Viimeksi julkaistu 6.6.2021 12.07

Täysistunnon puheenvuoro PTK 5/2020 vp Täysistunto Keskiviikko 12.2.2020 klo 14.01—19.17

2.  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  ikääntyneen  väestön  toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 4/2020 vp
18.48 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Tartun heti tähän, edustaja Salonen, kun piditte hyvän puheenvuoron, mutta mainitsitte, että toimintayksiköiden johtajat eivät osallistu välittömään työhön — ymmärsinkö oikein? — koska täällä lakiesityksessä heidät on kyllä merkitty siihen välittömään työhön. Ehkä sitten jollakin tavalla se raja vedetään, milloin he eivät osallistu, mutta se on täällä kyllä nostettu esille. 

Edustaja Kiljunen, miksi teidän tulee puhua henkilöstömitoituksesta, kun te menette turuille ja toreille? Sen takia, koska se on lakitekstiä, se on laissa. Täällä lakitekstissä lukee ”henkilöstömitoitus”, mutta ”hoitajamitoitus” on se kansankielinen toki. Elikkä me voimme puhua siitä, mutta jos ruvetaan halkomaan hiuksia, niin kuin joskus tehdään, niin sitten täytyy muistaa, että me puhumme ”henkilöstömitoituksesta” ja ”henkilöstö” on se sana, mitä täällä käytetään. Ymmärrän sen, että hyvin nopeasti tulee se ”hoitajamitoitus”-sana, mitä mekin tietysti käytämme, koska sitä olemme ajaneet, mutta ”henkilöstömitoitus” on vähän eri asia, koska sinne luetaan niitä henkilöitä, joilla ei ole sitä hoitajan koulutusta. Kaikista ei tule hoitajia, eikä jokainen voi olla ”hoitaja”-nimikkeellä. Esimerkiksi hoiva-avustaja ei saa tutkintonimikettä, vaan hän suorittaa tiettyjä osioita. 

Edustaja Ovaska, hyviä puheenvuoroja olette pitänyt, kiitos niistä, kysyitte ulkomailta tulleista hoitajista: voisimmeko ottaa ulkomailta hoitajia. Asiahan on niin, että tietysti kun kielitaito ja se halu ja tietotaito ja osaaminen on kohdallaan, niin mikä ettei sitten se ulkomaalainenkin hoitaja voi olla siellä työkentällä, ja meillähän on kansainvälistä koulutusta Suomessa. Mutta tuskin se on ratkaisu tähän hoitajapulaan, koska todellakin se vaatii työntekijältä hyvän kielitaidon, hyvän osaamisen ja myös sen pätevöitymisen Suomessa. Voi olla, että hänellä on sellainen ammatti, että ei välttämättä ole sitä pätevyyttä. Tässä tullaan muun muassa näihin filippiiniläishoitajiin. Siellähän on tilanne se, että voi olla hyvinkin korkeasti koulutettu omassa maassaan, sairaanhoitaja vaikkapa, ja hän tulee Suomeen, mutta koska hän ei hallitse kieltä, niin hän ei tietenkään pääse tekemään sitä sairaanhoitajan tehtävää. Hän ei pääse edes siihen lähihoitajan tehtävään, koska ei hallitse kieltä, eli ehkä se on juurikin se hoiva-avustajan tehtäväkuva, mitä hän täällä sitten suorittaa. Se on minun mielestäni surullista, että osaava ihminen, jolla on terveydenhuoltoalan koulutus ja osaaminen, sijoittuukin sitten matalapalkkaiseen työhön elikkä siihen matalimpaan, ja tämä on se ongelma. Elikkä en näkisi, että ulkomailta tarvitsee hoitajia tuoda. Näkisin näin, että täytyy täsmäkouluttaa ja alalta poistuneet tulee houkutella takaisin.  

Nostin esille keskustelussa, kun esittelimme meidän vaihtoehtobudjettimme, muun muassa nämä kaksoistutkinnot, eli kun nuoret lähtevät lukioon, niin tulisi kannustaa niitä nuoria, että lähtekää ihmeessä suorittamaan se kaksoistutkinto, koska sitten parikymppisenä teillä on ylioppilastutkinto ja sitten teillä on vaikkapa lähihoitajatutkinto, ja sitten voi jatkaa eteenpäin ja tehdä vaikkapa niitä lähihoitajan töitä välillä ja tienata ihan siinä opiskelujen ohessa — näitä kysymyksiä, että kannustetaan nuoria hakeutumaan alalle. Mikään ei ole niin kiitollinen kuin hoitoala, [Puhemies koputtaa] jos me vielä saamme vähän palkkaa korkeammaksi. 

Saattohoidosta sen verran — arvoisa puhemies, jos sallitte — että kiitän hallitusta siitä, että vihdoinkin on huomioitu saattohoito, josta esimerkiksi lakialoitteen olen tehnyt. Saattohoito mainitaan monta kertaa tässä lakitekstissä. [Puhemies koputtaa] Hieno asia, että siihenkin kohdennetaan hoitajan resursseja. [Kimmo Kiljunen: Te olette paljon kiittänyt hallitusta!]