Viimeksi julkaistu 6.6.2021 0.32

Täysistunnon puheenvuoro PTK 48/2019 vp Täysistunto Torstai 10.10.2019 klo 9.59—22.03

2.  Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020

Hallituksen esitysHE 29/2019 vp
21.54 
Saara Hyrkkö vihr :

Arvoisa puhemies! Kuvitellaan, että jalkani murtuu. Murtuma on ensin niin pieni, että en ehkä edes huomaa sitä. Lopulta ehkä läheisten kannustamana hakeudun lääkärin vastaanotolle. Lääkäri diagnosoi vaivan, määrää hoidon: leikkaus, kipsaus, kuntoutus. Kuvitellaan, että tästä alkaisi temppurata: leikkaavan kirurgin etsiminen ja kilpailutus, erilaisten kipsimallien loputtomalta tuntuva sovittelu erilaisine sivuvaikutuksineen. Näin ei onneksi tapahdu. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä tunnistaa murtuneen jalan, ja tyypillisesti hoitopolku on melko mutkaton. Apua saa nopeasti, murtunut jalka hoidetaan kuntoon. Niin sen pitääkin mennä. Tilanne on kuitenkin toinen, jos jalan sijaan murtuukin mieli. Sairastunut voi joutua kamppailemaan saadakseen apua ja odottamaan jonossa, että hoidon ovet ylipäätään aukeavat. Hankala tukiviidakko lannistaa, ja rahapula voi ajaa kokonaan pois hoidon ääreltä. 

Arvoisa puhemies! Joka toinen suomalainen kohtaa elämässään mielenterveyden häiriön. Opiskelijoilla yleisin lääkäriin hakeutumisen syy on mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Kymmenkunta ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia joka ikinen päivä. Mielenterveyden häiriöistä on tullut uusi suomalainen kansantauti. Siksi niihin tulee suhtautua samalla vakavuudella ja samalla häpeilemättömyydellä kuin vaikkapa diabetekseen.  

Mielenterveyspalveluita on siis parannettava, mutta se ei vielä riitä. Toisin kuin murtuneen jalan kanssa, suuressa osassa mielenterveysongelmia raskaampia palveluita ei välttämättä tarvittaisi, jos kevyempää apua olisi saatavilla ajoissa. Aivan olennaista onkin tunnistaa orastavat merkit mielenterveyden ongelmista. Me seuraamme lasten ja nuorten pituutta, painoa ja yleistä terveydentilaa säännöllisesti. Pitäisikö terveystarkastusten rinnalla puhua myös mielenterveystarkastuksista? Tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa ja työpaikoilla.  

Tässä onnistuminen on paitsi inhimillistä myös välttämätöntä työllisyystavoitteidemme saavuttamisessa. Tekeillä oleva mielenterveysstrategia viitoittaa tätä tietä.  

Arvoisa puhemies! Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää, ja sen kunniaksi kysyn: mistä tunnistaa mielenterveyskuntoutujan? Vastaus on tietenkin: ei välttämättä mistään. Masennus ei näy naamasta. Kenen tahansa mieli voi murtua. Silti joskus saattaa unohtua, että mielenterveysongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella, että elämänsä aikana noin puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden häiriöistä, mutta vain noin puolet apua tarvitsevista saa asianmukaista tukea ja hoitoa.  

Tämä asia on saatava kuntoon. Se on taloudellisesti järkevää, mutta ennen kaikkea se on oikein, ja olen iloinen, että hallitus on tähän tarttunut.