Eduskunnan kirjelmä
EK
28
2015 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen (HE 30/2015 vp) täydentämisestä
HE 30/2015 vp
HE 118/2015 vp
VaVM 16/2015 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp). 
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen (HE 30/2015 vp) täydentämisestä (HE 118/2015 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä yhteisen mietinnön (VaVM 16/2015 vp). 
Päätös
Hyväksyessään hallituksen esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lausumat: 
Lausuma
1
Pääluokka 29
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien säästöjen ja apteekkimaksun kompensaation poiston kohdentumisen vaikutusta ja ajoitusta yleisesti ja suhteessa tehtäviin uudistuksiin ja toimii niin, että haitalliset vaikutukset opetuksen ja tutkimuksen laatuun minimoituvat ja että kehittämistyö voi hyvin jatkua. 
Lausuma
2
Luku 29.80
Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti tarpeen sekä lainsäädännölliset ja rahoitukselliset edellytykset kilpailukykyisen av-alan tuotantokannustinjärjestelmän kehittämiseksi Suomeen siten, että sillä edistetään merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten elokuva- ym. produktioiden sijoittumista maahamme. 
Lausuma
3
Momentti 29.80.41
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 ja että hallitus ottaa määrärahatarpeen huomioon keväällä 2016 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa. Myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuva lainaaminen tulee saattaa korvausjärjestelmän piiriin.  
Lausuma
4
Momentti 31.10.77
Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii liikenteen kehittämishankkeisiin liittyvien uusien, talousarviorahoitusta täydentävien rahoitusmallien valmistelua ja niiden kokeilua ja että hallitus huolehtii siitä, että hankkeissa hyödynnetään myös EU-rahoitus täysimääräisesti. 
Lausuma
5
Momentti 33.50.51
Eduskunta edellyttää, että lievävammaisten sotainvalidien kunnallisten avopalveluiden haitta-asteraja alennetaan 10 prosenttiin viimeistään vuonna 2017, jolloin vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. 
Lausuma
6
Momentti 33.50.57
Eduskunta edellyttää, että seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa ja vuoden 2017 talousarvioesityksessä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja veteraanipalveluihin tarvittavat määrärahat saatetaan pysyvästi palvelutarvetta vastaavalle tasolle.  
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 2016: 
Valtion talousarvio vuodelle 2016
TULOARVIOT
Osasto 11
euroa
11.
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
40 777 052 000
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
12 888 000 000
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
9 210 000 000
02.
Yhteisövero
2 877 000 000
03.
Korkotulojen lähdevero
91 000 000
04.
Perintö- ja lahjavero
710 000 000
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
17 815 100 000
01.
Arvonlisävero
16 868 000 000
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
785 000 000
03.
Apteekkimaksut
162 100 000
08.
Valmisteverot
7 059 000 000
01.
Tupakkavero
929 000 000
04.
Alkoholijuomavero
1 340 000 000
05.
Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero
257 000 000
07.
Energiaverot
4 518 000 000
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
15 000 000
10.
Muut verot
2 902 000 000
03.
Autovero
839 000 000
05.
Varainsiirtovero
698 000 000
06.
Arpajaisvero
225 000 000
07.
Ajoneuvovero
1 115 000 000
08.
Jätevero
25 000 000
19.
Muut veronluonteiset tulot
112 952 000
03.
Ratavero
5 341 000
04.
Eräät viestinnän maksut
28 570 000
05.
Eräät liikenteen maksut
18 751 000
06.
Väylämaksut
44 800 000
08.
Öljyjätemaksu
4 000 000
09.
Muut verotulot
6 000 000
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
3 090 000
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
2 400 000
Osasto 12
12.
SEKALAISET TULOT
5 367 489 000
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
42 527 000
99.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
42 527 000
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
143 950 000
10.
Tuomioistuintulot
46 400 000
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
23 300 000
20.
Ulosottomaksut
71 500 000
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
2 750 000
26.
Sisäministeriön hallinnonala
47 824 000
98.
EU:lta saatavat tulot
47 374 000
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
450 000
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
5 226 000
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
8 000
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
18 000
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
5 200 000
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
2 245 507 000
10.
Tullin tulot
2 500 000
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
136 621 000
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
26 170 000
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
15 081 000
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
5 200 000
25.
Metallirahatulot
15 000 000
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
1 784 620 000
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
186 154 000
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
19 796 000
60.
Työturvallisuusmaksu
900 000
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
34 000 000
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
1 500 000
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
17 965 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
565 403 000
70.
Opintotukitoiminnan tulot
24 000 000
88.
Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista
537 403 000
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
4 000 000
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
969 850 000
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
599 903 000
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
325 000 000
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
10 000 000
04.
EU:lta saatavat muut tulot
477 000
20.
Valtion osuus totopeleistä saadusta tulosta
1 040 000
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
3 000 000
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
500 000
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
3 400 000
44.
Kalastonhoitomaksut
10 400 000
45.
Riistanhoitomaksut
10 130 000
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
6 000 000
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
136 844 000
10.
Liikenneviraston tulot
136 194 000
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
650 000
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
268 815 000
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
2 850 000
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
42 865 000
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
120 000 000
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
103 100 000
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
523 393 000
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
1 600 000
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
500 000
90.
Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
426 788 000
98.
Valtionapujen palautukset
93 200 000
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
1 305 000
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
52 650 000
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
2 150 000
20.
Siirto valtion asuntorahastosta
47 000 000
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
3 500 000
39.
Muut sekalaiset tulot
365 500 000
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
188 000 000
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
75 000 000
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
100 000 000
10.
Muut sekalaiset tulot
2 500 000
Osasto 13
13.
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
2 448 138 000
01.
Korkotulot
131 138 000
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
12 500 000
05.
Korot muista lainoista
81 238 000
07.
Korot talletuksista
3 300 000
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
34 100 000
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
1 967 000 000
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
1 967 000 000
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
130 000 000
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
130 000 000
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
220 000 000
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
220 000 000
Osasto 15
15.
LAINAT
5 798 302 000
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
466 800 000
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
68 800 000
04.
Muiden lainojen lyhennykset
398 000 000
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
5 331 502 000
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
5 331 502 000
Tuloarvioiden kokonaismäärä:
54 390 981 000
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
euroa
21.
EDUSKUNTA
162 876 000
01.
Kansanedustajat
21 783 000
01.
Kansanedustajien toimintamenot (arviomääräraha)
21 783 000
10.
Eduskunnan kanslia
110 873 000
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
52 382 000
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot (arviomääräraha)
4 937 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
15 000 000
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha)
4 164 000
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
2 390 000
74.
Eduskunnan rakennusten peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v)
32 000 000
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
6 494 000
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
6 494 000
30.
Ulkopoliittinen instituutti
3 608 000
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 413 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
195 000
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
16 035 000
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 460 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
575 000
90.
Eduskunnan muut menot
4 083 000
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen (kiinteä määräraha)
4 083 000
Pääluokka 22
22.
TASAVALLAN PRESIDENTTI
13 475 000
01.
Tasavallan presidentti
2 875 000
01.
Tasavallan presidentin palkkio (kiinteä määräraha)
126 000
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
199 000
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot (arviomääräraha)
2 550 000
02.
Tasavallan presidentin kanslia
10 600 000
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7 500 000
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot (siirtomääräraha 2 v)
600 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
2 500 000
Pääluokka 23
23.
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
207 558 000
01.
Hallinto
163 363 000
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
125 086 000
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)
5 575 000
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
20.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (arviomääräraha)
867 000
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)
11 400 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
19 435 000
10.
Omistajaohjaus
5 700 000
88.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
5 700 000
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
29 635 000
50.
Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
29 635 000
30.
Oikeuskanslerinvirasto
3 660 000
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 660 000
90.
Muut menot
5 200 000
21.
Kunniamerkit (arviomääräraha)
700 000
26.
Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v)
4 500 000
Pääluokka 24
24.
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 048 026 000
01.
Ulkoasiainhallinto
254 523 000
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
226 439 000
21.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
1 155 000
29.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
15 529 000
74.
Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
9 900 000
76.
Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
1 500 000
10.
Kriisinhallinta
64 360 000
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
49 000 000
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
15 360 000
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
638 093 000
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
498 093 000
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
140 000 000
90.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
91 050 000
50.
Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
1 344 000
51.
Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)
45 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
86 961 000
67.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)
100 000
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
1 600 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
1 000 000
Pääluokka 25
25.
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
926 429 000
01.
Ministeriö ja hallinto
130 276 000
01.
Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21 608 000
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7 457 000
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 941 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
11 032 000
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
295 000
22.
Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)
1 935 000
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
56 494 000
50.
Avustukset (kiinteä määräraha)
6 444 000
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
18 070 000
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
418 732 000
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9 017 000
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 386 000
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
262 764 000
04.
Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
60 765 000
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
70 800 000
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
110 922 000
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
110 922 000
30.
Syyttäjät
46 992 000
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
46 992 000
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
216 826 000
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
211 426 000
74.
Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
5 400 000
50.
Vaalimenot
2 681 000
20.
Vaalimenot (arviomääräraha)
2 681 000
Pääluokka 26
26.
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 710 158 000
01.
Hallinto
136 746 000
01.
Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14 857 000
03.
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22 000
20.
Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
8 917 000
23.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)
1 439 000
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
47 260 000
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
63 019 000
50.
Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
215 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
1 017 000
10.
Poliisitoimi
788 332 000
01.
Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
729 491 000
02.
Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 919 000
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)
22 000 000
21.
KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
12 922 000
20.
Rajavartiolaitos
249 370 000
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
233 410 000
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)
15 960 000
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
75 434 000
01.
Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 133 000
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
52 795 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
2 406 000
43.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)
8 100 000
40.
Maahanmuutto
460 276 000
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
79 155 000
20.
Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)
876 000
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)
290 327 000
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
89 918 000
Pääluokka 27
27.
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 886 295 000
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
385 546 000
01.
Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 302 000
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
2 875 000
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
367 369 000
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
2 464 182 000
01.
Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 917 418 000
18.
Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)
542 735 000
19.
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
2 029 000
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
36 567 000
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
36 557 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
10 000
Pääluokka 28
28.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
17 317 079 000
01.
Hallinto
138 895 000
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
30 627 000
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)
315 000
21.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
927 000
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
107 026 000
10.
Verotus ja tulli
621 975 000
01.
Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
407 776 000
02.
Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
170 599 000
63.
Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)
17 900 000
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)
22 700 000
97.
Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)
3 000 000
20.
Palvelut valtioyhteisölle
44 929 000
01.
Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
25 253 000
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
1 000
06.
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)
2 733 000
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
08.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 942 000
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 000 000
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
10 000 000
88.
Senaatti-kiinteistöt
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
61 934 000
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
50 546 000
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 740 000
03.
Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7 648 000
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
88 071 000
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
56 361 000
02.
Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
31 088 000
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)
622 000
50.
Eläkkeet ja korvaukset
4 736 106 000
15.
Eläkkeet (arviomääräraha)
4 471 106 000
16.
Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)
2 146 000
17.
Muut eläkemenot (arviomääräraha)
2 651 000
50.
Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
39 949 000
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)
186 154 000
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)
34 100 000
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
12 155 000
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)
25 000
10.
Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
900 000
12.
Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
11 000 000
60.
Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)
230 000
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
108 459 000
01.
Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
12 260 000
03.
Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
27 500 000
20.
Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
35 199 000
21.
Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)
5 855 000
22.
Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v)
24 645 000
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
247 768 000
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)
220 768 000
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
15 000 000
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
12 000 000
90.
Kuntien tukeminen
9 016 697 000
20.
Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
22.
Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
800 000
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
8 986 803 000
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
25 574 000
34.
Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
520 000
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
255 000 000
41.
Energiaverotuki (arviomääräraha)
255 000 000
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
1 977 640 000
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 400 000
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
1 500 000
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
10 770 000
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
170 000
69.
Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
1 951 000 000
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)
11 000 000
95.
Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)
800 000
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
7 450 000
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)
300 000
96.
Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
97.
Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)
150 000
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
Pääluokka 29
29.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
6 801 221 000
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
222 497 000
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 203 000
02.
Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21 883 000
03.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 237 000
04.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 863 000
21.
Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)
3 543 000
22.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
14 263 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
28 489 000
50.
Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
1 279 000
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)
3 321 000
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)
114 000 000
53.
Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v)
2 190 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
2 226 000
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
789 520 000
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
43 816 000
02.
Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 334 000
20.
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
17 672 000
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
724 220 000
51.
Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
1 478 000
20.
Ammatillinen koulutus
482 662 000
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 289 000
21.
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
6 265 000
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
468 108 000
30.
Aikuiskoulutus
485 164 000
20.
Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)
17 527 000
21.
Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
8 499 000
30.
Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
157 920 000
31.
Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)
134 805 000
32.
Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)
106 650 000
33.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)
37 347 000
51.
Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
16 055 000
53.
Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
6 361 000
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
3 200 738 000
01.
Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 871 000
02.
Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18 131 000
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 249 000
04.
Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 758 000
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
53 960 000
22.
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
8 500 000
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
1 825 070 000
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
232 133 000
52.
Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)
31 679 000
53.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
103 359 000
54.
Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
34 000 000
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
858 020 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
20 008 000
70.
Opintotuki
932 865 000
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
649 000
52.
Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)
31 200 000
55.
Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
816 305 000
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)
31 411 000
59.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)
53 300 000
80.
Taide ja kulttuuri
458 856 000
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 289 000
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 205 000
04.
Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20 750 000
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 474 000
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 522 000
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
18 848 000
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
15 205 000
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
3 900 000
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
35 819 000
32.
Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)
15 072 000
35.
Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
8 000 000
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
252 000
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
20 313 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
4 521 000
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
14 507 000
52.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
233 322 000
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
24 669 000
54.
Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)
5 300 000
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 200 000
59.
Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)
10 000 000
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
739 000
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
6 899 000
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
50 000
90.
Liikuntatoimi
155 446 000
30.
Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)
7 000 000
50.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
147 622 000
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
824 000
91.
Nuorisotyö
73 473 000
50.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
53 100 000
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
19 673 000
52.
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v)
700 000
Pääluokka 30
30.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 559 607 000
01.
Hallinto ja tutkimus
136 033 000
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24 557 000
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
79 139 000
22.
Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 343 000
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
27 238 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
3 756 000
10.
Maaseudun kehittäminen
308 704 000
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
54 800 000
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
17 000 000
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
72 630 000
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
67 767 000
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 873 000
51.
Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
1 696 000
54.
Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)
872 000
55.
Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 913 000
63.
Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 523 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
82 630 000
20.
Maa- ja elintarviketalous
1 865 003 000
02.
Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
42 212 000
03.
Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 961 000
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
6 028 000
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
321 700 000
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
597 000 000
42.
Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
4 500 000
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
300 043 000
44.
Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
546 888 000
46.
EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 405 000
47.
Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 299 000
60.
Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
350 000
61.
Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
11 000 000
62.
Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
5 617 000
40.
Luonnonvaratalous
192 983 000
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
13 519 000
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
14 780 000
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
7 136 000
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
1 245 000
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
3 400 000
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
8 000 000
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
55 230 000
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 027 000
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
40 800 000
50.
Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
10 130 000
51.
Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
10 550 000
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
1 279 000
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
20 837 000
83.
Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)
50 000
63.
Metsähallitus
5 754 000
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
5 754 000
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
51 130 000
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
46 630 000
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
4 500 000
Pääluokka 31
31.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 932 443 000
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
394 681 000
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 646 000
21.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
1 660 000
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
377 375 000
10.
Liikenneverkko
1 710 174 000
01.
Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
78 777 000
20.
Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
1 061 400 000
35.
Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
20 850 000
41.
Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
1 150 000
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
8 000 000
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
34 997 000
77.
Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
343 030 000
78.
Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
56 000 000
79.
Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
105 970 000
20.
Liikenteen viranomaispalvelut
47 866 000
01.
Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
47 866 000
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
206 038 000
42.
Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v)
841 000
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
100 420 000
51.
Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)
4 200 000
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
82 774 000
64.
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
12 500 000
66.
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)
5 303 000
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
529 332 000
01.
Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 524 000
44.
Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)
9 860 000
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
507 948 000
50.
Tutkimus
44 352 000
01.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
44 352 000
Pääluokka 32
32.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 936 213 000
01.
Hallinto
318 040 000
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
33 645 000
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
193 120 000
20.
Siviilipalvelus (arviomääräraha)
4 939 000
21.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
616 000
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
30 622 000
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
13 571 000
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
3 500 000
42.
Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
30 000 000
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
20 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
8 007 000
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
935 669 000
01.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
32 890 000
06.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
38 448 000
28.
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
500 000
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
330 370 000
41.
Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
35 600 000
42.
Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
7 024 000
43.
Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
8 018 000
47.
Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)
56 735 000
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
20 200 000
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
91 770 000
50.
Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
80.
Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
106 404 000
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
10 000
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
141 700 000
87.
Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
88.
Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
30 000 000
89.
Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
30 000 000
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
791 730 000
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
165 117 000
44.
Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
45.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
30 218 000
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
585 395 000
64.
Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
6 000 000
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
85 600 000
01.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10 058 000
03.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
4 541 000
05.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 781 000
31.
Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)
4 731 000
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
897 000
51.
Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
2 572 000
52.
Palkkaturva (arviomääräraha)
43 000 000
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
20 000
50.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
257 324 000
40.
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)
15 000 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
242 324 000
60.
Energiapolitiikka
383 379 000
01.
Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 857 000
40.
Energiatuki (arviomääräraha)
76 402 000
41.
LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
41 750 000
42.
Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
1 310 000
43.
Kioton mekanismit (arviomääräraha)
460 000
44.
Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
234 600 000
45.
Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)
20 000 000
70.
Kotouttaminen
164 471 000
03.
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
2 246 000
30.
Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)
162 225 000
Pääluokka 33
33.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
13 114 624 000
01.
Hallinto
92 683 000
01.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
29 008 000
02.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 592 000
03.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 063 000
04.
Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
576 000
05.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 016 000
06.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16 659 000
25.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
15 330 000
29.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
18 609 000
66.
Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)
3 830 000
02.
Valvonta
64 295 000
03.
Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
13 303 000
05.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 758 000
06.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 088 000
07.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
25 582 000
20.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)
8 564 000
87.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
03.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
110 570 000
04.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
56 228 000
31.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
23 500 000
50.
Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
25 280 000
63.
Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
5 562 000
10.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
3 036 480 000
50.
Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)
11 300 000
51.
Lapsilisät (arviomääräraha)
1 383 000 000
52.
Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
3 300 000
53.
Sotilasavustus (arviomääräraha)
18 400 000
54.
Asumistuki (arviomääräraha)
1 042 100 000
55.
Elatustuki (arviomääräraha)
214 100 000
56.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
44 800 000
60.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
319 480 000
20.
Työttömyysturva
2 859 784 000
31.
Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
31 784 000
50.
Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)
1 087 000 000
51.
Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)
214 000 000
52.
Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)
1 394 000 000
55.
Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)
90 000 000
56.
Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
43 000 000
30.
Sairausvakuutus
1 174 650 000
60.
Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
1 174 650 000
40.
Eläkkeet
4 478 300 000
50.
Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)
59 400 000
51.
Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
644 600 000
52.
Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
122 500 000
53.
Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)
5 500 000
54.
Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)
15 000 000
60.
Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)
3 631 300 000
50.
Veteraanien tukeminen
235 865 000
30.
Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)
1 450 000
50.
Rintamalisät (arviomääräraha)
20 460 000
51.
Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)
117 904 000
52.
Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
60 000 000
53.
Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 100 000
54.
Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)
55 000
55.
Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
3 500 000
56.
Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
17 988 000
57.
Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
11 408 000
60.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
534 637 000
30.
Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
500 000
31.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)
2 200 000
32.
Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
18 000 000
33.
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
92 570 000
34.
Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
15 200 000
35.
Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)
330 847 000
36.
Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
480 000
40.
Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
28 990 000
50.
Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
25 000 000
52.
Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
11 550 000
63.
Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
3 000 000
64.
Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
6 300 000
70.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
25 420 000
20.
Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
18 790 000
21.
Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
780 000
22.
Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
590 000
50.
Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 430 000
51.
Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
1 900 000
52.
Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
930 000
80.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
186 640 000
40.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
168 600 000
41.
Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
2 600 000
42.
Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
300 000
50.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha)
15 140 000
90.
Raha-automaattiavustukset
315 300 000
50.
Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)
315 300 000
Pääluokka 35
35.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
201 877 000
01.
Ympäristöhallinnon toimintamenot
67 298 000
01.
Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
28 580 000
04.
Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
30 014 000
29.
Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
6 970 000
65.
Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
1 734 000
10.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
108 773 000
20.
Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)
5 900 000
21.
Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
2 440 000
22.
Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
15 825 000
52.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
37 616 000
60.
Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
61.
Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
11 072 000
63.
Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
18 480 000
64.
EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)
4 500 000
65.
Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
66.
Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
1 440 000
70.
Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)
7 500 000
20.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
25 806 000
01.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 956 000
55.
Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
20 000 000
60.
Siirto valtion asuntorahastoon
64.
Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
850 000
Pääluokka 36
36.
VALTIONVELAN KOROT
1 573 100 000
01.
Valtionvelan korko
1 536 000 000
90.
Valtionvelan korko (arviomääräraha)
1 536 000 000
09.
Muut menot valtionvelasta
37 100 000
20.
Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)
37 100 000
Määrärahojen kokonaismäärä:
54 390 981 000
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Brutto- ja nettobudjetointi
Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä. 
Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 
1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet; 
5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle; 
6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. 
Viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina voidaan nettobudjetoida seuraavat tulot vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa:  
1) toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksessa mainitut virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin;  
2) viraston tai laitoksen saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset;  
3) viraston tai laitoksen saamat korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä;  
4) viraston tai laitoksen saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten;  
5) virastolle tai laitokselle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista;  
6) myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa kuitenkaan nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa. 
Jos viraston tai laitoksen toimintamenomomentille on momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, tai jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen erotus on otettu nettomääräisenä tuloarviona tulomomentille, kuuluvat nettobudjetoinnin piiriin kaikki viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat, toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksen ja momentin perusteluiden päätösosan mukaiset menot. Nettobudjetoitavia tuloja ja menoja ovat tällöin muun muassa: 
1) valtion maksuperustelain (150/1992) tai vastaavien erityislakien mukaista maksullista toimintaa harjoittavan viraston toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yhteisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot; 
4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja testamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saatavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole viraston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista määristä; ja 
5) valtion sisäiset palvelumaksut (esimerkiksi maksut palvelukeskuksille). 
Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvistä tuloista vain osa on budjetoitu toimintamenomomentille, jolle on momentin perusteluiden päätösosassa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot momentille on nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaavasti, jos nettobudjetoitu tulomomentti sisältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asianomaisen tulomomentin perusteluiden päätösosassa yksilöity, mitkä menot momentille on nettoutettu taikka mitä menoja ei sille ole nettoutettu. 
Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, veronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettobudjetoinnin kohteena eivät voi olla siirtomenot tai niiden palautukset lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. 
Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosisällön mukaiset menot. 
Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai momenttiperusteluissa. 
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. 
Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimintamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtävän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyttää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarviosta muuta johdu. 
Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien numerotunnukset): 
1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia, 
2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta, 
3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja 
4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten valtionvelan hoitomenot. 
Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin. 
Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. 
Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti toimintamenomomenteille (01—14). Muun momentin määrärahaa saadaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen virastoihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärästä ilmaistuna henkilötyövuosina on maininta momentin perustelujen päätösosassa. Milloin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liittyviin sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin ja muihin henkilösivumenoihin. Määrärahaan, jota käytetään palkkoihin, voidaan nettobudjetoida palkkoihin liittyvät virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta. 
Menojen ja tulojen kohdentaminen varainhoitovuoteen kuuluviksi
Määrärahaa saa käyttää vain momentille sovellettavan kohdentamisperusteen mukaan varainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin. 
Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrärahat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä säädetyillä perusteilla. 
Vakiosisältöiset menomomentit
Toimintamenomomenteille ja momenteille 29, 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. momentin perusteluissa. Toimintamenomomentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toimintamenot on nettobudjetoinnin johdosta budjetoitu osittain tai kokonaan tulopuolelle osaksi nettotuloarviota. 
Määrärahoja käytettäessä momenttien perustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensisijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Vakiosisältöisten käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan ”myös”-sanalla. 
Toimintamenomäärärahat
Viraston toiminnasta aiheutuvat menot budjetoidaan yhtenä määrärahana menomomenteille 01—14. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuviin palkkausmenoihin ja muihin kulutusmenoihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin. 
Virastot ja laitokset voivat ilman niille talousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoiltaan ja laajuudeltaan viraston tai laitoksen talouteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopimuksia ja sitoumuksia, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina. Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimerkiksi vuokria ja tarvehankintoja. 
Toimintamenomäärärahaa saa käyttää myös vähäisten, viraston tai laitoksen tavanomaiseen jatkuvaan toimintaan liittyvien ennakkomaksujen maksamiseen. 
Erillisinä menojen laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit. Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toisin määrätty. 
Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta määrärahaa, kuten rakennerahasto-ohjelmien määrärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksymien ja osarahoittamien hankkeiden rahoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. 
Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille nettobudjetoidaan viraston saamat kohdassa ”Brutto- ja nettobudjetointi” tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset, viraston saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten sekä virastolle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista. 
Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. 
Menojen laadun mukaiset momentit
Kulutusmenot (01—29)
Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. 
Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmien vaatima tekninen apu. 
Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti: 
a) toimintamenomomentteja (numerotunnus 01—14) ja 
b) muita kulutusmenomomentteja työsopimussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin määrätty sekä 
c) valtion virkamieslain mukaan valtioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia. 
Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksia ei saa maksaa muilta kuin toimintamenomomenteilta.  
15—17. Eläkkeet
Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset. 
18—19. Puolustusmateriaalin hankkiminen
Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä viraston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa. 
29. Arvonlisäveromenot
Määrärahaa saa käyttää pääluokassa 21 eduskunta ja pääluokassa 22 tasavallan presidentti tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä muissa pääluokissa valtioneuvoston ja ministeriöiden hallinnonalojen muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten virastojen ja laitosten tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. 
Jos menoa, johon liittyvä arvonlisävero maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromenomäärärahasta, vastaan saadaan tuloa (kuten maksullinen toiminta, EU- ja muu yhteisrahoitus), tulon arvonlisäveromenoa vastaava osuus tuloutetaan momentille 12.39.10 Muut sekalaiset tulot. Valtion viraston tai laitoksen arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä arvonlisäverolain mukaan suoritettava vero tuloutetaan kuitenkin momentille 11.04.01 Arvonlisävero. 
Valtion kulutus- ja investointimenot (momentit 01—28 ja 70—79) on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 
Siirtomenot (30—69)
Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteuttamista. Siirtomenomomenteilta maksettavat kulutus- ja investointimenot budjetoidaan arvonlisäverollisina. 
Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mukaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihin siirtoihin. 
Momenteille 30—69 on budjetoitu korvaukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. 
Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanvaraiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille. 
30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.
Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavat valtionavut. 
40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle
Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. 
50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille
Momenteille on merkitty siirrot kotitalouksille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. 
60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle. 
61—65. EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan
Momenteille on merkitty sellaiset erittelemättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. EU:n osallistuminen rakennerahasto-ohjelmiin sekä vastaava valtion rahoitus on merkitty momentille 32.50.64. 
66—69. Siirrot EU:lle ja ulkomaille
Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksut ja muut sellaiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avustuksina kolmansille tahoille. 
Sijoitusmenot (70—89)
Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto. 
Reaalisijoitukset (70—79)
Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty momenteille 70—73. Talonrakennukset on merkitty momenteille 74—75 ja muut rakennustyöt momenteille 77—79. Maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76. 
70—73. Kaluston hankinta
Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (01—14), on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. 
Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuksellinen hankintamenettely) voidaan momentilla erikseen määriteltävän kaluston hankintamenot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin. 
74—75. Talonrakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeellisiin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin rakentamismenoihin. Perusparannuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustannusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspäätöksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. 
76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
Momentille on merkitty maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot. 
77—79. Maa- ja vesirakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten muista valtion rakennustöistä kuin talonrakennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällaisia töitä voivat olla esim. maanteiden, rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89)
80—86. Valtion varoista myönnettävät lainat
Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat. 
87—89. Muut finanssisijoitukset
Momenteille on merkitty osakkeiden ja muiden arvopapereiden ostomenot sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset. 
Muut menot (90—99)
Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot. 
90—92. Valtionvelan korot
Momenteille on merkitty valtionvelan korot. 
93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
Momenteille on merkitty valtionvelan nettokuoletukset, pääomatappiot ja emissiotappiot nettoutettuina. 
95—99. Muut ja erittelemättömät menot
Momenteille on merkitty edellä luokittelemattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot. 
TULOARVIOT
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 9 210 000 000 euroa. 
02.
Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 2 877 000 000 euroa. 
03.
Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 91 000 000 euroa. 
04.
Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 710 000 000 euroa. 
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
01.
Arvonlisävero
Momentille arvioidaan kertyvän 16 868 000 000 euroa. 
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
Momentille arvioidaan kertyvän 785 000 000 euroa. 
03.
Apteekkimaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 162 100 000 euroa. 
08.
Valmisteverot
01.
Tupakkavero
Momentille arvioidaan kertyvän 929 000 000 euroa. 
04.
Alkoholijuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 340 000 000 euroa. 
05.
Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero
Momentille arvioidaan kertyvän 257 000 000 euroa. 
07.
Energiaverot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 518 000 000 euroa. 
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. 
10.
Muut verot
03.
Autovero
Momentille arvioidaan kertyvän 839 000 000 euroa. 
05.
Varainsiirtovero
Momentille arvioidaan kertyvän 698 000 000 euroa. 
06.
Arpajaisvero
Momentille arvioidaan kertyvän 225 000 000 euroa. 
07.
Ajoneuvovero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 115 000 000 euroa. 
08.
Jätevero
Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000 euroa. 
19.
Muut veronluonteiset tulot
03.
Ratavero
Momentille arvioidaan kertyvän 5 341 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
04.
Eräät viestinnän maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 28 570 000 euroa. 
05.
Eräät liikenteen maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 18 751 000 euroa. 
06.
Väylämaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 44 800 000 euroa. 
08.
Öljyjätemaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
09.
Muut verotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 euroa. 
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 3 090 000 euroa. 
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 2 400 000 euroa. 
Osasto 12
SEKALAISET TULOT
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
99.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 42 527 000 euroa. 
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
10.
Tuomioistuintulot
Momentille arvioidaan kertyvän 46 400 000 euroa. 
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 23 300 000 euroa. 
20.
Ulosottomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 71 500 000 euroa. 
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 750 000 euroa. 
26.
Sisäministeriön hallinnonala
98.
EU:lta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 47 374 000 euroa. 
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 450 000 euroa. 
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös peruskorjaus- tai perusparannusmenojen väliaikaiseen rahoittamiseen. 
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 18 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin. 
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 5 200 000 euroa. 
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
10.
Tullin tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 euroa.  
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 136 621 000 euroa. 
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 26 170 000 euroa. 
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 15 081 000 euroa. 
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 5 200 000 euroa. 
25.
Metallirahatulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 15 000 000 euroa. 
Momentille tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja niiden lyöntioikeuksien luovutuksesta syntyvät tulot ja palautuneiden rahojen metalliseosten myynnistä syntyvät tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää metallirahojen valmistuksesta tehtyjen sopimusten mukaisten valmistus-, rahoitus- ja varastointikustannusten maksamiseen sekä metallirahojen takaisinlunastukseen sekä rahojen varastoinnista ja hävityksestä aiheutuviin menoihin. 
Momentille merkitään myös juhla- sekä keräilyrahoista saatavien tulojen ja niistä aiheutuvien menojen erotus.  
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
Momentille arvioidaan kertyvän 1 784 620 000 euroa. 
Siirron kuukausittaisen määrän päättää Valtion Eläkerahasto. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
Momentille arvioidaan kertyvän 186 154 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 19 796 000 euroa. 
60.
Työturvallisuusmaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 900 000 euroa. 
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
Momentille arvioidaan kertyvän 34 000 000 euroa. 
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000 euroa. 
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 17 965 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
70.
Opintotukitoiminnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 24 000 000 euroa. 
88.
Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista
Momentille arvioidaan kertyvän 537 403 000 euroa. 
Momentille saa kirjata tuloina veikkausvoittovaroista myönnettyjen siirtomenojen palautukset. 
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 599 903 000 euroa. 
Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna tekemät maksupäätökset. 
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 325 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
04.
EU:lta saatavat muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 477 000 euroa. 
20.
Valtion osuus totopeleistä saadusta tulosta
Momentille arvioidaan kertyvän 1 040 000 euroa. 
Totopelien tuottojen käyttämisestä annetun lain (1055/2001) mukaisten käyttötarkoitusten lisäksi valtion osuutena saadusta tulosta voidaan käyttää 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 euroa. 
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 euroa. 
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 400 000 euroa. 
44.
Kalastonhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 10 400 000 euroa. 
45.
Riistanhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 10 130 000 euroa. 
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 euroa. 
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
10.
Liikenneviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 136 194 000 euroa.  
EU:n suoran tuen tuloutukset budjetoidaan maksuperusteisena. Momentille budjetoidaan myös tulot, joita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat liikenteen harjoittajilta käyttöoikeussopimuksella järjestämästään linja-autoliikenteestä. 
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 650 000 euroa. 
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 850 000 euroa. 
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 42 865 000 euroa. 
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 120 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 103 100 000 euroa. 
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 600 000 euroa. 
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 euroa. 
90.
Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
Momentille arvioidaan kertyvän 426 788 000 euroa. 
98.
Valtionapujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 93 200 000 euroa. 
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 305 000 euroa. 
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
Momentille arvioidaan kertyvän 2 150 000 euroa. 
20.
Siirto valtion asuntorahastosta
Momentille siirretään 47 000 000 euroa. 
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000 euroa. 
39.
Muut sekalaiset tulot
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 188 000 000 euroa. 
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 euroa. 
10.
Muut sekalaiset tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 euroa. 
Osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
01.
Korkotulot
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 12 500 000 euroa. 
05.
Korot muista lainoista
Momentille arvioidaan kertyvän 81 238 000 euroa. 
07.
Korot talletuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 3 300 000 euroa. 
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 34 100 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 967 000 000 euroa. 
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
Momentille arvioidaan kertyvän 130 000 000 euroa. 
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 220 000 000 euroa. 
Osasto 15
LAINAT
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 68 800 000 euroa. 
04.
Muiden lainojen lyhennykset
Momentille arvioidaan kertyvän 398 000 000 euroa. 
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
Momentille merkitään nettotuloa 5 331 502 000 euroa. 
Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot, pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää: 
1) valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen maksamiseen 
2) valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
EDUSKUNTA
01.
Kansanedustajat
01.
Kansanedustajien toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 783 000 euroa. 
10.
Eduskunnan kanslia
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 52 382 000 euroa. 
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 937 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää peruskorjauksesta johtuviin tila- ja aluevuokriin, kalusteiden korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, väistötilojen muutos-, tietojärjestelmä- ja laitekustannuksiin, urakoiden vähäisiin jälkitöihin, kalusteiden täydennyshankintoihin, rakennusaikaisiin vakuutuksiin, peruskorjauksesta johtuvan määräaikaisen henkilökunnan palkkaukseen, asiantuntija- ja suunnittelukustannuksiin sekä muutto- ja kuljetuskustannuksiin. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 164 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansliatoimikunnan ns. ryhmäkansliamallia koskevan päätöksen (4.3.2015 § 3) mukaisen tuen maksamiseen niille eduskuntaryhmille, joiden kansanedustajien avustajat ovat siirtyneet ryhmäkanslioiden palvelukseen. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkentavia ohjeita ryhmäkansliamalliin liittyvän tuen suuruudesta, siirtymisen ehdoista ja ajankohdista sekä muista malliin liittyvistä periaatteista. 
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 390 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tietohallinnon kone- ja laitehankintoihin sekä niiden käyttöön liittyvien uusien tai nykyisiä sovellutuksia korvaavien kehittämishankkeiden maksamiseen. 
74.
Eduskunnan rakennusten peruskorjaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eduskunnan rakennusten peruskorjausten ja muutostöiden suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. 
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 494 000 euroa. 
30.
Ulkopoliittinen instituutti
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 413 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 195 000 euroa. 
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 460 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 575 000 euroa. 
90.
Eduskunnan muut menot
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 083 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eduskuntaryhmistä annetun lain (979/2012) mukaisen tuen maksamiseen ryhmien toiminnalle välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmien toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa määrärahan käyttöperiaatteita koskevia tarkentavia ohjeita. 
Pääluokka 22
TASAVALLAN PRESIDENTTI
01.
Tasavallan presidentti
01.
Tasavallan presidentin palkkio
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 126 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (1152/2011) 1 §:n mukaisen tasavallan presidentin palkkion maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 199 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muista kuin tasavallan presidentin kanslian toimintamenomomentille tai momentille 22.01.20 budjetoiduista tasavallan presidentin järjestämistä tilaisuuksista tai tasavallan presidentin toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tasavallan presidentin ulkomaille suuntautuvista vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) Suomeen suuntautuvista vierailuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) näihin vierailuihin ja matkoihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin kanslia
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös tasavallan presidentin kanslian hallussa olevien valtion antiikki- ja taide-esineiden kunnossapidosta ja Kultarannan huvilatilan puutarha- ja viljelytoiminnasta aiheutuvien tarpeellisten ja välttämättömien menojen maksamiseen sekä vuosittain järjestettävistä valtiollisista edustustilaisuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (40/1994) 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
01.
Hallinto
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 125 086 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös talousneuvostosta, ruotsinkielenlautakunnasta, arvonimilautakunnasta tai muista vastaavista lautakunnista aiheutuviin menoihin. 
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 575 000 euroa.  
Henkilöstön määrä on enintään 52, josta 14 valtioneuvoston jäsentä, 4 valtiosihteeriä ja 34 erityisavustajaa. 
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen 
2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni ei maksa korvauksia.  
20.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 867 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Eurooppa-neuvoston kokouksista sekä pääministerin ja muiden kansliassa toimivien ministerien matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministerien valtioneuvoston kanslian toimialasta johtuvaan vieraanvaraisuuteen 
3) pääministeriä ja muita kansliassa toimivia ministereitä välittömästi avustavien henkilöiden ja turvamiesten sekä muun ministerin yksinomaan valtioneuvoston kanslian toimialalla toimivan erityisavustajan matkustusmenojen korvaamiseen. 
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaan  
2) selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
3) valtionavustusten maksamiseen tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille. 
Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan valtioneuvoston kanslian henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen, josta enintään kolme henkilötyövuotta hallituksen strategisia tavoitteita edistävän kokeilutoiminnan koordinointiin. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Momentille saa nettobudjetoida virastolle työnantajana maksetut tulot. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 435 000 euroa. 
10.
Omistajaohjaus
88.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa 
2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 
3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton. 
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
50.
Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 29 635 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta 29 486 825 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tästä 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Määrärahasta saa käyttää 148 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 
30.
Oikeuskanslerinvirasto
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 660 000 euroa. 
90.
Muut menot
21.
Kunniamerkit
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. 
26.
Suomi 100
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmistelun edellyttämän enintään kahdeksan henkilötyövuoden palkkaus- ja muihin kuluihin. 
2) hankintoihin tai harkinnanvaraisten valtionavustuksien maksamiseen kuluista, jotka aiheutuvat juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta. 
Valtuus 
Mikäli vuoden 2015 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osuudesta tehdä sitoumuksia vielä vuonna 2016. 
Pääluokka 24
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ulkoasiainhallinto
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 226 439 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen  
4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen 
5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen. 
21.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 
29.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 529 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
74.
Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
76.
Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon hankintaan. 
10.
Kriisinhallinta
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 49 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen  
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu 
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot 
2 345 000 
04. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
2 190 000 
05. 
Yhteiset menot 
4 627 000 
06. 
Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 
990 000 
08. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
4 228 000 
09. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
1 582 000 
10. 
Atalanta-operaation menot 
715 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
1 164 000 
14. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
25 180 000 
15. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
1 210 000 
16. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
676 000 
18. 
Irakin koulutusoperaation menot 
3 324 000 
19. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
769 000 
Yhteensä 
 
49 000 000 
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 360 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen  
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen  
5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu. 
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01.  
Siviilikriisinhallinta 
14 660 000 
02. 
Vaalitarkkailijat 
250 000 
03. 
Rauhanvälittäminen 
450 000 
Yhteensä 
15 360 000 
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Valtuus 
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen 
3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää 
4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 
5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID), Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen 
6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta 
7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen. 
Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. 
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. 
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Monenkeskinen kehitysyhteistyö 
119 310 000 
2. 
Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyöSisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa. 
148 903 000 
3. 
Euroopan kehitysrahasto 
45 000 000 
4. 
Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 
35 860 000 
5. 
Humanitaarinen apu 
70 000 000 
6. 
Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 
4 920 000 
7. 
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 
2 300 000 
8. 
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 
65 000 000 
9. 
Korkotuki-instrumentti 
6 800 000 
Yhteensä 
498 093 000 
Valtuus 
Vuoden 2016 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 320 000 000 euroa. 
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa) 
 
 
 
1. 
Monenkeskinen kehitysyhteistyö 
220 000 000 
2. 
Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 
68 000 000 
3. 
Euroopan kehitysrahasto 
4. 
Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 
3 000 000 
5. 
Humanitaarinen apu 
6. 
Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 
7. 
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 
8. 
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 
29 000 000 
9. 
Korkotuki-instrumentti 
Yhteensä 
320 000 000 
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 140 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin osana Suomen kehitysyhteistyötä.  
90.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
50.
Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 344 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.  
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus 
374 000 
Suomen YK-liitto 
238 000 
Saamelaisneuvosto 
59 000 
Etyjin toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt 
25 000 
SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa 
57 000 
Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja Ety-yhdistys STETEn tuki 
139 000 
Suomen Atlantti-seura 
98 000 
Crisis Management Initiative ry 
277 000 
Kuurojen Maailmanliitto 
43 000 
Muut kansainvälistä toimintaa harjoittavat järjestöt 
34 000 
Yhteensä 
1 344 000 
51.
Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 45 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) konsulipalvelulain mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) edellisistä aiheutuviin tileistä poistoihin  
3) avustuksien maksamiseen ulkomailla. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 86 961 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. 
67.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälisen ilmastosopimuksen alaiseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa 
2) Suomen Kioton joustomekanismeja koskevan koeohjelman ja sen hankkeiden kustannuksiin. 
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tukeviin hankkeisiin 
2) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen monenvälisiin hankkeisiin 
3) hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa tukeviin hankkeisiin 
4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen 
6) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä Venäjä-politiikan toimeenpanon tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin Suomen tulevaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevien valtion virastojen ja laitosten hankkeita varten. 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiolla käytössä olevien taloushallinnon tietojärjestelmien valuuttatietojen ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen 
2) muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen. 
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ministeriö ja hallinto
01.
Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 608 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen sekä oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. 
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 457 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. 
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 941 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon oikeusministeriön asetuksessa oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten maksullisista suoritteista tarkoitettuja Oikeusrekisterikeskuksen tuloja. 
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 032 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen 
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen  
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen 
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen 
8) siirtomenojen maksamiseen yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä 
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään.  
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 295 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 
22.
Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 935 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 494 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 25.10.50 yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
50.
Avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 6 444 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 
2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin 
3) avustuksiin rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille  
4) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille 
5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan. 
Määrärahaa saa käyttää myös valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) 
 
 
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 
3 090 
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 
3 164 
Muut avustukset (enintään) 
190 
Yhteensä 
6 444 
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 070 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin  
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen 
3) valtion korvauksesta eräille internoiduille siviilihenkilöille annetun lain (510/2014) nojalla maksettaviin korvauksiin. 
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 017 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. 
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 386 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. 
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 262 764 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja. 
Perustetaan 1.4.2016 lukien kolme hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kolme hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa. 
04.
Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 765 000 euroa. 
Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. 
Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia. 
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 70 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) oikeusapulaissa (257/2002) 
2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)  
3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen  
4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen. 
Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29. 
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 110 922 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot, yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot sekä konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset. 
30.
Syyttäjät
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 992 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttäjänviraston, syyttäjänvirastojen ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimintamenojen maksamiseen.  
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. 
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 211 426 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintamenojen maksamiseen. 
Määrärahasta saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa. 
74.
Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 400 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.  
50.
Vaalimenot
20.
Vaalimenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 681 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vaalilain (714/1998) mukaisten yleisten vaalien ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetussa laissa (571/1987) tarkoitettujen valtiollisten kansanäänestysten toimittamisesta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ja tietopalvelusta, vaalitietojärjestelmän ja vaalivalmiuden ylläpidosta, vaalijärjestelmän ja vaalitietojärjestelmän kehittämisestä sekä äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) siirtomenojen maksamiseen kunnille vaalilain 188 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kertakorvauksena ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetuista saamelaiskäräjävaaleista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 857 000 euroa. 
03.
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 000 euroa. 
20.
Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 917 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin. 
23.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot. 
Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot. 
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 47 260 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen 
2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa 
4) siirtomenojen maksamiseen. 
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. 
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 63 019 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 215 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan. 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 017 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATFFATF = Financial Action Task Force, IGCIGC = Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IOM, ICMPDICMPD = International Centre for Migration Policy Development, COSPAS-SARSATCOSPAS-SARSAT = satellittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä ja ICAO PKDICAO PKD = kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
10.
Poliisitoimi
01.
Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 491 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
02.
Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 919 000 euroa. 
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 22 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 
2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 
4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 
21.
KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 922 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen. 
Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa. 
Valtuus 
Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2016. 
20.
Rajavartiolaitos
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 410 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon 
2) Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen 
3) viranomaisveneen konseptiveneen hankintamenoihin. 
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 15 960 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Rajavartiolaitoksen AB/B 412 helikopterien uusimiseen 
2) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon 
3) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen 
4) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin 
5) Dornier-valvontalentokoneiden navigointijärjestelmän uusimiseen 
6) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan 
7) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin. 
Tilausvaltuuksista aiheutuvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. 
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
01.
Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 133 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin. 
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. 
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 795 000 euroa. 
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 406 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle 
2) pelastuspalveluavun sekä asiantuntija- ja materiaaliavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin 
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 
43.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle. 
40.
Maahanmuutto
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 155 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen 
2) enintään 350 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamispalveluiden ostamiseen 
3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen. 
20.
Paluumuuttajien muuttovalmennus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 876 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen 
2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin 
3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. 
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 290 327 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin 
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta 
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 
5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin 
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin 
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti. 
Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. 
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 89 918 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen. 
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
01.
Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 302 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 
2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Turvallisuuskomitean sihteeristön menojen maksamiseen. 
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 875 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon. 
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 367 369 000 euroa. 
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
01.
Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 917 418 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 4 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 
4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin  
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen  
7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen. 
Valtuudet 
1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 146 774 000 euroa. 
2) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
18.
Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 542 735 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan  
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.  
Valtuus 
1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016). 
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta. 
3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
19.
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
Tilausvaltuuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuuluviksi maksuperusteisena. 
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 029 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin  
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. 
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 36 557 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen  
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin 
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin  
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden materiaaliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu 
10) SALIS-sopimuksen mukaisen ilmakuljetusjärjestelyn Suomen maksuosuuden hallinnollisten kulujen maksamiseen  
11) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin 
12) Suomen osallistumisesta kansainväliseen helikopterirahastoon aiheutuviin menoihin 
13) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp- pooliin aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
993 000 
02. 
Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 
275 000 
03. 
Sotilastarkkailijatoiminnan menot 
3 355 000 
04. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
5 000 000 
05. 
Irakin koulutusoperaation menot 
6 700 000 
07. 
Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 
6 163 000 
08. 
Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 
1 000 
09. 
EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenot sekä siirtokorvaukset 
300 000 
10. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
303 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
310 000 
13. 
Atalanta-operaation menot 
250 000 
15. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
10 680 000 
16. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
513 000 
17. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
240 000 
20. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
1 474 000 
Yhteensä 
36 557 000 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin. 
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 627 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot.  
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 315 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin  
2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 
3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. 
21.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 927 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 107 026 000 euroa. 
10.
Verotus ja tulli
01.
Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 407 776 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin  
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. 
Valtuus 
Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 19 260 000 eurolla. 
02.
Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 599 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 
1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 
2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 
3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä  
4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 
5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. 
Valtuus 
Mikäli tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 54 200 000 eurolla. 
63.
Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 900 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 
2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 
3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 22 700 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. 
Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 
1) verontilityslaki (532/1998) 
2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005)  
3) autoverolain (1482/1994) 65 § 
4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 §:n 1 momentti 
5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009) 
6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994) 
7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009). 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
97.
Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
20.
Palvelut valtioyhteisölle
01.
Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 253 000 euroa.  
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 
06.
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 733 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. 
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. 
08.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 942 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. 
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. 
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. 
88.
Senaatti-kiinteistöt
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 
2. Investoinnit 
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2016 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimin­takelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. 
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkai­sia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteen­sä enintään 50 milj. euron arvosta. 
3. Lainanotto 
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2016 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 85 milj. euroa. 
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 546 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) jäsenmaksujen maksamiseen  
2) EU-jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 
1) maksullisen toiminnan tulot  
2) EU:lta ja yhteishankkeista talousarvion ulkopuolisilta tahoilta saatavat tulot.  
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 740 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
03.
Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 648 000 euroa. 
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 361 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta 
2) eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa asetuksessa (1179/2009) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kustannustan korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
02.
Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 088 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 622 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisen hallinnointiin 
2) valtion alueellisten ja paikallisten hallintorakenteiden kehittämiseen 
3) viranomaisten yhteisten asiakaspalvelumuotojen kehittämiseen ja yhteispalvelun hallinnointiin 
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
5) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä kunnille koituvien kulujen korvaamiseen 
6) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun käyttöön tarkoitettujen ICT-järjestelmien hankintaan ja ylläpitoon. 
50.
Eläkkeet ja korvaukset
15.
Eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 471 106 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (1295/2006) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten 
1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot) ja niiden lisien 
2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen eläkejärjestelyjen korvausten  
3) viivästyskorotusten 
4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen 
5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen  
6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien selvittelyerien maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta aikaisempaan valtion palvelukseen perustuvien eläkkeen osien korvaamiseen kunnalliselle eläkelaitokselle. Korvaus suoritetaan VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
16.
Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 146 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
17.
Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 651 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta yhtiöiden palvelukseen 
2) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä 
3) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain (165/1999) mukaisesti.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 39 949 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tapaturmakorvauksiin 
2) liikennevahinkokorvauksiin 
3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun 
4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin 
5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvauksiin 
6) rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisiin korvauksiin  
7) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
8) vahingonkorvauksen maksamiseen sovellettaessa valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia 
9) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijapalkkioihin 
10) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista, evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 186 154 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (1295/2006) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien, valtion toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös niiden valtion eläkkeisiin sisältyvien määrien maksamiseen, joista Keva eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta suorittaa korvauksen VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen korkoihin sekä muiden eläkelaitosten valtiolle maksamien ennakoiden korkoihin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) välttämättömän lisähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvioesitystä laadittaessa  
2) valtiovarainministeriön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista päätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lakkautuspalkkalain (182/1931) mukaisten lakkautuspalkkojen maksamiseen 
Valtuus 
Vuonna 2016 voidaan rakennemuutoksissa perustettujen valtion virastojen uusia palkkausjärjestelmiä käyttöön otettaessa sitoutua enintään 4 600 000 euron määräisiin vuotuisiin menoihin, jotka aikaisintaan vuonna 2021 aiheutuvat palkkausten harmonisoinnin erityisistä kustannuksista. Sitoutuminen on tehtävä ehdolla, että näitä kustannuksia vähentävät siihen käytettävät virastoerät ja muu virka- ja työehtosopimusrahoitus, kunnes kustannukset on niillä kokonaan katettu. 
10.
Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa edistävään tietojen keräämiseen ja tutkimukseen valtionhallinnossa 
2) valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välisiä työelämäsuhteita edistävään tutkimukseen ja kehittämiseen  
3) edellä mainittuja koskevaan koulutukseen ja tiedottamiseen. 
12.
Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastoille ja laitoksille sekä työttömyysvakuutusrahastolle. 
60.
Siirto Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n mukaisen valtion maksun maksamiseen Koulutusrahastolle. 
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
01.
Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) valtion yhteisten tietojärjestelmäuudistusten sekä yhteisten ICT-palvelujen ja -ratkaisujen toteuttamiseen  
2) julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen 
3) julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011), valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013) ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen 
4) julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalveluiden ohjaamiseen ja kehittämiseen 
5) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen (2 vuotta) lisähenkilöstön palkkaamiseen julkisen hallinnon ICT-strategiaan ja avoimen tiedon ohjelmaan, valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnon suunnitteluun ja toteutukseen sekä julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden ja varautumisen ohjaamiseen 
6) tarvittaessa ostopalveluna toteutettavaan ICT-menojen, toteutuneiden hyötyjen ja hankkeiden seurantaan virastoissa ja laitoksissa paikanpäällä tehtävän selvitystyön tai muun erillisen raportoinnin avulla 
7) ICT:n sekä tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaukseen liittyvään kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin. 
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 260 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon. 
Valtuus 
Mikäli valtion keskitetysti hankittavan talous- ja henkilöstöjärjestelmän toisen vaiheen järjestelmälisenssien hankintaan ja palvelujen ostoon myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016. 
03.
Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 27 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat: 
1) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen, kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin sisältäen palveluväylän, sähköisen identiteetin, tietoturvan ja palvelunäkymien kehittämisestä ja ohjauksesta 
2) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen edellyttämän enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta 
3) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen käyttöönottoa eri hallinnonaloilla tukevista toimenpiteistä 
4) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä 
5) harkinnanvaraisista valtionavustuksista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisestä ja käyttöönottoa tukevista toimenpiteistä 
6) palkinnoista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisessä. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 100 000 euroa edellä kohdassa 6) mainittujen palkintojen maksamiseen. 
20.
Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 35 199 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen  
2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen.  
Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 17 000 000 euroa. 
21.
Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 855 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansallisen tulorekisterin hankintaan ja kehittämiseen. Määrärahaa saa käyttää tulorekisterihankkeen hankehallintaan, rekisterin ja sen hallinnoinnin vaatimusmäärittelyyn, hankintaprosessiin sekä rekisterin määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa tehdä tulorekisterin toteutukseen liittyviä sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2016—2018 enintään 24 204 000 euroa. 
22.
Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 24 645 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) digitalisaation edellytysten ja digitalisaation edistämistä tukevien hankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen 
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin digitalisaatiota tukevien hankkeiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 220 768 000 euroa. 
Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaista tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 12 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
90.
Kuntien tukeminen
20.
Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen 
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen 
3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen 
4) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan. 
22.
Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) itsehallintoalueiden valmisteluun sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin 
2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella. 
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 986 803 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen  
3) enintään 30 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 574 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin 
2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen 
3) enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin. 
34.
Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 520 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin 
2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi 
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta. 
Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena. 
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
41.
Energiaverotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 255 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valmisteverojärjestelmän kautta maksettavaan  
1) maatalouden tukeen 
2) energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. 
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
Valtuus 
Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. 
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka. 
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. 
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 10 770 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan. 
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen  
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
69.
Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 951 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen  
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen. 
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2016 Suomen osuuden ensimmäisen maksuerän maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saadaan sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin jäsenyydestä aiheutuvaan peruspääoman merkintään, josta aiheutuu menoja vuosina 2016—2020 yhteensä 62 milj. Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2016 saadaan sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvaan vaadittaessa maksettavaan pääomaan yhteensä 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin edestä. 
95.
Valtion takaussuoritukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Pietari-säätiölle annetusta takauksesta aiheutuvien takaussuoritusten maksamiseen. 
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen myönnetty määrärahaa.  
96.
Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamattomien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa. 
97.
Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 150 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion laina- ja takaussaatavien sekä muiden saatavien perintään 
2) valtion laina-, takaus- ja muiden saatavien sekä perintöomaisuuden turvaamiseen ja hoitoon 
3) aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen  
5) kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on valtion laina-, takaus- tms. saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoituksiin liittyvän riskin hallintamenojen maksamiseen. 
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2016 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. 
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
Valtio saa luopua yksinomistuksestaan CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssä. 
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 203 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin. 
02.
Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 883 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) enintään 650 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 
3) enintään 50 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen  
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
03.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 237 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) 1 600 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen 
2) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin.  
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. 
04.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 863 000 euroa. 
21.
Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 543 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön 
2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 
3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. 
22.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 263 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 489 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 279 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 
575 000 
2. 
Paasikivi-Seura 
10 000 
3. 
Tammenlehvän perinneliitto 
63 000 
4. 
Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 
131 000 
5.  
Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 
500 000 
Yhteensä 
1 279 000 
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 321 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 
2 543 000 
2. 
Avustukset Suomen Merimieskirkolle 
134 000 
 
— mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)  
52 000 
3. 
Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 
32 000 
4. 
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 
532 000 
5. 
Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 
80 000 
Yhteensä 
3 321 000 
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 114 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) mukaiseen rahoitukseen. 
53.
Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 190 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista, opettajien ja muun opetustoimen henkilöstön koulutuksesta sekä osaamisen ja koulutuksen tunnustamisesta aiheutuvien avustusten ja menojen maksamiseen. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 226 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 816 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen 
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, VALTERI-koulun palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
02.
Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 334 000 euroa. 
20.
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 672 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 
2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
3) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen 
4) digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamisesta, digioppimisen kokeiluista ja kehittämisestä sekä lasten kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
5) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 724 220 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 
3) enintään 2 386 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 
4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 
7) enintään 5 575 000 euroa yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 
8) enintään 3 700 000 euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseen 
9) enintään 20 185 000 euroa avustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen  
10) enintään 842 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 
11) enintään 4 865 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
12) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 
13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 
14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 
15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 
16) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 
17) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla 
18) enintään 400 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. 
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia. 
51.
Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 478 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
20.
Ammatillinen koulutus
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 289 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen  
2) enintään 1 550 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. 
21.
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 6 265 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 
2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen 
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen  
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 468 108 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 
2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 
3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen 
4) enintään 1 825 000 euroa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla. 
30.
Aikuiskoulutus
20.
Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 17 527 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetustoimen (ml. varhaiskasvatus) ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, näyttötutkintomestarikoulutukseen sekä niiden seurantaan ja arviointiin 
2) kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin 
3) erityisryhmien koulutukseen  
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. 
21.
Aikuiskoulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 499 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten osaamista mittaavan kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin  
3) korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen ja siirtymävaiheen tukemiseen 
4) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien täydennyskoulutusohjelmien ja erikoistumiskoulutusten rahoittamiseen 
5) enintään neljäätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 
30.
Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 157 920 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle  
2) enintään 6 256 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.  
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 
 
enimmäismäärä 
yksikkö 
 
 
 
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 
1 793 046 
opetustunti 
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 
255 658 
opiskelijaviikko 
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 
168 128 
opetustunti 
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 
55 747 
opetustunti 
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 750 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 400 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
31.
Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 134 805 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen  
2) enintään 1 550 000 euroa koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. 
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 560. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
32.
Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 106 650 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 13 350 000 euroa valtionavustusten maksamiseen. 
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden. 
33.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 37 347 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen 
2) enintään 32 378 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen. 
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 1 520. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa. 
Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen. 
51.
Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 055 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. 
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää. 
53.
Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 6 361 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle. 
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Valtuus 
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2016 hyväksyä sitoumuksia 338 376 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseksi innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi. Lisäksi mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2016. 
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 
01.
Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 871 000 euroa. 
02.
Arkistolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 131 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen 
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen. 
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 249 000 euroa. 
04.
Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 758 000 euroa. 
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 53 960 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin  
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen  
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen 
6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen 
7) opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
8) enintään 3 300 000 euroa avustuksiin lastentarhanopettajakoulutuksen määrän lisäämiseksi. 
22.
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti.  
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 825 070 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena: 
1) 1 594 137 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 
2) 157 273 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin 
3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen  
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.  
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 232 133 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
52.
Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 31 679 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta. 
53.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 103 359 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin 
5) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen 
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin 
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
54.
Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 000 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta. 
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia. 
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.  
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 858 020 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena: 
1) 786 019 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 
2) 36 235 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverokustannuksiin 
3) 28 356 000 euroa hakemuksesta myönnettävään korvaukseen arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuviin vuokrien arvonlisäverokustannuksiin 
4) 7 410 000 euroa ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 008 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. 
70.
Opintotuki
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 649 000 euroa. 
52.
Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin. 
55.
Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 816 305 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen asumislisän maksamiseen. 
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 411 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille Suomessa suomalaisessa korkeakoulussa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin korkeakoulujen ammatillisiin täydennyskoulutusohjelmiin, erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka ammatilliseen kelpoisuuteen tai virkakelpoisuuteen tähtääviin lisäopintoihin osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi1,94 eurolla ateriaa kohti 
2) ylimääräisen avustuksen maksamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle enintään 1 euroa, kuitenkin enintään opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä, sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea. 
59.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen maksamiseen. 
80.
Taide ja kulttuuri
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 289 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 205 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen 
2) kalusto- ja laitehankintoihin. 
04.
Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 750 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. 
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 474 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kalusto- ja laitehankintoihin 
2) enintään 4 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. 
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 522 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kalusto- ja laitehankintoihin 
2) avustusten maksamiseen 
3) enintään 170 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. 
Valtuus 
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti saa tehdä elokuvateatteritoiminnan siirtoon liittyvän tilojen vuokraamista koskevan sopimuksen siten, että siitä aiheutuva vuokramenojen kasvu on vuositasolla enintään 180 000 euroa. 
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 848 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) aiemmin myönnettyjen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen 
2) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 205 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. 
Valtuus 
Museovirasto saa tehdä Kotkaniemen vuokraamista koskevan sopimuksen siten, että siitä aiheutuva vuokramenojen kasvu on vuositasolla enintään 225 000 euroa. 
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 900 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen  
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen 
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen. 
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 35 819 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 ja orkestereilla enintään 1 033. 
32.
Valtionosuudet ja -avustukset museoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 072 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten museoiden valtionosuuksien maksamiseen 
2) enintään 461 000 euroa avustusten maksamiseen liikenne- ja viestintäalan museoille. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183. 
35.
Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille. 
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon. 
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 313 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseen 
2) enintään 9 313 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.  
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 521 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen: 
1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen 
2) rauhantyön edistämiseen 
3) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin  
4) kansalaisjärjestöjen toimintaan 
5) Luotsikirjaston toimintaan 
6) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 507 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen 
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 233 322 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin  
2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin sekä niiden käytössä oleviin rakennuksiin 
3) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin 
4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille, enintään 3 888 000 euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen 
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen 
6) enintään 4 887 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen 
7) EU:n kulttuuriohjelmien kansalliseen hallinnointiin  
8) maailmanperintösopimuksen ja Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansalliseen toimeenpanoon 
9) enintään 37 877 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperan säätiölle, enintään 11 391 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle ja enintään 12 573 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Kansallisgallerialle  
10) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin  
11) enintään 42 henkilön palkkaamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.  
Kohdan 2 määräraha sekä kohdasta 3 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat budjetoidaan maksuperusteisina. 
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 24 669 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.  
54.
Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun. 
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin 
2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin 
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen 
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa 
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin 
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
59.
Eräät avustukset Kansallisgallerialle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan. 
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 739 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 899 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Museovirasto 
799 000 
2. 
Suomenlinnan hoitokunta 
6 100 000 
Yhteensä 
6 899 000 
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Valtuus 
1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2016 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa. 
2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2016 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 3 000 000 euroa. 
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen. 
90.
Liikuntatoimi
30.
Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
50.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 147 622 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 
3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 
5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 
7) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaiseen enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen 
8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen 
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen  
11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. 
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. 
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. 
Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa. 
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. 
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 824 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
91.
Nuorisotyö
50.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin 
2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille 
3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin 
4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden ja niiden kehittämistoiminnan menoihin 
5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja EU:n sekä kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen 
6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen, kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen 
7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen 
8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen 
9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelu- ja kehittämiskeskusten tukemiseen 
10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen 
11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen 
12) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin uuden nuorisolain toimeenpanoa koskevaa informaatio-ohjausta varten. 
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden. 
Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 19 673 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
52.
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen. 
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja tutkimus
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 557 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 139 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa 
2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin 
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta. 
22.
Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 343 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin palkkioihin ja muihin kulutusmenoihin sekä niihin liittyvien valtionapujen myöntämiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 238 000 euroa. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 756 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. 
10.
Maaseudun kehittäminen
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 54 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitusavustusten ja maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Ohjelmakauteen 2014—2020 liittyviä nuorten viljelijöiden aloittamisavustuksia ja maatalouden investointiavustuksia saa vuonna 2016 myöntää siten, että niistä aiheutuu vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja yhteensä enintään 66 000 000 euroa. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.  
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2016 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.  
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 72 630 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen 
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen 
3) vuosien 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 67 767 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 873 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 696 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin: 
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen 
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
54.
Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 872 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
55.
Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 913 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. 
63.
Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 523 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan 
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 
5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 82 630 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 127 800 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2015 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016. 
20.
Maa- ja elintarviketalous
02.
Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 212 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menojen osalta enintään 75 000 euroa 
3) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla 
4) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen 
5) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
03.
Maaseutuviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 961 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille 
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen. 
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 028 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin  
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen 
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen 
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 321 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki) 
2) vuonna 2015 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2016 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa. 
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 597 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten tukien maksamiseen  
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden sekä suoraan tuotteisiin kohdennettujen menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena kohdan 1) mukaisten EU-tulotukien osalta ja maksatuspäätösperusteisena kohdan 2) mukaisten EU-markkinatukien osalta.  
42.
Eräät korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa vuoteen 2015 ja sitä edeltäviin vuosiin kohdistuvia korvauksia.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 300 043 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen  
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.  
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2015 kohtien 1 ja 2 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2016. 
44.
Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 546 888 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen 
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
46.
EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 405 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen 
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin 
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
47.
Kansallinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 299 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin 
2) muihin erityisavustuksiin, jotka edistävät kotimaisen ruuan osuuden kasvattamista, sekä toteuttavat ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita 
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 350 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. 
61.
Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen. 
62.
Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 617 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010) 
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005) 
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin 
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Luonnonvaratalous
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 519 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella 
2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. 
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. 
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 780 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen 
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 136 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavista sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävistä toimenpiteistä ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen 
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 245 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 
2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen 
4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 58 000 000 eurolla. 
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 027 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 40 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa 
3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
50.
Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 130 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista ja kalastuslain (286/1982) mukaisten viehekalastusmaksujen palautuksista vesialueen omistajille aiheutuviin menoihin.  
Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.  
Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 279 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.  
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 837 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta on varattu 8 900 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
83.
Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen. 
63.
Metsähallitus
1. Peruspääoman muutokset 
Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla.  
2. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet  
Metsähallitus ottaa liiketoimintaa harjoittaessaan huomioon metsähallituslain (1378/2004) mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. 
Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuutta parannetaan edelleen. 
Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsäätiötä vuonna 2016 enintään 0,2 milj. eurolla. 
3. Liiketoiminnan investointien ja investointisitoumusten enimmäismäärä 
Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2016 enintään 25 milj. euroa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 2016 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 25 milj. euroa.  
4. Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä  
Metsähallitus oikeutetaan ottamaan liiketoimintaansa varten valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 80 milj. euroa. 
5. Liiketoiminnan takausvaltuudet 
Metsähallitus saa myöntää takauksia samaan liikelaitoskonserniin kuuluvien osakeyhtiömuotoisten tytäryritysten lainojen vakuudeksi enintään 20 milj. euron arvosta. 
6. Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä 
Metsähallitus saa antaa toimintaansa varten tarvittavia vakuuksia ulkopuolisille enintään 2,5 milj. euron arvosta. 
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 754 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Metsähallitusta koskevan lain 6 §:n mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää edellä 1) kohdassa mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät ne julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.  
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 630 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen 
2) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa 
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen  
3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 646 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen  
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille. 
21.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 660 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 377 375 000 euroa. 
10.
Liikenneverkko
01.
Liikenneviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 777 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
20.
Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 061 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen 
2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot. 
Valtuus 
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
35.
Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 150 000 euroa. 
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.  
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen 
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä 
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen 
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen. 
77.
Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 343 030 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. 
Valtuus 
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä): 
Uudet väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) 
 
 
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 
60 000 000 
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin: 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):  
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) 
 
 
Tiehankkeet 
 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 
177 000 000 
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 
80 000 000 
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 
90 000 000 
Vt 6 Joensuun kohta 
47 100 000 
E18 Haminan ohikulkutie 
180 000 000 
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 
57 500 000 
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 
75 500 000 
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 
37 000 000 
Vt 8 Turku—Pori 
92 500 000 
Länsimetron liityntäyhteydet 
19 900 000 
Vt 4 Rovaniemen kohta 
25 000 000 
Vt 5 Mikkelin kohta 
27 000 000 
Mt 101 Kehä I parantaminen 
32 000 000 
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 
76 000 000 
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 
13 000 000 
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 
6 000 000 
Kt 77 Viitasaari—Keitele 
13 000 000 
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 
27 000 000 
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 
15 000 000 
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 
22 500 000 
 
 
Ratahankkeet 
 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 
24 000 000 
Kehärata 
509 000 000 
Pohjanmaan rata 
674 000 000 
Keski-Pasila, länsiraide 
40 000 000 
Riihimäen kolmioraide 
10 000 000 
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 
150 000 000 
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 
4 000 000 
 
 
Vesiväylähankkeet 
 
Pietarsaaren meriväylä 
11 400 000 
Uudenkaupungin meriväylä 
11 000 000 
Rauman meriväylä 
20 000 000 
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 
40 000 000 
 
 
Yhteiset väylähankkeet 
 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 
158 000 000 
78.
Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 56 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina. 
Valtuus 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
79.
Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 105 970 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin. 
Valtuus 
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
20.
Liikenteen viranomaispalvelut
01.
Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
42.
Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 841 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 100 420 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. 
51.
Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 82 774 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään 
2) junaliikenteen palvelujen ostoihin 
3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin 
4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin 
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin 
6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 
7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 
8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen. 
Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta vuosina 2016—2019 enintään 120 680 000 euron määräisenä. 
64.
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 500 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen 
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen 
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen 
4) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. 
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen pitkäkestoisin sopimuksin myönnettyä valtuutta saa käyttää yhteysalusliikennepalvelusopimusten solmimiseen vuonna 2016 siltä osin kuin valtuutta ei ole vielä käytetty. 
66.
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 303 000 euroa.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
01.
Viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 524 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
44.
Median innovaatiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 860 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustusten myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin 
2) lainojen myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin  
3) Innovaatiokeskus Tekesin kulutusmenoihin media-alan innovaatioiden edistämis- ja aktivointitoimintaan. 
Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille sekä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden ja korkeakoulujen sekä vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla.  
Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. 
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 31.01.29.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kohdan 3) osalta määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. 
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Valtuus 
Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty. 
Vuosina 2014 ja 2015 myönnettyjä määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 507 948 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon. 
50.
Tutkimus
01.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 352 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin  
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
Valtuus 
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 3 569 000 euroa.  
Valtuutta saa käyttää METNET/MOI-avaruustutkimusohjelman hallinto- ja yleiskuluihin sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin. 
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 645 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 
3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 193 120 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen  
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 
5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. 
20.
Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 
2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
21.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 616 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 
2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 622 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.01.42, 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.  
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 571 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: 
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: 
1) standardointitoimintaan 
2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti: 
1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 
2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös erityis- ja yleisavustuksena yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen. 
Muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeino- ja innovaatiotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta. 
Määrahaa ja valtuutta saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan: 
1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi 
2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen 
3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen 
4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden kohdan 1), 3) ja 4) mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.  
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.  
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 007 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
01.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
06.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen. 
28.
Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 
2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 330 370 000 euroa. 
Valtuus  
Vuonna 2016 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta. 
Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 
1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 
3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin  
4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 
6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 
7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 
8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 
9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. 
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. 
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. 
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. 
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Valtionavustus Finpron toimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 35 600 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään: 
1) Yritysten kansainvälistymistä 
2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua  
3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. 
Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Innovaatiokeskittymien kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 024 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet 
2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin 
3) enintään 2 724 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien avustusten maksamiseen 
4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.  
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 018 000 euroa. 
Valtuus 
Uusia avustuksia saa vuonna 2016 myöntää 1 000 000 euroa.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.  
Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
47.
Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 735 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti. 
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen 
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen  
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen 
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti: 
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen 
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta 
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun. 
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona. 
50.
Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
80.
Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 106 404 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen  
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen. 
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.  
Valtuus  
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa. 
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 141 700 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen. 
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.  
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.  
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus  
Vuonna 2016 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla. 
87.
Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä. 
88.
Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen. 
89.
Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin pääomarahastoihin tehdään Tekes Pääomasijoitus Oy:n ja yksityisten sijoittajien sijoitussitoumuksin. Sijoituksissa Tekes Pääomasijoitus Oy voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempaa riskiä. 
Määrärahaa saa käyttää myös tutkimustaustaisiin alkavan vaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. 
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 117 000 euroa. 
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.  
44.
Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
45.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 218 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta sitoumuksia. 
Mikäli vuoden 2015 valtuutta jää käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 20 000 000 eurolla vuonna 2016.  
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 585 395 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen  
2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 
3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen 
4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen  
5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti  
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin  
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 
8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen  
9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille. 
Määrärahaa saa käyttää myös yksityisiltä järjestäjiltä hankittavista työnvälityksen ostopalveluista ja niihin liittyvästä markkinoinnista aiheutuviin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 140 430 000 euroa. 
64.
Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.  
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. 
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
Valtuus 
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2016 enintään 8 400 000 euroa. 
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2016 enintään 34 000 euroa. 
01.