Täysistunnon puheenvuoro
PTK
84
2019 vp
Täysistunto
Tiistai 17.12.2019 klo 9.59—3.54
3
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 talousarvioesityksen (HE 29/2019 vp) täydentämisestä
Hallituksen esitys
Hallituksen esitys
Talousarvioaloite
Valiokunnan mietintö
21.28
Inka
Hopsu
vihr
Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä arvioidaan työllisten määrän kasvavan, työllisyysasteen nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Työllisyystoimien ja aktiivisen työllisyyspolitiikan tarve on ilmeinen, ja onnistuminen on niin hallituksen kuin koko yhteiskunnan yhteinen haaste.  
Hallituksen työllisyyspaketin pyrkimys on nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua. Tavoitteena on, että yhä useampi osatyökykyinen ja pitkäaikaistyötön pääsee osalliseksi yhteiskuntaan työpaikan, koulutuksen tai räätälöidyn palvelun kautta. Osaamista parantavia toimia lisätään ja vastausta yritysten työvoimapulaan haetaan myös jatkuvan oppimisen keinoin. Työllisyyspotentiaalia on useissa väestöryhmissä, eniten yli 55 vuotta täyttäneissä. Toimenpiteitä tarvitaan lisäksi erityisesti niiden nuorten työllistämisessä, jotka ovat jääneet kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajien työllistymiseen voidaan hyviä keinoja löytää myös käynnistyvien kuntakokeilujen kautta. Toisaalta työperäisen maahanmuuton prosesseja sujuvoitetaan ja pyritään näinkin varmistamaan osaavan työvoiman tarjonta. 
Kestävä ja kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka tukee teollisuuden uudistumista vähäpäästöiseksi ja avaa samalla uusia vientimahdollisuuksia. On tärkeää lisätä mahdollisuuksia viedä myös isompia palveluratkaisuja ja kokonaisuuksia muun muassa kehittyvien markkinoiden mittaviin tarpeisiin. Yritysten tekemä yhteistyö on tässä avainasemassa. 
Verokertymän arvioidaan kasvavan 2,7 prosenttia, mutta talousarvio jää silti alijäämäiseksi ja lainanottoa joudutaan lisäämään. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääntyminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. 
Väestön ikääntymisestä ja terveydenhoitomenojen kasvusta aiheutuu talouteemme tulevinakin vuosina suuri paine. Samalla työikäisen väestön osuus vähenee. Sote-uudistus ei todennäköisesti tulle ensimmäisiin 5—10 vuoteen tuomaan rakenteellisia säästöjä. Tarve turvata vanhustenhoidon hyvä laatu on suuri, ja sen takaaminen maksaa lähes välttämättä. Erikoissairaanhoidon hoitokeinot kehittyvät, ja myös tämä tuo lisäkuluja. Nopeampi pääsy terveydenhoidon piiriin saattaisi vähentää kalliimpien hoitojen kuluja. 
Näiden paineiden rinnalla on äärimmäisen tärkeää säilyttää taloutemme ja hyvinvointimme edellytykset kehittämällä laadukasta koulutusta. Aiempien hallituskausien säästölinja koulutuksen osalta saadaan tässä talousarvioesityksessä katkeamaan. Kuntien tiukka taloustilanne luo kuitenkin suuren paineen perus- ja lukio-opetuksen laadun säilymiselle. Hallitus on luvannutkin vahvistaa kuntatalouksia ja muun muassa rahoittaa kaikkien kunnille tulevien uusien tehtävien kulut. Kasvavien sote-menopaineiden alla ja tehtyjen sitovien henkilömitoitusten ja säätelyn rinnalla meidän tulee tarkasti seurata, säilyykö koulutuksen laatu ilman vastaavia lakisääteisiä mitoituksia. Hallituksella on vahva tahtotila koulutuksen laadun kehittämiseen ja hyvät ministerit työtä vahtimassa. 
Vielä muutamia tärkeitä ihmisoikeusperustaisia nostoja talousarviosta: Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan hallintotuomioistuimille ja oikeusavulle 1,8 miljoonan euron lisäystä kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä. Tavoitteena on, että keskimääräinen käsittelyaika on hallinto-oikeuksissa alle kuusi kuukautta. Sovimme myös, että Pakolaisneuvonnan resurssit turvataan, jotta jokaisella tarvitsevalla on mahdollisuus saada riittävä oikeudellinen apu. Meidän on varmistettava, että virheellisiä, toisen ihmisen hengenvaaraan asettavia päätöksiä emme Suomessa enää ikinä tee. Migrin turvapaikkahakemusten käsittelyssä uudet hakemukset pystytään käsittelemään säädetyssä aikataulussa. Resurssi ei valitettavasti silti vieläkään riitä purkamaan vuonna 2015 syntynyttä ruuhkaa. On inhimillisesti oikein, että valiokunta linjaa, että tätä joukkoa koskien valmistellaan ensi vuoden aikana kestävä ratkaisu. 
Viimeksi julkaistu 18.12.2019 9:09