Täysistunnon puheenvuoro
PTK
22
2018 vp
Täysistunto
Keskiviikko 14.3.2018 klo 14.01—23.39
5
Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
Hallituksen esitys
20.54
Juha
Rehula
kesk
Arvoisa herra puhemies! Moni ihminen pelkää. Monella suomalaisella on tällä hetkellä huoli, yli 200 000:lla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella huoli siitä, mitenkähän minun käy, mitähän minun työpaikallani tapahtuu, ja aika monella muulla, 100 000 suomalaisella, ellei miljoonilla suomalaisilla, on huoli siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut minun kohdallani jatkossa järjestyvät silloin, kun asiaa on. On ymmärrettävää, että salissa, joka on täynnä kuntapäättäjiä, maakuntapäättäjiä, eri järjestötaustan omaavia ihmisiä, meidän keskustelumme on helposti retoriikkaa, terminologiaa, joka ei ihmisille avaudu. Se on meidän kaikkien kansanedustajien vastuulla, että yritämme puhua tästä muutoksesta sellaisella kielellä, että se ihminen, joka tätäkin lähetystä seuraa, saisi kokea sen kokemuksen, että kyllä minun palveluni hoidetaan, kun tarve on. 
Tänäänkin on voinut tehdä senkin johtopäätöksen, että nykymallissa kaikki on pielessä. Ei ole, meillä on erinomainen julkinen terveydenhuolto, erityisesti erikoissairaanhoito, meillä on monta kuntaa ja kaupunkia, joissa perustason palvelut toimivat, mutta meillä on kaupunkien ja kuntien sisällä palvelujen saatavuudessa merkittäviä ongelmia. Meillä on malli, jossa on julkisia palveluja ja yksityisiä palveluja. Rahapussin paksuus tai vakuutuksen ottaminen on ratkaissut sen, millä tavalla ne palvelut ovat saatavilla. 
Tavallisen ihmisen näkökulmasta on jatkossakin kyse siitä, että kun on tarve ja mietin, kehen otan yhteyttä, tulee olemaan kaksi puhelinnumeroa ja yksi nettiosoite: Kun on kiire ja hätä, 112, ja kun on vähän vähemmän hätä, on puhelinnumero, johon soittaa, josta varata aikaa tai jonka kautta olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Yhä useammin digitalisaation mahdollistamana netin kautta hoidetaan sellaisia asioita, jotka tänään ovat vielä normipalvelutuotantoa fyysisessä rakennuksessa. 
Näitä pelkoja ja uhkia pitäisi pystyä poistamaan, ja niille peloille ja uhkille pitää pystyä löytämään vastaukset tilanteessa, jossa tämän muutoksen tekemisen pitäisi olla ainakin meille päätöksentekijöille kohtuullisen selkeä vaihtoehto. Me olemme menossa kohti aikaa, jota ei tarvitse ennustaa, jonka pystyy laskemaan: me olemme menossa kohti aikaa, jossa palvelutarve tulee lisääntymään tavalla, jolla nykyresurssit niin eurojen kuin osaamisenkaan osalta eivät tule riittämään. 
Täällä on useissa puheenvuoroissa tänään kritisoitu tavoitteiden, yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden, unohtamisesta. Käsittelyssä on kokonaisuus, joka osaltaan on ollut jo vuoden päivät eduskunnan eri valiokuntien pöydillä, ja tänään lähetekeskustelussa on laki valinnanvapaudesta. 
Ensinnäkin, terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen tavoite. Tällä lainsäädännöllä terveyserojen kaventaminen on mahdollista. Meillä tulevat ne resurssit ja mahdollisuudet, jotka Suomessa on, jokaisen hyödynnettäviksi, jokaiselle suomalaiselle mahdollisiksi. Varjeltakoon meitä siitä tilanteesta, johon me saatamme äärimmillään ajautua, että sinne terveyskeskuksen tai sairaalan ovelle tulee portsari, joka kysyy, onko sinulla vakuutus tai riittävästi rahaa. Tässä muutoksessa, jota nyt ollaan tekemässä, on yksi keskeinen peruste se, että tulee vahva julkinen toimija. Kuntien väliset erot näiltä osin tulevat poistumaan, samojen kuntien sisälläkin olevat erot ainakin vähenevät. 
Toinen asia, integraatio eli se, millä tavalla palveluketju toimii. Tämä integraatio voi toteutua yhtäältä rakenteiden kautta mutta toisaalta myös toiminnallisesti. Maakunnalla, maakunnan sisällä, tulee olemaan iso vastuu — kun samanaikaisesti valmistelussa on tämän koko sote-ict:n eteenpäin vieminen — sen asian huolehtimisesta, että tieto itse kustakin meistä kulkee. Se on aivan keskeinen asia. 
Marjanpoiminnasta on puhuttu, ja vaikka tänään nyt ei ole montaa kertaa Caymansaarilla käyty, sekin keskustelu täällä on käyty, että kuka vie rahat, kenen taskuun menevät meidän veroeuromme. Rahoitusmalli on rakennettu sitä kautta, että yksi niistä maakunnan tehtävistä on se, että palvelutuottajan rahoitus — se, miten määräytyy se euromäärä, joka maksetaan kustakin meistä, jotka listaudumme tulevaisuudessa palvelutuottajan listalle — on maakunnan vastuulla. Maakunnalla on siinä liikkumavaraa, ei joka paikassa maakunnan alueella esimerkiksi korvauksen tule ollakaan sama. Tällä korvauksen suuruudella pystytään ohjaamaan sitä, että myös maakunnan niin sanotulla reuna-alueella ovat palvelut jatkossakin saatavilla. 
Integraation osalta aivan keskeistä on toki se, mihin asentoon rakenteet menevät. Tällä hetkellä pitäisi eri puolilla Suomea tehdä se työ, joka on jo muutamassa maakunnassa tehty — esimerkiksi Keski-Suomessa julki saatettu — täyttä vauhtia laatia järjestämissuunnitelma siitä, miten se palveluverkko kyseisen maakunnan alueella järjestetään eli mikä on sen maakunnan palvelulupaus. Se on yksi asia, joka pitäisi mahdollisimman pikaisesti jokaisessa maakunnassa saada julkiseen keskusteluun. 
Euroista on pula. Tällä kokonaisuudella tavoitellaan menojen kasvukulman taittamista — menojen kasvukulman taittamista. Siihen on täydet mahdollisuudet. Mutta ei ole niin, että täällä olisi tänään joku totuus siitä, mitä eurolleen tai edes miljoonan euron tarkkuudella tapahtuu vuonna 2022 tai 2025, sitä tuskin kukaan pystyy ennustamaan. Kun meillä on maakunta, jolla on valtaa, kun — ei jos, vaan kun — siinä onnistutaan, niin kyllä tuo menojen kasvukulma on mahdollista saada taittumaan tavoitellulla tavalla. 
Hallinto: Moni moittii tulevaa maakuntahallintoa. Osalle se on periaatteellinen moitteen aihe, joillekin nimi on väärä. Mutta kun yli 400 organisaatiosta tulee jatkossa 18 tai sosiaali- ja terveydenhuollossa vajaasta 200 vastuullisesta toimijasta tulee 18, kyllä minun on hyvin vaikea ajatella, että tämä olisi jotenkin hallinnon lisäämistä, byrokratian lisäämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille töitä riittää, hallintoihmisten kanssa onkin sitten vähän toinen juttu. Sitä pohjaa, jolla nyt ollaan liikkeellä, ei ole vedetty hihasta, ei se ole sattuman tuomaa. Pohjana on tämän salin lähetekeskustelussa syksyllä 2014 ollut lakiehdotus, josta silloisen eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausunnon ja viitoitti polut. Ollaan yhdellä niistä poluista, jotka tuolloin viitoitettiin. 
Valinnanvapausmalli ei ole eikä siitä saa tulla tavoitetta, vaan se on väline mahdollistaa nykyistä paremmin perustason palvelujen saavutettavuus ja saatavuus. On ihan varmaa, että se tulee yhtäältä jo olemassaolollaan lisäämään palvelujen laatua. Meillä jonot purkautuvat ihan automaattisesti sitä kautta, että se mahdollisuus tulee riippumatta rahapussin paksuudesta ja koosta. 
Työterveyshuolto on tietoisesti jätetty tämän muutoksen ulkopuolelle, mutta siinä palvelutuottajan rahoitusmallissa on huomioitu se, että osalla väestöstä on olemassa työterveyshuolto. Täällä muuan puhuja puoli tuntia sitten sanoi, että rahastetaan kahteen kertaan. Tämä on pyritty eliminoimaan tällä valinnanvapausmallin rahoitusratkaisulla. 
Onhan se iso muutos, kun ihminen saa ihan itse valita. Ja niille, jotka eivät itse pysty, on olemassa palveluohjausmalli, joka huolehtii siitä, että myös heille, joitten omat voimat eivät siihen valintaan riitä, se on mahdollista. Ei kunta tai mikään hallintoviranomainen voi enää päättää, että mene tuonne, vaan ihminen voi ihan itse valita ja päättää. 
Jokainen laskelma on lähtenyt siitä, että meidän sote-menot tulevat kasvamaan. Sitä menojen kasvukulmaa pyritään taittamaan. 
Arvoisa puhemies! Kaksi pointtia lopuksi: 
Täällä perätään asiantuntijoitten lausuntojen huomioonottamista. Jonkun verran tätä sote-savottaa läpikäyneenä pyydän, että kertokaa minulle se asiantuntijakollegio, jossa on enemmän kuin yksi ihminen ja joka pääsee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta sellaiseen lopputulemaan, jossa olisi täysi yksimielisyys ja joka ei sisältäisi minkäänlaista kritiikin kulmaa. 
Toisekseen, puheenvuoroni loppuun hyvin henkilökohtainen kokemus muutaman kuukauden takaa: julkisen palvelun päivystyksessä lääkäri kysyy, laitetaanko teidät leikkausjonoon vai onko teillä vakuutus, niin että pääsette nopeammin hoitoon. Varjeltakoon meitä siltä tilanteelta, että tällainen yleistyy. 
Viimeksi julkaistu 4.6.2018 16:15