Täysistunnon puheenvuoro
PTK
48
2019 vp
Täysistunto
Torstai 10.10.2019 klo 9.59—22.03
2
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020
Hallituksen esitys
17.57
Puolustusministeri
Antti
Kaikkonen
Arvoisa puhemies! Olisiko mahdollista saada 20 minuuttia? [Puhemies kommentoi] — Selvä, koetetaan olla tiiviitä sitten. 
Edustaja Holopainen kysyi tuulivoimakysymyksestä Itä-Suomessa. Puolustusvoimat perustelee näitä esteitä tuulivoiman rakentamiselle sillä, että nämä tuulivoimalat lyhentävät tutkien kantamaa ja muodostavat katveita ja heikentävät maalien, esimerkiksi lentokoneiden, havaitsemiskykyä, elikkä tällä on ihan tämmöinen meidän puolustuspolitiikkaamme liittyvä peruste. Emme vastusta ja puolustushallinto ei vastusta lisätuulivoiman rakentamista alueilla, joilla se ei vaaranna aluevalvonnan edellytyksiä. Ja sen vielä voi sanoa, että Puolustusvoimat on antanut lausunnon yli kymmenestätuhannesta tuulivoimalasta, ja niistä kielteisiä on ollut noin kymmenesosa elikkä noin tuhat, elikkä suurimpaan osaan on kyllä sinänsä suhtauduttu myönteisesti. Mutta tätä keskustelua on syytä jatkaa. Ymmärrän kyllä Itä-Suomen toiveita tässä asiassa, mutta puolustushallinnon täytyy katsoa asiaa puolustushallinnon näkökulmasta aika lailla kuitenkin. 
Edustaja Tavio kysyi tästä mahdollisesta pakolaiskriisistä. No nyt täytyy tietysti vaikuttaa siihen, että sitä ei tule. Rajavalvonnasta vastaa ensisijaisesti Rajavartiolaitos. Toki Puolustusvoimat antaa virka-apua, jos semmoista pyydetään, mutta en halua lähteä nyt vielä kauheasti spekuloimaan ihan tällaisilla skenaarioilla. 
Edustaja Marttinen kysyi diabeetikoista armeijassa. Olen pannut tämän epäkohdan merkille, minkä otitte esiin, ja haluan vielä kerran selvittää, onko tälle asialle jotakin tehtävissä, koska voisin kuvitella, että moni diabeetikko pystyisi sinänsä tämän varusmiespalveluksen aivan hyvin suorittamaan. Tämä asia katsotaan vielä kerran. 
Ainakin edustaja Könttä kysyi työaikalaista, henkilöstön jaksamisesta, myös edustaja Mustajärvi, pari muutakin viittasi siihen. Työryhmä on pohtimassa tätä työaikalakikysymystä. Sen voi todeta, että lainsäädäntö on aika vanhaa tässä asiassa. Työryhmä saa työnsä ilmeisesti aika pian valmiiksi, niin että odotetaan sitä ja jatketaan sen jälkeen keskustelua tästä asiasta. 
Hankintojen kotimaiseen osuuteen kiinnitetään tietysti jatkuvasti huomiota, ja esimerkiksi tässä HX-hankkeessa asetetaan ehdoksi, että siitä merkittävän osan, 30 prosenttia, on oltava kotimaista teollista yhteistyötä. 
Edustaja Pelkonen, kriha-strategian päivityksestä on parlamentaarinen komitea tulossa, elikkä työ on alkamassa tämän tematiikan tiimoilta. 
Sitten: Edustaja Hyrkkö kysyi aseviennistä ja puolustustarvikeviennistä edelleen, kuten edustaja Kari huomautti tässä näin. Täytyy sanoa nyt kuitenkin ihan se peruslinja, että mitä tahansa ei viedä minne tahansa, eli kyllä nämä aina katsotaan tapauskohtaisesti, tässä on tapauskohtainen harkinta. Ulkoministeriössä tuo pohjatyö tehdään. Ja esimerkiksi niiden kohdalta, mitä Turkkiin on viety, ei voi sanoa, että olisi raskasta aseistusta viety sinne, ja nyt tietysti on se linja, että nyt ei viedä tässä tilanteessa yhtään mitään. Kaikki on kyllä tarkasti arvioitu. 
EU-linja, mihin edustaja Savola viittasi: Näissähän pyritään tietysti pääsääntöisesti yhtenäisiin käytäntöihin EU-alueella, ja YK:n suositukset otetaan tietysti aina mukaan. Tässä tilanteessa tietysti katsotaan, minkälaista keskustelua EU-maissa tästä asiasta käydään, ja en lähde sitä vielä ennakoimaan. 
Sisäilmaongelmat on vakava asia. Tulen tekemään kyllä voitavani, että näitä asioita pannaan paremmalle tolalle. 
HX-hankinnan hinta, edustajat Yrttiaho ja Mustajärvi: Ei ole niin, että nyt olisi vähintään 10 miljardia tämä hinta vaan enintään. Se on siis katto. [Markus Mustajärven välihuuto] Ja näillä näkymin se hinta tietysti pannaan lopullisesti kiinni ensi vuoden syksyllä, elikkä silloin sitten on viimeinen taisto [Markus Mustajärven välihuuto] siitä asiasta. Sen voi tietysti todeta, että nämä isot hankinnat eivät ole kuitenkaan pysyviä menoja vaan investointeja, ja niitä ei onneksi joka vuosikymmen tarvitse tehdä eikä joka toinen vuosikymmen, vaan näillä pärjätään sitten monta kymmentä vuotta eteenpäin. Isoja ne ovat, se on aivan totta, mutta onneksi vain harvoin tarvitsee tämän mittaluokan hankintoja tehdä. 
Edustaja Autto kysyi, ovatko virkalisäykset riittäviä kertausharjoituksen lisäämiseen. Käsitykseni mukaan ensi vuonna kyllä pärjätään, pystytään tuo nosto toteuttamaan, mutta tämä on arvio, mikä pitää joka vuosi tehdä, kun tavoitteena on edelleenkin nostaa kertausharjoitusten määrää maltillisesti ylöspäin. 
Edustaja Juvoselle näistä varusmiesten korvauksista: Valtiokonttori hoitaa näitä korvauksia voimassaolevan lainsäädännön mukaan. En oikein pysty muulla siinä asiassa spekuloimaan. 
Edustaja Vikman kysyi kutsunnoista naisille. Oma suhtautumiseni siihen on myönteinen, mutta sekä tämän asian suhteen että tämän mahdollisen kansalaispalveluksen suhteen minusta siinä tarvitaan nyt aika laajaa poliittista keskustelua ja mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä, eli millään kapealla enemmistöllä tämäntyyppisiä ratkaisuja ei pitäisi tehdä, vaan koko salin tai ainakin melkein koko salin pitäisi löytää mielestäni yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan näissä asioissa mennään, ja se sitten löytyy tai ei löydy. 
Sitten kansainvälinen yhteistyö. Sitähän arvioidaan jatkuvasti TP-UTVAssa ja totta kai tässäkin talossa, että se on linjassa meidän yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Suomi on monissa turvallisuusaloitteissa mukana tällä hetkellä. Aika näyttää, mikä niitten kantokyky on. Ja toisaalta ne on rakennettu sillä tavalla, että jos niissä poliittinen vaikeuskerroin lisääntyy, niin meillä on mahdollisuus tehdä aina tilanteen mukaan päätöksiä sitten. Tämä koskee myös Suomi—Ruotsi-yhteistyötä, josta voin sanoa, että aika paljon tämmöisiä helpompia asioita on jo tehty, mutta aina kun syvemmälle mennään, niin vaikeuskerroin kasvaa.  
Edustaja Kaumalle: Malin suhteen ei ole tehty vielä poliittista harkintaa. 
Edustaja Ronkainen kysyi varuskuntien määrästä. Käsitykseni mukaan se on oikealla tasolla, ja itse lähden siitä, että tällä vaalikaudella ei varuskuntia lakkauteta vaan tällä mennään. 
Arvoisa puhemies! Haluan vielä edustaja Mustajärvelle sanoa, että uskon, että hän edustaa maanpuolustushenkistä vasemmistoa — hän poistuikin, ei kun onkin siellä — kuten varmasti vasemmisto laajemminkin, en ole siitä huolissani. Ja yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä luopua, kuten tekin tässä linjasitte. Sitä tarvitaan jatkossakin. 
Viimeisenä, arvoisa puhemies, haluan lämpimästi kiittää [Puhemies koputtaa] koko salia tästä keskustelusta. Tässä tuli hyviä kysymyksiä, teräviä huomioita, mutta tämä henkii kuitenkin sitä, että tässä puhutaan meidän kaikkien yhteisestä asiasta, isänmaan asiasta. Jatketaan hyvää yhteistyötä tällä sektorilla. — Kiitoksia.  
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Kiitokset, puolustusministeri Kaikkonen. Ja sitten vaihdetaan sektoria. Ministerit Haavisto, Skinnari, Blomqvist, kukin 5 minuuttia, minkä jälkeen debatti. 
Viimeksi julkaistu 13.11.2019 16.45