Täysistunnon puheenvuoro
PTK
167
2020 vp
Täysistunto
Keskiviikko 16.12.2020 klo 9.59—20.32
2.7
Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala
18.43
Puolustusministeri
Antti
Kaikkonen
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Edustaja Kanerva ja edustaja Karikin viittasi tähän reservin yläikäkysymykseen. Tottahan se on, että tämän päivän 65-vuotias on keskimäärin paremmassa kunnossa kuin joskus aikaisemmin. Oikeastaan heittäisin pallon teille takaisin. Johdatte tuota komiteaa, mikä pohtii asevelvollisuuden kehittämistä, ja aivan hyvin tätäkin asiaa voisi siellä pohtia. Se on varmasti aivan relevantti kysymys. 
Edustaja Kalli kysyi tästä kybervaikuttamisesta ja tästä tematiikasta. Kilpailu osallistujista on kova tällä saralla, ja tämä kysymys oli aiheellinen. Mutta kyllä Puolustusvoimat on ainakin toistaiseksi ollut ihan houkutteleva työnantaja, ja väkeä on saatu virkoihin. On palkattu jo. Ja kun tälle vaalikaudelle, tälle hallituskaudelle tulee noin sata virkaa lisää, niin osa niistä tulee tälle sektorille. 
Edustaja Hopsu kysyi tästä MTS-kyselystä. Muutama huomio, oikeastaan siitä, mihin edustaja Karikin viittasi. Oleellista on katsoa trendejä, ei vain yksittäistä vuotta. Jos useamman vuoden sarja näyttää jotakin, niin se on syytä tarkemmin noteerata. Varsinkin, kun tämä vuosi on ollut erittäin poikkeuksellinen tämän koronaviruksen takia, joka on vaikuttanut varmaan vähän kaikkien ajatteluun, ja ehkä tämmöinen perinteinen maanpuolustus ei ole ollut yhtä lailla vahvasti mielessä kuin vaikkapa joitakin vuosia sitten. Mutta seurataan ilman muuta. [Ilkka Kanerva: Pandemia on huolenaihe tällä hetkellä!] — Niin, se pitää paikkansa, että pandemia on ihmisten huolenaihe numero yksi tällä hetkellä.  
Mutta voin kuitenkin sen todeta, että edelleen yleisellä asevelvollisuudella on kansalaisten vahva tuki ja edelleen meidän maanpuolustustahtomme on erittäin korkealla tasolla, jos kansainvälisesti vertailee. Me voimme olla tästä todella tyytyväisiä. Suomalaiset haluavat puolustaa omaa maataan, ja sekin on hyvä kaikkien tiedostaa. Mutta myös tämä asia kuuluu tuon Kanervan komiteaan, se, miten ylläpidetään sitä hyvää maanpuolustustahtoa. Ja kaikilla porukoilla täällä on edustus tuossa komiteassa. Tähän päästään palaamaan ensi vuoden puolella. 
Edustaja Yrttiaholle huomautan tai totean sen, että tällä mallilla, jolla Merivoimien ja Ilmavoimien investoinnit saavat lisärahoitusta, varmistetaan myös se, että Maavoimiakin voidaan samaan aikaan kehittää. Se ei ole Maavoimilta pois. Ja esimerkiksi ilmatorjuntaan, joka on tärkeä aselaji, voidaan panostaa ja panostetaankin. Eli kokonaisuudesta pidetään huolta. 
Edustaja Kinnuselle toteaisin yleisesti vain sen, että asevelvollisuus jo itsessään ja armeijan käyminen ja kertaukset jo itsessään lisäävät resilienssiä. Niillä on jo lähtökohtaisesti sekin luonne. 
Edustaja Kaunisto, nämä johtotehtävät kv-krihaan liittyen. Joitakin meillä on ollut, ja totta kai aina katsotaan, olisiko meillä mahdollisuuksia omia miehiä tai naisia johtotehtäviin laittaa ainakin sopivin väliajoin. Meillä on hyvä osaaminen ja hyvä luotto tuolla muitten maitten keskuudessa. 
Edustaja Kiljuselle totean, että lisään siihen sen, että hävittäjillä on toki monia muitakin tehtäviä. Kaikilla on ilmavalvontatehtäviä varsin usein, voin sanoa näin. Ja pitää nähdä kokonaisuutena tämä meidän puolustusjärjestelmä. 64 ei ole kiveen hakattu määrä, kun puhutaan täysimääräisestä korvaamisesta. Mutta sanoisin, että kyllä se suuruusluokka niille haminoille kuitenkin menee. Mutta tässä tarjouskilpailussahan verrataan kokonaisuutta. Elikkä näiden viiden toimittajan pitää tähän 10 miljardin hintakattoon rakentaa mahdollisimman hyvä kokonaisuus, jossa on itse koneet, mutta on myös aseistus, sensorit, koulutus, koko paketti, ja näitä vertaillaan. Tehtäviä ovat ilmoitse tulevan uhkan torjunta, maa- ja merivoimien taistelujen tukeminen, vaikuttaminen kaukana oleviin kohteisiin, ja vielä lisäksi tarvitaan ylläpito- ja koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa operoinnin kaikissa tilanteissa. Tästä se kokonaisuus syntyy. 
Edustaja Ovaska kysyi näistä Ruotsin tuoreista linjauksista. Ruotsissa valtiopäivillä kirjattiin Natosta samansuuntainen linjaus, mikä meillä on ollut selonteossa jo pidemmän aikaa. Oman järkeni mukaan Ruotsilla on kyllä aiemminkin ollut mahdollisuus halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä, mutta nyt se on sitten paperiinkin siellä kirjattu. En itse näe tätä ihan niin dramaattisena muutoksena, mutta totta on, että Ruotsissa on ollut jonkin verran keskustelua tästä linjauksesta. Mutta se ei sinänsä ole osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, mitä kumpikin Natosta kirjaa. Se on molempien maitten oma asia. Se, että Ruotsi panostaa omaan puolustukseensa, niin pitäisin sitä Suomen kannalta aivan myönteisenä asiana, että meidän keskeinen läheinen kumppani vahvistaa omaa puolustustaan. Se on mielestäni aivan hyvä asia. — Tässä, puhemies. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Kiitokset. Ja nyt siirrytään puhujalistaan.  
Viimeksi julkaistu 16.12.2020 22.25