Täysistunnon puheenvuoro
PTK
53
2015 vp
Täysistunto
Tiistai 20.10.2015 klo 14.00—18.05
2
Keskustelualoite: Ajankohtaiskeskustelu ulkopolitiikasta
Keskustelualoite
16.43
Aila
Paloniemi
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Myös kehityspolitiikka muuttuu maailman mukana. Kehitysmaat eivät halua olla ikuisesti riippuvaisia ulkomaisesta avusta, vaan ne haluavat kehittää hallintoaan, yhteiskuntiaan ja palveluitaan ja tulla jossain vaiheessa toimeen omilla tuloillaan. 
Nojaudumme kehityspolitiikassamme YK:ssa hyväksyttyihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Painopisteemme ovat tyttöjen ja naisten oikeudet, kehitysmaiden talouden kehittäminen säällisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin parantamiseksi, hyvä hallinto ja kestävät ratkaisut polttaviin globaaleihin ongelmiin, kuten energia-, ruokaturva- ja vesihuoltokysymyksiin. 
Koska meillä on nyt osoittaa vähemmän rahaa ja resursseja kehitysyhteistyöhön, on mielestäni järkevää kohdentaa ne tarkemmin tavoitteiden onnistumiseksi. Pienetkin tukipanokset voivat johtaa merkittäviin kehitysvaikutuksiin, kun ne sijoitetaan vaikkapa demokratian vahvistamiseen taikka monenmoiseen koulutukseen ja neuvonantoon vaikkapa veronkantojärjestelmien luomisessa, kuten me tällä hetkellä teemmekin. Nimenomaan osaamispääomaa ja kantokykyä on vahvistettava kehitysmaissa sen sijaan, että tekisimme työtä pelkästään jonkin toiminnan toteuttamiseen pitkän ajanjakson aikana kehitysmaan puolesta. Sekin on tärkeää, mutta se ei voi olla ainoa asia. 
Finnfund on joissakin järjestöissä ja oppositiossakin otettu kehitysyhteistyöleikkausten maalitauluksi. Mielestäni vastakkainasettelu ei johda mihinkään, mutta yhteistyön kehittäminen sen sijaan johtaa. Maailmanlaajuisesti on tiedostettu, että yrityksiä tarvitaan kehitysyhteistyössä. Muun muassa viime kesän Addis Abeban YK-kokouksessa korostettiin nimenomaan yritysten saamista mukaan niihin investointeihin, joita kehitystavoitteiden saavuttaminen edellyttää. 
Muissa Pohjoismaissa, Euroopassa ja myös muualla maailmassa Finnfundia vastaavien organisaatioiden resurssit ovat huomattavasti suuremmat kuin Finnfundilla Suomessa ja niitä on lisätty koko ajan. Finnfundin painopisteitä ovat uusiutuva energia, ruokaturva ja kestävä metsätalous, kaikki kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta aivan avainasioita. 
Finnfundin rahoittamissa hankkeissa aurinkopaneeli tai tuuliturbiini tuottaa sähköä keskimäärin noin kaksi kertaa niin paljon kuin vastaava turbiini tuottaa Euroopassa ja päästövähennykset ovat kolmin-, nelinkertaisia. Samalla hankkeet luovat vientimahdollisuuksia niille suomalaisyrityksille, joilla on tarjottavana kilpailukykyistä teknologiaa. Tässä ei pitäisi olla mitään väärää. 
Finnfundin sijoitukset tuottavat merkittävän määrän vero- ja muita maksutuloja hankkeiden kohdemaihin. Vuonna 2014 Finnfundin suoraan tai välillisesti rahastojen kautta rahoittamat yritykset maksoivat veroja ja muita maksuja toimintamaihinsa noin 434 miljoonaa euroa. 
Finnfundilla ja kehitysjärjestöillä, jotka ovat myös ehdottomasti erittäin tärkeitä näistä leikkauksista huolimatta, on samat päämäärät, mutta niihin pyritään eri keinoin. Molempia tarvitaan ehdottomasti. Finnfundin rahoittamissa hankkeissa yritysten osaaminen ja resurssit valjastetaan kehityksen käyttöön. 
Kehitys tarvitsee ihan oikeasti yrityksiä. YK:n arvion mukaan juuri hyväksyttyjen uusien kehitystavoitteiden toteuttaminen, mukaan lukien köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä, edellyttää 2,5 biljoonan US-dollarin panostuksen. Tavoitteita ei saavuteta pelkällä lahja-avulla; sitä ei yksinkertaisesti ole tulossa tarpeeksi. Kehitykseen tarvitaan talouskasvua. Tutkimusten mukaan 10 prosentin nousu kehitysrahoituksessa lisää matalan tulotason maissa kasvua 1,3 prosentilla. Kasvu ja kestävä yritystoiminta puolestaan luovat verotuloja, joilla kehitysmaiden julkinen sektori voi alkaa tuottaa väestön tarvitsemia terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja — apuriippuvuus vähenee. 
Arvoisa puhemies! Työ on paras tie ulos köyhyydestä. Pelkästään väestönkasvuun vastaamiseksi tulee Maailmanpankin mukaan luoda vuoteen 2020 mennessä 600 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmanlaajuisesti. Yksityinen sektori tarjoaa 90 prosenttia työpaikoista kehitysmaissa. Eli Finnfund ja muut kehitysrahoittajat vipuavat yksityistä rahaa mukaan kehitykseen, ja siinä mielessä Finnfund on erittäin tärkeä työväline tässä Suomen kehityspolitiikassa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö järjestöjen työtä pitäisi arvostaa. Arvostan erittäin paljon järjestöjen tekemää työtä, ja toivonkin, että tämä on nyt vain välivaihe ja päästään eteenpäin ja voidaan tulevina vuosina rahoittaa myös perinteistä kehitysyhteistyötä ja erittäin arvokasta työtä tekeviä järjestöjä. Toivon, että tästä notkosta päästään jotenkin säällisesti yli. 
Viimeksi julkaistu 13.6.2016 12:52