Täysistunnon puheenvuoro
PTK
90
2017 vp
Täysistunto
Keskiviikko 20.9.2017 klo 10.00—20.57
3
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
Hallituksen esitys
10.51
Sami
Savio
ps
(ryhmäpuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Taloutemme yleiskuva on viimevuotista valoisampi. Bkt-ennusteet osoittavat yli 2 prosentin kasvulukemia ensi vuodelle. Vientiluvut ovat parantuneet, ja sekä kotitalouksien että yritysten investoinnit ovat parhaalla tasolla vuosiin. Työllisyys on kohentunut, etenkin pitkäaikaistyöttömien tilanne. Myös julkinen velkaantumistahti on hidastunut. 
Talouden positiivisesta kehityksestä huolimatta hallituksella riittää yhä runsaasti tekemistä, jotta se saavuttaa asettamansa tavoitteen julkisen velan taittamisesta. Valtionvelka kasvaa ensi vuonna 3 miljardia euroa. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 miljardin euron säästötavoitteen saavuttamiseenkin liittyy lukuisia perustuslakivaliokunnan osoittamia riskejä. Ne on huomioitava erityisen tarkasti uudistuksen jatkovalmistelussa. 
Toimiva työ- ja elinkeinoelämä on terveen talouden kannalta avainasemassa. Hallituksen on ryhdyttävä karsimaan elinkeinotukia. Nykyiset elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja rasittavat veronmaksajia. Esimerkkinä niistä on kallis tuulivoiman syöttötariffi, joka on tuonut veronmaksajille jo satojen miljoonien eurojen lisälaskun. 
Työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hallituksen on tehtävä voitavansa, jotta mahdollisimman monet ahkerat suomalaiset löytävät työpaikan ja pääsevät töihin. Elvytystä ei nyt tarvita. Tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten reipasta parantamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloverotuksen asteittainen keventäminen on jo tuottanut hyviä tuloksia. Silti tarvitaan myös nykyistä tehokkaammin ja yksilöllisemmin kohdennettuja työllisyystoimia. Monen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja heidän ainoa ongelmansa on työpaikan puute. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa, osalla koulutus ja osaaminen ovat vanhentuneet työttömyyden pitkittyessä. Useimmilla on kuitenkin motivaatio kohdallaan, vain työtilaisuudet puuttuvat. 
Mielekäs koulutustarjonta ja hyvät työelämävalmiudet edistävät varsinkin nuorten pääsyä mukaan työelämään ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämäpainotteisemmaksi ja valmistumisaikojen lyheneminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Oikea-aikainen opinto-ohjaus ja tehostettu työnhakuneuvonta ovat kustannustehokkaita keinoja parantaa nuorten työllistymistä. 
Korkeat asumiskustannukset heikentävät työllistymisen edellytyksiä ja kannustimia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi kaivataan pikaisia toimenpiteitä. Hallituksen budjettiesitys sisältää niitä kuitenkin valitettavan niukasti. Kiinteistöverojen jatkuva nousu lisää asumisen menoja ja syö ostovoimaa. Kallis asuminen rokottaa erityisesti pienituloisimpia kansalaisia. 
Pääministeri Sipilä, hallituksenne täytyy pitää mielessä myös köyhän asia. Santeri Alkion perintö ja arvopohja olisivat erittäin ajankohtaisia nyt, kun tuloerot ovat kasvussa. Talouden käännyttyä lopulta nousuun on panostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten auttamiseen. Perussuomalaiset odottavatkin Juho Saaren johtaman köyhyystyöryhmän tulosten ohjaavan hallituksen politiikkaa oikeudenmukaiseen suuntaan. 
Verot maksukyvyn mukaan — se on peruslinjaus, jonka kokoomuksenkin soisi muistavan. Monet lapsiperheet kamppailevat jo nyt pienten tulojen kanssa. Silti hallitus esittää talousarviossaan, ettei verotuksen lapsivähennystä myönnetä enää ensi vuonna. Monen lapsiperheen verotus uhkaa kiristyä tämän päätöksen myötä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää lapsivähennyksen poistamista ristiriitaisena varsinkin aikana, jolloin suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Lapsiperheiden tulotasoa alentava politiikka on yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöille väärä signaali. 
Kansallinen etu ensin. Tämä on perussuomalaisten linja. Eduskunnan tulee valvoa ensisijaisesti Suomen kansallista etua. EU:n nettojäsenmaksut ja jäsenyydestä suomalaisille aiheutuvat kustannukset eivät saa kohota Britannian EU-eron myötä. Myös Suomen EU-linjaa tulee kirkastaa ja varmistaa se, että pidämme pintamme yhteisissä neuvottelupöydissä EU:n suurten jäsenmaiden kanssa. 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa hallituksen myös julkaisevan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Ne ovat kasvaneet rajusti muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Huomiota budjettiesityksessä kiinnittävät muun muassa vastaanottojärjestelmän kohonneet yksikkökustannukset. Niiden nousu on hyvin outoa, koska moni turvapaikkakriisin aikana hätäisesti käyttöön otettu, kustannuksiltaan kallis vastaanottokeskus ja hätämajoitustila on sittemmin suljettu. Valtiovarainvaliokunnan onkin saatava tarkka selvitys yksikkökustannusten nousun syistä ja tietoa kaikista muistakin maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista. 
Budjetin lisäsatsaukset turvallisuuteen ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan mutta riittämättömiä heikentyneen sisäisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lisäkohdennuksia tarvitaan muun muassa poliisin, suojelupoliisin, Tullin ja hätäkeskusten toimintaan. Lisäksi toivomme eduskunnan käyvän laajan keskustelun Suomen sisäisestä turvallisuustilanteesta perussuomalaisten 8. syyskuuta tekemän keskustelualoitteen mukaisesti. Ajankohtaiskeskustelu turvallisuudesta on Turun terrorististen puukotusten jälkeen erittäin tarpeellinen, onhan jopa Pääesikunta kehottanut varusmiehiä välttämään yksin pimeässä liikkumista. Tällainen muutos on erittäin huolestuttavaa. Suomessa on näet totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi muuallakin kuin kotonaan, ja näin tulee ehdottomasti olla jatkossakin. [Välihuutoja] 
Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan sisältyy useita vaikeita kausia, joista kansakuntamme on kuitenkin aina noussut kovilla ponnisteluilla ja yhteistyöllä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa parhaita lahjoja suomalaisille ovat mahdollisuus työhön ja yrittämiseen, riittävä eläke- ja sosiaaliturva sekä erityisesti turvallinen Suomi. Näiden puitteiden pohjalle kansalaiset voivat itse rakentaa tulevaisuuttaan positiivisin mielin, ja niiden toteutumiselle eduskunnan on myös jatkossa luotava riittävät edellytykset. 
Viimeksi julkaistu 25.2.2019 14:54