Täysistunnon puheenvuoro
PTK
30
2019 vp
Täysistunto
Torstai 12.9.2019 klo 15.59—19.42
3
Ilmastovuosikertomus 2019
Kertomus
17.00
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Krista
Mikkonen
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä on ensimmäinen vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukainen ilmastokertomus kautta aikain. Ilmastovuosikertomus on tärkeä väline ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisen seuraamisessa. Se vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikan valmistelussa ja seurannassa sekä toivottavasti kannustaa ilmastokeskusteluun myös julkisuudessa. Olen iloinen, että eduskunta on aktiivisesti myös tarttunut tämän uuden välineen tuomiin mahdollisuuksiin ja ympäristövaliokunta on järjestämässä kertomuksesta julkista kuulemista ensi viikolla. 
Vuosikertomuksen laadinnasta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä muiden asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Hallitus antoi tämän ilmastovuosikertomuksen alkukesällä, joka valikoitui luontevaksi ajankohdaksi, koska silloin on käytettävissä mahdollisimman tuoreet päästötiedot. Tällä aikataululla voidaan raportoida lopulliset päästötiedot kahden vuoden takaa ja niin sanotut pikaennakkotiedot edellisen vuoden päästöistä. Tämä ilmastovuosikertomus perustuu siis vuosien 2017 ja 2018 päästötietoihin sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan eli KAISUun sisältyvien päästövähennystavoitteiden ja -keinojen arviointiin. Ensimmäinen KAISU valmistui viime kaudella, vuonna 2017, ja hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2018. 
Tässä vuosikertomuksessa eivät siis ole mukana hallitusohjelman uudet tavoitteet ja keinot. Kertomuksen tarkoituksena on arvioida kehitystä suhteessa nyt voimassa oleviin eli vuonna 2018 hyväksytyn keskipitkän ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteisiin. Tiedämme kaikki hyvin, että hallitusohjelman tavoitteet ovat näitä KAISU-tavoitteita kunnianhimoisempia. Samoin tiedämme, että EU:n ilmastotavoitteita on tiukennettava, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen.  
Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka koostuu kolmesta eri sektorista: päästökaupasta, taakanjakosektorista ja maankäyttösektorista. Päästökauppasektoriin kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset ja EU:n sisäinen lentoliikenne. Taakanjakosektoriin kuuluvat muut päästöt, esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta. Maankäyttösektorille kuuluvat metsistä, maatalousmaista ja kosteikoista syntyvät päästöt ja nielut. 
Voimassa olevan ilmastolain soveltamisala on rajoitettu taakanjakosektoriin. Tämä tarkoittaa, että myöskään ilmastovuosikertomus ei sisällä päästökauppa- tai maankäyttösektoreita koskevia tietoja. Ilmastovuosikertomuksessa käsitellään taakanjakosektorin päästöjä eli liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen, työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja F-kaasujen päästöjä.  
Hallitus on linjannut, että ilmastolain päivityksen yhteydessä myös maankäyttösektori tulee mukaan ilmastolakiin ja raportointiin. Tämä on tärkeää, jotta saamme jatkossa päästöistämme mahdollisimman kokonaisvaltaisen käsityksen. Päästökaupan päästöjä EU-maat ohjaavat yhdessä EU-päätöksenteon kautta.  
Taakanjakosektorin kokonaispäästökehityksen lisäksi kertomuksessa tarkastellaan myös sen sisällä sektorikohtaista päästökehitystä. Liikenne on keskeinen koko taakanjakosektorin päästökehityksen kannalta. Joka toinen vuosi ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan politiikkatoimien toteutumista koskevat tiedot. Arvioinnin kohteena ovat myös KAISUun sisältyvät poikkileikkaavat toimet, jotka koskevat kulutusta, kuntien ja alueiden ilmastotoimia sekä julkisia hankintoja. Lisäksi vähintään kerran vaalikaudessa raportoidaan sopeutumissuunnitelman toimien riittävyydestä. Tässä ensimmäisessä kertomuksessa ovat tarkastelussa nämä kaikki. 
Nyt käsittelyssä olevassa ilmastokertomuksessa arvioidaan, että nykytoimilla todennäköisesti voidaan saavuttaa kauden 2013—2020 päästövähennystavoite hyödyntäen taakanjakoasetukseen sisältyvää ajallista joustoa, joka mahdollistaa yksiköiden siirrot vuosien välillä. KAISUn mukaiset suunnitellut toimet ovat lähtökohtaisesti myös riittäviä seuraavan jakson 2021—2030 tavoitteen kannalta. Nykyiset taakanjakosektorin tavoitteet perustuvat EU-lainsäädäntöön, jonka mukaisesti Suomen tulee vähentää päästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 ja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.  
Kertomuksessa kuitenkin todetaan, että ilmastopolitiikan toimeenpanoa on seurattava tiiviisti ja jatkuvasti on arvioitava mahdollisten lisätoimien tarvetta. Esimerkiksi liikennesektorin päästökehitys viime vuosina näyttää osoittavan, että sektorilla tullaan tarvitsemaan tehokkaita lisätoimia vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastovuosikertomus sisältää politiikkatoimien tarkemman tarkastelun. 
Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja siihen liittyvät toimet ovat esillä vuosikertomuksessa tällä kertaa. Tämä on tärkeää, sillä tarkastelu osoittaa, että ilmastoriskien hallinta on osin puutteellista. Koska ilmastonmuutoksen riskit ovat mittavat, on vahvistettava yhtenäistä ilmastopolitiikkaa, jotta ilmastonmuutosta hillitään eli päästöjä leikataan samalla kun vahvistetaan yhteiskunnan ilmastokestävyyttä.  
Kokonaisuudessaan ensimmäinen ilmastovuosikertomus osoittaa, että olemme edistyneet asetetuissa tavoitteissa. Se kertoo siitä, että keinoja löytyy, kun on tahtoa. Samalla on kuitenkin muistettava, että nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Siksi uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut, että tavoitteita kiristetään ja Suomen tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Jatkossa myös maankäyttösektori on otettava vahvemmin mukaan ilmastotoimien seurantaan.  
Hallitusohjelman uudet tavoitteet sisällytetään aikanaan päivitettyyn KAISU-suunnitelmaan, ja ne tulevat sen myötä arvioitaviksi tulevissa vuosikertomuksissa. Nyt esitettävän vuosikertomuksen perusteella on kuitenkin jo helppo sanoa, että nykytoimet eivät ole riittäviä, kun tavoitteet kiristyvät. Onneksi hallitusohjelma antaa toimiin vahvan selkänojan. Lisätoimia tullaan tarvitsemaan kaikilla sektoreilla.  
Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen
Käydään sitten keskusteluun. 
Viimeksi julkaistu 27.9.2019 14.00