Viimeksi julkaistu 6.6.2021 12.07

Täysistunnon puheenvuoro PTK 5/2020 vp Täysistunto Keskiviikko 12.2.2020 klo 14.01—19.17

2.  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  ikääntyneen  väestön  toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 4/2020 vp
18.24 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustajia Kinnunen ja Salonen näistä hyvistä puheenvuoroista. Puhumme siis henkilöstömitoituksesta ja tästä vanhuksiin liittyvästä hyvin tärkeästä laista. 

Edustaja Kinnunen, nostitte esiin vapaaehtoistyön merkityksen. Nostan esimerkkinä Keravan ja Talkoorengas-vapaaehtoistoimijat, joiden luona kävin vierailulla ja kuulin, että heitä on noin 300 vapaaehtoistyöntekijää ja he pelastavat itse asiassa muun muassa kotona asuvien ikääntyneiden tilanteen. Heillä on aamuisin päivystyspuhelin, mihin voi soittaa jokainen, joka apua tarvitsee. Se voi olla vaikka saattaminen terveysasemalle tai saattaminen lääkärille tai mitä muuta ikinä voi olla. Vastataan ja sitten mennään auttamaan. Eli tätä vapaaehtoistyötä oikeasti meidän tulee kunnioittaa ja kohdentaa sinne myös resursseja. Kuntien tulee huolehtia, että nämä vapaaehtoistoimijat pystyvät toimimaan. Se on myös niille ihmisille, jotka siellä toimivat, erittäin tärkeää ja merkityksellistä. Heidät koulutetaan näihin asioihin, mitä he sitten tekevät siellä, ja se antaa myös iloa ja toimeliaisuutta heidän päiviinsä. 

Arvoisa herra puhemies! Äsken edustaja Purra nosti esiin tämän rokottamiskysymyksen. Kysymyksessähän on siis influenssarokottaminen, josta on tartuntatautilaissa nyt säädetty, että myös hoitoalan henkilöstöllä tulee olla influenssarokotukset tietyissä tilanteissa, ja juurikin me puhuimme viime kaudella pakkorokottamisesta. Edustaja Purra nosti esille sen, onko se mahdollisesti myös syynä siihen, että hoitajat katoavat hoitoalalta. Tein vuonna 2018 kirjallisen kysymyksen tästä aiheesta, kun niin paljon tuli yhteydenottoja ja kysymyksiä siitä, mitä tämä tarkoittaa. Silloin jäi käsitys, että tätä tartuntatautilain 48 §:n 5 lukua olisi oltu jollakin tavalla selkeyttämässä — mitä se tarkoittaa ja onko se oikeasti pakkorokottamista. Olisi toivottavaa, että ehkä sosiaali- ja terveysministeri voisi tätä vielä selvittää ja katsoa, täytyykö pykälää kenties jotenkin muuttaa, että siitä ei tule sitten niin pakko siitä pykälästä. 

No, sitten haamuhoitajat, joista me olemme puhuneet täällä, ja se, jos työvuorojen väliin jää puoli tuntiakin aikaa, niin kuin edustaja Salonen nostitte esille: sehän on työvuorosuunnittelussa suuri ongelma silloin. Ei saa olla haamuhoitajia. Hoitajan tulee tulla työvuoroon. Olen itse tehnyt pitkän työuran Helsingissä, suurissa sairaaloissa 24 vuotta, ja muistan muun muassa kerran, kun olin iltavuorossa ja tuli yövuoro eikä tullut hoitajaa ollenkaan. Totta kai silloin pitää joustaa ja venyä, ja silloin jäädään tekemään se työvuoro, koska mistään ei saada hoitajia, mutta on tärkeää nyt, että haamuhoitajailmiö on tunnustettu ja tunnistettu, ja näitä tilanteita ei saa enää meillä olla. 

Sitten vielä tästä, mistä me puhumme täällä... Edustaja Kiljunen, piditte myös hyvän puheenvuoron, ja täytyy sanoa, että emme me oppositiosta kaikkia teidän esityksiänne tietenkään kannata [Kimmo Kiljunen: Ei tietenkään!] mutta niitä kyllä, mitkä ovat tärkeitä. Kun itse sain yövuoroon mennessäni yksityiseltä parkkipirkolta sakot autoni ikkunaan, niin kyllä minäkin aloin miettimään, minkä ihmeen takia hoitajia sakotetaan, kun he menevät tekemään työtänsä. Onhan kotihoidon hoitajille mahdollisuus parkkeerata erittäin tärkeä. Elikkä minullakin on sitä ruohonjuurikokemusta: turhaan menin työvuoroon, kun siitä sakot sitten tuli, voisi näin kärjistää. 

Mutta todellakin, me puhumme henkilöstömitoituksesta. Emme me puhu hoitajamitoituksesta. Se on tärkeää, että me käytämme sanaa henkilöstömitoitus. Ja miksi me puhuisimme sitten henkilöstömitoituksesta? Täällä lakipykälissä sanotaan myös, että ”välittömään asiakastyöhön osallistuvat henkilöt”, eli henkilöt ovat he, jotka hoitavat niitä ikäihmisiä, ja heitähän oli paljon, 22: sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, geronomit, kodinhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet, soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet, soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, kotiavustajat — ei koske hoitajamitoitusta — hoitoapulaiset — ei koske hoitajamitoitusta — hoiva-avustajat — ei koske hoitajamitoitusta, vaan henkilöstömitoitusta. Heillä ei ole hoitoalan koulutusta, mutta heidät lasketaan siihen hoitotyöhön — viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät, toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt ja opiskelijat. Eli tämä on tärkeä muistaa, että me sitten työpaikalla myös tiedämme sen, mikä on vastuu. 

No, sitten vielä tällaisena vanhana hoitajakonkarina: Minä en vastusta sitä, että on erilaisia työntekijöitä, päinvastoin. Minä kaipaisin myös kylvettäjiä takaisin, koska heillä oli äärettömän tärkeä työnkuva ja tehtävä ja he hallitsivat sen oman erityisosaamisensa. Minusta on hienoa, että meillä on sektori, missä on erilaisia työntekijöitä. Kyllä minä iloitsen siitä, että siellä on myös hoiva-avustajia. Olen käynyt heidän kanssaan keskustelua ja tiedän, mitä he ajattelevat, mitä he pelkäävät: toki myös sitä, että pienipalkkainen nainen, pienipalkkainen työntekijä, hoiva-avustaja on se, joka paikkaa sen henkilöstömitoituksen tarpeen. Onko se pienipalkkainen nainen, joita kouluttamalla ja lisäämällä sinne hoiva-alan kentälle saadaan tämä mitoitus toteutumaan? Uskon, että meillä kaikilla on yhteinen huoli tästä asiasta. Hoitoalan palkat tulee saada nousemaan, työoloja tulee saada parannettua. Siinäkin meillä on ihan varmasti yhteinen tahtotila. 

Se, miksi perussuomalaiset ovat puhuneet hoitajamitoituksesta on se, että me olemme sen niin halunneet täällä käsitellä, elikkä se esiintyy meidän tekstissämme hyvin usein hoitajamitoituksena, koska semmoista olemme ajaneet. Mutta nyt on henkilöstömitoitus. Nyt mennään tällä eteenpäin, ja kuten sanoin, villakoiran ydin on rahoitus. Jos perustuslakivaliokunta toteaa, että rahoitus ei ole kunnossa, niin silloinhan tämä koko esitys kaatuu, ja sitä emme halua.