Viimeksi julkaistu 21.12.2020 15.29

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vpHE 146/2020 vpHE 227/2020 vpHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesityksen (HE 146/2020 vp) täydentämisestä

Eduskunta
HE 146/2020 vp
HE 227/2020 vp
VaVM 36/2020 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021 (HE 146/2020 vp). 

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesityksen (HE 146/2020 vp) täydentämisestä (HE 227/2020 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä yhteisen mietinnön (VaVM 36/2020 vp). 

    Päätös

    Hyväksyessään hallituksen esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lausumat: 

    Lausuma 1

    Momentti 29.10.31
    Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa vuoden 2021 lisätalousarviossa huomioon maahanmuuttajakoulutuksen resurssitarpeet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.  

    Lausuma 2

    Momentti 29.40.20
    Eduskunta edellyttää, että Luonnontieteellisen keskusmuseon rahoituspohjaa vahvistetaan siten, että museon toiminta saadaan kestävälle pohjalle ja se pystyy huolehtimaan tehtävistään pitkäjänteisesti.  

    Lausuma 3

    Momentti 31.20.51
    Eduskunta edellyttää, että tieliikenteen turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet selvitetään ja huolehditaan siitä, että liikenneturvallisuustyön rahoituspohja varmistetaan pitkäjänteisesti kestävällä tavalla.  

    Lausuma 4

    Momentti 33.60.39
    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. Tämä edellyttää mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista ja hoitoonpääsyn nopeuttamista. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää tarvittaessa lisämäärärahan mielenterveyspalveluiden kehittämiseen vuoden 2021 lisätalousarvioihin. 

    Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 2021: 

    Valtion talousarvio vuodelle 2021

    • TULOARVIOT

      Osasto 11

      • 11.  VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT44 870 626 000 euroa
        • 01.  Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot13 802 000 000 euroa
          • 01.  Ansio- ja pääomatuloverot9 712 000 000 euroa
          • 02.  Yhteisövero3 213 000 000 euroa
          • 03.  Korkotulojen lähdevero31 000 000 euroa
          • 04.  Perintö- ja lahjavero846 000 000 euroa
        • 04.  Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut21 235 700 000 euroa
          • 01.  Arvonlisävero20 209 000 000 euroa
          • 02.  Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero829 000 000 euroa
          • 03.  Apteekkivero197 700 000 euroa
        • 08.  Valmisteverot6 880 000 000 euroa
          • 01.  Tupakkavero1 132 000 000 euroa
          • 04.  Alkoholijuomavero1 393 000 000 euroa
          • 05.  Virvoitusjuomavero182 000 000 euroa
          • 07.  Energiaverot4 158 000 000 euroa
          • 08.  Eräiden juomapakkausten valmistevero15 000 000 euroa
        • 10.  Muut verot2 816 700 000 euroa
          • 03.  Autovero795 000 000 euroa
          • 05.  Varainsiirtovero780 000 000 euroa
          • 06.  Arpajaisvero90 700 000 euroa
          • 07.  Ajoneuvovero1 143 000 000 euroa
          • 08.  Jätevero8 000 000 euroa
        • 19.  Muut veronluonteiset tulot136 226 000 euroa
          • 04.  Eräät viestinnän maksut43 181 000 euroa
          • 05.  Eräät liikenteen maksut24 503 000 euroa
          • 06.  Väylämaksut48 100 000 euroa
          • 09.  Muut verotulot10 455 000 euroa
          • 10.  Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 040 000 euroa
          • 11.  Rahoitusvakausviraston hallintomaksut3 397 000 euroa
          • 12.  Säteilytoimintavero2 550 000 euroa
      • Osasto 12

        12.  SEKALAISET TULOT5 769 097 000 euroa
        • 23.  Valtioneuvoston kanslia50 000 euroa
          • 99.  Valtioneuvoston kanslian muut tulot50 000 euroa
        • 24.  Ulkoministeriön hallinnonala21 801 000 euroa
          • 20.  Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot987 000 euroa
          • 99.  Ulkoministeriön hallinnonalan tulot20 814 000 euroa
        • 25.  Oikeusministeriön hallinnonala150 651 000 euroa
          • 10.  Tuomioistuintulot44 900 000 euroa
          • 15.  Yleisen edunvalvonnan tulot29 000 000 euroa
          • 20.  Ulosottomaksut74 000 000 euroa
          • 21.  Korot ulosoton säilytettävänä olevista varoista1 000 euroa
          • 99.  Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot2 750 000 euroa
        • 26.  Sisäministeriön hallinnonala30 764 000 euroa
          • 98.  EU:lta saatavat tulot 28 814 000 euroa
          • 99.  Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot1 950 000 euroa
        • 27.  Puolustusministeriön hallinnonala3 031 000 euroa
          • 20.  Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista18 000 euroa
          • 99.  Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot3 013 000 euroa
        • 28.  Valtiovarainministeriön hallinnonala2 479 705 000 euroa
          • 11.  Kuntien osuudet verotuskustannuksista131 128 000 euroa
          • 12.  Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista25 234 000 euroa
          • 13.  Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista14 419 000 euroa
          • 20.  Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot11 440 000 euroa
          • 50.  Siirto valtion eläkerahastosta1 944 443 000 euroa
          • 51.  Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset275 546 000 euroa
          • 52.  Vakuutusmaksuja vastaavat maksut18 095 000 euroa
          • 60.  Työturvallisuusmaksu900 000 euroa
          • 92.  Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot42 000 000 euroa
          • 93.  Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen2 500 000 euroa
          • 99.  Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot14 000 000 euroa
        • 29.  Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala438 700 000 euroa
          • 70.  Opintotukitoiminnan tulot20 000 000 euroa
          • 88.  Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista414 700 000 euroa
          • 99.  Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot4 000 000 euroa
        • 30.  Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala986 083 000 euroa
          • 01.  EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot536 970 000 euroa
          • 02.  Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta370 000 000 euroa
          • 03.  Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta15 000 000 euroa
          • 04.  EU:lta saatavat muut tulot340 000 euroa
          • 20.  Maa- ja metsätalousministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta29 600 000 euroa
          • 40.  Vesioikeudelliset kalatalousmaksut3 300 000 euroa
          • 41.  Tenojoen kalastuslupamaksut620 000 euroa
          • 42.  Hirvieläinten metsästysmaksut5 600 000 euroa
          • 44.  Kalastonhoitomaksut 8 900 000 euroa
          • 45.  Riistanhoitomaksut11 753 000 euroa
          • 99.  Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot4 000 000 euroa
        • 31.  Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala53 392 000 euroa
          • 10.  Hallinnonalan virastojen tulot52 542 000 euroa
          • 99.  Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot850 000 euroa
        • 32.  Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala546 320 000 euroa
          • 20.  Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot2 650 000 euroa
          • 31.  Palkkaturvamaksujen palautukset31 770 000 euroa
          • 50.  EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot200 000 000 euroa
          • 99.  Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot311 900 000 euroa
        • 33.  Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala601 950 000 euroa
          • 02.  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot1 600 000 euroa
          • 03.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot100 000 euroa
          • 90.  Sosiaali- ja terveysministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta433 000 000 euroa
          • 98.  Valtionapujen palautukset163 200 000 euroa
          • 99.  Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot4 050 000 euroa
        • 35.  Ympäristöministeriön hallinnonala3 650 000 euroa
          • 10.  Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista150 000 euroa
          • 20.  Siirto Valtion asuntorahastosta2 500 000 euroa
          • 99.  Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot1 000 000 euroa
        • 39.  Muut sekalaiset tulot453 000 000 euroa
          • 01.  Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista167 000 000 euroa
          • 02.  Verotukseen liittyvät korkotulot79 000 000 euroa
          • 04.  Siirrettyjen määrärahojen peruutukset200 000 000 euroa
          • 10.  Muut sekalaiset tulot7 000 000 euroa
      • Osasto 13

        13.  KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET2 719 666 000 euroa
        • 01.  Korkotulot47 241 000 euroa
          • 04.  Korot valtion lainoista liikelaitoksille3 700 000 euroa
          • 05.  Korot muista lainoista23 111 000 euroa
          • 07.  Korot talletuksista100 000 euroa
          • 09.  Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot20 330 000 euroa
        • 03.  Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot2 417 425 000 euroa
          • 01.  Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot2 417 425 000 euroa
        • 04.  Osuus valtion rahalaitosten voitosta100 000 000 euroa
          • 01.  Osuus Suomen Pankin voitosta100 000 000 euroa
        • 05.  Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset155 000 000 euroa
          • 01.  Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset155 000 000 euroa
      • Osasto 15

        15.  LAINAT11 885 864 000 euroa
        • 01.  Valtiolle takaisin maksettavat lainat143 146 000 euroa
          • 02.  Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille18 300 000 euroa
          • 04.  Muiden lainojen lyhennykset124 846 000 euroa
        • 03.  Valtion nettolainanotto ja velanhallinta11 742 718 000 euroa
          • 01.  Nettolainanotto ja velanhallinta11 742 718 000 euroa
      • Tuloarvioiden kokonaismäärä: 65 245 253 000 euroa

    • MÄÄRÄRAHAT

      Pääluokka 21

      • 21.  EDUSKUNTA128 555 000 euroa
        • 01.  Kansanedustajat22 222 000 euroa
          • 01.  Kansanedustajien toimintamenot (arviomääräraha)22 222 000 euroa
        • 10.  Eduskunnan kanslia73 191 000 euroa
          • 01.  Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)58 001 000 euroa
          • 29.  Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)6 000 000 euroa
          • 51.  Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha)5 190 000 euroa
          • 70.  Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet (siirtomääräraha 3 v)4 000 000 euroa
        • 20.  Eduskunnan oikeusasiamies7 517 000 euroa
          • 01.  Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)7 517 000 euroa
        • 30.  Ulkopoliittinen instituutti3 911 000 euroa
          • 01.  Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 701 000 euroa
          • 29.  Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)210 000 euroa
        • 40.  Valtiontalouden tarkastusvirasto17 204 000 euroa
          • 01.  Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)16 554 000 euroa
          • 29.  Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)650 000 euroa
        • 90.  Eduskunnan muut menot4 510 000 euroa
          • 50.  Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen (kiinteä määräraha)4 510 000 euroa
      • Pääluokka 22

        22.  TASAVALLAN PRESIDENTTI18 761 000 euroa
        • 01.  Tasavallan presidentti126 000 euroa
          • 01.  Tasavallan presidentin palkkio (kiinteä määräraha)126 000 euroa
        • 02.  Tasavallan presidentin kanslia18 635 000 euroa
          • 01.  Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 585 000 euroa
          • 02.  Entisten tasavallan presidenttien menot (siirtomääräraha 2 v)500 000 euroa
          • 20.  Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)2 550 000 euroa
          • 29.  Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)2 000 000 euroa
          • 75.  Perusparannukset (siirtomääräraha 5 v)5 000 000 euroa
      • Pääluokka 23

        23.  VALTIONEUVOSTON KANSLIA576 317 000 euroa
        • 01.  Hallinto178 850 000 euroa
          • 01.  Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)135 094 000 euroa
          • 02.  Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)11 473 000 euroa
          • 03.  Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)990 000 euroa
          • 22.  Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)10 793 000 euroa
          • 25.  Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)1 500 000 euroa
          • 29.  Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)19 000 000 euroa
        • 10.  Omistajaohjaus355 700 000 euroa
          • 88.  Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)355 700 000 euroa
        • 20.  Poliittisen toiminnan avustaminen35 635 000 euroa
          • 50.  Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)35 635 000 euroa
        • 30.  Oikeuskanslerinvirasto3 812 000 euroa
          • 01.  Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 812 000 euroa
        • 90.  Muut menot2 320 000 euroa
          • 21.  Kunniamerkit (arviomääräraha)700 000 euroa
          • 61.  Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v)1 620 000 euroa
      • Pääluokka 24

        24.  ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA1 353 364 000 euroa
        • 01.  Ulkoasiainhallinto282 371 000 euroa
          • 01.  Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)251 236 000 euroa
          • 20.  Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)2 987 000 euroa
          • 29.  Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)13 648 000 euroa
          • 74.  Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)14 500 000 euroa
        • 10.  Kriisinhallinta73 665 000 euroa
          • 20.  Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)53 080 000 euroa
          • 21.  Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)17 585 000 euroa
          • 22.  Rauhanvälitys (kiinteä määräraha)3 000 000 euroa
        • 30.  Kansainvälinen kehitysyhteistyö903 789 000 euroa
          • 50.  Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle— euroa
          • 66.  Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)761 059 000 euroa
          • 67.  Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)3 000 000 euroa
          • 88.  Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)10 000 000 euroa
          • 89.  Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)129 730 000 euroa
        • 90.  Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot93 539 000 euroa
          • 50.  Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)1 641 000 euroa
          • 51.  Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)45 000 euroa
          • 66.  Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)86 653 000 euroa
          • 68.  Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)4 400 000 euroa
          • 87.  Pääomasijoitus Instex S.A.S.:lle (siirtomääräraha 3 v)300 000 euroa
          • 95.  Kurssivaihtelut (arviomääräraha)500 000 euroa
      • Pääluokka 25

        25.  OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA1 021 644 000 euroa
        • 01.  Ministeriö ja hallinto141 613 000 euroa
          • 01.  Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 677 000 euroa
          • 03.  Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)10 770 000 euroa
          • 05.  Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 535 000 euroa
          • 20.  Erityismenot (arviomääräraha)12 013 000 euroa
          • 21.  Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)2 620 000 euroa
          • 29.  Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)49 810 000 euroa
          • 50.  Avustukset (kiinteä määräraha)14 188 000 euroa
          • 51.  Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)19 000 000 euroa
        • 10.  Tuomioistuimet ja oikeusapu464 803 000 euroa
          • 01.  Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 969 000 euroa
          • 02.  Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)13 624 000 euroa
          • 03.  Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)284 278 000 euroa
          • 04.  Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)81 947 000 euroa
          • 50.  Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)75 985 000 euroa
        • 20.  Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta109 001 000 euroa
          • 01.  Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)108 741 000 euroa
          • 95.  Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha)260 000 euroa
        • 30.  Syyttäjät55 729 000 euroa
          • 01.  Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)55 729 000 euroa
        • 40.  Rangaistusten täytäntöönpano238 639 000 euroa
          • 01.  Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)233 939 000 euroa
          • 74.  Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)4 700 000 euroa
        • 50.  Vaalimenot11 859 000 euroa
          • 20.  Vaalimenot (arviomääräraha)11 859 000 euroa
      • Pääluokka 26

        26.  SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA1 577 005 000 euroa
        • 01.  Hallinto166 793 000 euroa
          • 01.  Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)16 215 000 euroa
          • 04.  Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 194 000 euroa
          • 20.  Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)1 594 000 euroa
          • 24.  EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)13 159 000 euroa
          • 25.  Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)5 500 000 euroa
          • 26.  EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)6 840 000 euroa
          • 29.  Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)120 000 000 euroa
          • 50.  Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)331 000 euroa
          • 66.  Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)960 000 euroa
        • 10.  Poliisitoimi851 522 000 euroa
          • 01.  Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)799 361 000 euroa
          • 02.  Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)44 553 000 euroa
          • 20.  Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)7 608 000 euroa
        • 20.  Rajavartiolaitos276 888 000 euroa
          • 01.  Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)271 888 000 euroa
          • 70.  Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)5 000 000 euroa
        • 30.  Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta80 577 000 euroa
          • 01.  Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)17 529 000 euroa
          • 02.  Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)60 048 000 euroa
          • 20.  Erityismenot (arviomääräraha)3 000 000 euroa
        • 40.  Maahanmuutto201 225 000 euroa
          • 01.  Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)67 198 000 euroa
          • 21.  Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)104 614 000 euroa
          • 22.  Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)2 570 000 euroa
          • 63.  Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)26 843 000 euroa
      • Pääluokka 27

        27.  PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA4 880 751 000 euroa
        • 01.  Puolustuspolitiikka ja hallinto584 831 000 euroa
          • 01.  Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)16 515 000 euroa
          • 21.  Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)2 875 000 euroa
          • 29.  Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)565 441 000 euroa
        • 10.  Sotilaallinen maanpuolustus4 237 181 000 euroa
          • 01.  Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 969 138 000 euroa
          • 18.  Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)783 991 000 euroa
          • 19.  Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)1 479 000 000 euroa
          • 50.  Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)5 052 000 euroa
        • 30.  Sotilaallinen kriisinhallinta58 739 000 euroa
          • 20.  Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)58 729 000 euroa
          • 95.  Kurssivaihtelut (arviomääräraha)10 000 euroa
      • Pääluokka 28

        28.  VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA19 497 163 000 euroa
        • 01.  Hallinto186 535 000 euroa
          • 01.  Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)33 544 000 euroa
          • 20.  Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)345 000 euroa
          • 21.  Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)3 306 000 euroa
          • 25.  Metallirahamenot (arviomääräraha)890 000 euroa
          • 29.  Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)134 000 000 euroa
          • 40.  Valtionavustus rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 2 v)3 000 000 euroa
          • 66.  Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)1 000 000 euroa
          • 69.  Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v)10 450 000 euroa
        • 10.  Verotus ja tulli662 690 000 euroa
          • 01.  Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)432 688 000 euroa
          • 02.  Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)186 252 000 euroa
          • 03.  Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)17 750 000 euroa
          • 63.  Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)3 000 000 euroa
          • 95.  Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)15 000 000 euroa
          • 97.  Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)8 000 000 euroa
        • 20.  Palvelut valtioyhteisölle53 044 000 euroa
          • 01.  Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)28 444 000 euroa
          • 02.  Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)600 000 euroa
          • 03.  Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)1 500 000 euroa
          • 07.  Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)2 000 000 euroa
          • 09.  Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 000 000 euroa
          • 10.  Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)15 000 000 euroa
          • 11.  Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)500 000 euroa
          • 88.  Senaatti-konsernin liikelaitokset— euroa
        • 30.  Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto112 776 000 euroa
          • 01.  Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 932 000 euroa
          • 02.  Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 850 000 euroa
          • 03.  Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 994 000 euroa
          • 04.  Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)7 000 000 euroa
        • 40.  Valtion alue- ja paikallishallinto64 772 000 euroa
          • 01.  Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)64 552 000 euroa
          • 03.  Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)220 000 euroa
        • 50.  Eläkkeet ja korvaukset5 206 483 000 euroa
          • 15.  Eläkkeet (arviomääräraha)4 869 142 000 euroa
          • 16.  Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha)3 925 000 euroa
          • 50.  Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)37 540 000 euroa
          • 63.  Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)275 546 000 euroa
          • 95.  Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)20 330 000 euroa
        • 60.  Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot21 400 000 euroa
          • 02.  Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha)2 500 000 euroa
          • 10.  Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)900 000 euroa
          • 12.  Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha)18 000 000 euroa
        • 70.  Valtionhallinnon kehittäminen59 342 000 euroa
          • 01.  Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)8 700 000 euroa
          • 02.  Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)8 600 000 euroa
          • 05.  Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)1 900 000 euroa
          • 20.  Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)27 662 000 euroa
          • 23.  Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v)4 380 000 euroa
          • 40.  Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)8 100 000 euroa
        • 80.  Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle295 388 000 euroa
          • 30.  Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)190 288 000 euroa
          • 31.  Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)12 000 000 euroa
          • 33.  Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)10 000 000 euroa
          • 34.  Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha)83 100 000 euroa
        • 89.  Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus14 973 000 euroa
          • 30.  Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus (siirtomääräraha 3 v)14 973 000 euroa
        • 90.  Kuntien tukeminen10 078 060 000 euroa
          • 30.  Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)7 697 660 000 euroa
          • 31.  Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)10 400 000 euroa
          • 32.  Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)10 000 000 euroa
          • 35.  Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)2 360 000 000 euroa
        • 91.  Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen260 000 000 euroa
          • 41.  Energiaverotuki (arviomääräraha)260 000 000 euroa
        • 92.  EU ja kansainväliset järjestöt2 460 700 000 euroa
          • 03.  Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 397 000 euroa
          • 20.  Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)2 500 000 euroa
          • 40.  Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)12 950 000 euroa
          • 60.  Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)9 174 000 euroa
          • 67.  Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)170 000 euroa
          • 68.  Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)14 509 000 euroa
          • 69.  Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)2 417 000 000 euroa
          • 95.  Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha)1 000 000 euroa
        • 99.  Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot21 000 000 euroa
          • 95.  Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)300 000 euroa
          • 96.  Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)2 000 000 euroa
          • 97.  Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)300 000 euroa
          • 98.  Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)18 400 000 euroa
      • Pääluokka 29

        29.  OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA7 172 017 000 euroa
        • 01.  Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot311 126 000 euroa
          • 01.  Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)17 726 000 euroa
          • 02.  Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)64 729 000 euroa
          • 03.  Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 013 000 euroa
          • 21.  Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)3 161 000 euroa
          • 29.  Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)34 000 000 euroa
          • 30.  Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v)14 500 000 euroa
          • 50.  Eräät avustukset (kiinteä määräraha)1 577 000 euroa
          • 51.  Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)3 680 000 euroa
          • 52.  Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)116 984 000 euroa
          • 53.  Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)47 510 000 euroa
          • 66.  Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)2 246 000 euroa
        • 10.  Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö841 961 000 euroa
          • 01.  Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)42 256 000 euroa
          • 20.  Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)156 815 000 euroa
          • 30.  Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)471 179 000 euroa
          • 31.  Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)162 993 000 euroa
          • 51.  Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)8 718 000 euroa
        • 20.  Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus1 191 829 000 euroa
          • 01.  Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 432 000 euroa
          • 21.  Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)19 006 000 euroa
          • 30.  Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)965 952 000 euroa
          • 35.  Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)198 439 000 euroa
        • 40.  Korkeakouluopetus ja tutkimus3 360 615 000 euroa
          • 01.  Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)11 972 000 euroa
          • 02.  Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 933 000 euroa
          • 03.  Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 431 000 euroa
          • 04.  Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 679 000 euroa
          • 20.  Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)25 989 000 euroa
          • 50.  Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)1 893 903 000 euroa
          • 51.  Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)353 744 000 euroa
          • 53.  Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)76 261 000 euroa
          • 54.  Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)55 631 000 euroa
          • 55.  Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)896 993 000 euroa
          • 66.  Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)20 079 000 euroa
        • 70.  Opintotuki643 411 000 euroa
          • 01.  Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)647 000 euroa
          • 52.  Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)99 200 000 euroa
          • 55.  Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)458 600 000 euroa
          • 57.  Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)36 164 000 euroa
          • 59.  Koulumatkatuki (arviomääräraha)48 800 000 euroa
        • 80.  Taide ja kulttuuri581 152 000 euroa
          • 01.  Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 268 000 euroa
          • 03.  Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 103 000 euroa
          • 04.  Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)22 314 000 euroa
          • 05.  Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 510 000 euroa
          • 06.  Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 307 000 euroa
          • 16.  Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)19 619 000 euroa
          • 20.  Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)16 886 000 euroa
          • 30.  Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)5 826 000 euroa
          • 31.  Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)129 197 000 euroa
          • 34.  Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)88 583 000 euroa
          • 40.  Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)252 000 euroa
          • 41.  Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)26 648 000 euroa
          • 50.  Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)14 689 000 euroa
          • 51.  Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)17 460 000 euroa
          • 52.  Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)190 275 000 euroa
          • 53.  Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)23 337 000 euroa
          • 55.  Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)1 950 000 euroa
          • 72.  Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)989 000 euroa
          • 75.  Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)3 899 000 euroa
          • 95.  Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)40 000 euroa
        • 90.  Liikuntatoimi160 820 000 euroa
          • 30.  Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v)5 000 000 euroa
          • 50.  Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)108 944 000 euroa
          • 52.  Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ja eräisiin avustuksiin (kiinteä määräraha)40 676 000 euroa
          • 56.  Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)6 200 000 euroa
        • 91.  Nuorisotyö81 103 000 euroa
          • 50.  Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)39 220 000 euroa
          • 51.  Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)32 112 000 euroa
          • 52.  Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)9 771 000 euroa
      • Pääluokka 30

        30.  MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA2 749 065 000 euroa
        • 01.  Hallinto ja tutkimus146 862 000 euroa
          • 01.  Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)23 410 000 euroa
          • 05.  Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)79 178 000 euroa
          • 22.  Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)10 943 000 euroa
          • 23.  Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)1 240 000 euroa
          • 29.  Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)27 652 000 euroa
          • 66.  Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)4 439 000 euroa
        • 10.  Maaseudun kehittäminen422 107 000 euroa
          • 40.  Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)65 250 000 euroa
          • 41.  Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)15 000 000 euroa
          • 42.  Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)31 300 000 euroa
          • 43.  Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)65 000 000 euroa
          • 50.  Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)5 326 000 euroa
          • 51.  Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)1 843 000 euroa
          • 54.  Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)39 892 000 euroa
          • 55.  Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)4 105 000 euroa
          • 63.  Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)12 300 000 euroa
          • 64.  EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)182 091 000 euroa
        • 20.  Maa- ja elintarviketalous1 893 140 000 euroa
          • 01.  Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)83 642 000 euroa
          • 20.  Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)5 948 000 euroa
          • 40.  Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)332 000 000 euroa
          • 41.  EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)516 900 000 euroa
          • 43.  Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)314 190 000 euroa
          • 44.  Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)617 764 000 euroa
          • 46.  EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)10 910 000 euroa
          • 47.  Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)4 269 000 euroa
          • 48.  Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)1 000 000 euroa
          • 60.  Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)400 000 euroa
          • 62.  Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)6 117 000 euroa
        • 40.  Luonnonvaratalous230 628 000 euroa
          • 20.  Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)3 300 000 euroa
          • 21.  Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)14 259 000 euroa
          • 22.  Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)32 652 000 euroa
          • 31.  Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)8 636 000 euroa
          • 40.  Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)1 745 000 euroa
          • 41.  Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)5 600 000 euroa
          • 42.  Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)11 250 000 euroa
          • 44.  Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)55 030 000 euroa
          • 45.  Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)8 027 000 euroa
          • 46.  Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)42 171 000 euroa
          • 47.  Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)1 360 000 euroa
          • 50.  Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)13 878 000 euroa
          • 51.  Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)9 700 000 euroa
          • 53.  Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)1 132 000 euroa
          • 62.  Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)21 888 000 euroa
        • 64.  Metsähallitus8 265 000 euroa
          • 50.  Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)8 265 000 euroa
        • 70.  Maanmittaus ja tietovarannot48 063 000 euroa
          • 01.  Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)45 063 000 euroa
          • 40.  Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)3 000 000 euroa
      • Pääluokka 31

        31.  LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA3 560 312 000 euroa
        • 01.  Hallinto ja toimialan yhteiset menot680 441 000 euroa
          • 01.  Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)14 602 000 euroa
          • 02.  Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)80 683 000 euroa
          • 03.  Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)54 385 000 euroa
          • 04.  Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)47 528 000 euroa
          • 29.  Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)483 243 000 euroa
        • 10.  Liikenne- ja viestintäverkot2 085 984 000 euroa
          • 20.  Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)1 382 654 000 euroa
          • 30.  Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)67 658 000 euroa
          • 31.  Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)60 150 000 euroa
          • 76.  Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)34 997 000 euroa
          • 77.  Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)431 725 000 euroa
          • 79.  Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)108 800 000 euroa
        • 20.  Liikenteen ja viestinnän palvelut793 887 000 euroa
          • 43.  Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)88 000 000 euroa
          • 50.  Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)5 000 000 euroa
          • 51.  Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)18 741 000 euroa
          • 54.  Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)19 136 000 euroa
          • 55.  Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)119 724 000 euroa
          • 60.  Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)543 286 000 euroa
      • Pääluokka 32

        32.  TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA3 881 867 000 euroa
        • 01.  Hallinto831 849 000 euroa
          • 01.  Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)38 668 000 euroa
          • 02.  Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)185 801 000 euroa
          • 03.  Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)209 411 000 euroa
          • 04.  Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)32 864 000 euroa
          • 05.  Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)101 504 000 euroa
          • 06.  Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)18 361 000 euroa
          • 07.  Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)9 157 000 euroa
          • 08.  Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)21 857 000 euroa
          • 09.  Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 758 000 euroa
          • 20.  Siviilipalvelus (arviomääräraha)4 939 000 euroa
          • 29.  Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)57 072 000 euroa
          • 40.  Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)6 291 000 euroa
          • 41.  Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)4 400 000 euroa
          • 49.  Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)109 303 000 euroa
          • 50.  Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)1 222 000 euroa
          • 51.  Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)2 572 000 euroa
          • 53.  Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)400 000 euroa
          • 54.  Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)3 000 000 euroa
          • 66.  Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)17 219 000 euroa
          • 95.  Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)50 000 euroa
        • 20.  Uudistuminen ja vähähiilisyys1 298 158 000 euroa
          • 20.  Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)3 420 000 euroa
          • 40.  Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)516 318 000 euroa
          • 41.  Energiatuki (arviomääräraha)101 250 000 euroa
          • 42.  Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)1 000 000 euroa
          • 43.  Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)64 200 000 euroa
          • 44.  Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)1 000 000 euroa
          • 45.  LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)5 532 000 euroa
          • 46.  Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)15 685 000 euroa
          • 47.  Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)8 000 000 euroa
          • 48.  Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)282 803 000 euroa
          • 49.  Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)4 150 000 euroa
          • 83.  Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)282 800 000 euroa
          • 87.  Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)12 000 000 euroa
        • 30.  Työllisyys ja yrittäjyys972 822 000 euroa
          • 31.  Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha)10 000 000 euroa
          • 40.  Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)52 000 000 euroa
          • 42.  Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)92 378 000 euroa
          • 44.  Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)6 000 000 euroa
          • 46.  Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)121 000 000 euroa
          • 51.  Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)276 306 000 euroa
          • 52.  Palkkaturva (arviomääräraha)32 000 000 euroa
          • 64.  EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)378 638 000 euroa
          • 95.  Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)4 500 000 euroa
        • 40.  Yritysten erityisrahoitus598 987 000 euroa
          • 42.  Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)700 000 euroa
          • 47.  Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)189 928 000 euroa
          • 48.  Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)83 200 000 euroa
          • 60.  Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)20 000 euroa
          • 82.  Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)10 000 euroa
          • 87.  Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)300 000 000 euroa
          • 89.  Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)19 100 000 euroa
          • 95.  Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)6 029 000 euroa
        • 50.  Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen180 051 000 euroa
          • 03.  Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)8 891 000 euroa
          • 30.  Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)171 160 000 euroa
      • Pääluokka 33

        33.  SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA17 738 540 000 euroa
        • 01.  Hallinto122 877 000 euroa
          • 01.  Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)36 018 000 euroa
          • 04.  Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)980 000 euroa
          • 05.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 848 000 euroa
          • 06.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)20 155 000 euroa
          • 07.  Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)8 714 000 euroa
          • 25.  Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v)30 400 000 euroa
          • 29.  Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)19 500 000 euroa
          • 66.  Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)5 262 000 euroa
        • 02.  Valvonta82 367 000 euroa
          • 03.  Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)14 794 000 euroa
          • 05.  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)14 272 000 euroa
          • 06.  Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 351 000 euroa
          • 07.  Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 909 000 euroa
          • 08.  Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 200 000 euroa
          • 09.  Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v)5 000 000 euroa
          • 20.  Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)11 841 000 euroa
        • 03.  Tutkimus- ja kehittämistoiminta136 656 000 euroa
          • 04.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)62 072 000 euroa
          • 25.  Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)6 500 000 euroa
          • 31.  Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)24 000 000 euroa
          • 50.  Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)29 042 000 euroa
          • 63.  Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)7 042 000 euroa
          • 87.  Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 3 v)8 000 000 euroa
        • 10.  Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut4 500 057 000 euroa
          • 50.  Perhe-etuudet (arviomääräraha)1 596 500 000 euroa
          • 53.  Sotilasavustus (arviomääräraha)16 500 000 euroa
          • 54.  Asumistuki (arviomääräraha)1 580 400 000 euroa
          • 56.  Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)56 500 000 euroa
          • 57.  Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)768 800 000 euroa
          • 60.  Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)481 357 000 euroa
        • 20.  Työttömyysturva2 872 649 000 euroa
          • 31.  Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)28 366 000 euroa
          • 50.  Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)1 037 490 000 euroa
          • 52.  Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)1 802 990 000 euroa
          • 55.  Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)3 803 000 euroa
        • 30.  Sairausvakuutus2 185 300 000 euroa
          • 60.  Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)2 185 300 000 euroa
        • 40.  Eläkkeet5 044 200 000 euroa
          • 50.  Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)58 400 000 euroa
          • 51.  Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)737 500 000 euroa
          • 52.  Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)418 000 000 euroa
          • 53.  Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)13 900 000 euroa
          • 54.  Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)13 400 000 euroa
          • 60.  Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)3 803 000 000 euroa
        • 50.  Veteraanien tukeminen241 334 000 euroa
          • 30.  Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)1 050 000 euroa
          • 50.  Rintamalisät (arviomääräraha)9 900 000 euroa
          • 51.  Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)48 600 000 euroa
          • 52.  Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)16 000 000 euroa
          • 53.  Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)2 080 000 euroa
          • 54.  Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)16 000 euroa
          • 55.  Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)1 260 000 euroa
          • 56.  Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)30 400 000 euroa
          • 57.  Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)8 000 euroa
          • 58.  Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha)132 020 000 euroa
        • 60.  Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto2 014 497 000 euroa
          • 30.  Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)350 000 euroa
          • 31.  Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)2 800 000 euroa
          • 32.  Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)25 000 000 euroa
          • 33.  Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)96 000 000 euroa
          • 34.  Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)15 200 000 euroa
          • 35.  Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)65 800 000 euroa
          • 36.  Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)562 000 euroa
          • 37.  Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)2 000 000 euroa
          • 38.  Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)1 615 000 000 euroa
          • 39.  Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)128 300 000 euroa
          • 40.  Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)27 835 000 euroa
          • 52.  Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)25 550 000 euroa
          • 63.  Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)3 000 000 euroa
          • 64.  Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)7 100 000 euroa
        • 70.  Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen37 773 000 euroa
          • 20.  Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)30 940 000 euroa
          • 21.  Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)545 000 euroa
          • 22.  Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)460 000 euroa
          • 50.  Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)2 000 000 euroa
          • 51.  Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)2 900 000 euroa
          • 52.  Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)928 000 euroa
        • 80.  Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta138 390 000 euroa
          • 40.  Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)117 000 000 euroa
          • 41.  Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)1 900 000 euroa
          • 42.  Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)350 000 euroa
          • 50.  Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v)19 140 000 euroa
        • 90.  Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen362 440 000 euroa
          • 50.  Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)362 440 000 euroa
      • Pääluokka 35

        35.  YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA325 382 000 euroa
        • 01.  Ympäristöhallinnon toimintamenot71 403 000 euroa
          • 01.  Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)35 163 000 euroa
          • 04.  Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)23 975 000 euroa
          • 29.  Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)9 435 000 euroa
          • 65.  Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)2 830 000 euroa
        • 10.  Ympäristön- ja luonnonsuojelu213 576 000 euroa
          • 20.  Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)1 900 000 euroa
          • 21.  Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)38 340 000 euroa
          • 22.  Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)24 435 000 euroa
          • 52.  Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)67 942 000 euroa
          • 60.  Siirto Öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)4 000 000 euroa
          • 61.  Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)19 067 000 euroa
          • 63.  Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)56 130 000 euroa
          • 66.  Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)1 762 000 euroa
        • 20.  Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen40 403 000 euroa
          • 01.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 163 000 euroa
          • 04.  Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)7 300 000 euroa
          • 30.  Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)750 000 euroa
          • 32.  Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 300 000 euroa
          • 52.  Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)5 500 000 euroa
          • 55.  Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)6 250 000 euroa
          • 56.  Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)9 440 000 euroa
          • 60.  Siirto Valtion asuntorahastoon— euroa
          • 64.  Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)1 700 000 euroa
      • Pääluokka 36

        36.  VALTIONVELAN KOROT764 510 000 euroa
        • 01.  Valtionvelan korko755 000 000 euroa
          • 90.  Valtionvelan korko (arviomääräraha)755 000 000 euroa
        • 09.  Muut menot valtionvelasta9 510 000 euroa
          • 20.  Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)9 510 000 euroa
      • Määrärahojen kokonaismäärä: 65 245 253 000 euroa

    YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

    YLEISET MÄÄRÄYKSET

    Brutto- ja nettobudjetointi

    Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä. 

    Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 

    1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 

    2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot; 

    3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 

    4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet; 

    5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle; 

    6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. 

    Viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina voidaan nettobudjetoida seuraavat tulot vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa:  

    1) toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksessa mainitut virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin;  

    2) viraston tai laitoksen saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset;  

    3) viraston tai laitoksen saamat korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä;  

    4) viraston tai laitoksen saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten;  

    5) virastolle tai laitokselle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista;  

    6) myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa kuitenkaan nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa. 

    Jos viraston tai laitoksen toimintamenomomentille on momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, tai jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen erotus on otettu nettomääräisenä tuloarviona tulomomentille, kuuluvat nettobudjetoinnin piiriin kaikki viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat, toimintamenomomentin vakiosisällön kuvauksen ja momentin perusteluiden päätösosan mukaiset menot. Nettobudjetoitavia tuloja ja menoja ovat tällöin muun muassa: 

    1) valtion maksuperustelain (150/1992) tai vastaavien erityislakien mukaista maksullista toimintaa harjoittavan viraston toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 

    2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yhteisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat menot; 

    3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot; 

    4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja testamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saatavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole viraston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista määristä; ja 

    5) valtion sisäiset palvelumaksut (esimerkiksi maksut palvelukeskuksille). 

    Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvistä tuloista vain osa on budjetoitu toimintamenomomentille, jolle on momentin perusteluiden päätösosassa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot momentille on nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaavasti, jos nettobudjetoitu tulomomentti sisältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asianomaisen tulomomentin perusteluiden päätösosassa yksilöity, mitkä menot momentille on nettoutettu taikka mitä menoja ei sille ole nettoutettu. 

    Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, veronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettobudjetoinnin kohteena eivät voi olla siirtomenot tai niiden palautukset lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. 

    Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosisällön mukaiset menot. 

    Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai momenttiperusteluissa. 

    Menomomentteja koskevat yleiset määräykset

    Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. 

    Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien numerotunnukset): 

    1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia, 

    2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta, 

    3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja 

    4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten valtionvelan hoitomenot. 

    Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin. 

    Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. 

    Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti toimintamenomomenteille (01—14). Muun momentin määrärahaa saadaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen virastoihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärästä ilmaistuna henkilötyövuosina on maininta momentin perustelujen päätösosassa. Milloin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liittyviin sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin ja muihin henkilösivumenoihin. Määrärahaan, jota käytetään palkkoihin, voidaan nettobudjetoida palkkoihin liittyvät virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta. 

    Momentin määrärahaa saa käyttää myös kyseiseen toimintaan liittyvien tavanomaisten ennakkomaksujen maksamiseen. 

    Menojen ja tulojen kohdentaminen varainhoitovuoteen kuuluviksi

    Määrärahaa saa käyttää vain momentille sovellettavan kohdentamisperusteen mukaan varainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin. 

    Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrärahat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä säädetyillä perusteilla. 

    Vakiosisältöiset menomomentit

    Toimintamenomomenteille ja momenteille 29, 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. momentin perusteluissa. Toimintamenomomentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toimintamenot on nettobudjetoinnin johdosta budjetoitu osittain tai kokonaan tulopuolelle osaksi nettotuloarviota. 

    Määrärahoja käytettäessä momenttien perustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensisijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Vakiosisältöisten käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan ”myös”-sanalla. 

    Toimintamenomäärärahat

    Viraston toiminnasta aiheutuvat menot budjetoidaan yhtenä määrärahana menomomenteille 01—14. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuviin palkkausmenoihin ja muihin kulutusmenoihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin. 

    Virastot ja laitokset voivat ilman niille talousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoiltaan ja laajuudeltaan viraston tai laitoksen talouteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopimuksia ja sitoumuksia, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina. Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimerkiksi vuokria ja tarvehankintoja. 

    Erillisinä menojen laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit. Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toisin määrätty. 

    Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta määrärahaa, kuten rakennerahasto-ohjelmien määrärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksymien ja osarahoittamien hankkeiden rahoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. 

    Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työntekijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiysloman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille nettobudjetoidaan viraston saamat kohdassa ”Brutto- ja nettobudjetointi” tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saamat vakuutus- ja vahingonkorvaukset, viraston saamat tulot sen toimitilojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten sekä virastolle maksetut korvaukset korkeakouluharjoittelijoista ja siviilipalvelusvelvollisista. 

    Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. 

    Menojen laadun mukaiset momentit
    Kulutusmenot (01—29)

    Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. 

    Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmien vaatima tekninen apu. 

    Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti: 

    a) toimintamenomomentteja (numerotunnus 01—14) ja 

    b) muita kulutusmenomomentteja työsopimussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin määrätty sekä 

    c) valtion virkamieslain mukaan valtioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia. 

    Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksia ei saa maksaa muilta kuin toimintamenomomenteilta.  

    15—17. Eläkkeet

    Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset. 

    18—19. Puolustusmateriaalin hankkiminen

    Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä viraston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa. 

    29. Arvonlisäveromenot

    Määrärahaa saa käyttää pääluokassa 21 eduskunta ja pääluokassa 22 tasavallan presidentti tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä muissa pääluokissa valtioneuvoston ja ministeriöiden hallinnonalojen muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten virastojen ja laitosten tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. 

    Jos menoa, johon liittyvä arvonlisävero maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromenomäärärahasta, vastaan saadaan tuloa (kuten maksullinen toiminta, EU- ja muu yhteisrahoitus), tulon arvonlisäveromenoa vastaava osuus tuloutetaan momentille 12.39.10 Muut sekalaiset tulot. Valtion viraston tai laitoksen arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä arvonlisäverolain mukaan suoritettava vero tuloutetaan kuitenkin momentille 11.04.01 Arvonlisävero. 

    Valtion kulutus- ja investointimenot (momentit 01—28 ja 70—79) on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 

    Siirtomenot (30—69)

    Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteuttamista. Siirtomenomomenteilta maksettavat kulutus- ja investointimenot budjetoidaan arvonlisäverollisina. 

    Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mukaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihin siirtoihin. 

    Momenteille 30—69 on budjetoitu korvaukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. 

    Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanvaraiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille. 

    30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.

    Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhtymille suoritettavat valtionavut sekä siirrot Ahvenanmaan maakunnalle. 

    40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle

    Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. 

    50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille

    Momenteille on merkitty siirrot kotitalouksille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. 

    60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle

    Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle. 

    61—65. EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan

    Momenteille on merkitty sellaiset erittelemättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. EU:n osallistuminen rakennerahasto-ohjelmiin sekä vastaava valtion rahoitus on merkitty momentille 32.30.64. 

    66—69. Siirrot EU:lle ja ulkomaille

    Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksut ja muut sellaiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avustuksina kolmansille tahoille. 

    Sijoitusmenot (70—89)

    Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto. 

    Reaalisijoitukset (70—79)

    Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty momenteille 70—73. Talonrakennukset on merkitty momenteille 74—75 ja muut rakennustyöt momenteille 77—79. Maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76. 

    70—73. Kaluston hankinta

    Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (01—14), on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. 

    Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuksellinen hankintamenettely) voidaan momentilla erikseen määriteltävän kaluston hankintamenot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin. 

    74—75. Talonrakennukset

    Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeellisiin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin rakentamismenoihin. Perusparannuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 

    Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustannusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspäätöksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. 

    76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt

    Momentille on merkitty maa-alueiden, rakennusten ja kiinteistöjen ostomenot. 

    77—79. Maa- ja vesirakennukset

    Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten muista valtion rakennustöistä kuin talonrakennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällaisia töitä voivat olla esim. maanteiden, rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomomentille. 

    Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89)
    80—86. Valtion varoista myönnettävät lainat

    Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat. 

    87—89. Muut finanssisijoitukset

    Momenteille on merkitty osakkeiden ja muiden arvopapereiden ostomenot sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset. 

    Muut menot (90—99)

    Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot. 

    90—92. Valtionvelan korot

    Momenteille on merkitty valtionvelan korot. 

    93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

    Momenteille on merkitty valtionvelan nettokuoletukset, pääomatappiot ja emissiotappiot nettoutettuina. 

    95—99. Muut ja erittelemättömät menot

    Momenteille on merkitty edellä luokittelemattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot. 

    TULOARVIOT

    Osasto 11VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

    01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
    01.Ansio- ja pääomatuloverot
    Momentille arvioidaan kertyvän 9 712 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    02.Yhteisövero
    Momentille arvioidaan kertyvän 3 213 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    03.Korkotulojen lähdevero
    Momentille arvioidaan kertyvän 31 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    04.Perintö- ja lahjavero
    Momentille arvioidaan kertyvän 846 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
    01.Arvonlisävero
    Momentille arvioidaan kertyvän 20 209 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella, sekä valtion virastojen ja laitosten arvonlisäverollisten suoritteiden myynnistä saatavat tulot, jotka kirjataan suoriteperusteisesti. 
    02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
    Momentille arvioidaan kertyvän 829 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    03.Apteekkivero
    Momentille arvioidaan kertyvän 197 700 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena, pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    08.Valmisteverot
    01.Tupakkavero
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 132 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    04.Alkoholijuomavero
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 393 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    05.Virvoitusjuomavero
    Momentille arvioidaan kertyvän 182 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    07.Energiaverot
    Momentille arvioidaan kertyvän 4 158 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    08.Eräiden juomapakkausten valmistevero
    Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    10.Muut verot
    03.Autovero
    Momentille arvioidaan kertyvän 795 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    05.Varainsiirtovero
    Momentille arvioidaan kertyvän 780 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    06.Arpajaisvero
    Momentille arvioidaan kertyvän 90 700 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    07.Ajoneuvovero
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 143 000 000 euroa. 
    08.Jätevero
    Momentille arvioidaan kertyvän 8 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    19.Muut veronluonteiset tulot
    04.Eräät viestinnän maksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 43 181 000 euroa. 
    05.Eräät liikenteen maksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 24 503 000 euroa. 
    06.Väylämaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 48 100 000 euroa. 
    09.Muut verotulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 10 455 000 euroa. 
    10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu
    Momentille arvioidaan kertyvän 4 040 000 euroa. 
    11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 3 397 000 euroa. 
    12.Säteilytoimintavero
    Momentille arvioidaan kertyvän 2 550 000 euroa. 

    Osasto 12SEKALAISET TULOT

    23.Valtioneuvoston kanslia
    99.Valtioneuvoston kanslian muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 50 000 euroa. 
    24.Ulkoministeriön hallinnonala
    20.Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen vuokratulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 987 000 euroa. 
    99.Ulkoministeriön hallinnonalan tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 20 814 000 euroa. 
    25.Oikeusministeriön hallinnonala
    10.Tuomioistuintulot
    Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 44 900 000 euroa.  
    Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myyntisaamisten poistot. 
    15.Yleisen edunvalvonnan tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 29 000 000 euroa. 
    20.Ulosottomaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 74 000 000 euroa. 
    21.Korot ulosoton säilytettävänä olevista varoista
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 euroa. 
    99.Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 2 750 000 euroa. 
    26.Sisäministeriön hallinnonala
    98.EU:lta saatavat tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 28 814 000 euroa. 
    Momentille tuloutetaan Euroopan unionin  
    1) rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston maksut ja korvaukset 
    2) rahoitusohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston raja- ja viisumirahoitusvälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston maksut ja korvaukset Suomelle. 
    Tulot budjetoidaan maksuperusteisena. 
    99.Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 950 000 euroa. 
    27.Puolustusministeriön hallinnonala
    20.Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista
    Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 18 000 euroa. 
    Momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin. 
    99.Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 3 013 000 euroa. 
    28.Valtiovarainministeriön hallinnonala
    11.Kuntien osuudet verotuskustannuksista
    Momentille arvioidaan kertyvän 131 128 000 euroa. 
    12.Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
    Momentille arvioidaan kertyvän 25 234 000 euroa. 
    13.Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista
    Momentille arvioidaan kertyvän 14 419 000 euroa. 
    20.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen eräät tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 11 440 000 euroa. 
    50.Siirto valtion eläkerahastosta
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 944 443 000 euroa. 
    Siirron kuukausittaisen määrän päättää Valtion Eläkerahasto. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
    51.Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset
    Momentille arvioidaan kertyvän 275 546 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
    52.Vakuutusmaksuja vastaavat maksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 18 095 000 euroa. 
    60.Työturvallisuusmaksu
    Momentille arvioidaan kertyvän 900 000 euroa. 
    92.Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot
    Momentille arvioidaan kertyvän 42 000 000 euroa. 
    93.Euroopan unionilta saatavat tulot matkamenojen korvaamiseen
    Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 euroa. 
    99.Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
    29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
    70.Opintotukitoiminnan tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000 euroa. 
    88.Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista
    Momentille arvioidaan kertyvän 414 700 000 euroa. 
    99.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
    30.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
    01.EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 536 970 000 euroa. 
    Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna tekemät maksupäätökset. 
    02.Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
    Momentille arvioidaan kertyvän 370 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
    03.Elinkeinokalatalouden kehittämiseen saatavat tulot EU:lta
    Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
    04.EU:lta saatavat muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 340 000 euroa. 
    20.Maa- ja metsätalousministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
    Momentille arvioidaan kertyvän 29 600 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
    40.Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 3 300 000 euroa. 
    41.Tenojoen kalastuslupamaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 620 000 euroa. 
    42.Hirvieläinten metsästysmaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 5 600 000 euroa. 
    44.Kalastonhoitomaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 8 900 000 euroa. 
    45.Riistanhoitomaksut
    Momentille arvioidaan kertyvän 11 753 000 euroa. 
    99.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 euroa. 
    31.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
    10.Hallinnonalan virastojen tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 52 542 000 euroa. 
    EU:n suoran tuen tuloutukset budjetoidaan maksuperusteisena. 
    Momentille budjetoidaan myös tulot, joita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat liikenteen harjoittajilta käyttöoikeussopimuksella järjestämästään linja-autoliikenteestä. 
    99.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 850 000 euroa. 
    32.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
    20.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 2 650 000 euroa. 
    31.Palkkaturvamaksujen palautukset
    Momentille arvioidaan kertyvän 31 770 000 euroa. 
    50.EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavat tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. 
    99.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 311 900 000 euroa. 
    33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
    02.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 600 000 euroa. 
    03.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 euroa. 
    90.Sosiaali- ja terveysministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotosta
    Momentille arvioidaan kertyvän 433 000 000 euroa. 
    98.Valtionapujen palautukset
    Momentille arvioidaan kertyvän 163 200 000 euroa. 
    99.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 4 050 000 euroa. 
    35.Ympäristöministeriön hallinnonala
    10.Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
    Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 euroa. 
    20.Siirto Valtion asuntorahastosta
    Momentille siirretään 2 500 000 euroa. 
    99.Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 euroa. 
    39.Muut sekalaiset tulot
    01.Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista
    Momentille arvioidaan kertyvän 167 000 000 euroa. 
    02.Verotukseen liittyvät korkotulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 79 000 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.  
    04.Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
    Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000 euroa. 
    10.Muut sekalaiset tulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000 euroa. 

    Osasto 13KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET

    01.Korkotulot
    04.Korot valtion lainoista liikelaitoksille
    Momentille arvioidaan kertyvän 3 700 000 euroa. 
    05.Korot muista lainoista
    Momentille arvioidaan kertyvän 23 111 000 euroa. 
    07.Korot talletuksista
    Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 euroa. 
    09.Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen ja valtion muille eläkelaitoksille maksamien ennakoiden korkotulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 20 330 000 euroa. 
    Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena. 
    03.Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
    01.Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
    Momentille arvioidaan kertyvän 2 417 425 000 euroa. 
    04.Osuus valtion rahalaitosten voitosta
    01.Osuus Suomen Pankin voitosta
    Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 euroa. 
    05.Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
    01.Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
    Momentille arvioidaan kertyvän 155 000 000 euroa. 

    Osasto 15LAINAT

    01.Valtiolle takaisin maksettavat lainat
    02.Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
    Momentille arvioidaan kertyvän 18 300 000 euroa. 
    04.Muiden lainojen lyhennykset
    Momentille arvioidaan kertyvän 124 846 000 euroa. 
    03.Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
    01.Nettolainanotto ja velanhallinta
    Momentille merkitään nettotuloa 11 742 718 000 euroa. 
    Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot, pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. 
    Momentille kertyviä tuloja saa käyttää: 
    1) valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen maksamiseen 
    2) valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvien menojen maksamiseen. 

    MÄÄRÄRAHAT

    Pääluokka 21EDUSKUNTA

    01.Kansanedustajat
    01.Kansanedustajien toimintamenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 22 222 000 euroa. 
    10.Eduskunnan kanslia
    01.Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 58 001 000 euroa. 
    29.Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
    51.Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 5 190 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää kansliatoimikunnan ns. ryhmäkansliamallia koskevien päätösten (4.3.2015 § 3 ja 7.3.2019 § 19) mukaisen tuen maksamiseen niille eduskuntaryhmille, joiden kansanedustajien avustajat ovat siirtyneet ryhmäkanslioiden palvelukseen. 
    Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkentavia ohjeita ryhmäkansliamalliin liittyvän tuen suuruudesta, siirtymisen ehdoista ja ajankohdista sekä muista malliin liittyvistä periaatteista. 
    70.Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää tietohallinnon uusien tai nykyisiä sovelluksia korvaavien kehittämishankkeiden maksamiseen sekä tietohallinnon palvelin- ja laitehankintoihin. 
    20.Eduskunnan oikeusasiamies
    01.Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 7 517 000 euroa. 
    30.Ulkopoliittinen instituutti
    01.Ulkopoliittisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 701 000 euroa. 
    29.Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 210 000 euroa. 
    40.Valtiontalouden tarkastusvirasto
    01.Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 16 554 000 euroa. 
    29.Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 650 000 euroa. 
    90.Eduskunnan muut menot
    50.Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukeminen (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 4 510 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää eduskuntaryhmistä annetun lain (979/2012) mukaisen tuen maksamiseen ryhmien toiminnalle välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmien toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. 
    Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa määrärahan käyttöperiaatteita koskevia tarkentavia ohjeita.  

    Pääluokka 22TASAVALLAN PRESIDENTTI

    01.Tasavallan presidentti
    01.Tasavallan presidentin palkkio (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 126 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (1152/2011) 1 §:n mukaisen tasavallan presidentin palkkion maksamiseen. 
    02.Tasavallan presidentin kanslia
    01.Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 585 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) tasavallan presidentin järjestämistä tilaisuuksista tai muusta tasavallan presidentin toiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) tasavallan presidentin kanslian hallussa olevien valtion antiikki- ja taide-esineiden kunnossapidosta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) Kultarannan huvilatilan puutarha- ja viljelytoiminnasta aiheutuvien tarpeellisten ja välttämättömien menojen maksamiseen sekä Kultarannan vesialueen osakaskunnan toiminnasta kanslialle aiheutuviin menoihin. 
    Momentille nettobudjetoidaan Kultarannan yhteisen vesialueen osakaskunnan osakkailleen jakamat tuotot sekä Kultarannan ja Mäntyniemen puisto- ja metsäalueiden metsänhoidollisiin toimenpiteisiin liittyvät puunmyyntitulot. 
    02.Entisten tasavallan presidenttien menot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (40/1994) 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    20.Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 2 550 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) tasavallan presidentin ulkomaille suuntautuvista vierailuista ja matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) Suomeen suuntautuvista vierailuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) näihin vierailuihin ja matkoihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
    29.Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
    75.Perusparannukset (siirtomääräraha 5 v)
    Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Presidentinlinnan, Mäntyniemen virka-asunnon ja sitä ympäröivän puiston sekä Helsingin Mariankatu 1:n toimisto- ja huoltorakennuksen tarpeellisiin peruskorjauksiin ja -parannuksiin 
    2) Kultarannan huvilatilan rakennusten ja puiston peruskorjauksiin ja -parannuksiin sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen 
    3) kyseisten hankkeiden valmistelun, suunnittelun ja toteuttamisen kanslian varsinaiselle toiminnalle aiheuttamiin lisäkustannuksiin. 

    Pääluokka 23VALTIONEUVOSTON KANSLIA

    01.Hallinto
    01.Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 135 094 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää myös talousneuvostosta, ruotsinkielenlautakunnasta, arvonimilautakunnasta, lainsäädännön arviointineuvostosta tai muista vastaavista lautakunnista aiheutuviin kuluihin. 
    02.Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 11 473 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ministereiden, poliittisten valtiosihteerien ja ministereiden erityisavustajien palkkausmenoihin 
    2) valtion virkamieslain 44 a §:n mukaisiin säännöllisen työajan palkkausta vastaaviin korvauksiin. 
    03.Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 990 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen 
    2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni ei maksa korvauksia 
    3) enintään 240 000 euroa enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen valtioneuvoston kansliaan Euroopan unionia koskevien valtioneuvoston horisontaalisten asioiden hoitamiseen liittyviin tehtäviin.  
    22.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 10 793 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaan  
    2) selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 
    3) valtionavustusten maksamiseen tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille. 
    Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan valtioneuvoston kanslian henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    Momentille saa nettobudjetoida virastolle työnantajana maksetut tulot. 
    25.Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta aiheutuviin hankintoihin ja selvityksiin sekä toimenpiteiden koordinointiin, edistämiseen ja muihin vastaaviin menoihin 
    2) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen toimenpideohjelman ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin.  
    29.Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. 
    10.Omistajaohjaus
    88.Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 355 700 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa sekä ilman osakemerkintää tehtävään valtion kokonaan omistamien yhtiöiden oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen, kuten sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävään sijoitukseen 
    2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 
    3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton 
    4) valtioenemmistöisten yhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden rahoitusaseman turvaamista varten toteutettaviin järjestelyihin lainoilla, joilla ei ole eräpäivää ja joilta ei vaadita vakuutta, mukaan lukien IFRS-tilinpäätöksessä oman pääoman ehtoisiksi katsottavat velkakirjalainat sekä pääomalainat ja muut vastaavat lainajärjestelyt.  
    20.Poliittisen toiminnan avustaminen
    50.Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 35 635 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta 35 456 825 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tästä 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Määrärahasta saa käyttää 178 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 
    30.Oikeuskanslerinvirasto
    01.Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 3 812 000 euroa. 
    90.Muut menot
    21.Kunniamerkit (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. 
    61.Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 620 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta annetun lain 12 §:n mukaisten osallistumismaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien menojen maksamiseen. 

    Pääluokka 24ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Ulkoasiainhallinto
    01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 236 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen  
    2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. 
    20.Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 2 987 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen 
    2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa. 
    Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    29.Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 13 648 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
    74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 14 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen 
    2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. 
    Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    10.Kriisinhallinta
    20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 53 080 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
    2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 
    3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen  
    4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
    5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    01. 

    EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot 

    520 000 

    04. 

    Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 

    2 036 000 

    05. 

    Yhteiset menot 

    8 350 000 

    08. 

    Resolute Support -operaatio, Afganistan 

    7 263 000 

    09. 

    Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menohin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 

    6 120 000 

    11. 

    EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 

    1 278 000 

    14. 

    Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 

    15 592 000 

    15. 

    EUTM/Malin koulutusoperaation menot 

    1 107 000 

    16. 

    Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 

    1 295 000 

    18. 

    Irakin koulutusoperaation menot 

    7 615 000 

    23. 

    Naton Irakin koulutusoperaation menot 

    531 000 

    24. 

    EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot 

    1 373 000 

    Yhteensä 

    53 080 000 

    21.Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 17 585 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 
    2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen  
    3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 
    4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen  
    5) siviilikriisinhallintaa rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    01. 

    Siviilikriisinhallinta 

    17 285 000 

    02. 

    Vaalitarkkailijat 

    300 000 

    Yhteensä 

     

    17 585 000 

    22.Rauhanvälitys (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu 
    2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin 
    3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 
    4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin 
    5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö
    50.Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
    Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
    Valtuus 
    Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 
    66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 761 059 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen 
    3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2021 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 2 000 000 euroa 
    4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen 
    5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 
    6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi  
    7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. 
    Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 
    Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    1. 

    Monenkeskinen kehitysyhteistyö 

    240 812 000 

    2. 

    Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyöSisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 000 000 euroa. 

    189 687 000 

    3. 

    Euroopan kehitysrahasto 

    75 500 000 

    4. 

    Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 

    55 320 000 

    5. 

    Humanitaarinen apu 

    85 000 000 

    6. 

    Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 

    4 440 000 

    7. 

    Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 

    2 050 000 

    8. 

    Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 

    79 850 000 

    9. 

    Korkotuki-instrumentti 

    28 400 000 

    Yhteensä 

    761 059 000 

    Valtuus 
    Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 671 193 000 euroa. 
    Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa. 
    67.Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille. 
    Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 129 730 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. 
    Valtuus 
    Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa. 
    90.Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
    50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 1 641 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville järjestöille.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    51.Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 45 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) konsulipalvelulain (498/1999) mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) edellisistä aiheutuviin tileistä poistoihin  
    3) avustuksien maksamiseen ulkomailla. 
    66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 86 653 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. 
    68.Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 4 400 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen monenvälisten hankkeiden menojen maksamiseen 
    2) pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tukevien hankkeiden menojen maksamiseen 
    3) hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen maksamiseen 
    4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 
    5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 
    6) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä Venäjä-politiikan toimeenpanon tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen 
    7) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkausmenojen rahoittamiseen valtion virastojen ja laitosten Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen hankkeissa. 
    87.Pääomasijoitus Instex S.A.S.:lle (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 300 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Instex S.A.S:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. 
    95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtiolla käytössä olevien taloushallinnon tietojärjestelmien valuuttatietojen ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen 
    2) muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen. 

    Pääluokka 25OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Ministeriö ja hallinto
    01.Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 677 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja ja rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten 
    2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti. 
    Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. 
    03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 770 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, Onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon, vanhusasiavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen 
    2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. 
    Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. 
    05.Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 535 000 euroa. 
    Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.  
    20.Erityismenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 12 013 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää
    1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 
    2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 
    3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen 
    4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen  
    5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
    6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden ja yleisen edunvalvonnan päämiehille hallintolain (434/2003) 26 §:n 3 momentin nojalla hankittavien tulkkaus- ja käännöspalvelujen maksamiseen 
    7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten sekä äitiyden vahvistamiseen liittyvien tuomioistuimen määräämästä tutkimuksesta aiheutuvien vastaavien kustannusten maksamiseen 
    8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä 
    9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään 
    10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvausten maksamiseen. 
    21.Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 2 620 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan 
    2) hallinnonalan tietohallintohankkeisiin ja digitalisaation edistämiseen 
    3) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 
    29.Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 49 810 000 euroa. 
    50.Avustukset (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 14 188 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 
    2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle  
    3) avustuksiin Pakolaisneuvonta ry:lle 
    4) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin 
    5) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille  
    6) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle 
    7) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan 
    8) valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin. 
    Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin avustustoiminnan vaikutuksen arvioinnin edistämiseksi.  

    Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) 

     

     

    Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 

    5 725 

    Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 

    3 943 

    Muut avustukset ja avustushankkeiden vaikutuksen arviointi (enintään) 

    4 520 

    Yhteensä 

    14 188 

    51.Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin  
    2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. 
    10.Tuomioistuimet ja oikeusapu
    01.Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 969 000 euroa. 
    Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
    02.Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 624 000 euroa. 
    Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
    03.Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 284 278 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin. 
    Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja. 
    04.Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 947 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen. 
    Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.  
    Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. 
    50.Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 75 985 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) oikeusapulaissa (257/2002) 
    2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)  
    3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen  
    4) enintään 2 050 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen. 
    20.Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
    01.Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 108 741 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen. 
    Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia. 
    95.Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 260 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen. 
    30.Syyttäjät
    01.Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 55 729 000 euroa. 
    40.Rangaistusten täytäntöönpano
    01.Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 939 000 euroa. 
    Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa. 
    74.Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 4 700 000 euroa. 
    Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtion, kunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden ylläpitämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin. Kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteissa tehtävää työtä voidaan myös opinnollistaa. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen. 
    50.Vaalimenot
    20.Vaalimenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 11 859 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) vaalilain (714/1998) mukaisten yleisten vaalien ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetussa laissa (571/1987) tarkoitettujen valtiollisten kansanäänestysten toimittamisesta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ja tietopalvelusta, vaalitietojärjestelmän ja vaalivalmiuden ylläpidosta, vaalijärjestelmän ja vaalitietojärjestelmän kehittämisestä sekä äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) siirtomenojen maksamiseen kunnille vaalilain 188 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kertakorvauksena ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetuista saamelaiskäräjävaaleista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin vaaleihin liittyvän tiedottamisen edistämiseksi. 

    Pääluokka 26SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Hallinto
    01.Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 215 000 euroa. 
    04.Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 194 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen. 
    20.Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 594 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) sisäasiainhallinnon turvallisuusarkkitehtuurin mukaisiin turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin 
    2) digitalisaation kehittämiseen 
    3) kokonaisarkkitehtuurityöhön 
    4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. 
    24.EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 13 159 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen 
    2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
    3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa 
    4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille 
    5) Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 575/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 573/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 574/2007/EY artiklojen 47—48 (rahoitusoikaisut) sekä neuvoston päätöksen 435/2007/EY artiklojen 43—44 (rahoitusoikaisut) mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansalliseen rahoituksen osuuteen  
    6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 artiklojen 21 h, 47—49 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen 
    7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin. 
    Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. 
    25.Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 5 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 
    2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin. 
    Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena. 
    Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta. 
    26.EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 6 840 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää edellyttäen, että a) Euroopan unioni on hyväksynyt EU:n rahoitusohjelmakautta 2021—2027 koskien EU:n vuoden 2021 talousarvion, b) EU:n ko. rahoituskauden jäljempänä mainittuja rahastoja ja niiden varojen käyttöä koskeva EU-lainsäädäntö on hyväksytty ja tullut voimaan sekä c) kansallinen sisäasioiden rahastoja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja voimassa ja se antaa sisäministeriölle toimivallan EU:n Suomelle osoittamien uuden ohjelmakauden EU-varojen käyttöön jäljempänä tarkoitettuihin menoihin: 
    1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset) toteuttamiseen 
    2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
    3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa 
    4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille 
    5) ohjelman mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen  
    6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitussääntöjä koskeviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (yleisasetus) artiklojen 97—98 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen 
    7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2028—2035 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin. 
    Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. 
    29.Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 120 000 000 euroa. 
    50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 331 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen sekä avustuksen maksamiseen Diakonissalaitoksen EXIT-hankkeeseen (radikalitoitumisen vastainen hanke). 
    66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 960 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGCIGC = Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IOM, ICMPDICMPD = International Centre for Migration Policy Development, COSPAS-SARSATCOSPAS-SARSAT = satelliittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä ja ICAO PKDICAO PKD = kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen. 
    10.Poliisitoimi
    01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 799 361 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle 
    2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille. 
    02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 553 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.  
    20.Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 7 608 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 
    2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 
    3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 
    4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin 
    5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 
    20.Rajavartiolaitos
    01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 271 888 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon 
    2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille 
    3) sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin 
    4) Eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston pysyvän joukon sekä raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumisen menoihin. 
    70.Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)
    Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon 
    2) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen 
    3) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin 
    4) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan 
    5) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin 
    6) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin 
    7) meriveneiden hankintaan ja veneiden varustamiseen siltä osin kuin niitä ei makseta EU:lta saatavalla rahoituksella momentilta 26.01.24 
    8) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin 
    9) kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin. 
    Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. 
    Valtuus 
    Mikäli vuoden 2020 talousarviossa uudistettua meriveneiden hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2021. 
    30.Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
    01.Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 529 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 
    2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 
    3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 
    4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin 
    5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle 
    6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen. 
    Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. 
    02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 048 000 euroa.  
    20.Erityismenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen 
    2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin 
    3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 
    40.Maahanmuutto
    01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 198 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    21.Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 104 614 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin 
    2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta 
    3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen 
    4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 
    5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin 
    6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin 
    7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    Vuoden 2021 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä. 
    22.Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 2 570 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin 
    2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen 
    3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin 
    4) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    63.Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 26 843 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen. 

    Pääluokka 27PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Puolustuspolitiikka ja hallinto
    01.Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 515 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 
    2) Turvallisuuskomitean sihteeristön menojen maksamiseen. 
    21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 2 875 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon. 
    29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 565 441 000 euroa. 
    10.Sotilaallinen maanpuolustus
    01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 969 138 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös:  
    1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 
    3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 
    4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 
    5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin  
    6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen  
    7) Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin 
    8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen 
    9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin. 
    Valtuus 
    1) Vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2025 enintään 152 933 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus). 
    2) Vuoden 2020 Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2024 enintään 125 624 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).  
    3) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
    4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.  
    Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. 
    Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. 
    18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
    Momentille myönnetään 783 991 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 
    2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan  
    3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 979 000 euroa. 
    Valtuus 
    1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 881 272 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021). 
    PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2021 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. 
    2) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 1 051 572 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018). 
    3) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
    4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
    Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena. 
    19.Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 479 000 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen 
    2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon 
    3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan 
    4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin 
    5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja tilapäisiin vuokrakustannuksiin 
    6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin 
    7) enintään vuosittain 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen 
    8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    01. 

    Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot 

    900 000 000 

    02. 

    Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) 

    579 000 000 

    03. 

    Indeksimenot 

    04. 

    Valuuttakurssimenot 

    Yhteensä 

     

    1 479 000 000 

    Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin. 
    Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.  
    Valtuus 
    Monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyviä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 400 000 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021). 
    Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.  
    50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 5 052 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 
    2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin  
    3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. 
    30.Sotilaallinen kriisinhallinta
    20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 58 729 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 
    2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 
    3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen  
    4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 
    5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 
    6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin 
    7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin  
    8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 
    9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu, materiaalisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
    10) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin 
    11) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    01. 

    Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 

    1 634 000 

    03. 

    Sotilastarkkailijatoiminnan menot 

    2 324 000 

    04. 

    Resolute Support -operaatio, Afganistan 

    7 601 000 

    05. 

    Irakin koulutusoperaation menot 

    9 644 000 

    07. 

    Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 

    4 898 000 

    08. 

    Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 

    16 690 000 

    11. 

    EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 

    656 000 

    12. 

    EUNAVFOR MED Irini, Välimeren operaation menot 

    280 000 

    15. 

    Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 

    11 370 000 

    16. 

    EUTM/Malin koulutusoperaation menot 

    916 000 

    17. 

    Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 

    515 000 

    19. 

    Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) 

    475 000 

    20. 

    Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 

    1 726 000 

    Yhteensä 

     

    58 729 000 

    95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin. 

    Pääluokka 28VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Hallinto
    01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 544 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
    2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. 
    Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot.  
    20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 345 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin  
    2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 
    3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen 
    4) valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain (469/2019) mukaisen valtion etuosto-oikeuden käyttämisestä aiheutuviin menoihin. 
    21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 3 306 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
    25.Metallirahamenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 890 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) metallirahojen suunnittelusta, valmistuksesta, jakelusta, myynnistä, markkinoinnista, varastoinnista, ostamisesta, takaisinlunastuksesta ja hävityksestä sekä edellä mainittuihin liittyvistä tarkastuksista ja laadunvarmistustoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) enintään 150 000 euroa juhla- ja erikoisrahojen suunnitteluun liittyvien menojen maksamiseen. 
    Momentille tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja myynnistä sekä palautuneiden metallirahojen metalliseosten myynnistä kertyvät tulot. 
    29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 134 000 000 euroa. 
    40.Valtionavustus rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen covid-19 -pandemian aiheuttamien rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpitotoimia harjoittavalle Finavia Oyj:lle. 
    66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää Suomen valtion jäsenmaksuun Nordic Institute for Interoperability Solutions -yhdistyksessä (NIIS). 
    69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 10 450 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. 
    10.Verotus ja tulli
    01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 432 688 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös:  
    1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin  
    2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 
    3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. 
    02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 186 252 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
    2) vahinkoa vastaavan korvauksen maksamiseen niille, joilta 1.5.2016 lukien on peritty virheellisen valuuttakurssimuunnon vuoksi liikaa tullimaksuja ja jotka EU:n tullikoodeksin määräaikojen soveltamisen johdosta eivät muutoin saa liikaa perittyä määrää palautuksina. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 
    03.Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 750 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 
    2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 
    3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen 
    4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. 
    97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    20.Palvelut valtioyhteisölle
    01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 444 000 euroa.  
    02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 600 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 
    03.Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin.  
    07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. 
    09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa. 
    10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. 
    11.Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen -palvelun (Suomi.fi -maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin. 
    88.Senaatti-konsernin liikelaitokset
    Momentille ei myönnetä määrärahaa. 
    1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 
    Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:  
    Senaatti-kiinteistöt 
    • Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.  
    • Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.  
    • Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.  
    • Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.  
    Puolustuskiinteistöt  
    • Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti. 
    • Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.  
    • Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.  
    • Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden järjestelmän kriisinsietokyky, huoltovarmuus ja energian omavaraisuus sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille. 
    2. Investoinnit 
    Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2021 enintään 480 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 550 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.  
    Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 
    3. Lainanotto 
    Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2021 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 230 milj. euroa. 
    4. Valtuudet  
    Senaatti-kiinteistöt valtuutetaan siirtämään Puolustusvoimien ja sen toimintaan liittyvien kumppanien käytössä olevat Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevat kiinteistöt perustettavalle Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitokselle. Lisäksi Puolustuskiinteistöille siirretään Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lakatessa sen taseessa oleva valtion varallisuus yhteensä noin 25 milj. euroa. Puolustuskiinteistöille siirrettävän omaisuuden arvo on yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Omaisuudesta merkitään Puolustuskiinteistöjen peruspääomaan enintään 200 milj. euroa. Muu omaisuus merkitään Puolustuskiinteistöjen omaan pääomaan siten, että omaisuudesta merkitään Senaatti-kiinteistöistä lainaehdoin annetuksi pääomaksi enintään 450 milj. euroa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen omaisuudesta osa voi siirtyä myös Senaatti-kiinteistöille. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin Puolustuskiinteistöihin siirrettävän omaisuuden yksilöinnistä ja siirron muista ehdoista sekä siirron muista ehdoista.  
    30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
    01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 932 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) jäsenmaksujen maksamiseen  
    2) EU-jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. 
    Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 
    1) maksullisen toiminnan tulot  
    2) EU:lta ja yhteishankkeista talousarvion ulkopuolisilta tahoilta saatavat tulot.  
    02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 850 000 euroa.  
    Määrärahasta saa käyttää myös enintään 310 000 euroa talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    03.Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 994 000 euroa. 
    04.Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon palveluiden edellyttämän vahvan tunnistautumisen kustannuksiin. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 Digi-ja väestötietovirasto saa tehdä tunnistautumismaksuihin liittyviä sopimuksia ja muita sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2024 enintään 20 000 000 euroa.  
    40.Valtion alue- ja paikallishallinto
    01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 552 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta 
    2) eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa asetuksessa (1179/2009) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kustannustan korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. 
    03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 220 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisen hallinnointiin 
    2) valtion alueellisten ja paikallisten hallintorakenteiden kehittämiseen 
    3) viranomaisten yhteisten asiakaspalvelumuotojen kehittämiseen ja yhteispalvelun hallinnointiin 
    4) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä kunnille aiheutuvien kulujen korvaamiseen 
    5) julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun käyttöön tarkoitettujen ICT-järjestelmien hankintaan ja ylläpitoon. 
    50.Eläkkeet ja korvaukset
    15.Eläkkeet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 4 869 142 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää julkisten alojen eläkelain (81/2016) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten 
    1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot) ja niiden lisien 
    2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen eläkejärjestelyjen korvausten  
    3) viivästyskorotusten 
    4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen 
    5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen  
    6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien selvittelyerien maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta aikaisempaan valtion palvelukseen perustuvien eläkkeen osien korvaamiseen kunnalliselle eläkelaitokselle. Korvaus suoritetaan VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    16.Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 925 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta yhtiöiden palvelukseen 
    2) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä 
    3) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain (165/1999) mukaisesti 
    4) ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen 
    5) enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 37 540 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) tapaturmakorvauksiin 
    2) liikennevahinkokorvauksiin 
    3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun 
    4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin 
    5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvauksiin 
    6) raideliikennevastuulain mukaisiin korvauksiin  
    7) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen 
    8) vahingonkorvauksen maksamiseen sovellettaessa valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia 
    9) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijapalkkioihin 
    10) oikeudenkäyntikuluihin, jotka johtuvat valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin tai liikennevakuutuslakiin perustuvan korvausasian hoitamisesta 
    11) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista, evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen 
    12) matkavahinkojen korvaamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 275 546 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) julkisten alojen eläkelain (81/2016) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien, valtion toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen 
    2) niiden valtion eläkkeisiin sisältyvien määrien maksamiseen, joista Keva eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta suorittaa korvauksen VILMA-kustannustenjaon yhteydessä. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 20 330 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen korkoihin sekä muiden eläkelaitosten valtiolle maksamien ennakoiden korkoihin. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
    02.Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) välttämättömän lisähenkilökunnan palkkausten tai virkamieslain (750/1994) 9 b §:n 1 momentin soveltamisen kustannuksiin sellaisissa tapauksissa, joissa määräahatarve ei ole ollut tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa  
    2) valtiovarainministeriön tekemistä päätöksistä virkasuhteen ehtoja tai virkasuhteen päättymisestä johtuvia korvauksia koskevien menojen maksamiseen 
    3) viraston tuotannollisten tai taloudellisten syiden mukaisissa sopeutustilanteissa maksettujen irtisanoutumiskorvausten jälkikäteiseen korvaamiseen virastoille 
    4) valtion virkamieslain (750/1994) 27 a §:n sekä työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisissa tilanteissa viraston irtisanotulle henkilöstölle maksettujen työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen kustannusten jälkikäteiseen korvaamiseen virastolle 
    5) tuotannollisten tai taloudellisten syiden mukaisissa muutostilanteissa virkamiehen virkamieslain 20 §:n mukaisesta toisessa virastossa työskentelystä aiheutuvia kustannuksia, kun työskentely edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai työllistymistä 
    6) valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 1 olevien viraston muutostilanteisiin liittyvien muuttokustannusten tai muihin virastolle muutostilanteesta johtuvien kustannusten jälkikäteiseen korvaamiseen virastolle. 
    10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 900 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) valtion organisaatioiden uudistumiskykyä, työyhteisöjen toimivuutta ja työhyvinvointia sekä työsuojelua edistävään tietojen keräämiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen valtionhallinnossa 
    2) valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välisiä työelämäsuhteita edistävään tietojen keräämiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen valtionhallinnossa 
    3) edellä mainittuja koskevaan koulutukseen, valmentamiseen, viestintään ja verkostotoimintaan. 
    12.Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastoille ja laitoksille sekä Työllisyysrahastolle. 
    70.Valtionhallinnon kehittäminen
    01.Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 700 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmäuudistusten sekä yhteisten ICT-palvelujen kehittämiseen, käyttöönottoihin ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon 
    2) julkisen hallinnon digitalisoinnin toteutuksen ohjaukseen ja kehittämiseen 
    3) julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019), valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013), julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen 
    4) julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalvelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen 
    5) ICT:n sekä tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaukseen liittyvään kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin 
    6) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. 
    Määrärahaa saa käyttää myös henkilöstön palkkaamiseen. 
    02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 600 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon. 
    05.Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 900 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelusta ja sen ohjauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle uudistuksen edellyttämien tietojärjestelmämuutosten toteuttamisesta. 
    20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 27 662 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen  
    2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen 
    3) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    23.Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 4 380 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) hankkeen toteutuskustannuksiin  
    2) hankeaikaisiin jatkuviin ohjelmisto- ja infrastruktuurikustannuksiin 
    3) määräaikaisen henkilöstön palkkausmenoihin. 
    40.Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon sekä laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun ylläpidon ja kehittämisen edellyttämän hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle tai sen tytäryhtiölle. 
    80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
    30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 190 288 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 46 §:n (98/2020) mukaista tasoitusmäärää ja sitä koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 
    31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 12 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisen verohyvityksen maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
    33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää vuonna 2020 maksetun arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 
    34.Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 83 100 000 euroa. 
    Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 49 §:n (98/2020) mukaista verotasoitusmäärää ja sitä koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen verotasoituksen vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoihin. 
    89.Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus
    30. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 14 973 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtionavustusten maksamiseen hyvinvointialueiden käynnistämisen ja toiminnan kustannuksiin sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin 
    2) valtionavustusten maksamiseen väliaikaisen HUS-valmisteluryhmän ja HUS-yhtymän valittujen toimielinten kustannuksiin. 
    90.Kuntien tukeminen
    30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 7 697 660 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 
    2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen 
    3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen  
    4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin 
    5) enintään 30 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen 
    6) enintään 1 700 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
    7) enintään 1 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 
    31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 10 400 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin 
    2) enintään 10 000 000 kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin. 
    32.Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. 
    35.Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 2 360 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen. 
    91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
    41.Energiaverotuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 260 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää hakemuksesta maksettavaan 
    1) maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006) tarkoitettuun palautukseen  
    2) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1168/2002) 8 a §:ssä tarkoitettuun energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. 
    92.EU ja kansainväliset järjestöt
    Valtuus 
    Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. 
    Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka. 
    03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 3 397 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 
    2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. 
    20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 
    40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 12 950 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan. 
    60.Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 9 174 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää varojen siirtoon rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaiseen rahastoon siirrettäväksi edelleen vakausmaksuna EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 170 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen  
    2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    68.Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 14 509 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2021 Suomen maksuosuuksien, suuruudeltaan 15 756 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan n. 14 509 000 euroa, maksamiseen 
    2) arvonsäilytysvelvoitteesta aiheutuviin menoihin. 
    69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 2 417 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen. 
    95.Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Euroopan investointipankille yleiseurooppalaisesta sen yhteyteen perustetusta EU COVID-19 -takuurahastosta aiheutuvien tappioiden kattamiseksi annetusta valtiontakuusta aiheutuvien takuusuoritusten maksamiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös takuurahaston maksuvalmiuden turvaamisesta Euroopan investointipankille mahdollisesti aiheutuvien korko- ja muiden menojen maksamiseksi. 
    99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
    95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 300 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa.  
    96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamattomien välttämättömien menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa. 
    97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 300 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtion laina- ja takaussaatavien sekä muiden saatavien perintään 
    2) valtion laina-, takaus- ja muiden saatavien sekä perintöomaisuuden turvaamiseen ja hoitoon 
    3) aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    4) kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen  
    5) kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on valtion laina-, takaus- tms. saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    98.Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 18 400 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen. 
    Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien negatiivisten korkotuottojen maksamiseen. 
    Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa. 

    Pääluokka 29OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

    Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.  
    01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
    01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 726 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin 
    2) enintään 500 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. 
    02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 729 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 
    2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 
    3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen  
    4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 
    5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    6) 15 506 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin 
    8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 
    9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin 
    10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen 
    11) enintään 2 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen 
    12) enintään 500 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen  
    13) enintään 300 000 euroa rauhantyön ja globaalikasvatuksen vahvistamisen toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
    Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. 
    03.Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 013 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) enintään 3 122 000 euroa kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenojen maksamiseen 
    2) enintään 1 891 000 euroa ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toimintamenojen maksamiseen. 
    21.Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 3 161 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistumisesta sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 
    2) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen 
    3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 34 000 000 euroa. 
    30.Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 14 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
    50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 1 577 000 euroa. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    1. 

    Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 

    773 000 

    2. 

    Paasikivi-Seura 

    10 000 

    3. 

    Tammenlehvän perinneliitto 

    63 000 

    4. 

    Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 

    131 000 

    5. 

    Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 

    500 000 

    6. 

    OKKA-säätiö 

    60 000 

    7. 

    UKK-Seura  

    10 000 

    8. 

    Vapaa-ajatteliljain Liitto ry 

    30 000 

    Yhteensä 

     

    1 577 000 

    51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 3 680 000 euroa. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    1. 

    Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 

    2 610 000 

    2. 

    Avustukset Suomen Merimieskirkolle 

    134 000 

     

    — mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)  

    52 000 

    3. 

    Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 

    32 000 

    4. 

    Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 

    824 000 

    5. 

    Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 

    80 000 

    Yhteensä 

    3 680 000 

    52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 116 984 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) mukaiseen rahoitukseen. 
    53.Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 47 510 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) työikäisten osaamisen kehittämistoimiin, ohjaukseen ja tukitoimiin, koulutuksen kohtaannon parantamiseen sekä niiden kehittämisestä ja kokeiluista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    2) maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutuspolkujen nopeuttamisesta ja tukemisesta sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    3) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 2 246 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
    10.Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
    01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 256 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös:  
    1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen 
    2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 
    3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
    20.Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 156 815 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen  
    2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
    3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    4) 83 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    5) 50 000 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    6) 15 000 000 euron varhaiskasvatuslain uudistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    30.Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 471 179 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
    2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 
    3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 
    4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin 
    5) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen, taitojen, valmiuksien ja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainväliseen toimintaan  
    6) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan 
    7) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
    8) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 
    9) enintään 19 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 
    10) enintään 110 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen  
    11) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 
    12) enintään 9 940 000 euroa oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen 
    13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen 
    14) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla. 
    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 524 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. 
    31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 162 993 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle  
    2) enintään 7 318 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin. 

    Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 

     

    enimmäismäärä 

    yksikkö 

     

     

     

    Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 

    1 698 839 

    opetustunti 

    Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 

    241 834 

    opiskelijaviikko 

    Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 

    158 984 

    opetustunti 

    Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 

    52 711 

    opetustunti 

    Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. 
    51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 8 718 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 
    2) 6 274 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle 
    3) 1 526 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
    20.Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
    01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 432 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen  
    2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. 
    21.Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 19 006 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen 
    2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen 
    3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 
    4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin  
    5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen  
    6) enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 965 952 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) 930 920 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 80 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin 
    2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin 
    3) 1 336 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti. 
    Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta. 
    Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 181 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta. 
    35.Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 198 439 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen lukiokoulutukseen ja lukioon valmistavaan koulutukseen 
    2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.  
    40.Korkeakouluopetus ja tutkimus
    Valtuus 
    Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2021 hyväksyä sitoumuksia 361 284 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen. Lisäksi mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2021. 
    Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 
    01.Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 972 000 euroa. 
    02.Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 933 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen 
    2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen. 
    03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 431 000 euroa. 
    04.Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 679 000 euroa. 
    20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 25 989 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen 
    2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen  
    3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 
    4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
    5) enintään 300 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin 
    6) enintään 250 000 euroa kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamisen pilottihankkeen toteuttamiskustannuksiin 
    7) enintään 600 000 euroa avustuksina Helsingin yliopistolle Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintaan  
    8) enintään 250 000 euroa avustuksina Aalto-yliopistolle tilannehuoneen ylläpitoon ja kehittämiseen  
    9) enintään 220 000 euroa avustuksina Turun yliopistolle sisäilmasairauksien tutkimukseen. 
    50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 893 903 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena: 
    1) 1 713 823 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen  
    2) 166 280 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin  
    3) enintään 13 800 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen. 
    51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 353 744 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 
    4) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintojen menoihin. 
    Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
    53.Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 76 261 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin 
    4) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin 
    5) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
    6) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    7) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen, tutkimusetiikan ja vastuullisen tieteen edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    8) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin 
    9) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin. 
    Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. 
    Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
    54.Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 55 631 000 euroa. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta. 
    Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: 
    1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti  
    2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle 
    3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
    Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.  
    55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 896 993 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) 831 645 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena 
    2) 53 938 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin 
    3) enintään 11 060 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen 
    4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti. 
    66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 20 079 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. 
    70.Opintotuki
    01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 647 000 euroa. 
    52.Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 99 200 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin. 
    55.Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 458 600 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994) mukaisten opintorahan ja asumislisän maksamiseen. 
    57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 36 164 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille Suomessa sijaitsevassa suomalaisessa korkeakoulussa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttavaa täydennyskoulutusta tai erikoistumiskoulutusta suorittavien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi 2,30 eurolla ateriaa kohti 
    2) ylimääräisen avustuksen maksamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle enintään 1 euro, kuitenkin enintään opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä, sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea. 
    59.Koulumatkatuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 48 800 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen maksamiseen. 
    80.Taide ja kulttuuri
    01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 268 000 euroa. 
    03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 103 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen 
    2) kalusto- ja laitehankintoihin. 
    04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 314 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.  
    05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 510 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. 
    06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 307 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) kaluste- ja laitehankintoihin 
    2) avustusten maksamiseen 
    3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. 
    16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 19 619 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen 
    2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen 
    3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.  
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.  
    20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 16 886 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. 
    Valtuus 
    Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kansallismuseon lisärakennuksesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 13) siten, että Kansallismuseon vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2025—2039 yhteensä enintään 122 000 000 euroa. 
    30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 5 826 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen  
    2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen  
    3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen 
    4) yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisestä kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun areenoina aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.  
    31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 129 197 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen. 
    Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 295. 
    34.Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 88 583 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 
    2) enintään 1 230 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 
    3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 
    4) enintään 70 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1  658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia. 
    40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 252 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon. 
    41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 26 648 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.  
    50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 14 689 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan 
    2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen 
    3) kulttuurimatkailun vahvistamiseen 
    4) lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen 
    5) lastenkulttuurin avustamiseen 
    6) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen  
    7) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen 
    8) Saamelaismuseo Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannuksiin 
    9) koululaisten taidevierailujen toteuttamiseen, näyttelypalkkiomallin toimeenpanoon, sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen, Väinö Linna -seura ry:n toimintaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä, Rajaton taide ry:n toimintaan, Lieksan Vaskiviikon järjestämiseen, Strömforsin ruukin pajamuseon toiminnan turvaamiseen ja näyttelytoiminnan kehittämiseen, virtuaalisen museokeskuksen kehittämiseen ja museopolkujen konseptointiin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella sekä kaupunkikulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n 10-vuotisjuhlaprojektiin.  
    51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 17 460 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen 
    2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin 
    3) eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin. 
    Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    52.Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 190 275 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti  
    2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 21 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin 
    3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti 
    4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin  
    5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin 
    6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 ja 2 §:n mukaisten perustamishankkeisiin myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 
    7) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä enintään 2 745 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen 
    8) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen 
    9) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin  
    10) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa 
    11) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen 
    12) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin. 
    Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
    53.Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 23 337 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin. 
    55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 950 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin 
    2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin 
    3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen 
    4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa 
    5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin 
    6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
    7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 989 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 3 899 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

     

    1. 

    Museovirasto 

    799 000 

    2. 

    Suomenlinnan hoitokunta 

    3 100 000 

    Yhteensä 

    3 899 000 

    Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 
    Valtuus 
    Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2021 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa. 
    95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 40 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen. 
    90.Liikuntatoimi
    30.Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja -ohjelmista sekä poikkihallinnollisesta liikkumisohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
    50.Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 108 944 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionavustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 
    2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 
    3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 
    4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 
    5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 
    6) valtion liikuntaneuvoston menoihin 
    7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin 
    8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 
    9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen  
    10) enintään 9 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen.  
    Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. 
    Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 383,20 euroa kuukaudessa. 
    Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
    52.Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ja eräisiin avustuksiin (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 40 676 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 
    2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. 
    Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. 
    Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. 
    56.Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 6 200 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
    91.Nuorisotyö
    50.Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 39 220 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen  
    2) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin 
    3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen 
    4) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen 
    5) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen 
    6) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen 
    7) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen 
    8) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen 
    9) enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
    Kohdassa 9) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 
    51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 32 112 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen 
    2) etsivän nuorisotyön sekä EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 
    52.Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 9 771 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin 
    2) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen  
    3) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen. 
    Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.  

    Pääluokka 30MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Hallinto ja tutkimus
    01.Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 410 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 178 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) yhteisrahoitteisessa toiminnassa ja yhteistoiminnassa hankkeiden rahoittajien rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen 
    2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin 
    3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    4) Luomuinstituutin toiminnan rahoittamiseen 
    5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    6) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    22.Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 943 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin kuluihin ja muihin kulutusmenoihin sekä tutkimuksiin ja selvityksiin liittyvien valtionapujen myöntämiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen.  
    Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin sekä EU:lta saatava tutkimusrahoitus. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    23.Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 240 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää hallinnonalalla tuottavuuden edistämistä toteuttavien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    29.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 27 652 000 euroa. 
    66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 4 439 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen ja enintään 250 000 euroa muihin harkinnanvaraisiin maksuihin. 
    10.Maaseudun kehittäminen
    40.Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 65 250 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja siirtymäkautta 2021 toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
    2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 
    3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä siirtymäkauteen 2021 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 68 000 000 eurolla.  
    Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021. 
    41.Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.  
    42.Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 31 300 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen 
    2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    43.Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 65 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
    2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 5 326 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    51.Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 843 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin: 
    1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen 
    2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    54.Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 39 892 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen 
    2) muiden kuin rahapeliyhtiön tuottoihin perustuvien hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisen valtionavustusten maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 4 105 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen. 
    63.Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 12 300 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 
    2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan 
    3) harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi toteutettavan vaikuttavuusarvioinnin, toimintaohjelman sekä siihen sisältyvien toimenpiteiden ja kokeiluhankkeiden rahoitukseen 
    4) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
    5) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 
    6) kyläkaupat monipalvelukeskuksina -hankeavustusten maksamiseen 
    7) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    64.EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 182 091 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja siirtymäkautta 2021 toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen 
    2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja siirtymäkauden 2021 toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 
    3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä siirtymäkauteen 2021 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 108 507 000 eurolla, josta osoitetaan 30 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 70 307 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten sekä 8 200 000 euroa teknistä apua varten. 
    Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2020 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021. 
    20.Maa- ja elintarviketalous
    01.Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 642 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin  
    2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
    3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja 
    4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin 
    5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen 
    8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille 
    9) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.  
    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvintuhoojakorvauksiin ja kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteisiin liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    20.Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 5 948 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin  
    2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen 
    3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen 
    4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    40.Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 332 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki) 
    2) vuonna 2020 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen 
    3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä. 
    Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    41.EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 516 900 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien sekä siirtymäkautta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten suorien tukien maksamiseen  
    2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten tukien maksamiseen 
    3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen 
    4) vuonna 2020 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen 
    5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.  
    43.Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 314 190 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen  
    2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen 
    3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 siirtymäkauteen kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2022 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 32 000 000 euroa.  
    Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2019 tai 2020 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2021. 
    44.Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 617 764 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen 
    2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    46.EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 10 910 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen 
    2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin 
    3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen 
    4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin 
    5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29. 
    47.Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 4 269 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin 
    2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista 
    3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi 
    4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    48.Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) peltorakenteen kehittämisohjelman laatimiseen sekä ohjelman perusteella määriteltyjen toimenpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen 
    2) enintään 3 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    60.Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 400 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. 
    62.Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 6 117 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017) 
    2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005) 
    3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun  
    4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen 
    5) valtionapujen myöntämiseen maatilojen bioturvallisuutta ja eläinten terveyden seurantaa parantaviin kehittämishankkeisiin. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    40.Luonnonvaratalous
    20.Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 3 300 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen 
    2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
    21.Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 259 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla.  
    Määrärahaa saa käyttää enintään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. 
    Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. 
    22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 32 652 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen 
    2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 
    3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    31.Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 636 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.  
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
    40.Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 1 745 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 
    2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen 
    4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 
    5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista 
    7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen 
    8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 
    9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen 
    10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.  
    Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    41.Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 5 600 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin. 
    Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 11 250 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 55 030 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 58 500 000 eurolla. 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2021. 
    45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 027 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 42 171 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa 
    3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    47.Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 360 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain nojalla myönnettävien tukien maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä metsityksen tukemisen määräaikaisen lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 5 400 000 eurolla. 
    50.Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 13 878 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen 
    2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 9 700 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin 
    2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin. 
    Määrärahasta käytetään 60 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    53.Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 1 132 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen 
    2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.  
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
    62.Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 21 888 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen, sitten kun tarvittava Euroopan unionin ja kansallinen lainsäädäntö on voimassa 
    2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määrärahasta on varattu 9 205 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 
    64.Metsähallitus
    Metsähallituksen liiketoiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään muita metsähallituslain (234/2016) edellyttämiä päätöksiä seuraavasti: 
    1. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet  
    Metsähallituksen liiketoiminta on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää ja tuottaa tasaisen tuloutuksen omistajalle. Metsähallituksen liiketoiminnassa sovitetaan yhteen entistä paremmin luonnon monimuotoisuus ja ilmastokestävyys. Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuus säilyy hyvällä tasolla. Metsähallitus ottaa huomioon liiketoimintaa harjoittaessaan ja ohjatessaan tytäryhtiöitä metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisella aikaansaadut hyödyt lisääntyvät. Metsähallitus mahdollistaa osaltaan metsäbiotalouden raaka-ainehuollon. Metsähallitus pyrkii liiketoimintakäytössä olevien kiinteistöjen arvon nostamiseen ottaen huomioon yhteiskunnan kokonaishyöty. 
    2. Peruspääoman muutokset 
    Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 1,342 milj. eurolla.  
    3. Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä 
    Metsähallitus oikeutetaan ottamaan liiketoimintaansa varten konsernin ulkopuolista lainaa enintään 50 milj. euroa. 
    4. Liiketoiminnan investointien ja investointisitoumusten enimmäismäärä 
    Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2021 enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 2021 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja myöhempinä tilikausina enintään 20 milj. euroa. 
    5. Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä 
    Metsähallitus saa antaa liiketoimintaansa varten tarvittavia vakuuksia konsernin ulkopuolisille toimijoille enintään 2,0 milj. euron arvosta.  
    50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 265 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) Metsähallitusta koskevan lain (234/2016) 5 §:n mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) Luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluita palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluja palvelevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen 
    4) Sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta. 
    Lisäksi Metsähallitus saa käyttää edellä mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin ne Metsähallitukselle kertyvät julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.  
    Toiminnan vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön toimialan osalta ovat: 
    • metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista 
    • monipuoliset ja asiakaslähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle 
    • luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä. 
    70.Maanmittaus ja tietovarannot
    01.Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 063 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa 
    2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen. 
    40.Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen  
    3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta. 
    Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan hankehenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. 

    Pääluokka 31LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Hallinto ja toimialan yhteiset menot
    01.Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 602 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
    3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 
    4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
    02.Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 683 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
    2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen 
    4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    03.Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 385 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös:  
    1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen 
    2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
    3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 
    04.Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 528 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen  
    2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen 
    4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 
    5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen 
    6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
    Valtuus 
    Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa. 
    29.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 483 243 000 euroa. 
    10.Liikenne- ja viestintäverkot
    20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 382 654 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 100 000 euroa 
    2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 
    3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 
    4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. 
    Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja. 
    Valtuus 
    Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
    Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä: 

    Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 

     

    Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) 

     

     

    Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 

    70 000 000 

    E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 

    59 000 000 

    30.Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 67 658 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie ja Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 1. ja 2. vaihe. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

    Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen 

    23 620 000 

    Raide-Jokeri pikaraitiotie 

    30 000 000 

    Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 

    2 040 000 

    Turun raitiotie 

    1 500 000 

    Lähijunaliikennealueen varikot 

    1 000 000 

    Tampereen raitiotie 1. vaihe 

    2 898 000 

    Tampereen raitiotie 2. vaihe 

    6 600 000 

    Yhteensä 

    67 658 000 

    Valtuus 
    Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden ja lähijunaliikennealueiden varikoiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti: 
    1) Turun raitiotien suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. 
    2) Lähijunaliikennealueen varikoiden suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 3 000 000euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. 
    Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
    31.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 60 150 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin 
    2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin 
    3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 
    4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

    Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 

    29 250 000 

    Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 

    900 000 

    Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 

    30 000 000 

    Yhteensä 

    60 150 000 

    76.Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
    2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen 
    3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä 
    4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen 
    5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen 
    6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen 
    7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen. 
    Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta. 
    77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 431 725 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 
    2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. 
    Valtuus 
    Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia 
    1) hankkeeseen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 33 750 000 euroa 
    2) hankkeeseen Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 26 500 000 euroa 
    3) hankkeeseen Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 15 000 000 euroa 
    4) hankkeeseen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa 
    5) hankkeeseen vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 21 200 000 euroa 
    6) hankkeeseen Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa. 
    Hankkeen 1) määrärahan käytön edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. 
    Hankkeiden 2)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta. 
    Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin. 
    Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä: 

    Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 

     

    Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) 

     

     

    Tiehankkeet 

     

    Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 

    7 000 000 

    Hailuodon kiinteä yhteys 

    96 000 000 

    Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 

    8 200 000 

    Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 

    5 000 000 

    Vt 25 Lepin liittymän alikulku 

    3 000 000 

    Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 

    10 500 000 

    Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 

    25 000 000 

    Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 

    15 000 000 

    Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 

    27 100 000 

    Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 

    26 000 000 

    Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 

    20 000 000 

    E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 

    30 000 000 

    Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 

    64 000 000 

    Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 

    30 000 000 

    Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 

    80 000 000 

    E18 Haminan ohikulkutie 

    180 000 000 

    Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 

    77 900 000 

    Vt 8 Turku—Pori 

    92 500 000 

    Länsimetron liityntäyhteydet 

    19 900 000 

    Vt 5 Mikkelin kohta 

    27 000 000 

    Mt 101 Kehä I parantaminen 

    32 000 000 

    Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 

    76 000 000 

    Kt 77 Viitasaari—Keitele 

    13 000 000 

    Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 

    27 000 000 

    Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 

    15 000 000 

    Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 

    22 500 000 

    Vt 4 Oulu—Kemi 

    143 000 000 

    Vt 5 Mikkeli—Juva 

    121 000 000 

    Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 

    198 000 000 

    Vt 12 Tillola—Keltti 

    15 000 000 

    Kehä I Laajalahden kohta 

    20 000 000 

    Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 

    7 000 000 

    Vt 4 Kirri—Tikkakoski 

    139 000 000 

     

     

    Ratahankkeet 

     

    Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 

    11 000 000 

    Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 

    8 000 000 

    Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 

    30 000 000 

    Oritkarin kolmioraide 

    15 600 000 

    Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 

    273 000 000 

    Espoon kaupunkirata  

    137 500 000 

    Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 

    23 000 000 

    Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 

    81 000 000 

    Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 

    10 500 000 

    Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 

    62 000 000 

    Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 

    98 000 000 

    Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 

    55 000 000 

    Joensuun ratapihan parantaminen 

    74 000 000 

    Pohjanmaan rata 

    674 000 000 

    Keski-Pasila, länsiraide 

    50 100 000 

    Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 

    150 000 000 

    Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 

    60 000 000 

    Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 

    195 000 000 

    Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 

    10 100 000 

    Uudenkaupungin radan sähköistys 

    21 000 000 

     

     

    Vesiväylähankkeet 

     

    Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 

    5 000 000 

    Oulun meriväylän rakentaminen 

    27 500 000 

    Savonlinnan syväväylän siirtäminen 

    40 000 000 

    Kokkolan meriväylä 

    45 000 000 

    Vuosaaren meriväylä 

    12 500 000 

     

     

    Yhteiset väylähankkeet 

     

    E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 

    4 200 000 

    Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 

    5 000 000 

    Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 

    600 000 

    Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 

    18 000 000 

    Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 

    3 000 000 

    Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 

    174 000 000 

    79.Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 108 800 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin. 
    Valtuus 
    Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
    20.Liikenteen ja viestinnän palvelut
    43.Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 88 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. 
    50.Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta annettavassa hallituksen esityksessä tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen. 
    Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. 
    Valtuus 
    Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään sitoumuksia 5 000 000 eurolla laajakaistahankkeiden avustamiseen. 
    Liikenne- ja viestintävirasto saa käyttää aiempien vuosien talousarvioissa myönnettyjä valtuuksia uuden lain mukaisiin sopimuksiin siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty. 
    51.Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 18 741 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti 
    2) henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen 
    3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 
    4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 4) osalta maksatuspäätösperusteisena. 

    Käyttösuunnitelma (euroa) 

     

     

    Tieliikenteen turvallisuustoiminta 

    8 100 000 

    Henkilöautojen konversiotuki 

    6 000 000 

    Rautatieliikenteen ammattikoulutus 

    841 000 

    Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 

    3 800 000 

    Yhteensä 

    18 741 000 

    54.Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 19 136 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen 
    2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen 
    3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen 
    4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. 
    Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2021 viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 9 300 000 euron kokonaiskustannusten määrästä. 
    Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 
    55.Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 119 724 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään 
    2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille 
    3) junaliikenteen palvelujen ostoihin 
    4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin 
    5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin 
    6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen 
    7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen 
    8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen. 
    Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.  
    Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta vuosina 2021—2029 enintään 289 530 000 euron määräisenä. 
    60.Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 543 286 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon. 

    Pääluokka 32TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01.Hallinto
    Valtuus 
    Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2021 enintään 8 400 000 euroa. 
    Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2021 enintään 34 000 euroa. 
    01.Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 668 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 
    2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
    02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 185 801 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen  
    3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. 
    03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 411 000 euroa. 
    04.Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 864 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää myös: 
    1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 
    2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 
    3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 
    05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 504 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen. 
    Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta. 
    06.Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 361 000 euroa. 
    07.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 157 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. 
    Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. 
    08.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 857 000 euroa. 
    Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. 
    09.Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 758 000 euroa. 
    20.Siviilipalvelus (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti: 
    1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 
    2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    29.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 57 072 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.  
    40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 6 291 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:  
    1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen 
    2) elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille valtioneuvoston asetuksen mukaisiin yleisavustuksiin. 
    Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    41.Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 4 400 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin 
    2) FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    49.Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 109 303 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona. 
    50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
    Momentille myönnetään 1 222 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    51.Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 2 572 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen 
    2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin 
    3) koronaviruspandemian aiheuttaman tulonmenetyksen kompensointiin merimiespalvelutoimistolle, mikäli se on välttämätöntä lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    53.Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 400 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
    54.Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkapakettien peruuntumisesta johtuvien korvausten maksamiseen matkustajille. 
    66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 17 219 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen 
    2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 
    3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    95.Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 50 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen  
    2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
    3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
    4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 
    5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. 
    20.Uudistuminen ja vähähiilisyys
    20.Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 3 420 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää:  
    1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan  
    2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. 
    40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 516 318 000 euroa. 
    Valtuus  
    Vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 336 383 000 eurolla. 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 20 000 000 eurolla. 
    Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 
    1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin 
    2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin 
    3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin 
    4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen  
    5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin 
    6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 
    7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen 
    8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin 
    9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi 
    10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.  
    Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.  
    Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    41.Energiatuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 101 250 000 euroa. 
    Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti: 
    1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa 
    2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin. 
    Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.  
    Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 160 000 000 eurolla. 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 70 000 000 eurolla.  
    42.Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:  
    1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon 
    2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.  
    Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin. 
    Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    43.Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 64 200 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
    2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 
    3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 
    4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen 
    5) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi 
    6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua 
    7) Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen 
    8) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
    44.Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta (1152/2017) mukaisesti: 
    1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja 
    2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen 
    3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin. 
    Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.  
    45.LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 5 532 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    46.Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 15 685 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisiin avustuksiin. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 30 750 000 eurolla. 
    47.Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti: 
    1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät 
    2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin 
    3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen. 
    Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    48.Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 282 803 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti: 
    1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen 
    2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen 
    3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    49.Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 4 150 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2016) nojalla momentilta 32.60.45 vuonna 2018 myönnettyjen investointihankkeiden viimeisten maksuerien maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
    83.Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 282 800 000 euroa.  
    Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille: 
    1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 
    2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen. 
    Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.  
    Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.  
    Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus  
    Vuonna 2021 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla. 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 200 000 000 eurolla. 
    87.Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 12 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.  
    Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla. 
    Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 10 000 000 eurolla. 
    30.Työllisyys ja yrittäjyys
    31.Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain (403/2020) mukaisesti ravitsemisliikkeiden uudelleen työllistämisen tukemiseen.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    40.Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 52 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti: 
    1) kaupunkien ja alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön 
    2) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 
    3) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 
    4) enintään 21 000 000 euroa äkillisten rakennemuutosalueiden tukemiseen.  
    Lisäksi määrärahaa saa käyttää: 
    5) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti erityisavustuksena kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn toimintaan 
    6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin käytettäväksi kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn toimintaan 
    7) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen. 
    Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua. 
    Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 
    42.Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 92 378 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 8 000 000 eurolla. 
    Mikäli vuoden 2020 valtuutta jää käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä enintään 15 000 000 eurolla vuonna 2021. 
    44.Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
    Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    46.Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 121 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 
    51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
    Momentille myönnetään 276 306 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti: 
    1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen  
    2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
    3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 
    4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella 
    5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille 
    6) vakuutusturvan kustannuksiin 
    7) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta. 
    Lisäksi määrärahaa saa käyttää: 
    8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. 
    Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen. 
    Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. 
    Valtuus 
    Vuonna 2021 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2021 jälkeen enintään 65 000 000 euroa. 
    52.Palkkaturva (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 32 000 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää: 
    1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 
    2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen  
    3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.  
    Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 
    64.EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 378 638 000 euroa. 
    Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää: 
    1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
    2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 
    3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen 
    4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen  
    5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan 
    6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen 
    7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen. 
    Ohjelmakauden 2021—2027 määrärahaa käytetään sen jälkeen, kun ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja niiden perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö on voimassa. 
    Momentin myöntämisvaltuudesta ja määrärahasta 15 149 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen. 
    Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 
    Valtuus  
    Vuonna 2021 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 351 789 000 eurolla sen jälkeen, kun ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja niiden perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö on voimassa. 
    Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021. 
    95.Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 4 500 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.  
    40.Yritysten erityisrahoitus
    42.Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 700 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.  
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.  
    47.Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 189 928 000 euroa. 
    Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti: 
    1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen 
    2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen. 
    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.