Täysistunnon puheenvuoro
PTK
46
2015 vp
Täysistunto
Keskiviikko 7.10.2015 klo 14.00—18.06
2
Pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista
Pääministerin ilmoitus
14.38
Olli-Poika
Parviainen
vihr
(ryhmäpuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Uudistuksia tarvitaan nyt jos koskaan. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa uudistaa Suomea. 
Hallituksella on mielestämme hyviä tavoitteita. Tuemme pyrkimystä ehkäistä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, kohentaa osaamista, edistää terveyttä ja lisätä työllisyyttä. Tavoitteiden lopullinen mittari on kuitenkin se, miten ne näkyvät lopulta ihmisten arjessa. Valitettavasti emme usko esitettyjen keinojen riittävän tai toimivan riittävästi. Kärkihankkeisiin esitetty miljardi on paljon rahaa, mutta moneen paikkaan ripoteltuna sillä ei saavuteta suuria. Monilla uudistuksilla lähinnä paikataan leikkausten tuomia ongelmia. Jos leikataan liikaa ja vääristä paikoista ja vuotavaan kohtaan lätkäistään kärkihanke, ei kannata odottaa ihmeparannusta. Toisinaan taas ongelma on kunnianhimon puute. Kärkihankkeiden toteutussuunnitelmassa esitetään esimerkiksi noin kahtakymmentä uutta selvitystä. Mukava, että välillä selvitetään ensin ja sitten toteutetaan. Pelkkä päätös selvittelystä ja selvityksen "toimeenpanosta" ei yleensä ole kuitenkaan Suomea mullistanut. 
Hallitus aikoo esimerkiksi selvitellä työttömyysturvan muutoksia. Ilman selvityksiäkin voisi mahdollistaa ansiosidonnaisella yrittäjäksi ryhtymisen toimettomuuden sijaan. Hallitus haluaa koventaa velvoitteita ottaa vastaan työtä. En pidä järkevänä, että byrokraatti päättää, mihin töihin kukin työtön laitetaan. Nekin resurssit voisi laittaa siihen, että perustulokokeilu tehdään hyvin. Siinä ihmisiä ohjaa aktiivisuuteen taloudellinen kannustin eikä valtion virasto. 
Toinen esimerkki, naisten työllisyyden edistäminen: Hallitus pyrkii jakamaan vanhemmuuden kustannuksia. Hyvä, mutta kunnianhimo kannattaisi virittää korkeammalle. 6+6+6-mallilla myös isien hyvinvointia lisättäisiin tarjoamalla aidompi mahdollisuus aikaan lasten kanssa. Äitien työllisyyttä parannettaisiin tarjoamalla heille vaihtoehto käydä edes osa-aikatöissä lasten ollessa pieniä. 
Myös köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan hallituksen leikkaukset kuitenkin osuvat rankasti muun muassa lapsiperheisiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin. 
Olisiko kärkihankkeisiin voinut sisältyä reilumpi taakanjako? Olisiko silloin kenties löytynyt vähemmän huonoja vaihtoehtoja? Paikkailulta tuntuu erityisesti se, että koulutus nimetään kärkihankkeeksi, kun siitä leikataan miljardikaupalla. Lopulta uudistuksia tekevät kuitenkin ihmiset. Esimerkiksi opettajan luovuus voi olla aika kortilla, jos arki menee yksinkertaisesti työtaakasta selviytymiseen. Toinen esimerkki paikkailusta on kansallispuiston perustaminen, josta toki iloitsemme. Hymy hyytyy kuitenkin nopeasti, kun luonnonsuojelun määrärahoja vähennetään ja ympäristöä suojaavia normeja heikennetään. Leikkausten ja uudistusten välillä onkin ristiriita. Se ei ole välttämättömyys, eikä se johdu siitä, että on päätetty sopeuttaa julkista taloutta, vaan siitä, miten on päätetty tehdä. 
Arvoisa puhemies! Jos haluamme digitalisaatiosta suomalaisen menestystarinan, on aloitettava kouluista kaikilla asteilla. Kyse ei ole siitä, että lapsen kouraan annetaan tabletti ja sanotaan, että leiki nyt sillä. Puhumme uudenlaisesta lukutaidosta ja kokonaan uusista opiskelun menetelmistä. Niiden jatkuva kehittäminen ei ole helppoa. Tulemme tarvitsemaan paljon ideoita. Vihreä eduskuntaryhmä tukee hallituksen ajatusta lisätä kokeilukulttuuria Suomessa. 
Nokia oli iso onnenpotku, mutta se tuskin toistuu sellaisenaan. Tarvitsemme isoa joukkoa pieniä, ketteriä yrittäjiä — ja yritystä ja myös erehdystä. Varsinkin julkisen sektorin hankinnoissa pitäisi irrottautua siitä ajatuksesta, että vain suuri sähköisen palvelun monumentti voi olla kaunis. 
Erinomaista on, että hallitus edistää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä. Keinoja tähän löytyy lisääkin. Esimerkiksi sähkönkulutuksessa nettolaskutus tarkoittaisi, että kotitalous voisi myydä uusiutuvaa energiaa verkkoon, kun sitä on paljon tarjolla, ja ottaa sähköä verkosta, kun sitä itse tarvitsee. Lasku tai hyvitys tulisi erotuksesta. Kotitalouksien energiaa säästäviä remontteja varten taas voitaisiin ottaa käyttöön oma kotitalousvähennyksensä tai pieni rahastonsa. 
Vihreät julkaisikin eilen vaihtoehtonsa kärkihankkeiksi. Kärkemme ovat energiaremontti, perustulo ja sosiaaliturvan uudistaminen sekä laadukas koulutus, fiksujen yhdyskuntien suunnittelu ja maahanmuuttajien hyvä kotouttaminen. Ympäristöä säästävistä ratkaisuista tehtäisiin ihmisille ja yrityksille niin helppoja, halpoja ja hauskoja, että sitä tultaisiin ihailemaan ulkomailta — samaan tapaan kuin suomalaista koulutusta on ihailtu. Meitä pidettäisiin edelläkävijänä. Uudistuneessa Suomessa maahanmuuttajat kotoutuvat ja ovat mukana huolehtimassa ikääntyvän väestömme hyvinvoinnista. Kotouttaminen ehkäisee syrjäytymistä ja on myös taloudellisesti viisasta. Uusiutuvassa Suomessa myös kaupunkien ja yhdyskuntien kulutuksen, tuottamisen ja liikkumisen tavat ovat kestävämmällä pohjalla ja fiksujen yhdyskuntien edistämiseksi on syntynyt uutta liiketoimintaa, vientiä ja kasvua. 
Osa tavoitteistamme on yhteisiä hallituksen kanssa. Toivottavasti hallitus voi myös harkita hyödyntävänsä niitä. Suomi tarvitsee nyt kriittistä keskustelua ja pyrkimystä yhteistyöhön. Nyt on tilaisuus näihin molempiin. 
Viimeksi julkaistu 24.1.2017 13.38