät selonteon linjaukset on otettu huomioon vuosittaisissa talousarvioissa vuodesta 2018 alkaen, ja myös nyt esillä oleva vuoden 21 talousarvio noudattaa selontekoa. 
Vuoden 21 talousarvioon esitetty 10 miljardin euron HX-rahoitus jakautuu 9,4 miljardin euron suuruiseen tilausvaltuuteen ja vajaan 0,6 miljardin euron suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen. HX-hankkeen hankintamenot ajoittuvat 12 vuodelle. Vuoden 21 määrärahatarve on yhteensä 1,48 miljardia euroa ilman arvonlisäveromenojen osuutta.  
HX-hankinnan perusteet eivät ole muuttuneet, vaikka talousnäkymät ovat synkentyneet koronaepidemian seurauksena kuluvan vuoden aikana. Suomen puolustuskyvyn ensisijainen tehtävä on ehkäistä sotilaallista voimankäyttöä ja sillä uhkaamista sekä torjua hyökkäykset. Tähän tarvitaan hävittäjiä, jotka ovat välttämätön osa ilmapuolustusta ja Puolustusvoimien tulenkäyttöä maalla ja merellä. Hävittäjät täydentävät myös Puolustusvoimien tiedustelua, valvontaa ja johtamista. Hävittäjiä ei voida korvata muilla järjestelmillä. 
Valtiovarainvaliokunta on pitänyt puolustusministeriöltä saamansa selvityksen perusteella HX-hankkeelle esitettyä rahoitusta perusteltuna ja tarpeellisena. Hankkeessa käytettävää kiinteähintaista kilpailutusta pidetään tarkoituksenmukaisena. Valiokunta painottaa lisäksi monitoimihävittäjien huoltovarmuutta sekä elinkaarikustannusten tarkkaa ja realistista arviointia. Tämä on ymmärrettävä reunaehto. Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että Valtiontalouden tarkastusvirasto seuraa tarkasti hankinnan etenemistä. Tämäkin hyvin sopii luonnollisesti puolustusministeriölle, jolla on ollut jo tähän saakka rakentavaa yhteistyötä tarkastusviraston kanssa hankkeen valmistelussa. 
Arvoisa puhemies! Puolustusbudjetin kasvu ensi vuonna johtuu ennen muuta HX-hankkeen rahoituksesta. Muilta osin hallinnonalan määrärahojen lisäys on ensi vuonna 0,7 prosenttia, mikä aiheutuu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista kustannustasotarkistuksista. Puolustusvoimat joutuu siis hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä nykyisillä resursseilla. 
Puolustusvoimien henkilöstömitoitus, noin 8 000 ammattisotilasta ja noin 4 000 siviiliä, ei pidemmällä tähtäimellä vastaa Puolustusvoimien laajenevaa tehtäväkenttää. Tässä suhteessa on siis edelleen toivomisen varaa, vaikka henkilöstöä ollaankin vähitellen lisäämässä hallitusohjelmaan perustuen. Asiaa on syytä tarkastella tulevassa puolustusselonteossa, kuten valiokunnan mietinnössä todetaan. 
Meneillään olevat Meri- ja Ilmavoimien strategiset suorituskykyhankkeet eivät vaaranna Maavoimien kehittämistä. Kaikkia puolustushaaroja kehitetään tasapainoisesti käytettävissä olevilla rajallisilla resursseilla. Sotilaallisen maanpuolustuksen vuoden 21 määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi noin 974 miljoonaa euroa materiaaliseen valmiuteen. Tämä sisältää varsinaiset puolustusmateriaalihankinnat sekä toimintamenorahoituksella tapahtuvan joukkojen varustamisen ja materiaalin kunnossapidon menot. 
Koronaepidemia, hyvät kansanedustajat, on johtanut varusmieskoulutuksessa poikkeusjärjestelyihin. Puolustusvoimat jatkaa myös keväällä 21 varusmieskoulutuksen sopeuttamista tilanteeseen rytmittämällä varuskunnissa koulutusta ja vapaita pitempiin jaksoihin sekä toteuttamalla koulutusta kolmessa, toisistaan erillään olevassa osastossa. Poikkeusjärjestelyistä aiheutuviin lisäkustannuksiin on talousarviossa jo varauduttu ensi vuoden ensimmäisen saapumiserän osalta. Koronaepidemia on vaikeuttanut jossain määrin myös kertausharjoituksia, eikä kertausharjoitusten lisäämiselle asetettuun tavoitteeseen päästä tänä vuonna. Tämä johtuu siis koronasta. Ensi vuoden tavoitteeksi ollaan asettamassa 19 300 koulutettua reserviläistä. Myös sopimussotilaiden palkkaamiseen on varattu ensi vuodelle määrärahaa, millä tuetaan sekä koulutusjärjestelyjä Puolustusvoimissa että osaltaan myös nuorten työllistymistä. 
Valiokunta korostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssien turvaamista. Tässäkin koronaepidemia on vaikuttanut siihen, että tavoitteeseen ei ole aivan päästy. Valiokunnan esittämä 200 000 euron lisämääräraha on tervetullut lisäys ensi vuodelle. 
Budjettilakina äskettäin hyväksytty Puolustuskiinteistöjen perustaminen Senaatti-konserniin kuuluvaksi liikelaitokseksi merkitsee sitä, että Puolustusvoimien käytössä [Puhemies koputtaa] oleva valtion rakennettu kiinteistövarallisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöiltä Puolustuskiinteistöihin, mutta koska tämä on juuri käsitelty täällä, niin en esittele tätä asiaa sen laajemmin, varsinkin kun ymmärrän, että esittelyyn käytetty aika on loppumassa. 
Sen sijaan lopuksi sanon, arvoisa puhemies ja hyvät kansanedustajat, että puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, ja siksi onkin hyvä, että puolustuspolitiikassa olemme tottuneet hakemaan konsensusta ja jatkuvuutta. Tästä haluan kiittää eduskuntaa ja kansanedustajia. — Kiitos. 
Puhemies Anu Vehviläinen
Nyt käynnistämme debatin. Ne edustajat, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron tässä keskustelussa, nouskoot ylös ja painakoot V-painikkeella puheenvuoroa. Debatin aloittaa edustaja Kanerva. 
Viimeksi julkaistu 1.3.2021 15.07