Täysistunnon puheenvuoro
PTK
72
2018 vp
Täysistunto
Maanantai 25.6.2018 klo 12.08—20.22
3
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022
Valtioneuvoston selonteko
Valiokunnan mietintö
17.04
Arja
Juvonen
ps
Arvoisa rouva puhemies! Tänne jäi jonkun muistilappu. [Pia Viitanen: Se on varmaan minun! — Puhuja vie muistilapun puhujakorokkeelta Pia Viitaselle]  
Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäisenä kannatan perussuomalaisten edustaja Toimi Kankaanniemen tekemää vastalausetta ja myös edustaja Ville Vähämäen puheenvuorossa mainittuja asiakohtia. 
Arvoisa rouva puhemies! Kaudella 2019—22 tavoitteeksi tulee asettaa se, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, valtionvelka ei kasva eikä kokonaisveroaste nouse. Vero‑, eläke‑ ja sosiaaliturvajärjestelmiä tulee uudistaa niin, että tavoitteena on huono-osaisuuden ja syrjäytymisen poistaminen ja että Suomen nousu digitalisaation, turvallisuuden sekä sosiaalisen ja sivistyksellisen tason kärkimaaksi maailmassa on turvattu. Erityisesti tutkimus ja osaaminen liittyen muun muassa syöpätutkimukseen — pidän erittäin tärkeänä, että tähän kohdistetaan resursseja ja säilymme siinä kärkimaana, jollaisena jo olemme. 
Arvoisa rouva puhemies! Ikääntyminen on asia, mikä on nostettu hyvin usein täällä esille. Se suuri uudistus, mitä olemme tekemässä, sosiaali- ja terveysuudistus: yhden perimmäisen syyn sille, että uudistus tarvitaan, sanotaan olevan se, että väestö ikääntyy ja kassavaje syntyy sitä kautta. Tämä valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta katsoo siis Suomen talouden tulevaisuuteen, mutta paheksun kyllä sitä tapaa, millä tämä julkisen talouden suunnitelma eduskunnassa on käsitelty. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan jäsenenä koen, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunta hiljennettiin jollakin tavalla, koska me emme päässeet lausumaan laisinkaan tähän asiaan. Kokisin kyllä niin, koska sosiaali‑ ja terveysvaliokuntahan se taitaa nyt istua siellä soten päällä mutta myös sen sote-kirstun päällä elikkä meille on nyt annettu se voima ja valta tehdä tästä sote-uudistuksesta mahdollista siten, että korjaamme perustuslakivaliokunnan esiin nostamat huomiot, ja siellä on muun muassa rahoitus yhtenä pykälänä. Elikkä harmittelen kyllä todellakin sitä, että asiantuntijavaliokunta, jollainen me olemme, ei saanut tästä asiasta lausua. Meidät laitettiin vähän niin kuin mottiin, sote-mottiin [Pia Viitanen: Se on vakava asia!] — ja se on, aivan kuten edustaja Viitanen siellä toteaa, vakava asia, ihan ennenkuulumatonta — mutta tämän kanssa on joutunut täällä elämään, ja päivä toisensa jälkeen rahoitus tulee meidän vastaamme ja eteemme. Toki siellä on muitakin kysymyksiä. 
Mutta kukaan meistä ei varmasti kiellä sitä, että maakuntatalouden osalta ongelmia on odotettavissa. Sote-uudistuksen vaikutuksia julkisen talouden tilaan ei ole arvioitu ollenkaan, ja se on erittäin huolestuttavaa. Kuitenkin täällä valiokunnan mietinnön päätösehdotuksessa, kannanottoehdotuksessa numero 5 sanotaan: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maakunta‑ ja sote-uudistuksen toimeenpanoon tarvittavan rahoituksen riittävyyden seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa.” Tuntuu vähän kummalliselle, että katsotaan eteenpäin, kun pitäisi katsoa tähän hetkeen. Eli rahoituksen pitäisi olla jo nyt suunniteltu kuntoon, jotta voisimme viedä tällaista massiivista uudistusta, mammuttiuudistusta. Täällä on puhuttu, että elefantti on eduskunnassa — minä sanon, että täällä on myös mammutti, tämä on mammuttiuudistus, mitä ollaan viemässä eteenpäin. 
Arvoisa rouva puhemies! Samaan aikaan kuitenkin puhutaan näistä säästöistä, 3 miljardin kustannussäästöistä, ja kannan kyllä suurta huolta siitä, mistä ne säästöt haetaan. Asiakasmaksulakia ei ole vielä saatu eduskuntaan. Sehän olisi ykkösedellytys sille, jotta me tiedämme, mikä on maksujen ja palvelujen hinta, ettei käy niin, että se on ihminen, hänen hoitonsa, palvelunsa ja työntekijät, joista se resurssisäästö otetaan. On noin 200 000 työntekijää, joita tämä uudistus koskettaa, ja se tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä siellä sote-sektorilla on käymässä sellainen valtava henkilöstöbingo, ja se tarkoittaa sitä, että henkilöstö on hädissään ja huolissaan siitä, mitä heidän työpaikoilleen tapahtuu ja mistä löytyy työtä. Tämä on erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla. 
Samalla me puhumme palkkaharmonisoinnista. Hoitajana totean, että se on hyvä asia, jos palkat nostetaan siten, että tällaisia perusteettomia palkkaeroja ei ole. Senhän kuuluisikin olla näin siellä sote-uudistuksessa, mutta riittääkö kaikille sitten työtä vai tehdäänkö säästöt henkilöstöstä? Toteutuuko Hetemäen rajun raportin kuva, jossa hoitaja tulee digitaalisesti käymään kotona kännykän tai tietokoneen välityksellä? Hetemäkihän totesi, että sillä voidaan säästää kotihoitajien käyntejä. 
Mutta tässä tulivat ehkä tiiveimmät osat liittyen soteen. Sanon vielä sen, että perussuomalaisten yhtenä asiakohtana on täällä se, että laitoshoitopaikkojen riittävyys ja henkilöstön riittävä määrä tulisi turvata. Ne ovat perusedellytyksiä sille, että Suomi saadaan nousuun siltä osin, että ihminen voi hyvin. Inhimillisyyttä ei tule unohtaa. 
Viimeksi julkaistu 13.9.2018 12:36