Viimeksi julkaistu 4.6.2021 17.25

Täysistunnon puheenvuoro PTK 37/2015 vp Täysistunto Tiistai 22.9.2015 klo 14.00—20.47

3.  Välikysymys koulutusleikkausten vaikutuksista kasvuun, koulutukselliseen tasa-arvoon ja osaamistasoon

VälikysymysVK 1/2015 vp
18.11 
Saara-Sofia Sirén kok :

Arvoisa puhemies! Niin kuin olemme tänään välikysymyskeskustelussa moneen otteeseen kuulleet, nämä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon-alaan osuvat leikkaukset ovat uuden hallitusohjelman kirjauksista siitä vaikeimmasta päästä. Säästöjä joudutaan kuitenkin tekemään, vaikka niitä kukaan ei mielellään tekisi, ja siksi asioita täytyy tehdä uudella tavalla. 

Samaan aikaan meidän koulutuksemme tarvitsee uudistumista. Globaali kilpailu kiristyy koko ajan, maailma muuttuu, ja se tarkoittaa, että myös koulutuksen täytyy uudistua eikä voida tehdä samalla tavalla kuin aina ennen. Resurssien niukkuus totta kai kirpaisee, harmittaa, mutta samalla se pakottaa meidät miettimään, miten vähemmästä voitaisiin saada enemmän irti. Nyt kun leikkaukset nähdään uhkana meidän koulutukselle, niin samalla täytyy tunnustaa myös uhka siitä, että jatketaan koulutuksen tekemistä samalla tavalla kuin aina ennenkin. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me olemme puhuneet paljon näiden leikkausten vaikutuksista ja pyrkineet sitoutumaan siihen, että nämä uudistukset vaikuttaisivat mahdollisimman vähän opetuksen ja koulutuksen laatuun. 

Viime hallituskaudella leikattiin sosialidemokraattisen opetusministerin johdolla niin ikään satoja miljoonia euroja nimenomaan koulutuksesta, ja silloinkin nämä hallitusohjelman leikkaukset olivat niitä kaikkein suurimpia. Vuosien 2011—2015 hallitusohjelmassa keskityttiin myös kehittämään koulutusta, silloin erityisesti opetuksen ja kerhotoiminnan erilaisten hankerahoitusten kautta. Näistä hankerahoituksista ei kuitenkaan ollut perusopetuksen tasa-arvon turvaajiksi. Sadat erilaiset hankkeet jopa hämmensivät koulutuskenttää, eikä kokonaiskuvaa tuntunut olevan oikein kenelläkään. Samalla kävi niin, että hankerahat keskittyivät erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa oli osaamista näitten hankerahojen hakemiseen ja joilla oli jo olemassa tällaisia suunnitelmia näitten rahojen käyttämiseen. 

Opetusministerinä ollessaan edustaja Gustafsson lupasi julkisesti nostaa koulutuksen tasoa niin, että Suomi on koulutuksen kärkimaa vuonna 2020. Tähän maaliin ei SDP-johtoisten ministeriöiden aikana kuitenkaan päästy. Riittäviä toimenpiteitä ei saatu aikaiseksi opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseksi, ja nyt hallitus jatkaa tätä työtä kokoomuslaisen opetus- ja kulttuuriministerin johdolla. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Mutta tämä edellyttää kauaskantoista päätöksentekoa. Täytyy saada aikaiseksi pysyviä muutoksia nimenomaan rakenteissa. Me haluamme uudistaa toimintatapoja, sillä uudistaminen ei onnistu ainoastaan lykkäämällä erilaisia hankerahoja koulutuskentälle. 

Me olemme tienhaarassa. Kaikki oppimistuloksia mitanneet arvioinnit Pisa mukaan lukien kertovat, että oppilaiden osaaminen ja myös asenteet oppimista kohtaan ovat heikentymässä. Oppimistulokset toki sinällään eivät ole mikään autuaaksi tekevä mittari. Oppimisen ja tietoyhteiskunnan murros on niin suuri, että voidaan ihan aiheellisesti kysyä, mittaavatko nämä oppimistulosten arvioinnit enää ihan oikeita asioita. Opettaminen, oppiminen ja opetusympäristö muuttuvat. Mitä koulusta tulisi tänä päivänä jäädä käteen, jotta koulussa vietetty aika voidaan todeta tulokselliseksi? Koulutuksen nykytilasta on syytä olla huolissaan, ja juuri siksi tämä hallitus panostaa ministeri Grahn-Laasosen johdolla kärkihankkeiden kautta nimenomaan uusiin oppimisympäristöihin, opetuksen digitalisaatioon ja opettajien täydennyskoulutukseen. 

Arvoisa puhemies! Uudella tavalla tekeminen ja koulutuksen nykyaikaistaminen ovat nyt hallitusohjelmassa keskiössä. Se tarkoittaa rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Myös rahaa on luvassa, sillä hallitus panostaa näihin koulutuksen kärkihankkeisiin sen mainitun 300 miljoonaa euroa. Kärkihankkeiden kautta koulutuksessa tuetaan kehitystä, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten. Koulutuksen kärkihankkeiden valmistelussa on kuunneltu opetuksen ja kasvatuksen laaja-alaista kenttää. Hallitusohjelmassa keskitytään asetettujen tavoitteiden mukaisiin toimiin: osallisuuden lisäämiseen, pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja jatkumoon koulutuksen laadun kehittämiseksi.