Täysistunnon puheenvuoro
PTK
6
2016 vp
Täysistunto
Torstai 11.2.2016 klo 15.59—21.21
4
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
Hallituksen esitys
19.18
Ben
Zyskowicz
kok
Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Ministeri Orpo ja edellä puhuneet kansanedustajat kertoivat jo aika lailla hyvin, mistä tässä asiassa on kyse. On siis kyse siitä, että EU-direktiivi tuntee luonnollisesti turvapaikan eli varsinaisen pakolaisstatuksen ja tuntee myös niin sanotun toissijaisen suojelun niiden kohdalla, jotka eivät täytä varsinaisen turvapaikan saamisen ehtoja mutta joiden kohdalla on perusteltua antaa oleskelulupa, koska ei ole perusteltua palauttaa heitä lähtömaahansa. Tämän lisäksi Suomessa tunnetaan kolmas kategoria, niin sanottu humanitäärisen suojelun kategoria, joka nyt esitetään poistettavaksi. 
Miksi Suomessa EU-direktiivin säätämien kriteereiden lisäksi on olemassa tämä kolmas kategoria? En tiedä. Olen ollut varmasti itsekin lakia tältä osin täällä säätämässä, mutta luulen, että se on kaikuja siltä ajalta, kun Suomen maahanmuuttopolitiikkaa toteutti Biaudet’n—Thorsin linja eikä nykyinen Orpon linja. 
Missään muualla Euroopassa Ruotsia lukuun ottamatta ei ole tätä humanitäärisen suojelun kategoriaa. Hallituksen esityksen perusteluissa, sivu 9, kerrotaan, että on kyselty asian perään ja kyselyyn vastasivat Belgia, Italia, Irlanti, Itävalta, Kypros, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Romania, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki ja Unkari. Missään muualla kuin Suomessa ei Ruotsin ohella tunnettu tätä humanitäärisen suojelun kategoriaa, ja, kuten hallituksen esityksen perusteluissa käy ilmi, Ruotsistakin ollaan tämä kategoria poistamassa tai siis joka tapauksessa heidänkin osaltaan linjaa tiukentamassa tältä osin. 
Nyt hallitus siis esittää humanitäärisen kategorian poistamista. Hallituksen esitys on erittäin perusteltu, erittäin järkeenkäypä, ja luonnollisesti kannatan sitä. Hallitus perustelee esitystään yhtäältä sillä, että meidän pitää pyrkiä yhdenmukaistamaan käytäntöjämme muihin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan, jotta ei olisi olemassa tällaista vetovoimatekijää, joka tuo esimerkiksi irakilaisturvapaikanhakijat, kuten on nähty, lukuisten maiden läpi tänne Pohjolan perälle Suomeen juuri sen takia, että heillä on käsitys, että Suomessa saa helpommin oleskeluluvan, Suomessa on helpompi saada myös perheenyhdistäminen. 
Toinen perustelu, edustaja Biaudet, jonka vuoksi hallitus esittää tätä muutosta, on se, että nyttemmin Euroopan unionin oikeuskäytäntö on sillä tavoin kehittynyt, että osa niistä tapauksista, jotka aikaisemmin olisivat menneet tämän niin sanotun humanitäärisen suojelun piiriin, menevät Euroopan unionin oikeuskäytännön valossa nyt niin sanotun toissijaisen suojelun piiriin. 
Herra puhemies! Kun Suomessa on käyty maahanmuuttokeskustelua, on käyty keskustelua myös siitä, onko meillä tässä keskustelussa ääriryhmät vai onko olemassa vain yksi ääriryhmä tässä keskustelussa eli rasistit ja fasistit, (Eva Biaudet: Kenen joukoissa seisot?) mutta ei ole olemassa sitä ääriryhmää, sitä porukkaa, joka vastustaa kaikkia järkeviä tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, joka haluaakin, että Suomi on vetovoimaisempi tekijä kuin mikään muu maa, ja joka ilmeisesti haluaa, että Suomeen tuleekin halki koko Euroopan mahdollisimman paljon turvapaikanhakijoita, nimenomaan Suomeen. 
Minä sanon, että jos tätä esitystä nyt täällä eduskunnassa joku vastustaa, niin ainakin minulle se on täysin selvä osoitus siitä, että silloin kyseessä on tämän maahanmuuttokeskustelun toinen ääripää. Itse asiassa äsken käytin vahingossa väärää ilmaisua. Tarkoitus ei ollut puhua ääriryhmistä vaan ääripäistä. Eli jos tällaista järkevää muutosta, jolla Suomi toteuttaa EU:n direktiiviä sellaisenaan, jolla Suomi tekee samanlaista politiikkaa kuin kaikki muut Euroopan maat käytännössä, täällä nyt asetutaan vastustamaan, niin ainakaan minä en tarvitse enää yhtään todistetta siitä, että tässä maahanmuuttokeskustelussa on se toinen ääripää. No, en minä tarvitse siitä itse asiassa edes tätä todistetta. Kyllä minulle henkilökohtaisesti se on käynyt selväksi jo aikaisemmin. Esimerkkeinä mainitsen täältä nyt poissa olevan edustaja Emma Karin, joka on ollut sitä mieltä, että edes niitä irakilaisia ei pitäisi palauttaa Irakiin, joilla ei ole mitään perustetta saada Suomesta oleskelulupaa. 
Herra puhemies! Lopuksi. Hallituksen esityksen sivulla 17 sanotaan sanatarkasti seuraavaa: "Ehdotetut säännösmuutokset eivät sisällä sellaisia ulottuvuuksia, jotka olisivat ristiriidassa perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tai Euroopan unionin lainsäädännön kanssa." Täysin yksiselitteinen, selvä kanta. Ja kun näin on, niin ei voisi kuvitella, että olisi mitään perustetta lähettää tätä esitystä, kuten puhemiesneuvosto nyt ehdottaa, perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Mutta täällä, sivua myöhemmin, sanotaankin seuraavaa, siis hallituksen esityksessä sanotaan: "Tärkeänä pidetään kuitenkin, että perustuslakivaliokunnalle varataan tilaisuus antaa esityksestä lausunto." (Eva Biaudet: Se on varmaan se ääripää!) Miksi? Miksi se on tärkeätä, kun hallituksen esityksessä sanotaan, että ei ole mitään, ei mitään suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin, ei mitään suhteessa meidän perusoikeuksiin, ei mitään suhteessa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja muuta. Minä en ymmärrä tätä, että tässä eduskunnassa näköjään ei nykyään voi säätää juurikaan mitään merkittävämpää tai edes vähemmän merkittävää lakia ilman, että pidetään tärkeänä, että perustuslakivaliokunnalle annetaan tilaisuus antaa esityksestä lausunto. 
Herra puhemies! En ehdota, että asiaa ei lähetetä perustuslakivaliokuntaan. Mutta vetoan, että puhemiesneuvosto kävisi keskuudessaan keskustelun, mihin perustuu sellainen ajatus, että kun yhtäältä sanotaan, että ehdotetut säännösmuutokset eivät sisällä sellaisia ulottuvuuksia, ei puhuta ristiriidoista vaan sellaisia ulottuvuuksia, jotka olisivat ristiriidassa perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tai Euroopan unionin lainsäädännön kanssa, niin miksi silti asia pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan. Siksikö, että nämä valtiosääntöasiantuntijat, jotka viisastelevat kaikissa mahdollisissa uudistuksissa, jotka koskevat rikollisia tai maahanmuuttajia, viisastelevat ja näkevät niissä ongelmia, tässäkin pääsevät nyt sitten näkemään ongelmia — nämä asiantuntijat, joista ainakin osa on tullut tunnetuksi siitä, että toimivat tai ovat toimineet sellaisissa järjestöissä, joiden tehtävänä nimenomaan on ajaa ulkomaalaisten asiaa Suomessa? 
Herra puhemies! Toivon, kun täällä on perustuslakivaliokunnan jäseniä, että kun perustuslakivaliokunta tätä käsittelee, niin ainakin asiantuntijoiden osalta pidätte huolen siitä, että siellä asiantuntijat esittävät asiantuntemuksensa perusteella arvioita tämän lakiesityksen suhteesta näihin kansainvälisiin velvoitteisiin ja Suomen perustuslakiin eivätkä ole siellä lobbaamassa oman ulkomaalaispoliittisen näkemyksensä mukaisia ratkaisuja. 
Viimeksi julkaistu 23.8.2017 16:12