Eduskunnan kirjelmä
EK
31
2018 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 talousarvioesityksen (HE 123/2018 vp) täydentämisestä
HE 123/2018 vp
HE 232/2018 vp
VaVM 28/2018 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 (HE 123/2018 vp). 
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 talousarvioesityksen (HE 123/2018 vp) täydentämisestä (HE 232/2018 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valiokunnan mietintö: Valtiovarainvaliokunta (VaVM 28/2018 vp). 
Päätös
Hyväksyessään hallituksen esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lausumat: 
Lausuma
1
Luku 29.80
Eduskunta edellyttää, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen valmistelu etenee laaja-alaisesti ja että valmistelun yhteydessä arvioidaan huolellisesti eri mallien vaikutukset esittävän taiteen rahoitukseen ja toiminnan kehitykseen ja turvataan uudistukselle riittävät resurssit.  
Lausuma
2
Momentti 29.80.41
Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot siten, että asia voidaan ottaa huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa ja järjestelmän vaatima rahoitus vuosia 2020—2023 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.  
Lausuma
3
Momentti 30.01.05
Eduskunta edellyttää, että Luonnonvarakeskuksen perusrahoitusta vahvistetaan, jotta turvataan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien vaikuttavuusarviointien laatiminen sekä maatalouden tutkimus- ja jalostustoiminta, jolla vastataan ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin viljelyolosuhteisiin, sekä virastolle osoitettujen muiden tehtävien suorittaminen. 
Lausuma
4
Momentti 30.40.44
Eduskunta edellyttää, että vuoden 2019 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava summa kuin puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitetusta tuesta jää käyttämättä vuonna 2018. 
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 2019: 
Valtion talousarvio vuodelle 2019
TULOARVIOT
Osasto 11
euroa
11.
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
45 816 025 000
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
15 171 000 000
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
9 939 000 000
02.
Yhteisövero
4 428 000 000
03.
Korkotulojen lähdevero
84 000 000
04.
Perintö- ja lahjavero
720 000 000
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
19 785 900 000
01.
Arvonlisävero
18 796 000 000
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
795 900 000
03.
Apteekkivero
194 000 000
08.
Valmisteverot
7 515 000 000
01.
Tupakkavero
1 126 000 000
04.
Alkoholijuomavero
1 520 000 000
05.
Virvoitusjuomavero
175 000 000
07.
Energiaverot
4 678 000 000
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
16 000 000
10.
Muut verot
3 228 000 000
03.
Autovero
959 000 000
05.
Varainsiirtovero
840 000 000
06.
Arpajaisvero
236 000 000
07.
Ajoneuvovero
1 182 000 000
08.
Jätevero
11 000 000
19.
Muut veronluonteiset tulot
116 125 000
04.
Eräät viestinnän maksut
21 726 000
05.
Eräät liikenteen maksut
25 945 000
06.
Väylämaksut
48 400 000
08.
Öljyjätemaksu
4 000 000
09.
Muut verotulot
6 000 000
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
3 830 000
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
3 953 000
12.
Säteilytoimintavero
2 271 000
Osasto 12
12.
SEKALAISET TULOT
5 745 939 000
23.
Valtioneuvoston kanslia
500 000
99.
Valtioneuvoston kanslian muut tulot
500 000
24.
Ulkoministeriön hallinnonala
38 524 000
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
952 000
99.
Ulkoministeriön hallinnonalan tulot
37 572 000
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
147 550 000
10.
Tuomioistuintulot
45 800 000
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
26 000 000
20.
Ulosottomaksut
73 000 000
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
2 750 000
26.
Sisäministeriön hallinnonala
30 290 000
98.
EU:lta saatavat tulot
28 340 000
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
1 950 000
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
2 626 000
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
8 000
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
18 000
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
2 600 000
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
2 382 447 000
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
125 802 000
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
24 209 000
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
13 834 000
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
10 215 000
25.
Metallirahatulot
50 000
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
1 903 821 000
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
234 386 000
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
16 930 000
60.
Työturvallisuusmaksu
800 000
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
36 700 000
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
1 700 000
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
14 000 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
586 214 000
70.
Opintotukitoiminnan tulot
18 400 000
88.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista
563 814 000
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
4 000 000
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
962 703 000
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
536 733 000
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
340 000 000
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
10 000 000
04.
EU:lta saatavat muut tulot
558 000
20.
Maa- ja metsätalousministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
40 500 000
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
3 100 000
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
500 000
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
5 375 000
44.
Kalastonhoitomaksut
9 386 000
45.
Riistanhoitomaksut
11 751 000
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
4 800 000
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
3 350 000
10.
Väyläviraston tulot
2 500 000
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
850 000
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
470 960 000
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
2 850 000
30.
Siirrot valtion talousarvion ulkopuolisista rahastoista
21 600 000
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
31 810 000
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
200 000 000
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
214 700 000
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
598 675 000
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
1 600 000
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
300 000
90.
Sosiaali- ja terveysministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
494 650 000
98.
Valtionapujen palautukset
101 200 000
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
925 000
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
7 900 000
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
1 650 000
20.
Siirto valtion asuntorahastosta
5 250 000
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
1 000 000
39.
Muut sekalaiset tulot
514 200 000
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
173 200 000
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
84 000 000
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
250 000 000
10.
Muut sekalaiset tulot
7 000 000
Osasto 13
13.
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
2 213 367 000
01.
Korkotulot
43 843 000
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
5 400 000
05.
Korot muista lainoista
17 657 000
07.
Korot talletuksista
1 400 000
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
19 386 000
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
1 933 000 000
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
1 933 000 000
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
100 000 000
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
100 000 000
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
136 524 000
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
136 524 000
Osasto 15
15.
LAINAT
1 720 138 000
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
65 114 000
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
19 500 000
04.
Muiden lainojen lyhennykset
45 614 000
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
1 655 024 000
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
1 655 024 000
Tuloarvioiden kokonaismäärä:
55 495 469 000
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
euroa
21.
EDUSKUNTA
124 589 000
01.
Kansanedustajat
21 810 000
01.
Kansanedustajien toimintamenot (arviomääräraha)
21 810 000
10.
Eduskunnan kanslia
71 991 000
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
56 358 000
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot (arviomääräraha)
1 503 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
6 500 000
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha)
3 630 000
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
4 000 000
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
6 455 000
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
6 455 000
30.
Ulkopoliittinen instituutti
3 759 000
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 539 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
220 000
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
16 319 000
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 669 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
650 000
90.
Eduskunnan muut menot
4 255 000
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen (arviomääräraha)
4 255 000
Pääluokka 22
22.
TASAVALLAN PRESIDENTTI
20 076 000
01.
Tasavallan presidentti
2 875 000
01.
Tasavallan presidentin palkkio (kiinteä määräraha)
126 000
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
199 000
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
2 550 000
02.
Tasavallan presidentin kanslia
17 201 000
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 201 000
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot (siirtomääräraha 2 v)
500 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
2 500 000
75.
Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
6 000 000
Pääluokka 23
23.
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
268 343 000
01.
Hallinto
227 738 000
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
125 724 000
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)
6 510 000
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)
750 000
04.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v)
617 000
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)
11 400 000
23.
Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
920 000
24.
Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v)
60 000 000
25.
Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)
860 000
26.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 500 000
29.
Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
19 457 000
10.
Omistajaohjaus
5 700 000
88.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
5 700 000
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
29 635 000
50.
Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
29 635 000
30.
Oikeuskanslerinvirasto
3 490 000
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 490 000
90.
Muut menot
1 780 000
21.
Kunniamerkit (arviomääräraha)
640 000
61.
Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
1 140 000
Pääluokka 24
24.
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 135 595 000
01.
Ulkoasiainhallinto
263 162 000
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
225 276 000
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
952 000
21.
Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
3 305 000
29.
Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
16 059 000
74.
Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
17 570 000
10.
Kriisinhallinta
66 528 000
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)
51 168 000
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
15 360 000
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
723 759 000
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
583 759 000
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
10 000 000
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
130 000 000
90.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
82 146 000
50.
Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
1 541 000
51.
Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)
45 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
76 060 000
67.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (kiinteä määräraha)
100 000
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
3 400 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
1 000 000
Pääluokka 25
25.
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
978 493 000
01.
Ministeriö ja hallinto
147 747 000
01.
Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20 783 000
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9 853 000
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 471 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
31 093 000
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
245 000
22.
Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)
2 505 000
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
46 745 000
50.
Avustukset (kiinteä määräraha)
9 052 000
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
19 000 000
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
419 349 000
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 777 000
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12 018 000
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
251 108 000
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
72 191 000
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
75 255 000
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
101 690 000
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
101 690 000
30.
Syyttäjät
45 761 000
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
45 761 000
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
221 199 000
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
216 499 000
74.
Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
4 700 000
50.
Vaalimenot
42 747 000
20.
Vaalimenot (arviomääräraha)
42 747 000
Pääluokka 26
26.
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 496 845 000
01.
Hallinto
176 329 000
01.
Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14 425 000
04.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)
1 480 000
20.
Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
8 017 000
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
30 665 000
25.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
5 500 000
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
115 000 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
225 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
1 017 000
10.
Poliisitoimi
813 491 000
01.
Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
753 095 000
02.
Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
43 898 000
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
9 168 000
21.
KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
7 330 000
20.
Rajavartiolaitos
243 700 000
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
234 690 000
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)
9 010 000
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
70 163 000
01.
Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16 321 000
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
51 876 000
20.
Erityismenot (arviomääräraha)
1 966 000
40.
Maahanmuutto
193 162 000
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
28 611 000
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)
127 601 000
22.
Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
4 830 000
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
32 120 000
Pääluokka 27
27.
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
3 138 172 000
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
362 950 000
01.
Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 612 000
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
2 875 000
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
344 463 000
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
2 716 674 000
01.
Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 940 066 000
18.
Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
774 456 000
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
2 152 000
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
58 548 000
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
58 538 000
95.
Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
10 000
Pääluokka 28
28.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
17 494 367 000
01.
Hallinto
168 997 000
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
31 046 000
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)
445 000
21.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
646 000
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
120 780 000
69.
Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v)
16 080 000
10.
Verotus ja tulli
624 078 000
01.
Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
402 270 000
02.
Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
164 228 000
03.
Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
11 980 000
63.
Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)
24 600 000
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)
15 000 000
97.
Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)
6 000 000
20.
Palvelut valtioyhteisölle
36 732 000
01.
Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24 682 000
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
50 000
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 000 000
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
7 000 000
88.
Senaatti-kiinteistöt
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
86 355 000
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
48 843 000
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 488 000
03.
Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
29 024 000
04.
Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)
5 000 000
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
82 143 000
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
53 874 000
02.
Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
26 417 000
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)
1 852 000
50.
Eläkkeet ja korvaukset
5 068 688 000
15.
Eläkkeet (arviomääräraha)
4 768 273 000
16.
Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)
2 070 000
17.
Muut eläkemenot (arviomääräraha)
2 373 000
50.
Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
42 200 000
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)
234 386 000
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)
19 386 000
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
16 815 000
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)
15 000
10.
Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
800 000
12.
Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
16 000 000
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
233 575 000
01.
Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
4 700 000
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
5 500 000
05.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)
211 015 000
20.
Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
4 260 000
40.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)
8 100 000
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
272 282 000
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)
242 282 000
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
17 000 000
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
13 000 000
90.
Kuntien tukeminen
8 525 867 000
22.
Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
200 000
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
8 491 577 000
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
4 090 000
32.
Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
30 000 000
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
275 000 000
41.
Energiaverotuki (arviomääräraha)
275 000 000
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
2 097 235 000
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 953 000
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
1 700 000
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
12 312 000
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
170 000
69.
Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
2 069 000 000
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)
10 100 000
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
6 600 000
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)
300 000
96.
Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)
2 000 000
97.
Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)
300 000
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)
4 000 000
Pääluokka 29
29.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
6 422 555 000
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
242 784 000
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17 770 000
02.
Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
60 633 000
03.
Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 314 000
21.
Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)
2 661 000
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
31 000 000
50.
Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
1 537 000
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)
3 613 000
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)
114 000 000
53.
Eräät maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v)
3 010 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
2 246 000
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
929 910 000
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
43 085 000
20.
Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
14 487 000
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
708 705 000
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
155 230 000
51.
Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
8 403 000
20.
Ammatillinen koulutus
840 842 000
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8 072 000
21.
Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
26 579 000
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
806 191 000
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
3 136 162 000
01.
Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 542 000
02.
Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 457 000
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 108 000
04.
Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 665 000
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
32 523 000
22.
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
8 500 000
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
1 767 113 000
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
276 140 000
53.
Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
107 567 000
54.
Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
55 631 000
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
834 944 000
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
19 972 000
70.
Opintotuki
587 097 000
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
635 000
52.
Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)
59 200 000
55.
Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
442 136 000
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)
31 626 000
59.
Koulumatkatuki (arviomääräraha)
53 500 000
80.
Taide ja kulttuuri
447 726 000
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 115 000
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2 109 000
04.
Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 999 000
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5 199 000
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 750 000
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
19 225 000
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
15 804 000
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
4 560 000
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
47 077 000
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
252 000
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
26 648 000
50.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
1 370 000
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
14 853 000
52.
Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
246 260 000
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
26 867 000
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 950 000
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
739 000
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
3 899 000
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
50 000
90.
Liikuntatoimi
159 941 000
30.
Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)
3 800 000
50.
Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
154 667 000
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
1 474 000
91.
Nuorisotyö
78 093 000
50.
Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
55 320 000
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
21 023 000
52.
Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
1 750 000
Pääluokka 30
30.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 621 316 000
01.
Hallinto ja tutkimus
130 146 000
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21 984 000
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
73 155 000
22.
Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
1 343 000
23.
Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)
585 000
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
28 540 000
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)
4 539 000
10.
Maaseudun kehittäminen
463 649 000
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
84 976 000
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
13 000 000
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
40 500 000
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
67 767 000
44.
Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
22 500 000
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 266 000
51.
Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
1 843 000
54.
Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
40 092 000
55.
Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 905 000
63.
Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 100 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
180 700 000
20.
Maa- ja elintarviketalous
1 786 861 000
01.
Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
70 048 000
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
5 948 000
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
322 700 000
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
529 700 000
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
290 710 000
44.
Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
548 288 000
46.
EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
10 635 000
47.
Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 945 000
60.
Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
170 000
62.
Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
5 717 000
40.
Luonnonvaratalous
189 589 000
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
3 100 000
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
13 971 000
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
6 450 000
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
5 586 000
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
1 745 000
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
5 375 000
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
8 850 000
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
56 230 000
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
5 027 000
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
39 160 000
50.
Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
11 751 000
51.
Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
10 536 000
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
1 332 000
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
20 476 000
64.
Metsähallitus
7 491 000
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
7 491 000
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
43 580 000
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
40 080 000
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
3 500 000
Pääluokka 31
31.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 873 776 000
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
401 831 000
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14 589 000
21.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
1 660 000
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
384 582 000
88.
Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
10.
Liikenneverkko
1 610 653 000
01.
Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
47 545 000
20.
Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
1 065 361 000
35.
Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
36.
Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
25 100 000
37.
Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)
3 500 000
41.
Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
17 000 000
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
29 997 000
77.
Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
298 150 000
79.
Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
118 000 000
20.
Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
92 374 000
01.
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
77 274 000
41.
Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
9 100 000
42.
Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki (siirtomääräraha 3 v)
6 000 000
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
206 801 000
42.
Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v)
841 000
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
95 000 000
51.
Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)
4 200 000
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
88 774 000
64.
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
12 683 000
66.
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)
5 303 000
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
519 134 000
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
519 134 000
50.
Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
42 983 000
01.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
42 983 000
Pääluokka 32
32.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
2 500 599 000
01.
Hallinto
259 533 000
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
33 700 000
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
170 338 000
20.
Siviilipalvelus (arviomääräraha)
4 939 000
21.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)
786 000
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
36 072 000
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
5 171 000
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
20 000
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
8 507 000
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
782 660 000
01.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
32 248 000
06.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
97 474 000
28.
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
400 000
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
275 500 000
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
10 400 000
42.
Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
5 000 000
44.
Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v)
2 530 000
46.
Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)
10 000 000
47.
Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)
30 777 000
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
57 800 000
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
94 403 000
51.
Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)
118 000
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
10 000
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
140 000 000
87.
Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
12 000 000
89.
Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
10 800 000
95.
Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)
3 200 000
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
415 674 000
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
171 613 000
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
244 061 000
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
79 549 000
01.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15 548 000
03.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
7 943 000
05.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 564 000
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
872 000
51.
Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
2 572 000
52.
Palkkaturva (arviomääräraha)
32 000 000
53.
Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
50 000
50.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
419 415 000
40.
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 300 000
42.
Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
8 178 000
44.
Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
6 000 000
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
401 887 000
65.
Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
50 000
60.
Energiapolitiikka
320 064 000
01.
Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6 839 000
20.
Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 420 000
40.
Energiatuki (arviomääräraha)
47 250 000
41.
LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
14 930 000
42.
Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
125 000
44.
Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
214 500 000
46.
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
30 000 000
47.
Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
70.
Kotouttaminen
223 704 000
03.
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
1 631 000
30.
Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)
222 073 000
Pääluokka 33
33.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
15 035 949 000
01.
Hallinto
90 540 000
01.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
31 929 000
04.
Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
547 000
05.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
601 000
06.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19 105 000
07.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
8 334 000
25.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
7 000 000
29.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
18 929 000
66.
Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)
4 095 000
02.
Valvonta
62 301 000
03.
Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 587 000
05.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11 940 000
06.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3 752 000
07.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24 775 000
20.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)
10 247 000
03.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
86 982 000
04.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
53 708 000
25.
Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus (siirtomääräraha 3 v)
5 200 000
50.
Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
23 222 000
63.
Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
4 852 000
10.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
4 367 360 000
50.
Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)
11 500 000
51.
Lapsilisät (arviomääräraha)
1 369 900 000
52.
Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
3 800 000
53.
Sotilasavustus (arviomääräraha)
17 600 000
54.
Asumistuki (arviomääräraha)
1 567 800 000
55.
Elatustuki (arviomääräraha)
216 400 000
56.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
50 700 000
57.
Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
751 900 000
60.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
377 760 000
20.
Työttömyysturva
2 369 590 000
31.
Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
26 840 000
50.
Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
828 900 000
52.
Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
1 510 100 000
55.
Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
3 750 000
30.
Sairausvakuutus
2 425 900 000
60.
Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
2 425 900 000
40.
Eläkkeet
4 660 171 000
50.
Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)
63 271 000
51.
Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
715 400 000
52.
Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
292 100 000
53.
Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)
11 500 000
54.
Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)
14 500 000
60.
Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)
3 563 400 000
50.
Veteraanien tukeminen
218 681 000
30.
Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)
1 250 000
50.
Rintamalisät (arviomääräraha)
9 500 000
51.
Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)
85 378 000
52.
Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
38 000 000
53.
Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
3 100 000
54.
Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)
45 000
55.
Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
3 500 000
56.
Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
58 400 000
57.
Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
8 000
58.
Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha)
19 500 000
60.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
202 366 000
30.
Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
500 000
31.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)
2 450 000
32.
Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
23 800 000
33.
Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)
96 000 000
34.
Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
15 200 000
36.
Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
480 000
37.
Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
5 346 000
38.
Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
40.
Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
28 990 000
52.
Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
19 550 000
63.
Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
2 950 000
64.
Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
7 100 000
70.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
35 218 000
20.
Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
28 990 000
21.
Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
650 000
22.
Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
550 000
50.
Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
2 200 000
51.
Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
1 900 000
52.
Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
928 000
80.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
154 990 000
40.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
134 700 000
41.
Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
1 900 000
42.
Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
250 000
50.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v)
18 140 000
90.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
361 850 000
50.
Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
361 850 000
Pääluokka 35
35.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
204 384 000
01.
Ympäristöhallinnon toimintamenot
57 616 000
01.
Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
26 227 000
04.
Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23 024 000
29.
Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
6 435 000
65.
Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
1 930 000
10.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
123 112 000
20.
Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
18 200 000
21.
Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
2 690 000
22.
Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
18 175 000
52.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
35 369 000
60.
Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
3 000 000
61.
Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
16 022 000
63.
Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
26 830 000
65.
Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
1 000 000
66.
Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
1 826 000
20.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
23 656 000
01.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4 806 000
30.
Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)
1 000 000
52.
Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
1 500 000
55.
Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
15 500 000
60.
Siirto valtion asuntorahastoon
64.
Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
850 000
Pääluokka 36
36.
VALTIONVELAN KOROT
1 180 410 000
01.
Valtionvelan korko
1 170 000 000
90.
Valtionvelan korko (arviomääräraha)
1 170 000 000
09.
Muut menot valtionvelasta
10 410 000
20.
Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)
10 410 000
Määrärahojen kokonaismäärä:
55 495 469 000
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Brutto- ja nettobudjetointi
Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä. 
Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 
1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet; 
5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle; 
6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. 
Viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina voidaan nettobudjetoida seuraavat tulot vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa:  
1) toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksessa mainitut virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin;  
2) viraston tai laitoksen saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset;  
3) viraston tai laitoksen saamat korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä;  
4) viraston tai laitoksen saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten;  
5) virastolle tai laitokselle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista;  
6) myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa kuitenkaan nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa. 
Jos viraston tai laitoksen toimintamenomomentille on momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, tai jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen erotus on otettu nettomääräisenä tuloarviona tulomomentille, kuuluvat nettobudjetoinnin piiriin kaikki viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat, toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksen ja momentin perusteluiden päätösosan mukaiset menot. Nettobudjetoitavia tuloja ja menoja ovat tällöin muun muassa: 
1) valtion maksuperustelain (150/1992) tai vastaavien erityislakien mukaista maksullista toimintaa harjoittavan viraston toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 
2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yhteisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat menot; 
3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot; 
4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja testamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saatavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole viraston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista määristä; ja 
5) valtion sisäiset palvelumaksut (esimerkiksi maksut palvelukeskuksille). 
Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvistä tuloista vain osa on budjetoitu toimintamenomomentille, jolle on momentin perusteluiden päätösosassa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot momentille on nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaavasti, jos nettobudjetoitu tulomomentti sisältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asianomaisen tulomomentin perusteluiden päätösosassa yksilöity, mitkä menot momentille on nettoutettu taikka mitä menoja ei sille ole nettoutettu. 
Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, veronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettobudjetoinnin kohteena eivät voi olla siirtomenot tai niiden palautukset lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. 
Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosisällön mukaiset menot. 
Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai momenttiperusteluissa. 
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. 
Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien numerotunnukset): 
1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia, 
2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta, 
3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja 
4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten valtionvelan hoitomenot. 
Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin. 
Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. 
Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti toimintamenomomenteille (01—14). Muun momentin määrärahaa saadaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen virastoihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärästä ilmaistuna henkilötyövuosina on maininta momentin perustelujen päätösosassa. Milloin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liittyviin sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin ja muihin henkilösivumenoihin. Määrärahaan, jota käytetään palkkoihin, voidaan nettobudjetoida palkkoihin liittyvät virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta. 
Momentin määrärahaa saa käyttää myös kyseiseen toimintaan liittyvien tavanomaisten ennakkomaksujen maksamiseen. 
Menojen ja tulojen kohdentaminen varainhoitovuoteen kuuluviksi
Määrärahaa saa käyttää vain momentille sovellettavan kohdentamisperusteen mukaan varainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin. 
Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrärahat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä säädetyillä perusteilla. 
Vakiosisältöiset menomomentit
Toimintamenomomenteille ja momenteille 29, 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. momentin perusteluissa. Toimintamenomomentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toimintamenot on nettobudjetoinnin johdosta budjetoitu osittain tai kokonaan tulopuolelle osaksi nettotuloarviota. 
Määrärahoja käytettäessä momenttien perustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensisijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Vakiosisältöisten käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan ”myös”-sanalla. 
Toimintamenomäärärahat
Viraston toiminnasta aiheutuvat menot budjetoidaan yhtenä määrärahana menomomenteille 01—14. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuviin palkkausmenoihin ja muihin kulutusmenoihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin. 
Virastot ja laitokset voivat ilman niille talousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoiltaan ja laajuudeltaan viraston tai laitoksen talouteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopimuksia ja sitoumuksia, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina. Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimerkiksi vuokria ja tarvehankintoja. 
Erillisinä menojen laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit. Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toisin määrätty. 
Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta määrärahaa, kuten rakennerahasto-ohjelmien määrärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksymien ja osarahoittamien hankkeiden rahoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. 
Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille nettobudjetoidaan viraston saamat kohdassa ”Brutto- ja nettobudjetointi” tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset, viraston saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten sekä virastolle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista. 
Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. 
Menojen laadun mukaiset momentit
Kulutusmenot (01—29)
Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. 
Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmien vaatima tekninen apu. 
Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti: 
a) toimintamenomomentteja (numerotunnus 01—14) ja 
b) muita kulutusmenomomentteja työsopimussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin määrätty sekä 
c) valtion virkamieslain mukaan valtioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia. 
Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksia ei saa maksaa muilta kuin toimintamenomomenteilta.  
15—17. Eläkkeet
Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset. 
18—19. Puolustusmateriaalin hankkiminen
Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä viraston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa. 
29. Arvonlisäveromenot
Määrärahaa saa käyttää pääluokassa 21 eduskunta ja pääluokassa 22 tasavallan presidentti tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä muissa pääluokissa valtioneuvoston ja ministeriöiden hallinnonalojen muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten virastojen ja laitosten tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. 
Jos menoa, johon liittyvä arvonlisävero maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromenomäärärahasta, vastaan saadaan tuloa (kuten maksullinen toiminta, EU- ja muu yhteisrahoitus), tulon arvonlisäveromenoa vastaava osuus tuloutetaan momentille 12.39.10 Muut sekalaiset tulot. Valtion viraston tai laitoksen arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä arvonlisäverolain mukaan suoritettava vero tuloutetaan kuitenkin momentille 11.04.01 Arvonlisävero. 
Valtion kulutus- ja investointimenot (momentit 01—28 ja 70—79) on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 
Siirtomenot (30—69)
Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteuttamista. Siirtomenomomenteilta maksettavat kulutus- ja investointimenot budjetoidaan arvonlisäverollisina. 
Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mukaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihin siirtoihin. 
Momenteille 30—69 on budjetoitu korvaukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. 
Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanvaraiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille. 
30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.
Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhtymille suoritettavat valtionavut sekä siirrot Ahvenanmaan maakunnalle. 
40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle
Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. 
50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille
Momenteille on merkitty siirrot kotitalouksille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. 
60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle. 
61—65. EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan
Momenteille on merkitty sellaiset erittelemättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. EU:n osallistuminen rakennerahasto-ohjelmiin sekä vastaava valtion rahoitus on merkitty momentille 32.50.64. 
66—69. Siirrot EU:lle ja ulkomaille
Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksut ja muut sellaiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avustuksina kolmansille tahoille. 
Sijoitusmenot (70—89)
Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto. 
Reaalisijoitukset (70—79)
Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty momenteille 70—73. Talonrakennukset on merkitty momenteille 74—75 ja muut rakennustyöt momenteille 77—79. Maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76. 
70—73. Kaluston hankinta
Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (01—14), on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. 
Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuksellinen hankintamenettely) voidaan momentilla erikseen määriteltävän kaluston hankintamenot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin. 
74—75. Talonrakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeellisiin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin rakentamismenoihin. Perusparannuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustannusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspäätöksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. 
76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
Momentille on merkitty maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot. 
77—79. Maa- ja vesirakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten muista valtion rakennustöistä kuin talonrakennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällaisia töitä voivat olla esim. maanteiden, rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 
Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89)
80—86. Valtion varoista myönnettävät lainat
Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat. 
87—89. Muut finanssisijoitukset
Momenteille on merkitty osakkeiden ja muiden arvopapereiden ostomenot sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset. 
Muut menot (90—99)
Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot. 
90—92. Valtionvelan korot
Momenteille on merkitty valtionvelan korot. 
93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
Momenteille on merkitty valtionvelan nettokuoletukset, pääomatappiot ja emissiotappiot nettoutettuina. 
95—99. Muut ja erittelemättömät menot
Momenteille on merkitty edellä luokittelemattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot. 
TULOARVIOT
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
01.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01.
Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 9 939 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
02.
Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 4 428 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
03.
Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 720 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
01.
Arvonlisävero
Momentille arvioidaan kertyvän 18 796 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
02.
Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
Momentille arvioidaan kertyvän 795 900 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
03.
Apteekkivero
Momentille arvioidaan kertyvän 194 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
08.
Valmisteverot
01.
Tupakkavero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 126 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Alkoholijuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 520 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
05.
Virvoitusjuomavero
Momentille arvioidaan kertyvän 175 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
07.
Energiaverot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 678 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
08.
Eräiden juomapakkausten valmistevero
Momentille arvioidaan kertyvän 16 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
10.
Muut verot
03.
Autovero
Momentille arvioidaan kertyvän 959 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
05.
Varainsiirtovero
Momentille arvioidaan kertyvän 840 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
06.
Arpajaisvero
Momentille arvioidaan kertyvän 236 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
07.
Ajoneuvovero
Momentille arvioidaan kertyvän 1 182 000 000 euroa. 
08.
Jätevero
Momentille arvioidaan kertyvän 11 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
19.
Muut veronluonteiset tulot
04.
Eräät viestinnän maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 21 726 000 euroa. 
05.
Eräät liikenteen maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 25 945 000 euroa. 
06.
Väylämaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 48 400 000 euroa. 
08.
Öljyjätemaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
09.
Muut verotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 euroa. 
10.
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 3 830 000 euroa. 
11.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 953 000 euroa. 
12.
Säteilytoimintavero
Momentille arvioidaan kertyvän 2 271 000 euroa. 
Osasto 12
SEKALAISET TULOT
23.
Valtioneuvoston kanslia
99.
Valtioneuvoston kanslian muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 euroa. 
24.
Ulkoministeriön hallinnonala
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
Momentille arvioidaan kertyvän 952 000 euroa. 
99.
Ulkoministeriön hallinnonalan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 37 572 000 euroa. 
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
10.
Tuomioistuintulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 45 800 000 euroa.  
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myyntisaamisten poistot. 
15.
Yleisen edunvalvonnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 26 000 000 euroa. 
20.
Ulosottomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 73 000 000 euroa. 
99.
Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 750 000 euroa. 
26.
Sisäministeriön hallinnonala
98.
EU:lta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 28 340 000 euroa. 
Momentille tuloutetaan Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston maksut ja korvaukset Suomelle.  
Tulot budjetoidaan maksuperusteisena. 
99.
Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 950 000 euroa. 
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
01.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös peruskorjaus- tai perusparannusmenojen väliaikaiseen rahoittamiseen. 
20.
Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 18 000 euroa. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin. 
99.
Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 600 000 euroa. 
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
11.
Kuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 125 802 000 euroa. 
12.
Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 24 209 000 euroa. 
13.
Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 13 834 000 euroa. 
20.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 10 215 000 euroa. 
25.
Metallirahatulot
Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 50 000 euroa. 
Momentille tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja myynnistä sekä palautuneiden metallirahojen metalliseosten myynnistä kertyvät tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää metallirahojen suunnittelusta, valmistuksesta, jakelusta, myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista, ostamisesta, takaisinlunastuksesta ja hävityksestä aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Juhla- ja erikoisrahojen suunnitteluun liittyvät menot saavat olla enintään 150 000 euroa.  
50.
Siirto valtion eläkerahastosta
Momentille arvioidaan kertyvän 1 903 821 000 euroa. 
Siirron kuukausittaisen määrän päättää Valtion Eläkerahasto. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
51.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
Momentille arvioidaan kertyvän 234 386 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
Momentille arvioidaan kertyvän 16 930 000 euroa. 
60.
Työturvallisuusmaksu
Momentille arvioidaan kertyvän 800 000 euroa. 
92.
Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
Momentille arvioidaan kertyvän 36 700 000 euroa. 
93.
Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
Momentille arvioidaan kertyvän 1 700 000 euroa. 
99.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
70.
Opintotukitoiminnan tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 18 400 000 euroa. 
88.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista
Momentille arvioidaan kertyvän 563 814 000 euroa. 
99.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 536 733 000 euroa. 
Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna tekemät maksupäätökset. 
02.
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 340 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
04.
EU:lta saatavat muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 558 000 euroa. 
20.
Maa- ja metsätalousministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
Momentille arvioidaan kertyvän 40 500 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
40.
Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 3 100 000 euroa. 
41.
Tenojoen kalastuslupamaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 euroa. 
42.
Hirvieläinten metsästysmaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 5 375 000 euroa. 
44.
Kalastonhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 9 386 000 euroa. 
45.
Riistanhoitomaksut
Momentille arvioidaan kertyvän 11 751 000 euroa. 
99.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 4 800 000 euroa. 
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
10.
Väyläviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 euroa. 
EU:n suoran tuen tuloutukset budjetoidaan maksuperusteisena. 
Momentille budjetoidaan myös tulot, joita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat liikenteen harjoittajilta käyttöoikeussopimuksella järjestämästään linja-autoliikenteestä. 
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 850 000 euroa. 
32.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
20.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 850 000 euroa. 
30.
Siirrot valtion talousarvion ulkopuolisista rahastoista
Momentille siirretään huoltovarmuusrahastosta 21 600 000 euroa. 
31.
Palkkaturvamaksujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 31 810 000 euroa. 
50.
EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
99.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 214 700 000 euroa. 
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
02.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 600 000 euroa. 
03.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 euroa. 
90.
Sosiaali- ja terveysministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
Momentille arvioidaan kertyvän 494 650 000 euroa. 
98.
Valtionapujen palautukset
Momentille arvioidaan kertyvän 101 200 000 euroa. 
99.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 925 000 euroa. 
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
10.
Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
Momentille arvioidaan kertyvän 1 650 000 euroa. 
20.
Siirto valtion asuntorahastosta
Momentille siirretään 5 250 000 euroa. 
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 euroa. 
39.
Muut sekalaiset tulot
01.
Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 173 200 000 euroa. 
02.
Verotukseen liittyvät korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
04.
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 250 000 000 euroa. 
10.
Muut sekalaiset tulot
Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000 euroa. 
Osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
01.
Korkotulot
04.
Korot valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 5 400 000 euroa. 
05.
Korot muista lainoista
Momentille arvioidaan kertyvän 17 657 000 euroa. 
07.
Korot talletuksista
Momentille arvioidaan kertyvän 1 400 000 euroa. 
09.
Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
Momentille arvioidaan kertyvän 19 386 000 euroa. 
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
03.
Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
01.
Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
Momentille arvioidaan kertyvän 1 933 000 000 euroa. 
04.
Osuus valtion rahalaitosten voitosta
01.
Osuus Suomen Pankin voitosta
Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 euroa. 
05.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
01.
Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
Momentille arvioidaan kertyvän 136 524 000 euroa. 
Osasto 15
LAINAT
01.
Valtiolle takaisin maksettavat lainat
02.
Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
Momentille arvioidaan kertyvän 19 500 000 euroa. 
04.
Muiden lainojen lyhennykset
Momentille arvioidaan kertyvän 45 614 000 euroa. 
03.
Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01.
Nettolainanotto ja velanhallinta
Momentille merkitään nettotuloa 1 655 024 000 euroa. 
Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot, pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. 
Momentille kertyviä tuloja saa käyttää: 
1) valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen maksamiseen 
2) valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 21
EDUSKUNTA
01.
Kansanedustajat
01.
Kansanedustajien toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 810 000 euroa. 
10.
Eduskunnan kanslia
01.
Eduskunnan kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 358 000 euroa. 
02.
Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 503 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää peruskorjauksesta johtuviin väistötilojen palautustöiden kustannuksiin, turvallisuushankintoihin, tilavuokriin, kalusteiden korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, urakoiden vähäisiin jälkitöihin, kalusteiden ja tekstiilien täydennyshankintoihin, rakennusaikaisiin vakuutuksiin, asiantuntija- ja suunnittelukustannuksiin sekä muutto- ja kuljetuskustannuksiin. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 500 000 euroa. 
51.
Avustajatuki eduskuntaryhmille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 630 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kansliatoimikunnan ns. ryhmäkansliamallia koskevan päätöksen (4.3.2015 § 3) mukaisen tuen maksamiseen niille eduskuntaryhmille, joiden kansanedustajien avustajat ovat siirtyneet ryhmäkanslioiden palvelukseen. 
Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkentavia ohjeita ryhmäkansliamalliin liittyvän tuen suuruudesta, siirtymisen ehdoista ja ajankohdista sekä muista malliin liittyvistä periaatteista. 
70.
Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tietohallinnon uusien tai nykyisiä sovelluksia korvaavien kehittämishankkeiden maksamiseen sekä tietohallinnon palvelin- ja laitehankintoihin. 
20.
Eduskunnan oikeusasiamies
01.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 455 000 euroa. 
30.
Ulkopoliittinen instituutti
01.
Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 539 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 220 000 euroa. 
40.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
01.
Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 669 000 euroa. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 650 000 euroa. 
90.
Eduskunnan muut menot
50.
Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 255 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 105 000 euroa vuoden 2015 vaalituloksen perusteella muodostetulle kahdeksalle eduskuntaryhmälle perussummana ko. vaalikauden loppuun asti (3 280 euroa/kk/eduskuntaryhmä) 
2) enintään 3 936 000 euroa edustajakohtaisena summana edustajaryhmien koon mukaisesti (1 640 euroa/kk/edustaja).  
Vuoden 2019 eduskuntavaalituloksen perusteella muodostetuille eduskuntaryhmille suoritetaan vaalikauden alusta lukien perussummana kahden edustajan kuukausisummaa vastaava määrä kuukaudessa (3 280 euroa/kk/eduskuntaryhmä). Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa määrärahan käyttöperiaatteita koskevia tarkentavia ohjeita.  
Pääluokka 22
TASAVALLAN PRESIDENTTI
01.
Tasavallan presidentti
01.
Tasavallan presidentin palkkio
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 126 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (1152/2011) 1 §:n mukaisen tasavallan presidentin palkkion maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 199 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muista kuin tasavallan presidentin kanslian toimintamenomomentille tai momentille 22.01.20 budjetoiduista tasavallan presidentin järjestämistä tilaisuuksista tai tasavallan presidentin toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
20.
Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 550 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tasavallan presidentin ulkomaille suuntautuvista vierailuista ja matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) Suomeen suuntautuvista vierailuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) näihin vierailuihin ja matkoihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
02.
Tasavallan presidentin kanslia
01.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 201 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) tasavallan presidentin kanslian hallussa olevien valtion antiikki- ja taide-esineiden kunnossapidosta ja Kultarannan huvilatilan puutarha- ja viljelytoiminnasta aiheutuvien tarpeellisten ja välttämättömien menojen maksamiseen 
2) vuosittain järjestettävistä valtiollisista edustustilaisuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Kultarannan yhteisen vesialueen osakaskunnan toiminnasta kanslialle aiheutuviin menoihin 
4) enintään 50 000 euroa vesijättömaan hankintaan. 
Momentille nettobudjetoidaan osakaskunnan osakkailleen jakamat tuotot sekä Kultarannan ja Mäntyniemen puisto- ja metsäalueiden metsänhoidollisiin toimenpiteisiin liittyvät puunmyyntitulot. 
02.
Eläkkeellä olevien presidenttien menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (40/1994) 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
75.
Perusparannukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Presidentinlinnan, Mäntyniemen virka-asunnon ja Kultarannan huvilatilan tarpeellisiin peruskorjauksiin ja -parannuksiin 
2) Kultarannan huvilatilan puiston peruskorjauksiin ja -parannuksiin 
3) kyseisten hankkeiden valmistelun, suunnittelun ja toteuttamisen kanslian varsinaiselle toiminnalle aiheuttamiin lisäkustannuksiin. 
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
01.
Hallinto
01.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 125 724 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös talousneuvostosta, ruotsinkielenlautakunnasta, arvonimilautakunnasta, lainsäädännön arviointineuvostosta tai muista vastaavista lautakunnista aiheutuviin menoihin. 
02.
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 510 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ministereiden, poliittisten valtiosihteerien ja ministereiden erityisavustajien palkkausmenoihin. 
03.
Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 750 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen 
2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni ei maksa korvauksia 
3) enintään 240 000 euroa enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen valtioneuvoston kansliaan Euroopan unionia koskevien valtioneuvoston horisontaalisten asioiden hoitamiseen liittyviin tehtäviin.  
04.
Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 617 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pääministerin ja muiden kansliassa toimivien ministereiden sekä heitä välittömästi avustavien henkilöiden ja turvamiesten matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen  
2) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministereiden valtiosihteerien ja erityisavustajien valtioneuvoston kanslian toimialaan kohdistuvista matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen  
3) Eurooppa-neuvoston kokouksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministereiden valtioneuvoston kanslian toimialasta johtuvaan vieraanvaraisuuteen. 
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaan  
2) selvitys- ja tutkimustoiminnasta sekä kokeilutoiminnan koordinaatiosta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
3) valtionavustusten maksamiseen tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille. 
Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan valtioneuvoston kanslian henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen, josta enintään kahta henkilötyövuotta hallituksen strategisia tavoitteita edistävän kokeilutoiminnan koordinointiin. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Momentille saa nettobudjetoida virastolle työnantajana maksetut tulot. 
23.
Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 920 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kokeilutoiminnan digitaalisen rahoitusalustan ylläpitoon, hallinnointiin ja jatkokehittämiseen 
2) pienkokeilujen edistämiseen. 
24.
Suomen EU-puheenjohtajuus
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 60 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen EU-puheenjohtajakauden johdosta välttämättömän enintään 220 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen lisähenkilöstön palkkausmenoihin ja korvauksiin sekä EU-puheenjohtajakauden valmistelun kannalta muihin välttämättömiin kulutusmenoihin 
2) Suomen EU-puheenjohtajakauden järjestettävien kokouksien ja muiden niitä vastaavien EU-puheenjohtajuuteen välittömästi liittyvien tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuviin menoihin.  
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
1. Lisähenkilöstön palkkausmenot sekä muut kulutusmenot 
35 500 000 
2. Kokouksista aiheutuvat menot 
24 500 000 
Yhteensä 
60 000 000 
25.
Terveet tilat 2028
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 860 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta aiheutuviin hankintoihin ja selvityksiin sekä toimenpiteiden koordinointiin, edistämiseen ja muihin vastaaviin menoihin 
2) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen toimenpideohjelman ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin.  
26.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) saamelaisten totuus- ja sovintokomission työstä ja totuus- ja sovintoprosessin edistämisestä aiheutuviin menoihin 
2) valtionavustusten maksamiseen totuus- ja sovintoprosessin edistämis- ja toteutustoimiin 
3) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen totuus- ja sovintokomission sihteeristön tehtäviin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
29.
Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 457 000 euroa. 
10.
Omistajaohjaus
88.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa 
2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 
3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton. 
20.
Poliittisen toiminnan avustaminen
50.
Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 29 635 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta 29 486 825 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tästä 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Määrärahasta saa käyttää 148 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 
30.
Oikeuskanslerinvirasto
01.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 490 000 euroa. 
90.
Muut menot
21.
Kunniamerkit
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 640 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. 
61.
Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 140 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta annetun lain 12 §:n mukaisten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien menojen maksamiseen. 
Pääluokka 24
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ulkoasiainhallinto
01.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 225 276 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen  
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
20.
Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 952 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen 
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
21.
Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 
29.
Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 059 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
74.
Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 570 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen 
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. 
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
10.
Kriisinhallinta
20.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 51 168 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen  
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
04. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
1 985 000 
05. 
Yhteiset menot 
10 294 000 
08. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
7 260 000 
09. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
3 320 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
1 161 000 
14. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
15 225 000 
15. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
470 000 
16. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
1 215 000 
18. 
Irakin koulutusoperaation menot 
8 321 000 
19. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
1 391 000 
23. 
Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) 
526 000 
Yhteensä 
 
51 168 000 
21.
Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 360 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen  
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen  
5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu 
6) siviilikriisinhallintaa ja rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01.  
Siviilikriisinhallinta 
14 610 000 
02. 
Vaalitarkkailijat 
250 000 
03. 
Rauhanvälittäminen 
500 000 
Yhteensä 
15 360 000 
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
50.
Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Valtuus 
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 
66.
Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 583 759 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen 
3) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen 
4) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää 
7) valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 
8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. 
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 
Momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Monenkeskinen kehitysyhteistyö 
171 956 000 
2. 
Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyöSisältää ministeriön ja Euroopan komission välisen yhteistoimintahankkeen menoja 6 700 000 euroa. 
149 044 000 
3. 
Euroopan kehitysrahasto 
73 900 000 
4. 
Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 
32 489 000 
5. 
Humanitaarinen apu 
72 500 000 
6. 
Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 
4 020 000 
7. 
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 
2 050 000 
8. 
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 
65 000 000 
9. 
Korkotuki-instrumentti 
12 800 000 
Yhteensä 
 
583 759 000 
Valtuus 
Vuoden 2019 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 416 353 000 euroa. 
88.
Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 
89.
Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 130 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. 
Määrärahaa ja vuoden 2018 talousarviossa myönnettyä määrärahaa saa käyttää Finnfundille ja YK:n IFADille myönnettäviin lainoihin, jotka voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Finnfundin laina voidaan myöntää ehdoin, että valtio voi vaihtaa lainan Finnfundin osakkeiksi. Laina voidaan alistaa etuoikeusasemaltaan muihin Finnfundin ottamiin vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin.  
Valtuus 
Vuoden 2019 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 130 000 000 euroa. 
90.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
50.
Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 541 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville järjestöille.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 45 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) konsulipalvelulain (498/1999) mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) edellisistä aiheutuviin tileistä poistoihin  
3) avustuksien maksamiseen ulkomailla. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 76 060 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. 
67.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen kahdenvälisiin puhtaan kehityksen mekanismin hankkeisiin liittyviin kustannuksiin  
2) muihin hiilimarkkinainstrumentteihin liittyvien toimien tukemiseen. 
68.
Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen monenvälisten hankkeiden menojen maksamiseen 
2) pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tukevien hankkeiden menojen maksamiseen 
3) hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen maksamiseen 
4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä Venäjä-politiikan toimeenpanon tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen 
7) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan määrän palkkausmenojen rahoittamiseen valtion virastojen ja laitosten Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen hankkeissa. 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiolla käytössä olevien taloushallinnon tietojärjestelmien valuuttatietojen ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen 
2) muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen. 
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ministeriö ja hallinto
01.
Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 783 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten. 
03.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 853 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan, tiedusteluvaltuutetun sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen 
2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. 
05.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 471 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.  
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 093 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen 
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen  
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen 
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen 
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä 
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään 
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen. 
21.
Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 245 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 
22.
Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 505 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 46 745 000 euroa. 
50.
Avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 9 052 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 
2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin 
3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille  
4) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle 
5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan 
6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) 
 
 
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 
4 855 
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 
3 977 
Muut avustukset (enintään) 
220 
Yhteensä 
9 052 
51.
Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin  
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. 
10.
Tuomioistuimet ja oikeusapu
01.
Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 777 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
02.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 018 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
03.
Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 108 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. 
Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston perustamisen valmistelumenoihin. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
04.
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 191 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.  
Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 75 255 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) oikeusapulaissa (257/2002) 
2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)  
3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen  
4) enintään 1 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen. 
20.
Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
01.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 690 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen. 
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia. 
30.
Syyttäjät
01.
Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 761 000 euroa. 
40.
Rangaistusten täytäntöönpano
01.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 216 499 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa. 
74.
Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.  
50.
Vaalimenot
20.
Vaalimenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 42 747 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vaalilain (714/1998) mukaisten yleisten vaalien ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetussa laissa (571/1987) tarkoitettujen valtiollisten kansanäänestysten toimittamisesta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ja tietopalvelusta, vaalitietojärjestelmän ja vaalivalmiuden ylläpidosta, vaalijärjestelmän ja vaalitietojärjestelmän kehittämisestä sekä äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) siirtomenojen maksamiseen kunnille vaalilain 188 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kertakorvauksena ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetuista saamelaiskäräjävaaleista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 425 000 euroa. 
04.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 480 000 euroa. 
20.
Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 017 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sisäasiainhallinnon turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin 
2) digitalisaation kehittämiseen 
3) kokonaisarkkitehtuurityöhön 
4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin 
5) S-TUVE -verkon ylläpitomenoihin. 
24.
EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 665 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen 
2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa 
4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille 
5) Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 575/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 573/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 574/2007/EY artiklojen 47—48 (rahoitusoikaisut) sekä neuvoston päätöksen 435/2007/EY artiklojen 43—44 (rahoitusoikaisut) mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansalliseen rahoituksen osuuteen  
6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 artiklojen 21 h, 47—49 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen. 
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. 
25.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 
2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin. 
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena. 
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta. 
29.
Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 115 000 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 225 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
Suomen meripelastusseura 
204 000 
Ålands Sjöräddningssällskap 
11 000 
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus 
10 000 
Yhteensä 
225 000 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 017 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATFFATF = Financial Action Task Force, IGCIGC = Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IOM, ICMPDICMPD = International Centre for Migration Policy Development, COSPAS-SARSATCOSPAS-SARSAT = satelliittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä ja ICAO PKDICAO PKD = kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
10.
Poliisitoimi
01.
Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 753 095 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle 
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille. 
02.
Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.  
20.
Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 9 168 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin 
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 
21.
KEJO-hankkeen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin 
2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.  
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.  
Valtuus 
Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019. 
20.
Rajavartiolaitos
01.
Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 234 690 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon 
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille 
3) Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. 
70.
Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 9 010 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon 
2) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen 
3) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin 
4) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan 
5) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin 
6) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin 
7) meriveneiden hankintaan ja veneiden varustamiseen siltä osin kuin niitä ei makseta EU:lta saatavalla rahoituksella momentilta 26.01.24. 
Tilausvaltuuksista aiheutuvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena. 
Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. 
Valtuus 
Mikäli vuoden 2018 talousarviossa myönnettyä meriveneiden hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019. 
30.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
01.
Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 321 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin 
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle 
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen. 
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. 
02.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 876 000 euroa. 
20.
Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 966 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen 
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin 
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 
40.
Maahanmuutto
01.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 611 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
21.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 127 601 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin 
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta 
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 
5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin 
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin 
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Vuoden 2019 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. 
22.
Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 830 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin 
2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen 
3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
63.
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 120 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen. 
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Puolustuspolitiikka ja hallinto
01.
Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 612 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 
2) Turvallisuuskomitean sihteeristön menojen maksamiseen. 
21.
Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 875 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon. 
29.
Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 344 463 000 euroa. 
10.
Sotilaallinen maanpuolustus
01.
Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 940 066 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen. 
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin  
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen  
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen 
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin. 
Valtuus 
1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 159 596 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus). 
2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 655 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 155 940 000 euroa. 
3) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
18.
Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 774 456 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan  
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 167 349 000 euroa. 
Valtuus 
1) Vuonna 2019 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 72 475 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2019). 
PVKEH 2019 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2019 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. 
2) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena. 
50.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 152 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin  
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. 
30.
Sotilaallinen kriisinhallinta
20.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 58 538 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen  
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin 
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin  
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu, materiaalisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
10) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin 
11) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
01. 
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 
1 097 000 
03. 
Sotilastarkkailijatoiminnan menot 
2 295 000 
04. 
Resolute Support -operaatio, Afganistan 
7 385 000 
05. 
Irakin koulutusoperaation menot 
14 520 000 
07. 
Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 
6 416 000 
08. 
Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 
11 800 000 
10. 
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot 
230 000 
11. 
EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 
365 000 
15. 
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 
12 245 000 
16. 
EUTM/Malin koulutusoperaation menot 
280 000 
17. 
Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 
653 000 
19. 
Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) 
475 000 
20. 
Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 
777 000 
Yhteensä 
 
58 538 000 
95.
Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin. 
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 046 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot.  
20.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 445 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin  
2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 
3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. 
21.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 646 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
29.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 120 780 000 euroa. 
69.
Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 16 080 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. 
10.
Verotus ja tulli
01.
Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 402 270 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin  
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 
3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. 
Valtuus 
Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa vuonna 2019 tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Valtuudesta aiheutuu valtiolle menoja vuoteen 2020 saakka. 
02.
Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 164 228 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
03.
Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 980 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
63.
Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 24 600 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 
2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 
3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
95.
Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. 
97.
Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
20.
Palvelut valtioyhteisölle
01.
Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 682 000 euroa.  
02.
Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 
07.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. 
09.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. 
10.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. 
88.
Senaatti-kiinteistöt
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 
2. Investoinnit 
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 290 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. 
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 
3. Lainanotto 
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2019 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa. 
4. Valtuudet 
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan YIT Rakennus Oy:lle, YIT Rakennus Oy:lle perustettavan, perustettavien yhtiöiden lukuun, YIT Rakennus Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle tai yhtiöille, tai joillekin edellä mainituista yhdessä edellä mainittujen kanssa Helsingin kaupungissa Pasilan kaupunginosassa sijaitsevasta kiinteistöstä 91-432-1-23 noin 6 367 m2 määräalan ja kiinteistöstä 91-410-1-4 noin 5 m2 määräalan vähintään yhteensä 24 772 111 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin 
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan merkitsemään täysin omistamansa tytäryhtiön osakkeita yhdessä tai useammassa erässä maksamalla osakkeiden merkintähinta tai osakepääoman korotus kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella, joka muodostuu valtion asema-alueille sijoittuvasta kiinteistövarallisuudesta ja kiinteistövarallisuuteen välittömästi liittyvästä mahdollisesta muusta omaisuudesta, yhteensä käyvältä arvoltaan enintään 100 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen muutoin tarkemmin hyväksymin ja päättämin ehdoin. 
Jos VR-Yhtymä Oy tai sen konserniin kuuluva yhteisö luovuttaa valtiolle yhtymän tai sen tytäryhteisön asemaseutujen kiinteistövarallisuutta tai siihen liittyviä oikeuksia, mainittua omaisuutta voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöjen hallintaan enintään 50 milj. euron arvosta. Omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöille lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. 
30.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
01.
Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 843 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) jäsenmaksujen maksamiseen  
2) EU-jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. 
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 
1) maksullisen toiminnan tulot  
2) EU:lta ja yhteishankkeista talousarvion ulkopuolisilta tahoilta saatavat tulot.  
Valtuus 
Mikäli rakennusten arvostamishankkeeseen myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa vuonna 2019 tehdä sopimuksia ja muita sitoumuksia aiemmin hyväksytyn valtuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
02.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 488 000 euroa.  
Määrärahasta saa käyttää myös enintään 310 000 euroa talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
03.
Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 024 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia ja sitoumuksia aiemmin myönnetyn tunnistautumismaksuihin liittyvän valtuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
04.
Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon palveluiden edellyttämän vahvan tunnistautumisen kustannuksiin. 
40.
Valtion alue- ja paikallishallinto
01.
Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 874 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta 
2) eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa asetuksessa (1179/2009) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kustannustan korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
02.
Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 417 000 euroa. 
03.
Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 852 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisen hallinnointiin 
2) valtion alueellisten ja paikallisten hallintorakenteiden kehittämiseen 
3) viranomaisten yhteisten asiakaspalvelumuotojen kehittämiseen ja yhteispalvelun hallinnointiin 
4) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä kunnille aiheutuvien kulujen korvaamiseen 
5) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun käyttöön tarkoitettujen ICT-järjestelmien hankintaan ja ylläpitoon 
6) valtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpanosta aiheutuvien kulujen maksamiseen. 
50.
Eläkkeet ja korvaukset
15.
Eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 768 273 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisten alojen eläkelain (81/2016) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten 
1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot) ja niiden lisien 
2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen eläkejärjestelyjen korvausten  
3) viivästyskorotusten 
4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen 
5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen  
6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien selvittelyerien 
maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta aikaisempaan valtion palvelukseen perustuvien eläkkeen osien korvaamiseen kunnalliselle eläkelaitokselle. Korvaus suoritetaan VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
16.
Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 070 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määrärahasta saa käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
17.
Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 373 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta yhtiöiden palvelukseen 
2) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä 
3) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain (165/1999) mukaisesti.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
50.
Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 42 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tapaturmakorvauksiin 
2) liikennevahinkokorvauksiin 
3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun 
4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin 
5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvauksiin 
6) raideliikennevastuulain mukaisiin korvauksiin  
7) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
8) vahingonkorvauksen maksamiseen sovellettaessa valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia 
9) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijapalkkioihin 
10) oikeudenkäyntikuluihin, jotka johtuvat valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin tai liikennevakuutuslakiin perustuvan korvausasian hoitamisesta 
11) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista, evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen 
12) matkavahinkojen korvaamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
63.
Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 234 386 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisten alojen eläkelain (81/2016) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien, valtion toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen 
2) niiden valtion eläkkeisiin sisältyvien määrien maksamiseen, joista Keva eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta suorittaa korvauksen VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
95.
Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 386 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen korkoihin sekä muiden eläkelaitosten valtiolle maksamien ennakoiden korkoihin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
60.
Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
02.
Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) välttämättömän lisähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei ole ollut tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa  
2) valtiovarainministeriön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista päätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lakkautuspalkkalain (182/1931) mukaisten lakkautuspalkkojen maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2019 Ruokaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottamisesta tehtävissä virka- ja työehtosopimuksissa saadaan sitoutua:  
a) maksamaan työnantajarahoituksena enintään yhden kolmasosan kunkin palkkausjärjestelmän kokonaiskustannuksista, kuitenkin yhteensä enintään 1 185 000 euroa vuodessa  
b) lisäksi maksamaan vuodesta 2024 alkaen palkkausten täysimääräiseen maksamiseen tarvittavan, virka- ja työehtosopimuksen kustannuksista kunakin vuonna vielä mahdollisesti virka- ja työehtosopimusrahoituksella kattamatta olevan määrän, kuitenkin yhteensä enintään 1 482 000 euroa vuodessa.  
Valtuuden perusteella tehdyistä sopimuksista aiheutuvat edellä sanotut menot maksetaan kunkin viraston kulloinkin käytettävissä olevasta toimintamenomäärärahasta. 
10.
Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa edistävään tietojen keräämiseen ja tutkimukseen valtionhallinnossa 
2) valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välisiä työelämäsuhteita edistävään tutkimukseen ja kehittämiseen  
3) edellä mainittuja koskevaan koulutukseen ja tiedottamiseen. 
12.
Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 16 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastoille ja laitoksille sekä Työllisyysrahastolle. 
70.
Valtionhallinnon kehittäminen
01.
Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) valtion yhteisten tietojärjestelmäuudistusten sekä yhteisten ICT-palvelujen ja -ratkaisujen toteuttamiseen 
2) julkisen hallinnon digitalisoinnin toteutuksen ohjaukseen ja kehittämiseen 
3) julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011), valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013), julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen 
4) julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalvelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen 
5) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen (2 vuotta) lisähenkilöstön palkkaamiseen 
6) ICT:n sekä tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaukseen liittyvään kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin. 
7) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. 
02.
Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon. 
05.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 211 015 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelusta, valmistelun ohjauksesta ja koulutuksesta sekä valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvistä kehittämis- ja kokeiluhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) valtionavustusten maksamiseen maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten perustamiseen ja toimintaan sekä maakuntien toimintaan ja uudistuksen edellyttämään toteuttamiseen 
3) maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten perustamisen valmisteluun ja toimintaan sekä yhteisten palveluiden järjestelyyn ja kehittämiseen 
4) avustusten maksamiseen uudistuksen valmistelukustannuksiin kunnille, kuntayhtymille ja palvelukeskuksille sekä oman pääoman maksamiseen palvelukeskuksille 
5) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle uudistuksen edellyttämien tietojärjestelmämuutosten toteuttamisesta. 
Määrärahaa saa käyttää myös henkilöstön palkkaamiseen. 
20.
Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 260 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen  
2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen 
3) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
40.
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon ylläpidon ja kehittämisen edellyttämän hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle tai sen tytäryhtiölle. 
80.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
30.
Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 242 282 000 euroa. 
Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaista tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 
31.
Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
33.
Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
90.
Kuntien tukeminen
22.
Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntien ja maakuntien toimintatapojen, johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen sekä talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin 
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.  
30.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 491 577 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen  
3) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen 
4) enintään 10 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
5) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
31.
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 090 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin 
2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen 
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin. 
32.
Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. 
91.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
41.
Energiaverotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 275 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hakemuksesta maksettavaan 
1) maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006) tarkoitettuun palautukseen  
2) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1168/2002) 8 a §:ssä tarkoitettuun energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. 
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
Valtuus 
Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. 
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka. 
Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 084 998 eurolla nykyisestä 3 098  617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon. 
03.
Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 953 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. 
20.
Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
40.
Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 12 312 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan. 
67.
Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen  
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
69.
Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 069 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen  
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen. 
87.
Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2019 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 10 100 000 euroa, maksamiseen. 
99.
Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
95.
Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen myönnetty määrärahaa.  
96.
Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamattomien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa. 
97.
Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion laina- ja takaussaatavien sekä muiden saatavien perintään 
2) valtion laina-, takaus- ja muiden saatavien sekä perintöomaisuuden turvaamiseen ja hoitoon 
3) aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen  
5) kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on valtion laina-, takaus- tms. saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
98.
Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen. 
Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien negatiivisten korkotuottojen maksamiseen. 
Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa. 
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. 
Valtuus 
Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 60 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita valtion perustaman tutkimusta tukevan säätiön peruspääomaan. 
Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 80 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä edistävän osakeyhtiön omaan pääomaan. 
01.
Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
01.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 770 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin. 
02.
Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 633 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen  
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) 15 006 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin 
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin 
10) enintään 14 677 000 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen 
11) enintään 1 917 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. 
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.  
03.
Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 314 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 3 705 000 euroa kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenojen maksamiseen 
2) enintään 2 609 000 euroa ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toimintamenojen maksamiseen. 
21.
Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 661 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön 
2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 
3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen 
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
29.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 000 000 euroa. 
50.
Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 537 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 
573 000 
2. 
Paasikivi-Seura 
10 000 
3. 
Tammenlehvän perinneliitto 
63 000 
4. 
Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 
131 000 
5. 
Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 
500 000 
6. 
OKKA-säätiö 
60 000 
7. 
Karjalan kielen elvytysohjelma 
200 000 
Yhteensä 
 
1 537 000 
51.
Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 613 000 euroa. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 
2 543 000 
2. 
Avustukset Suomen Merimieskirkolle 
134 000 
 
— mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)  
52 000 
3. 
Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 
32 000 
4. 
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 
824 000 
5. 
Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 
80 000 
Yhteensä 
3 613 000 
52.
Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 114 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) mukaiseen rahoitukseen. 
53.
Eräät maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 010 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutuspolkujen nopeuttamisesta ja tukemisesta sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 246 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
10.
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
01.
Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 085 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen 
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
20.
Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 487 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen  
2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 
3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen 
5) enintään 300 000 euroa perusopetuksen A1-kielen opetuksen varhentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
6) enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
7) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 708 705 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 
3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin 
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 
7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin  
8) enintään 32 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan 
9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan 
10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
11) enintään 10 000 000 euroa positiivisen diskriminaation avustuksiin varhaiskasvatuksen järjestäjille 
12) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 
13) enintään 18 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 
14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen  
15) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 
16) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen 
17) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla 
18) enintään 10 000 000 euroa uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen. 
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia. 
31.
Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 155 230 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle  
2) enintään 5 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin. 
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 
 
enimmäismäärä 
yksikkö 
 
 
 
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 
1 698 839 
opetustunti 
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 
241 834 
opiskelijaviikko 
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 
158 984 
opetustunti 
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 
52 711 
opetustunti 
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
51.
Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 403 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 768 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 
2) 6 109 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle 
3) 1 526 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
20.
Ammatillinen koulutus
01.
Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 072 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen  
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. 
21.
Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 579 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 
2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen 
3) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen sekä Opetushallitukselle ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja koulutusviennin edistämisen tukemiseen perustettavan osakeyhtiön perustamiskustannusten ja yhtiön perustamissopimuksessa määritellyn osakkeiden merkintähinnan maksamiseen osakeyhtiölle 
4) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen  
6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
30.
Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 806 191 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 777 224 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus- ja suoritusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille 
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään kaksi prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta. 
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 180 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 600 opiskelijavuotta. 
40.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Valtuus 
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2019 hyväksyä sitoumuksia 368 396 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 25 000 000 euroa on tarkoitettu lippulaivahankkeisiin, vähintään 10 000 000 euroa kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2019. 
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 
01.
Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 542 000 euroa. 
02.
Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 457 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen 
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen. 
03.
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 108 000 euroa. 
04.
Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 665 000 euroa. 
20.
Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 32 523 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen ja tutkimuksen lippulaivatoiminnan tukemiseen perustettavan säätiön perustamiskustannusten maksamiseen 
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen  
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
5) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin. 
22.
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen  
2) tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.  
50.
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 767 113 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena: 
1) 1 560 400 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen  
2) 151 453 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin  
3) 11 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen 
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen 
5) enintään 16 600 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen. 
51.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 276 140 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
53.
Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 107 567 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin 
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin 
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin 
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin 
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin. 
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
54.
Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2019 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta. 
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.  
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia. 
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.  
55.
Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 834 944 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 774 853 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena 
2) 51 611 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin 
3) enintään 8 480 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen. 
66.
Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 972 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. 
70.
Opintotuki
01.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 635 000 euroa. 
52.
Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 59 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin. 
55.
Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 442 136 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisten opintorahojen ja asumislisän maksamiseen. 
57.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 626 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille Suomessa suomalaisessa korkeakoulussa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin korkeakoulujen ammatillisiin täydennyskoulutusohjelmiin, erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka ammatilliseen kelpoisuuteen tai virkakelpoisuuteen tähtääviin lisäopintoihin osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi 1,94 eurolla ateriaa kohti 
2) ylimääräisen avustuksen maksamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle enintään 1 euroa, kuitenkin enintään opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä, sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea. 
59.
Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen maksamiseen. 
80.
Taide ja kulttuuri
01.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 115 000 euroa. 
03.
Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 109 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen 
2) kalusto- ja laitehankintoihin. 
04.
Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 999 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.  
05.
Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 199 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. 
06.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 750 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kaluste- ja laitehankintoihin 
2) avustusten maksamiseen 
3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. 
16.
Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 225 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen 
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen 
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.  
20.
Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 804 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. 
30.
Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 560 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen  
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen  
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen. 
31.
Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 47 077 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen. 
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183. 
40.
Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon. 
41.
Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.  
50.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 370 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen 
2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen 
3) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan 
4) Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan 
5) Suomi-Venäjä-seuran toimintaan. 
51.
Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 853 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen 
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. 
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
52.
Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 246 260 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti  
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin 
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti 
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin  
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille  
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin 
7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen 
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen 
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen 
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin  
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa 
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen 
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin. 
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
53.
Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 26 867 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.  
Valtuus 
Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta myöntää valtionavustusta vuonna 2019. 
55.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin 
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin 
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen 
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen 
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin 
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
72.
Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 739 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
75.
Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin. 
Käyttösuunnitelma (euroa) 
 
 
 
1. 
Museovirasto 
799 000 
2. 
Suomenlinnan hoitokunta 
3 100 000 
Yhteensä 
3 899 000 
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
Valtuus 
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa. 
95.
Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen. 
90.
Liikuntatoimi
30.
Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
50.
Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 154 667 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 
7) enintään 370 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin 
8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen 
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen  
11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. 
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. 
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. 
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. 
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 359,02 euroa kuukaudessa. 
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
52.
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 474 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
91.
Nuorisotyö
50.
Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 320 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin 
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille 
3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen  
4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin 
5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen 
6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen 
7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen 
8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen 
9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen 
10) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen 
11) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen 
12) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden. 
Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
51.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 21 023 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen 
2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
52.
Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 750 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen  
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen. 
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja tutkimus
01.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 984 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
05.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 155 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen 
2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin 
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) Luomuinstituutin toiminnan rahoittamiseen 
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
22.
Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 343 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin kuluihin ja muihin kulutusmenoihin sekä tutkimuksiin ja selvityksiin liittyvien valtionapujen myöntämiseen. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen.  
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin sekä EU:lta saatava tutkimusrahoitus. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
23.
Hallinnolliset järjestelyt
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 585 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalalla tuottavuuden edistämistä toteuttavien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
29.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 540 000 euroa. 
66.
Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 539 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen ja enintään 250 000 euroa muihin harkinnanvaraisiin maksuihin. 
10.
Maaseudun kehittäminen
40.
Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 84 976 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 96 000 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019. 
41.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. 
Valtuus 
Vuonna 2019 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.  
42.
Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 40 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen 
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen 
3) EU:n ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman sitoumuksista aiheutuneiden Suomen velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
43.
Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 67 767 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
44.
Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 22 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen 
2) Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen  
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen 
4) muiden kuin kohdissa 1)—3) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukimuotojen kansalliseen täydentämiseen 
5) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n perusteella maksettaviin tukimuotoihin 
6) vuonna 2018 myönnettyjen kohdissa 1)—5) tarkoitettujen tukien maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
50.
Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 266 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin: 
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen 
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
54.
Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 40 092 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
55.
Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 905 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen. 
63.
Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan 
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 
5) kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeiden toteuttamiseen 
6) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
64.
EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 180 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen 
2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 121 700 000 eurolla, josta osoitetaan 44 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 77 700 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. 
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2018 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019. 
20.
Maa- ja elintarviketalous
01.
Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 70 048 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin  
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen  
4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin 
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen 
8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
20.
Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 948 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin  
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen 
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen 
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 322 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki) 
2) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen 
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä. 
Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 529 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen  
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen 
4) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen 
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.  
43.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 290 710 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen  
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2020 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.  
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2017 tai 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2019. 
44.
Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 548 288 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen 
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen 
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
46.
EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 635 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen 
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin 
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen 
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin sekä kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinaiseen koulujakelujärjestelmään.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29. 
47.
Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 945 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin 
2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista 
3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi 
4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. 
62.
Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 717 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017) 
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005) 
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun  
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Luonnonvaratalous
Valtuus 
Suomeen tulleiden pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen. 
20.
Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
21.
Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 971 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön. 
Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. 
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. 
22.
Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 450 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen 
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 29 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
31.
Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 586 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesitaloussektorin innovatiivisten julkisten hankintojen ja niihin liittyvien toimintamallien kehittämiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
40.
Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 745 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 
2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen 
4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista 
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen 
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 375 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin. 
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
44.
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 230 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen 
2) metsätalouden kannattavuutta edistävien pilottiluonteisten tilusjärjestelyhankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 44 000 000 eurolla. Valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin. Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2019. 
45.
Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 027 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
46.
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 39 160 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa 
3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
50.
Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 11 751 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 536 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.  
Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
53.
Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 332 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen 
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
62.
Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 476 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä kaupallisille kalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Määrärahasta on varattu 9 190 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
64.
Metsähallitus
Metsähallituksen liiketoiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään muita metsähallituslain (234/2016) edellyttämiä päätöksiä seuraavasti: 
1. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet  
Metsähallitus ottaa huomioon liiketoimintaa harjoittaessaan ja ohjatessaan tytäryhtiöitä metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisella aikaansaadut hyödyt eivät vähene. Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuus paranee edelleen. 
2. Peruspääoman muutokset 
Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 0,512 milj. eurolla.  
3. Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä 
Metsähallitus oikeutetaan ottamaan liiketoimintaansa varten konsernin ulkopuolista lainaa enintään 60 milj. euroa. 
4. Liiketoiminnan investointien ja investointisitoumusten enimmäismäärä 
Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 2019 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja myöhempinä tilikausina enintään 25 milj. euroa. 
5. Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä 
Metsähallitus saa antaa liiketoimintaansa varten tarvittavia vakuuksia konsernin ulkopuolisille toimijoille enintään 3,5 milj. euron arvosta.  
Metsähallitus toteuttaa opetusmetsien käyttöoikeussopimusmallin pilotoinnin vuonna 2019 seuraavien viiden ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa: Etelä-Savon Koulutus Oy (2 681 hehtaaria), Länsirannikon Koulutus Oy (695 hehtaaria), Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (6 159 hehtaaria), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (1 399 hehtaaria) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (170 hehtaaria). Käyttöoikeussopimusten mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat koulutuksen järjestäjien asemesta Metsähallitukselle ja koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon. 
50.
Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 491 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Metsähallitusta koskevan lain (234/2016) 5 §:n mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) Luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluita palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluja palvelevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen 
4) Sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta. 
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää edellä mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin ne Metsähallitukselle kertyvät julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.  
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön toimialan osalta ovat: 
riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista 
eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia 
luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä. 
Valtuus 
Metsähallitus saa tehdä sitoumuksia Metsähallituksesta annetun lain 5 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaisten Pohjois-Suomen laajojen siemenkeräysten toteuttamiseksi siten, että valtiolle aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeen enintään 1 100 000 euroa. 
70.
Maanmittaus ja tietovarannot
01.
Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 080 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa 
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen. 
40.
Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen  
3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta. 
Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 589 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen  
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
21.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 660 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. 
29.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 384 582 000 euroa. 
88.
Osakehankinnat
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Väyläviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen: 
1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa 
2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 
3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton. 
10.
Liikenneverkko
01.
Väyläviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 545 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös:  
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
20.
Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 361 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan liikenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa. 
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja. 
Valtuus 
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan 
1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa 
2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa 
3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
35.
Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
36.
Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 25 100 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Väylävirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty. 
37.
Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin 
2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin 
3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin. 
41.
Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.  
50.
Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) yksityistielain (560/2018) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 
2) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
76.
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 29 997 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen 
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä 
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen 
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen 
7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen. 
77.
Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 298 150 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. 
Valtuus 
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin. 
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:  
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 
 
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) 
 
 
Tiehankkeet 
 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 
177 000 000 
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 
80 000 000 
E18 Haminan ohikulkutie 
180 000 000 
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 
77 900 000 
Vt 8 Turku—Pori 
92 500 000 
Länsimetron liityntäyhteydet 
19 900 000 
Vt 4 Rovaniemen kohta 
25 000 000 
Vt 5 Mikkelin kohta 
27 000 000 
Mt 101 Kehä I parantaminen 
32 000 000 
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 
76 000 000 
Kt 77 Viitasaari—Keitele 
13 000 000 
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 
27 000 000 
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 
15 000 000 
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 
22 500 000 
Vt 4 Oulu—Kemi 
140 000 000 
Vt 5 Mikkeli—Juva 
121 000 000 
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 
198 000 000 
Vt 12 Tillola—Keltti 
14 000 000 
Kehä I Laajalahden kohta 
20 000 000 
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 
7 000 000 
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 
139 000 000 
 
 
Ratahankkeet 
 
Kehärata 
517 000 000 
Pohjanmaan rata 
674 000 000 
Keski-Pasila, länsiraide 
48 800 000 
Riihimäen kolmioraide 
12 500 000 
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 
150 000 000 
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 
60 000 000 
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 
165 000 000 
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 
5 700 000 
Uudenkaupungin radan sähköistys 
21 000 000 
 
 
Vesiväylähankkeet 
 
Rauman meriväylä 
31 500 000 
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 
40 000 000 
Kokkolan meriväylä 
45 000 000 
Vuosaaren meriväylä 
12 500 000 
 
 
Yhteiset väylähankkeet 
 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 
173 000 000 
79.
Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 118 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin. 
Valtuus 
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
20.
Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
01.
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 274 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen 
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen 
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
41.
Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 9 100 000 euroa. 
Määrärahasta saa myöntää avustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti: 
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan  
2) kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen.  
30.
Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
42.
Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 841 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 
43.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 95 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. 
51.
Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
63.
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 88 774 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään 
2) liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) III osan 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille 
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin 
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin 
5) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin 
6) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin 
7) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 
8) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 
9) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen. 
Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
64.
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 683 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää:  
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen 
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen 
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen 
4) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. 
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2019 viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 35 200 000 euron kokonaiskustannusten määrästä. 
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen pitkäkestoisin sopimuksin myönnettyä valtuutta saa käyttää yhteysalusliikennepalvelusopimusten solmimiseen siltä osin kuin valtuutta ei ole vielä käytetty. 
66.
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 303 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää: 
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reittialueilla ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen 
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reittialueilla 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
50.
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
Valtuus 
Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty. 
60.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 519 134 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon. 
50.
Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
01.
Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 983 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin  
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 
Valtuus 
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa. 
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Hallinto
01.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 700 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen 
3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
02.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 338 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen  
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. 
20.
Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti: 
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 
2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
21.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 786 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.  
29.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 36 072 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.  
40.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 171 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena: 
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 
2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: 
1) standardisointitoimintaan 
2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen. 
Yritysten uudistumisen edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
60.
Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
66.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 507 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
20.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
01.
Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 248 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
2) yhteisrahoitteisten projektien omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
06.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 97 474 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen 
2) Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyn osallistumiseen. 
Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta. 
28.
Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 
2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
40.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 275 500 000 euroa. 
Valtuus  
Vuonna 2019 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 344 365 000 euron arvosta. 
Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 20 000 000 eurolla. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 
1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 
3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin  
4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin 
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 
6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 
7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 
8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen  
9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin 
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille 
11) yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen. 
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. 
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.  
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
41.
Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 400 000 euroa. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 13 500 000 euron arvosta. 
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston kustannuksiin, Otakaari 3:ssa sijaitsevien tutkimustilojen ennallistamiseen sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
42.
Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) uusien nousevien kasvualojen ja -ekosysteemien tunnistamiseen sekä ekosysteemialoitteiden valmisteluun ja esiselvityksiin 
2) uudentyyppisten kumppanuusmallien sekä sektorirajat ylittävien kansallisten kasvustrategioiden, toimenpideohjelmien ja niissä tunnistettujen kasvuekosysteemien toimenpiteiden edistämiseen 
3) edelläkävijämarkkinoiden, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamisen, tutkimus- ja kehittämisympäristöjen yhteiskäyttöä sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten hyödyntämistä edistävien uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittämiseen 
4) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen 
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluville organisaatioille sekä korkeakouluille ja vastaaville julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekeville tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioille sekä kunnille ja kuntayhtymille kohtien 1) — 3) mukaisiin hankkeisiin maksettaviin valtionavustuksiin 
6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin sisältäen työ- ja elinkeinoministeriön kasvuekosysteemien kehittämistoimenpiteiden hankinnat sekä Kestävien innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen toiminnan ja Green deal -mallin pilotoimisen yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa. 
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
44.
Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 530 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen tai pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn tai kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin 
2) investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa 
3) selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden investointitoiminnan edistämiseen. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.  
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
Tukea myönnetään vähämerkityksellistä tukea (komission asetus 1407/2013) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen, valtionavustuslain (688/2001) sekä asetuksen kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta perusteella (1152/2017). 
46.
Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin. 
47.
Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 777 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtioneuvoston antaman korkotukisitoumuksen mukaisesti 
2) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti. 
48.
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen 
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen  
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) tarkoittamalle korontasausyhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion maksamiseen 
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan alijäämäkorvauksen maksamiseen. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
49.
Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 94 403 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena: 
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen 
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta 
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona. 
51.
Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 118 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
82.
Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.  
Valtuus  
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa. 
83.
Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 140 000 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen. 
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.  
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.  
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus  
Vuonna 2019 uusia lainoja saa myöntää enintään 155 123 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 50 000 000 eurolla. 
87.
Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 12 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.  
Lainat myönnetään EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena käynnistystukena. Lainoja voidaan myöntää myös valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana, jolloin ei sovelleta valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevaa asetusta (1444/2014).  
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai tavoiteltu liiketoiminta lainanhoitokykyä olennaisesti heikentävällä tavalla epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus osittain tai kokonaan luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. 
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2019 uusia lainoja saa myöntää enintään 30 000 000 eurolla. 
Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 25 000 000 eurolla. 
89.
Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 800 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.  
95.
Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin 
2) tuotontasaussopimuksista Valtiokonttorille aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien kustannusten maksamiseen. 
30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Valtuus 
Työ- ja elinkeinoministeriö voi sitoutua työllistämistuloksesta maksettavien korvausten maksamiseen yksityisen hankehallinnoijan perustamaan työllisyysrahastoon sijoittaneille toimijoille enintään 23 000 000 eurolla vuosien 2020—2024 aikana. Tulospalkkio määritetään toiminnan vaikuttavuuden mukaisesti siten, että satunnaisotannalla valitun asiakasryhmän työllistymistä verrataan samankaltaisten muiden työttömien verrokkiryhmään. 
01.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 171 613 000 euroa. 
51.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 244 061 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti: 
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen  
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 4 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta 
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille 
6) vakuutusturvan kustannuksiin 
7) palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1) mainittua palvelua. 
Lisäksi määrärahaa saa käyttää: 
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen  
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen 
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
6) työllistämispalkkion maksamiseen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, joka palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi. Tältä momentilta maksettavan työllistämispalkkion määrä on enintään 4 200 euroa työllistettyä kohti 
7) enintään 5 000 000 euroa menoihin, jotka aiheutuvat yksityisen järjestäjän tai muun kumppanin tekemistä sellaisten palvelujen hankinnoista, jotka liittyvät heikossa työmarkkina-asemassa olevan työttömän terveydentilan tai työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen ja jotka edistävät työttömän työllistymistä.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. 
Valtuus 
Vuonna 2019 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2019 jälkeen enintään 65 000 000 euroa. 
40.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
Valtuus 
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2019 enintään 8 400 000 euroa. 
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2019 enintään 34 000 euroa. 
01.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 548 000 euroa. 
03.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 943 000 euroa.  
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. 
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. 
05.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 564 000 euroa. 
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. 
50.
Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 872 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen. 
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
51.
Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen 
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin. 
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
52.
Palkkaturva
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen  
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.  
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
53.
Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää lain matkapalveluyhdistelmien tarjoajista mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.  
95.
Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää:  
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen  
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen