Täysistunnon puheenvuoro
PTK
92
2016 vp
Täysistunto
Torstai 29.9.2016 klo 15.59—19.30
3
Äitiyslaki
Kansalaisaloite
17.32
Saara-Sofia
Sirén
kok
Arvoisa puhemies! En nyt ole aivan varma, mistä oikein edes lähtisin liikkeelle. Mutta lähdenpä liikkeelle nyt siitä, mistä tässä aloitteessa on kysymys. Nimittäin tässä aloitteessa on juurikin kysymys lapsen oikeuksista, lapsen oikeusturvasta, lapsen oikeudesta vanhempiinsa. Nykyäänkin naisparin lapsi saa oikeuden molempiin vanhempiinsa, mutta se edellyttää pitkällisen, monivaiheisen sisäisen adoption prosessin. Äitiyslaki sen sijaan mahdollistaisi, että tämä lapsen tunnustaminen voitaisiin tehdä neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Eli kysymys on siitä, että turvataan naisparin lapselle kaksi vanhempaa heti syntymästä lähtien. 
YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsia ei todellakaan saa syrjiä vanhempien ominaisuuksien vuoksi. Eli vanhempien ominaisuudet, kuten sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen, eivät saa vaarantaa lapsen oikeudellista asemaa. Nykytilanteessa kuitenkaan, kun lapsi syntyy perheeseen, jossa on vanhempina kaksi naista hedelmöityshoitojen tuloksena, ei ole olemassa säädöksiä lapsen oikeudellisesta asemasta suhteessa ei-biologiseen vanhempaansa. 
Tästä siis on kysymys. Mutta tuntuukin, että nämä monet äitiyslakiin liittyvät vastustukset kumpuavat enemmänkin ehkä ennakkoluuloista tai vähintäänkin vääristä oletuksista. Yksi tällainen vastalause, johon on törmätty tämän äitiyslain osalta, on suhde isyyteen, ja äitiyslaki ei kyllä vie isyyttä yhtään keneltäkään. Se ei itse asiassa ole edes teoriassa mahdollista, koska tämä laki koskisi ainoastaan naispareja, jotka saavat lapsen hedelmöityshoidoilla tilanteessa, jossa isää ei ylipäätänsä voida vahvistaa. Äitiyslaki ei siis vie keneltäkään oikeutta isyyteen tai isään. (Sari Tanus: Ei pidä paikkaansa!) 
Itse asiassa äitiyslaissa on kysymys oikeastaan monessa mielessä aika teknisestäkin muutoksesta, eikä tällä muutoksella ole minkäänlaista arjen merkitystä suurimmalle osalle suomalaisten elämää yhtään millään tavalla. Perheiden monimuotoisuus on jo tätä päivää, erilaisia perheitä on jo, ja lapsia syntyy erilaisiin perheisiin. 
Sen sijaan tämä muutos on tosi tärkeä niille perheille, joita tämä koskee. Naisparit joutuvat tällä hetkellä käymään läpi aikaa vievän ja turhauttavan prosessin tämän perheen sisäisen adoption saamiseksi, ja tämä koetaan ihan ymmärrettävästi epätasa-arvoiseksi, nöyryyttäväksi ja turhaksi. Kyseessä on kuitenkin pari, joka on yhdessä toivonut ja odottanut yhteistä lasta. 
Huoli on turha myöskin liittyen tämän aloitteen sisältöön, "sekavuuteen", kuten edellinen puhuja tässä mainitsi. Nimittäin tämä lakialoite on itse asiassa valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä virkamiesten toimesta. Taustalla on isyyslaki, joka astui voimaan tämän vuoden alusta. Siinä säädetään lasten isyyden määräytymisestä. Viime kaudella valtioneuvostossa tätä asiaa käsiteltiin ja 14 ministeriä hyväksyi lausuman, jossa todetaan, että on tarve laatia säädökset siitä, miten lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiin voidaan vahvistaa naisparien osalta samaan tapaan kuin isyyslaissa. Oikeusministeriön työryhmä valmisteli luonnoksen äitiyslaiksi. Vaalikauden lopussa sitten päätettiin, että tämä asia ei etene, mutta tämä äitiyslakialoite pohjaa tähän oikeusministeriön laatimaan esitysluonnokseen ja sen mukaiseen lainsäädäntöön. 
Aloitteessa siis lähdetään siitä, että turvataan heti lapsen syntymästä lähtien kaikille lapsille samat oikeudet vanhemmistaan riippumatta, ja tätä ajatusta puoltavat kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt — siis kaikki lapsi- ja perhejärjestöt ovat tämän aloitteen takana. Äitiyslaki on erityisen tärkeä nimenomaan tästä lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska naisparille syntyvällä lapsella ei ole tällä hetkellä samanlaisia oikeuksia kuin muilla lapsilla. Oikeusturva toteutuu tällä hetkellä vasta tämän sisäisen adoption prosessin jälkeen, ja se voi viedä monta kuukautta ihan turhaan. Tämä äitiyslaki turvaa lapselle kaksi vanhempaa vahvistamalla äidin puolison roolin jo aikaisemmin. Tämä äitiyslaki selkeyttää nykyjärjestelmää, ja se säästää myös yhteiskunnan varoja, kun tämä kallis, monivaiheinen, työteliäs adoptioprosessi voidaan korvata vanhemmuuden tunnustamisella neuvolassa, niin kuin esimerkiksi isien kohdalla tehdään. Tämä on siis hyvä esimerkki turhan byrokratian purkamisesta. Nykyjärjestelmässä sisäisen adoption raskas prosessi vahvistetaan tuomioistuimessa, mutta äitiyslain mukaan tämä voitaisiin tunnustaa neuvolakäynnin yhteydessä. Tämä muutos ei ole keneltäkään toiselta millään tavalla pois, vaan ainoastaan puretaan tällaisia turhia, kalliita, raskaita välivaiheita. 
Tämän äitiyden tunnustamisen edellytyksenä on parin yhteinen suostumus hedelmöityshoitoihin, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja sukusoluja, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa isäksi. Ei ole teoriassakaan mitään vaaraa siitä, että tämä veisi isää millään tavalla keneltäkään, vaan kysymys on ihan muista asioista. 
Aloite vaikuttaisi rekisteröidyssä parisuhteessa olevien naisparien hedelmöityshoidolla alkunsa saaneen lapsen vanhemmuuden vahvistamismenettelyyn. Tämä aloite siis vaikuttaisi ainoastaan tähän asiaan: rekisteröidyssä parisuhteessa olevan naisparin hedelmöityshoidon avulla saaman lapsen vanhemmuuden vahvistamismenettelyyn. Tähän tämä aloite liittyy. Se ei vaikuta vanhemmuuteen käytännössä yhtään millään muulla tavalla. Äitiyslailla ei ole muita vaikutuksia, ei isien, ei äitien elämään. 
Viimeksi julkaistu 28.4.2017 14:26