Täysistunnon puheenvuoro
PTK
21
2020 vp
Täysistunto
Keskiviikko 11.3.2020 klo 14.03—16.33
3
Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa
Kertomus
Valiokunnan mietintö
15.13
Pauli
Kiuru
kok
Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokuntamme puheenjohtaja Alanko-Kahiluodolle hyvästä esittelystä. Tämä oli todellakin yksimielinen, ja pyrimme yhteisen linjan valiokunnassa löytämään hyvien keskustelujen ja kuulemisten perusteella. 
Se, mihin tämä mietintö päättyi ja mihin puheenjohtajammekin puuttui, oli tämä kehittämistarpeiden selvittäminen. Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että kaikilla pitää olla demokratiassa mahdollisuus osallistua taustasta ja resursseista riippumatta vaaleihin. Nyt valiokunta on aikaisemmin ottanut kantaa, että tätä selvitetään ja valtioneuvosto on asettanut hallitusohjelman mukaisesti työryhmän selvittämään vaalirahoituslain kehittämistarpeita. Valiokunta jää näitä kannanottoja odottamaan. 
Tämän vaalirahakaton osalta muutama näkökulma. Vaikka demokratiaa kannattaa, ja mahdollisuutta osallistua vaaleihin ilman muuta kannatan, niin vaalirahakaton asettaminen ei ole aivan ongelmatonta tai ollenkaan niin ongelmatonta kuin voisi kuvitella.  
Ensinnäkin istuvilla kansanedustajilla on aina etulyöntiasema, kun lähdetään eduskuntavaaleihin. Käytännössä kampanjakatto betonoisi istuvien kansanedustajien asemaa. Tämä sen takia, että istuvat kansanedustajat pääsääntöisesti saavat enemmän näkyvyyttä tiedotusvälineissä kuin ehdolla olevat ei-istuvat.  
Kampanjakatto voisi myös vaikuttaa siihen, että muut kilpailukeinot vaaleissa lisääntyvät: populistiset ulostulot ja alatyylinen kampanjointi saattaisivat lisääntyä, kuten olemme nyt esimerkiksi USA:ssa havainneet. Tosin se ei johdu kampanjakatosta sinänsä. 
Sitten tiedotusvälineitten asemasta. Tiedotusvälineet käyttävät merkittävää valtaa ja iso tiedotusväline, iso toimija maakunnassa pystyy merkittävällä tavalla vaikuttamaan siihen, kuka tulee valituksi tai kuka ei tule valituksi. Kampanjakatto muuttaa silloin sitä kilpailuasetelmaa erilaiseen moodiin. 
Jos yhtä kilpailutekijää, eli esimerkiksi nyt tätä kampanjakattoa, lähdetään muuttamaan, niin samalla pitää miettiä myös sitä, miten erilaiset taustaryhmät, järjestöt, työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, erilaiset lobbausryhmät vaikuttavat ehdokkaiden näkyvyyteen. Miten arvotetaan esimerkiksi somenäkyvyys, jos sitä lähtee iso liitto vyöryttämään trollimaisesti jonkun ehdokkaan puolesta tai käänteisesti jotain ehdokasta vastaan. Mikä hinta sillä on, ja miten se lasketaan? 
No niin, aika taisi loppua, mutta pääasia tuli sanottua. — Kiitos. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Täältä pöntöstä saa sitten jatkaa, jos haluaa pidempään puhua, kuten tekee edustaja Mäkisalo-Ropponen. 
Viimeksi julkaistu 17.3.2020 10.57