Täysistunnon puheenvuoro
PTK
72
2018 vp
Täysistunto
Maanantai 25.6.2018 klo 12.08—20.22
3
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022
Valtioneuvoston selonteko
Valiokunnan mietintö
15.46
Ville
Tavio
ps
Arvoisa puhemies! Kansainvälisen talouden elpyminen on rantautunut Suomeen hämmentävän hitaasti. Kuitenkaan nyt orastavan talouskasvun aikana ei ole syytä hellittää otetta vaan tulee jatkaa tarkan taloudenpidon tiellä. 
Pidän huolestuttavana, että selonteossa sanotaan talouden hyvän suhdanteen peittävän alleen julkista taloutta kuluvan vuosikymmenen ajan heikentäneet rakenteelliset tekijät. Voiko enää selvemmin sanoa, että suuria ongelmia lakaistaan Suomessa maton alle? Juuri talouden nousukausina pitäisi tehdä tarvittavat muutokset näiden rakenteellisten ongelmien korjaamiseksi. Sipilän hallitus on valitettavasti epäonnistunut sekä norminpurkutalkoissa että työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisessa. Suomi on yhä ylisääntelyn maa, kuten se oli ennen Sipilän pääministerikautta, ja työnteon kannattavuus suhteessa sosiaaliturvaan on liian huono. Tällä hallituskaudella julkisen velan ottoa on kuitenkin saatu vähennettyä. Hallitus ei ole kuitenkaan täysin kyennyt lopettamaan julkisen talouden velkaantumista. Näin ollen toivon puolueiden olevan tältä osin aika samaa mieltä Suomen politiikan suunnasta: seuraavan hallituksen tulee lopettaa velaksi eläminen, purkaa byrokratiaa ja tehdä oikeudenmukainen sosiaaliturvan uudistus. 
Arvoisa puhemies! Euroopan siirtolaiskriisi on huomattava talousongelma ja turvallisuusongelma. Suomeen on tullut EU:n ulkopuolelta ulkomaalaisia sosiaalietuuksien saajia viimeisessä 10 vuodessa niin, että määrä on kasvanut yli 2 000 prosenttia nykyisen määrän ollessa yli 125 000 henkilöä. Myös työmarkkinoiden peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien ulkomaalaisten määrä oli vuonna 2004 vain reilu 2 000 henkeä, nykyisin se on yli 50 000 EU:n ulkopuolista asukasta. Suomen tilanne on ollut yleisesti ottaen heikkenemään päin sen jälkeen, kun pääministeri Sipilä kutsui maailmalta turvapaikanhakijat kotiinsa asumaan. Kansalaiset odottavatkin tolkun linjaa turvapaikkakysymykseen sekä kansalaisuuden myöntämisiin. Kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 12 000 uutta kansalaisuutta. Maahan tarvitaan lakia ja järjestystä, kun liberaali valtamedia jatkaa huutoaan avoimien rajojen puolesta. Avoimien rajojen politiikka vie Suomen kaduilta turvallisuuden, kun sivullisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy julkisilla paikoilla jopa islamistisen terrorismin muodossa. 
Suomessa vähälle huomiolle on jäänyt, että avoimien rajojen politiikka on myös lisännyt järjestäytynyttä rikollisuutta hälyttävän paljon. Olemme siis senkin suhteen valitettavasti Ruotsin tiellä. Ruotsissahan tehtiin ratkaiseva virhe, kun elintasopakolaisuutta käsiteltiin julkisuudessa ja päättäjien puheissa ainoastaan taloudelle positiivisena asiana. Tämä johtui osittain siitä pohjavireestä, jossa poliittisesti korrektina pidettiin ainoastaan yltiöpäisen positiivista suhtautumista maahanmuuttoon ja ulkomailta tapahtuvaan siirtolaisuuteen, vaikka sen syy olisi kansallisen yhtenäisyyden ja valtiontalouden kestävyyden näkökulmasta hyvin kyseenalainen. 
Suomen tulisi oppia Ruotsin virheistä ja havahtua todellisuuteen. Kouluttamattoman, kielitaidottoman, saati lukutaidottoman työvoiman tarvetta ei ole enää olemassa, jos sellainen on siis ikinä ollutkaan. Digitalisaation ja robotisaation myötä matalapalkkatyövoiman tarve vähenee jatkuvasti. Suomen tulisi toimia muuttoliikkeessä myös eettisesti ja alkaa taistelemaan maailman liikakansoitusta vastaan eikä luoda keinotekoisin väestönsiirroin lisäpainetta väestönkasvulle. [Leena Meri: Just niin!] 
Suomi osallistui eilen EU:n varjokokoukseen, joka koostui pääosin siirtolaismyönteisistä valtioista, ja olen huolissani, että pääministeri Sipilä vetää omaa linjaansa ohi eduskunnassa päätetyn. Esimerkiksi EU-turvapaikanhakijoiden taakanjakoon Suomen voimassaoleva kanta perussuomalaisten hallitusajalta on, että Suomi ei kannata pakollisia sisäisiä siirtoja. Eduskunta tietysti tarkkailee ja edellyttää, että pääministeri noudattaa eduskunnassa päätettyä linjaa. Suomen maahanmuuttopolitiikasta voidaan tehdä vastuullista vain kansallisella ratkaisulla, ei Saksan ja Ranskan linjoja myötäilemällä. Niinpä hallituksen tulisi ryhtyä pikaisesti toimiin Suomen kansallisen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivojen vahvistamiseksi eikä vain jatkaa lipumistaan tuuliajolla suurempien maiden ohjailtavana. 
Täysistunnon puheenvuoro
PTK
72
2018 vp
Täysistunto
Maanantai 25.6.2018 klo 12.08—20.22
3
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022
Valtioneuvoston selonteko
Valiokunnan mietintö
15.46
Ville
Tavio
ps
Arvoisa puhemies! Kansainvälisen talouden elpyminen on rantautunut Suomeen hämmentävän hitaasti. Kuitenkaan nyt orastavan talouskasvun aikana ei ole syytä hellittää otetta vaan tulee jatkaa tarkan taloudenpidon tiellä. 
Pidän huolestuttavana, että selonteossa sanotaan talouden hyvän suhdanteen peittävän alleen julkista taloutta kuluvan vuosikymmenen ajan heikentäneet rakenteelliset tekijät. Voiko enää selvemmin sanoa, että suuria ongelmia lakaistaan Suomessa maton alle? Juuri talouden nousukausina pitäisi tehdä tarvittavat muutokset näiden rakenteellisten ongelmien korjaamiseksi. Sipilän hallitus on valitettavasti epäonnistunut sekä norminpurkutalkoissa että työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisessa. Suomi on yhä ylisääntelyn maa, kuten se oli ennen Sipilän pääministerikautta, ja työnteon kannattavuus suhteessa sosiaaliturvaan on liian huono. Tällä hallituskaudella julkisen velan ottoa on kuitenkin saatu vähennettyä. Hallitus ei ole kuitenkaan täysin kyennyt lopettamaan julkisen talouden velkaantumista. Näin ollen toivon puolueiden olevan tältä osin aika samaa mieltä Suomen politiikan suunnasta: seuraavan hallituksen tulee lopettaa velaksi eläminen, purkaa byrokratiaa ja tehdä oikeudenmukainen sosiaaliturvan uudistus. 
Arvoisa puhemies! Euroopan siirtolaiskriisi on huomattava talousongelma ja turvallisuusongelma. Suomeen on tullut EU:n ulkopuolelta ulkomaalaisia sosiaalietuuksien saajia viimeisessä 10 vuodessa niin, että määrä on kasvanut yli 2 000 prosenttia nykyisen määrän ollessa yli 125 000 henkilöä. Myös työmarkkinoiden peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien ulkomaalaisten määrä oli vuonna 2004 vain reilu 2 000 henkeä, nykyisin se on yli 50 000 EU:n ulkopuolista asukasta. Suomen tilanne on ollut yleisesti ottaen heikkenemään päin sen jälkeen, kun pääministeri Sipilä kutsui maailmalta turvapaikanhakijat kotiinsa asumaan. Kansalaiset odottavatkin tolkun linjaa turvapaikkakysymykseen sekä kansalaisuuden myöntämisiin. Kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 12 000 uutta kansalaisuutta. Maahan tarvitaan lakia ja järjestystä, kun liberaali valtamedia jatkaa huutoaan avoimien rajojen puolesta. Avoimien rajojen politiikka vie Suomen kaduilta turvallisuuden, kun sivullisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy julkisilla paikoilla jopa islamistisen terrorismin muodossa. 
Suomessa vähälle huomiolle on jäänyt, että avoimien rajojen politiikka on myös lisännyt järjestäytynyttä rikollisuutta hälyttävän paljon. Olemme siis senkin suhteen valitettavasti Ruotsin tiellä. Ruotsissahan tehtiin ratkaiseva virhe, kun elintasopakolaisuutta käsiteltiin julkisuudessa ja päättäjien puheissa ainoastaan taloudelle positiivisena asiana. Tämä johtui osittain siitä pohjavireestä, jossa poliittisesti korrektina pidettiin ainoastaan yltiöpäisen positiivista suhtautumista maahanmuuttoon ja ulkomailta tapahtuvaan siirtolaisuuteen, vaikka sen syy olisi kansallisen yhtenäisyyden ja valtiontalouden kestävyyden näkökulmasta hyvin kyseenalainen. 
Suomen tulisi oppia Ruotsin virheistä ja havahtua todellisuuteen. Kouluttamattoman, kielitaidottoman, saati lukutaidottoman työvoiman tarvetta ei ole enää olemassa, jos sellainen on siis ikinä ollutkaan. Digitalisaation ja robotisaation myötä matalapalkkatyövoiman tarve vähenee jatkuvasti. Suomen tulisi toimia muuttoliikkeessä myös eettisesti ja alkaa taistelemaan maailman liikakansoitusta vastaan eikä luoda keinotekoisin väestönsiirroin lisäpainetta väestönkasvulle. [Leena Meri: Just niin!] 
Suomi osallistui eilen EU:n varjokokoukseen, joka koostui pääosin siirtolaismyönteisistä valtioista, ja olen huolissani, että pääministeri Sipilä vetää omaa linjaansa ohi eduskunnassa päätetyn. Esimerkiksi EU-turvapaikanhakijoiden taakanjakoon Suomen voimassaoleva kanta perussuomalaisten hallitusajalta on, että Suomi ei kannata pakollisia sisäisiä siirtoja. Eduskunta tietysti tarkkailee ja edellyttää, että pääministeri noudattaa eduskunnassa päätettyä linjaa. Suomen maahanmuuttopolitiikasta voidaan tehdä vastuullista vain kansallisella ratkaisulla, ei Saksan ja Ranskan linjoja myötäilemällä. Niinpä hallituksen tulisi ryhtyä pikaisesti toimiin Suomen kansallisen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivojen vahvistamiseksi eikä vain jatkaa lipumistaan tuuliajolla suurempien maiden ohjailtavana. 
Viimeksi julkaistu 15.1.2020 11.27