Viimeksi julkaistu 8.5.2021 16.51

Valiokunnan mietintö VaVM 22/2017 vpHE 106/2017 vpHE 176/2017 vpHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioesityksen (HE 106/2017 vp) täydentämisestä

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 (HE 106/2017 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten.  

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioesityksen (HE 106/2017 vp) täydentämisestä (HE 176/2017 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa niistä yhteisen mietinnön. 

Talousarvioaloitteet ja toimenpidealoite

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä talousarvioaloitteet TAA 1—535/2017 vp ja toimenpidealoitteen TPA 51/2017 vp. Aloiteluettelo on tämän asiakirjan liitteenä. 

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. 

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

  • ulkoasiainvaliokunta 
    UaVL 8/2017 vp
  • tarkastusvaliokunta 
    TrVL 3/2017 vp
  • hallintovaliokunta 
    HaVL 30/2017 vp
  • lakivaliokunta 
    LaVL 13/2017 vp
  • liikenne- ja viestintävaliokunta 
    LiVL 20/2017 vp
  • maa- ja metsätalousvaliokunta 
    MmVL 22/2017 vp
  • puolustusvaliokunta 
    PuVL 9/2017 vp
  • sivistysvaliokunta 
    SiVL 17/2017 vp
  • sosiaali- ja terveysvaliokunta 
    StVL 9/2017 vp
  • talousvaliokunta 
    TaVL 46/2017 vp
  • tulevaisuusvaliokunta 
    TuVL 6/2017 vp
  • työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 
    TyVL 8/2017 vp
  • ympäristövaliokunta 
    YmVL 25/2017 vp

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Talouden näkymät  

Talouden näkymät ovat parantuneet vuoden 2017 aikana huomattavasti ja Suomen talous on saavuttanut nopean kasvuvaiheen pitkän heikon ajanjakson jälkeen. Talousarvioesityksen pohjana olevan valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2017 ja 2,1 prosenttia vuonna 2018.  

Talousarvioesityksen antamisen jälkeen laaditut tilastot osoittavat, että talouskasvu on edelleen vahvistunut. Tilastokeskuksen ennakkotietojen (1.12.2017) mukaan työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosenttia vuoden 2017 kolmannessa neljänneksessä verrattuna vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon. Tilastojen tarkentuessa talousennusteita laativat tahot ovat ripeään tahtiin korjanneet arvioitaan ylöspäin. Rohkeimman ennusteen teki EU:n komissio (9.11.2017) arvioidessaan, että Suomen bruttokansantuote nousee 3,3 prosenttia vuonna 2017, ja kasvun olevan 2,7 prosenttia vuonna 2018. 

Kasvu on edellistä orastavaa kasvuvaihetta (vuodet 2010 ja 2011) kestävämmällä pohjalla, sillä se perustuu kulutuksen ohella investointien ja viennin lisääntymiseen. Suomen kustannuskilpailukyky on kohentunut, erityisesti kilpailukykysopimuksen seurauksena, ja kilpailukyvyn arvioidaan paranevan edelleen vuonna 2018. On myös merkkejä siitä, että tuotantorakenteen muutos on voimistunut, mikä tukee tuottavuuden kasvua.  

Työllisyys paranee, mutta työttömien määrä alenee kuitenkin hitaasti. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2017 oli 197 000 työtöntä, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi aiemmin. Työllisiä oli 46 000 enemmän kuin lokakuussa 2016. Tilastoja voivat kuitenkin jonkin verran vääristää TE-keskusten aktiiviset yhteydenotot työnhakijoihin, jolloin on havaittu esimerkiksi hakijan jo työllistyneen tai muuten poistuneen tilastoista. Vuonna 2018 valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen alenevan 8,1 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 70,1 prosenttiin. 

Julkisen talouden syvä alijäämä on pienentynyt ja julkisen talouden velkasuhde on kääntynyt loivaan laskuun vuonna 2016. Lähivuosina velkaantumisen vauhti hidastuu edelleen ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee. Sen arvioidaan kuitenkin pysyvän yli 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2021 saakka. Vuoden 2016 osalta EU:n komissio on katsonut, että Suomi täytti EU:n asettaman velkakriteerin, koska ns. suhdannekorjattu velka jäi hieman alle 60 prosentin rajan ja Suomi on noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa. Julkisen talouden velkaantumisen valtiovarainministeriö arvioi päättyvän vaalikauden loppuun mennessä hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Velkaantumisen päättymisestä huolimatta sekä valtion- että kuntatalous pysyvät edelleen alijäämäisinä. 

Suotuisa suhdanne ei kuitenkaan riitä poistamaan rakenteellisesta ongelmasta johtuvaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa, sillä etenkin väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta kiihtyvään tahtiin tulevina vuosikymmeninä. Julkista taloutta rasittaa kestävyysvaje, jonka valtiovarainministeriö arvioi olevan noin 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa 7—8 mrd. euron sopeutustarvetta vuoden 2021 tasossa.  

Bruttokansantuotteeseen suhteutetun julkisyhteisöjen alijäämän odotetaan kuluvana vuonna laskevan 1,2 prosenttiin. Kolme vuotta kestäneen rahoitusaseman kohentumisen ennustetaan päättyvän vuonna 2018, jolloin julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen heikkenee 1,4 prosenttiin. Tämä osoittaa riskiä finanssipolitiikan muuttumisesta myötäsykliseksi, mihin hallituksen on syytä kiinnittää huomiota. Suomi täyttää kuitenkin edelleen EU:n alijäämää koskevan kriteerin vuonna 2018.  

EU:n finanssipoliittisen sopimuksen mukaista rakenteellisen alijäämän keskipitkän aikavälin tavoitetta ei sen sijaan Valtiontalouden tarkastusvirastonFinanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta, 3.11.2017, Valtiontalouden tarkastusviraston muistio Dnro 328/56/2017. mukaan saavuteta, mikä johtuu pääosin tuloverotuksen keventymisestä vuonna 2018. Alijäämän arvioidaan jäävän noin 0,8 prosenttiyksikköä asetetusta tavoitteesta, ja talouspolitiikan arviointineuvoston laskelman mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi noin 2 mrd. euron lisäsopeutusta vuoteen 2019 mennessä. 

Talouden ulkoinen ympäristö voi tuskin muuttua nykytilannetta olennaisesti suotuisammaksi. Ennusteiden mukaan kansainvälisen talouden kasvu hidastuu vuodesta 2019 lähtien, minkä lisäksi on olemassa riskitekijöitä, jotka voivat johtaa selvästi huonompaan kehityskuvaan. Näitä ovat mm. julkisen ja yksityisen sektorin suuri velkaantuneisuus, rahoitussektorin hauraus monessa maassa ja protektionismin leviäminen. Toisaalta Suomen talouskasvun jatkumista puoltaa se, että kokonaistuotanto on edelleen alhaisemmalla tasolla kuin meille luontaisissa verrokkimaissa, mikä johtuu tuottavuuden heikosta kehityksestä vuoden 2008 jälkeen, muita Pohjoismaita alemmasta työllisyysasteesta sekä työikäisen väestön vähenemisestä.  

Valiokunnan mielestä vallitsevassa tilanteessa on oleellista ylläpitää ja vahvistaa saavutettua kasvua. Hallituksen finanssipolitiikan yleislinja, jossa talouden tasapainotus tapahtuu asteittain leikkaamalla julkisen talouden menoja talouskasvua kuitenkaan vaarantamatta, on edelleen tässä tilanteessa hyvä kompromissi. Samalla on pidettävä huolta siitä, ettei finanssipolitiikka muodostu myötäsykliseksi. Noususuhdanne on myös otollinen ajankohta sellaisten uudistusten eteenpäin viemiselle, jotka vahvistavat julkista taloutta pysyvästi. 

Toimet valtiontalouden vahvistamiseksi 

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus noudattaa talouden säästöohjelmaa ja menokuria. Talousarvioesityksessä on otettu huomioon hallitusohjelmassa ja vuosia 2018—2021 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2018 päätetyt sopeutustoimet, jotka alentavat valtion menoja noin 300 milj. eurolla. Valtiontalouden kehyksen sisällä hallitus on säästöistä huolimatta pystynyt tekemään tarpeellisia panostuksia mm. työllisyyteen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, osaamiseen, turvallisuuteen sekä energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. 

Valiokunta korostaa, että talouskasvu ei anna perusteita julkisten menojen kasvattamiselle, vaan julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava. Tämä on tarpeellista, koska väestön ikääntymisen haasteet ovat jo käsillä, kun eläkemenojen kasvu on nopeutunut suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle, minkä lisäksi vanhusväestön hoito- ja hoivamenot ovat kasvamassa. Tiedossa on myös muita menoja, kuten mittavat puolustusinvestoinnit. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden arvion mukaan tilanne puoltaisi esitettyä kireämpää talouspolitiikkaa ja suurempaa painotusta julkisen talouden tasapainottamistoimille.  

Valiokunta on tyytyväinen työllisyyttä edistäviin toimiin, joilla puretaan kannustinloukkuja ja kehitetään työttömyysturvaa. Työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi otetaan käyttöön ns. aktiivimalli ja mahdollistetaan työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen sekä lyhytkestoiseen opiskeluun. Erittäin tarpeellisia ovat myös panostukset nuorisotyöttömyyden helpottamiseen ja valmisteilla oleva perhevapaauudistus. Työvoiman kysyntää on puolestaan tuettu vuosille 2017 ja 2018 ajoittuvilla veronalennuksilla, joilla kompensoidaan sosiaaliturvamaksujen siirtoa yrityksiltä palkansaajille.  

Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen asettamaa 72 prosentin työllisyysastetavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, vaan työllisyysasteen ennustetaan kasvavan 70,5 prosenttiin vuonna 2019. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vielä työllisten määrän kasvua 52 000 henkilöllä.  

Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee siten edelleen panostaa työllisyyden parantamiseen. Erityisesti 7,8 prosentin rakenteellista työttömyyttä tulee pystyä alentamaan, sillä se viittaa työttömyyden pysymiseen korkeana talouden kasvusta huolimatta. Toimenpiteet pitää kohdentaa väestöryhmiin ja alueille, joissa työllisyysaste on alhainen. Tämän lisäksi tarvitaan entistä vahvempia keinoja työvoiman kohtaanto-ongelmien ja kannustinloukkujen poistamiseen sekä työvoiman tarjonnan ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä. Tärkeää on myös puuttua syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin huomattavasti nykyistä aikaisemmin. 

Valiokunta painottaa myös toimia, joilla huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta, kuten esimerkiksi muuntokoulutuksen riittävyydestä. Tähän osoitettiin lisäpanostuksia jo vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa, mutta kuten valiokunta tuolloin totesi (VaVM 16/2017 vp) hallituksella on oltava kehyksen sisällä valmiutta arvioida laajemmin muuntokoulutuksen lisämäärärahatarpeita. Tämä on tärkeää, jotta puute osaavasta työvoimasta ei ole esteenä talouden kasvulle ns. positiivisilla rakennemuutosalueilla.  

Valiokunta korostaa muutenkin osaamisen merkitystä ja on tyytyväinen siihen, että ensi vuoden talousarviossa osoitetaan lisäresursseja osaamisen vahvistamiseen. Näitä ovat mm. varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, opettajakoulutukseen sekä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan tehdyt lisäykset. On niin ikään myönteistä, että työnantajan järjestämän koulutuksen verovapautta selkeytetään ja laajennetaan. 

Valiokunta viittaa pääluokkien 29 ja 32 kohdalla todettuun ja painottaa myös tässä yhteydessä koulutuksen, osaamisen ja innovaatiotoiminnan merkitystä ja tarvetta sen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoitukseen. Valiokunta korostaa, että pitkällä aikavälillä Suomi voi erottua ja selviytyä vain korkealla osaamisella ja koulutuksella, joilla luodaan pohjaa uudelle kasvulle.  

Valiokunta korostaa lisäksi rakenteellisten uudistusten toteuttamista ennustettua nopeamman tuottavuuskehityksen mahdollistamiseksi. Keskeisin niistä on sote- ja aluehallintouudistus, jonka onnistunut toteutus voi hillitä merkittävästi julkisten menojen kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Monet tärkeät asiat ovat kuitenkin edelleen auki, eikä uudistuksen vaikutuksia palveluiden saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin voi vielä arvioida.  

Valiokunta viittaa myös pääluokan 31 kohdalla esitettyyn ja painottaa väyläverkon kehittämisen ja sen pitkäjänteisen rahoittamisen merkitystä mm. aluetalouden, elinkeinoelämän ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että parhaillaan koolla oleva parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä löytää sellaiset ratkaisut, joilla turvataan liikenneverkon kustannustehokas ja pitkäjänteinen kehittäminen sekä varmistetaan väyläverkon ylläpitoon tarvittava rahoitus. 

Tärkeää on myös, että yritystukien uudistamista pohtiva parlamentaarinen työryhmä laatii toimeksiantonsa mukaisesti suunnitelman, jossa yritystukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi, paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuutta edistäväksi sekä valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi huomioiden energia- ja ilmastostrategian tavoitteet. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019—2023.  

Kärkihankerahoitus 

Hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan hallituskauden aikana 1 mrd. euroa, josta ensi vuonna käytetään noin 450 milj. euroa. Hallitusohjelmaan sisältyy 26 kärkihanketta, ja niitä on täydennetty kevään 2017 puoliväliriihessä tehdyillä uusilla avauksilla. Valiokunta pitää myönteisenä, että hankkeiden toteutuksen seurantaa on kehitetty ja seuranta on tiivistä sekä järjestelmällistä. Hankkeet etenevät pääpiirteittäin asetetuissa aikatauluissa, ja suuri osa niistä valmistuu vuoden 2018 lopulla.  

Valtion vastuut 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion vastuiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasollaKatsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017, Valtiovarainministeriön julkaisuja 20/2017. . Tuoreimman saatavilla olevan Eurostatin keräämän aineiston (vuodelta 2015) mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat. Valtion takausten arvo oli 46 mrd. euroa (21 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon) vuonna 2016, joten niiden nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja Valtion asuntorahaston takaukset. Tämän lisäksi myös kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä kasvoi EU:n talouskriisin hoidon myötä 18 mrd. euroon (suhde kokonaistuotantoon 8,4 prosenttia).  

Valiokunta korostaa, että valtion vastuiden laukeamisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle, vaikka normaalin suhdannevaihtelun oloissa tyypillisesti vain osa riskeistä realisoituu. Tämä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä. 

Valtiontalouden tasapaino ja velka 

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 on noin 55,8 mrd. euroa. Esitys on 3,1 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2018 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan 110 mrd. euroa, mikä on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutokset 

Valtiovarainvaliokunta lisää talousarvion määrärahoihin 40,295 milj. euroa, josta suurin osa kohdistetaan liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan liikenneväylien parantamiseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan tukemaan koulutusta, sivistystä, kulttuuria ja urheilua. Valiokunta on osoittanut lisäpanostuksia myös syrjäytymisen ehkäisyyn, sisäiseen turvallisuuteen, viennin edistämiseen ja maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Lisäyksiä on tehty erityisiin kipupisteisiin. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01.Ulkoasiainhallinto
01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään 219,338 milj. euroa. Tästä noin 135 milj. euroa kohdistetaan 90 toimipistettä kattavan edustustoverkon kustannuksiin. Valiokunta pitää myönteisenä, että edustustoverkkoa on supistusten jälkeen myös pystytty laajentamaan. Viimeisimpinä lokakuussa 2017 avattu Kolumbian Bogotan suurlähetystö.  

Valiokunta toteaa, että laaja ja toimiva edustustoverkko on Suomelle erittäin tärkeä. Joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on merkittävä tiedonlähde ja lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia. On hyvä, että voimavaroja painotetaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa. Resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi Suomen on edelleen tärkeää hyödyntää myös kaikki yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä vahvistaa Team Finland -toimintamallia.  

Valiokunta on huolissaan siitä, että lähetystöjen turvallisuusuhat ja niistä aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet. Suomen läsnäolon tarpeellisuutta turvattomimmissa kohteissa, kuten Kabulissa, on tärkeää seurata tarkasti. Läsnäololla saavutettavan hyödyn on oltava suurempi kuin poistumisesta syntyvät vaikutukset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan läsnäolo Kabulissa on katsottu alueen turvallisuuskehityksen ja muuttoliikkeen kannalta perustelluksi ja päätökset mahdollisesta vetäytymisestä tehdään osana kansainvälistä yhteisöä. Valiokunta korostaa, että työntekijöiden turvallisuudesta on ehdottoman tärkeää huolehtia. Lisäksi tulee arvioida, ovatko korkeauhkaisissa lähetystöissä henkilökunnan huoltomatkojen määrät sekä palautumis- ja lepojaksot oikealla tasolla.  

Valiokunta on muutenkin huolissaan ulkoasiainhallinnon henkilöstön jaksamisesta ja töiden järjestelyistä. Useasta lähetystöstä on poistunut ns. kakkoshenkilö, jolloin mm. lomien järjestäminen on ongelmallista. Myös tehtävät edustustoissa ovat lisääntyneet. Sinänsä on myönteistä, että edustustojen roolia viennin ja investointien edistämisessä vahvistetaan Team Finland -toimintaa kehitettäessä. Samalla on kuitenkin huomioitava, ettei ulkoasiainhallinnon resursseja ole vastaavasti vahvistettu.  

Valiokunta pitää hyvänä, että matkustus Suomeen on jälleen kasvamassa erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan keräämien tulojen (12.24.99) arvioidaan nousevan mm. viisumitulojen johdosta noin 37,5 milj. euroon vuonna 2018. Valiokunta korostaa, että viisumiprosesseja tulee edelleen sujuvoittaa ja nopeuttaa, jotta Suomi pystyy vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään ja hyödyntämään myös tarjolla olevat kaupalliset mahdollisuudet. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin ulkoasiainministeriön aktiivisesti toteuttaman muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistuvan viestinnän, jonka tarkoituksena on hillitä perusteetonta turvapaikkahakua. Eduskunnan tarkoitukseen osoittamalla 250 000 eurolla on toteutettu toimivat mekanismit, ja valiokunta katsoo, että määräraha on käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Valiokunta näkee perustelluksi sekä jatkaa muuttoliikeviestintää että osallistua samoilla mekanismeilla radikalisoitumisen ja terrorismin vastaiseen viestintään. 

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa radikalisoitumisen ja terrorismin vastaiseen viestintään. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 219 488 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Suurin yksittäinen momentilta toteutettava hanke on New Yorkin kanslian vuokratilan vaihto ja muutostyöt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useat ulkoasiainhallinnon käytössä olevat kiinteistöt vaativat peruskorjauksia. Momentille esitettävä 7,47 milj. euron investointirahoitus on riittämätön ylläpitämään ulkomaan rakennuskantaa, jonka kirjanpidollinen arvo on noin 200 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kiinteistöjen kunnosta pystytään huolehtimaan ja että riittävä rahoitus rakennus- ja korjaushankkeisiin turvataan. 

10.Kriisinhallinta
20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentilta maksetaan sotilaallisen kriisinhallinnan palkkaus- ja koulutusmenot. Kalusto- ja hallintomenot maksetaan puolustusministeriön pääluokasta (mom. 27.30.20). Siviilikriisihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan rahoitetaan puolestaan momentilta 24.10.21, ja siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet sisältyvät sisäministeriön hallinnonalan pääluokkaan (mom. 26.01.04). 

Valiokunta toteaa, että momentin varalla olo -kohta on poistettu kokonaan. Kaikkien uusien ja käynnissä olevien operaatioiden lisärahoitus tapahtuu näin ollen lisätalousarvioesitysten kautta. Tämä vaatii hallinnolta ennakoivaa tilannetietoisuutta ja nopeaa toimintakykyä, mikä ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole mahdollista. 

30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö
66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 886,3 milj. euroa, joka vastaa syksyn 2017 ennusteiden mukaan noin 0,38 prosenttia bruttokansantulosta. Valiokunta pitää hyvänä, että rahoitus kasvaa euromääräisesti (5 milj. euroa). Sinänsä myönteinen bruttokansantulon nousu aiheuttaa kuitenkin kehitysyhteistyön rahoituksen prosenttiosuuden pienentymisen. Osuuden säilyttäminen vuoden 2017 tasolla 0,39 prosentissa vaatisi arviolta noin 16,6 milj. euron lisärahoitusta.  

Valiokunta toteaa, että Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Tässä yhteydessä Suomi on vahvistanut sitoutumisensa 0,7 prosentin kehitysrahoitusosuuteen bruttokansantulosta, jota hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena. Suomi on myös lupautunut kohdentamaan 0,2 prosenttia bruttokansantulosta vähiten kehittyneisiin maihin (LDC-maat). Talousarvioesityksen mukaan tämän osuuden arvioidaan jäävän 0,16 prosenttiin vuonna 2018.  

Käsiteltävältä momentilta rahoitettavaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 549,846 milj. euroa, joka on lähes 14,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomi kohdentaa entistä tarkemmin rajallisten kehitysyhteistyövarojensa käyttöä sekä alueellisesti että käyttötarkoituksen mukaan. Alueellisesti Suomi painottaa Afrikkaa, mitä valiokunta pitää perusteltuna mm. muuttoliikkeen hillitsemiseksi. Alueen kehityksen tukeminen on keskeistä, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä kodeistaan lisääntyneiden väkivaltaisten konfliktien, terroristijärjestöjen toiminnan tai yleisen näköalattomuuden vuoksi.  

Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja naisten oikeuksiin mukaan lukien lisääntymisterveys. Muita panostuskohteita ovat kehitysmaiden talous ja kestävät työpaikat, demokraattiset ja toimintakykyiset yhteiskunnat, kestävä veden ja energian saatavuus sekä ruokaturva. Esitettävästä määrärahasta on tarkoitus ohjata monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön 169 milj. euroa, maa- ja aluekohtaiseen tukeen 135 milj. euroa, humanitääriseen apuun 72,5 milj. euroa, tukeen kansalaisjärjestöille 65 milj. euroa, Euroopan kehitysrahastoon 56,5 milj. euroa ja Korkotuki-instrumenttiin 13,2 milj. euroa.  

Valiokunta painottaa, että kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen tulee kiinnittää entistäkin enemmän huomiota kehittämällä seuranta- ja evaluointitoimintaa. Resurssit tulee sen mukaisesti ohjata sektoreille, joista saatavat hyödyt ja lisäarvo tukevat Suomen kehityspolitiikkaa vahvimmin. Valmistuneiden evaluointien perusteella esimerkiksi järjestökentän kehitysyhteistyöohjelmilla on saavutettu monipuolisia tuloksia, ja niiden kautta tehtyä kehitysyhteistyötä pidetään tarkoituksenmukaisena.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että Finnfundin pääomaa esitetään korotettavaksi 10 milj. eurolla uusien osakkeiden merkitsemiseksi (mom. 24.30.88). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Finnfund on edelleen yksi ulkoasiainhallinnon luotettavimmista kumppaneista. Valtio on pääomittanut Finnfundia noin 165 milj. eurolla sen perustamisen, vuoden 1980, jälkeen. Yhtiön pääoma on kasvanut yli 250 milj. euroon, joka on uudelleen sijoitettu kehityspolitiikan linjausten mukaisesti ulkoasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa. Vuonna 2015 Finnfundin rahoittamat yritykset loivat suoraan työpaikkoja 25 600 ihmiselle, joista yli kolmannes (36 prosenttia) oli naisia. Vuoden 2016 kehitysvaikutuksia kootaan parhaillaan, ja ne julkaistaan joulukuussa 2017. 

Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 130 milj. euroa (mom. 24.30.89). Se on tarkoitus käyttää sijoituksiin esimerkiksi kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tai muiden kehitystoimijoiden hallinnoimiin yksityistä sektoria tukeviin rahastoihin tai niiden lainainstrumentteihin. Vuoden 2017 talousarviossa tarkoitukseen osoitettiin saman suuruinen määräraha, josta suurin osa sijoitetaan Maailmanpankkiryhmään kuluvan IFC:n (International Finance Corporation) ilmastorahastoon. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 ilmastokestävyyttä edistävään kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 165 milj. euroa. 

Valiokunta toteaa, että varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistetaan edelleen suurin osa Suomen kehitysyhteistyöstä, vaikka sen määrä kokonaisuudessaan on laskenut vuoden 2015 jälkeen ja muun kehitysyhteistyön, kuten finanssisijoitusten, määrärahat ovat kasvaneet. Valiokunta korostaa, että ulkoasiainhallinnon tulee ohjata kaikkia toimijoita Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden, yhteisten arvojen sekä tuloksellisen toiminnan kansainvälisten pelisääntöjen, kuten avoimuuden ja tilivelvollisuuden, mukaisesti. Veronkiertoon ja pääomien siirtämiseen veroparatiisien kautta tulee suhtautua erittäin vakavasti. Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa ja edistää myös yhteistyökumppaneidensa toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että ODA-laskennan raportointikäytännöt tulee yhtenäistää. Eri maat tulkitsevat ODA-laskennan ohjeita eri tavoin, esimerkiksi pakolaisen määritelmä on ollut kiistanalainen. Suomi tulkitsee pakolaisiksi kiintiöpakolaiset ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet hakijat. Samoin tekevät USA, Belgia ja Hollanti. Ruotsi, Saksa ja Tanska puolestaan laskevat mukaan myös hylättyjen turvapaikanhakijoiden kulut turvapaikkapäätökseen saakka. 

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa korkotuki-instrumenttiin osoitettuna PIF (Public Sector Investment Facility) -investointitukeen. Tuella edistetään suomalaisten yritysten vientiä kehitysmaiden julkisen sektorin hankkeisiin. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 550 246 000 euroa. 
(2.—7. kappale kuten HE 106/2017 vp) 

Käyttösuunnitelma (euroa) 

 

 

 

1. 

Monenkeskinen kehitysyhteistyö 

168 758 000 

2. 

Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyöSisältää ministeriön ja Euroopan komission välisen yhteistoimintahankkeen menoja 6 000 000 euroa. 

134 805 000 

3. 

Euroopan kehitysrahasto 

56 517 000 

4. 

Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 

33 025 000 

5. 

Humanitaarinen apu 

72 500 000 

6. 

Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 

4 160 000 

7. 

Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 

1 850 000 

8. 

Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 

65 000 000 

9. 

Korkotuki-instrumentti 

13 631 000 

Yhteensä 

 

550 246 000 

Valtuus ja myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen -taulukko 
(Kuten HE 106/2017 vp) 
90.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 1,341 milj. euroa, joka on saman suuruinen kuin vuonna 2017. Siitä 370 000 euroa varataan kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen.  

Vuonna 2017 momentin määrärahan osalta siirryttiin avoimeen hakumenettelyyn. Valiokunta pitää myönteisenä, että myös uusille järjestöille avattiin mahdollisuus päästä avustuksen piiriin. Avoin hakumenettely vastaa valtionavustuksien myöntämisen yleisiä periaatteita. Valiokunta korostaa lisäksi, että avustusta saavien järjestöjen on tärkeää kunnioittaa toiminnassaan oikeusvaltioperiaatetta. Määrärahan jakamisessa tulee huomioida myös ajankohtaiset teemat, kuten euroatlanttinen yhteistyö ja rauhanvälitys. 

Pääluokka 25OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01.Ministeriö ja hallinto
03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Maasta poistamisen valvonta. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä ehdottanut 300 000 euron korotusta yhdenvertaisuusvaltuutetulle maasta poistamisen valvontaan. Valvontatehtäviin oli alun perin esitetty vain 100 000 euron määrärahaa sekä ensi vuoden puoliväliin ulottuvaa EU:n projektirahaa. Tämä olisi ollut riittämätön, sillä maasta poistamisten määrän arvioidaan kasvavan vuosien 2018 ja 2019 aikana, kun hallintotuomioistuimissa olevat kielteistä turvapaikkaa koskevat valitukset on käsitelty.  

Valiokunta painottaa, että ensi keväänä laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa on huolehdittava, että yhdenvertaisuusvaltuutetun lakisääteiselle tehtävälle osoitetaan riittävä vakituinen määräraha. Kehysrahoituksessa on muutoinkin varauduttava tiedossa oleviin valvontatehtäviin ja niihin liittyviin määrärahatarpeisiin.  

Valiokunta toteaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla on direktiivistä (2008/115/EY) johtuva lakisääteinen velvollisuus valvoa ulkomaalaisten maasta poistamista. Lisäksi Suomea velvoittava Frontex-asetus edellyttää, että kaikissa Frontexin (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) yhteisissä maahanmuuttajien pakkopalautusoperaatioissa on jäsenvaltioista saatavilla koulutettuja valvojia. Riippumattoman valvojan osallistuminen on myös edellytyksenä Frontex-rahoitukselle. Valvojan mukanaolo helpottaa etenkin vaikeiden palautustilanteiden onnistumista niin täytäntöönpanosta vastaavan poliisin kuin myös palautettavan henkilön kannalta.  

05.Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaan on tehty vajaan 0,5 milj. (472 000) euron korotus, joka on tarkoitettu lähinnä viranomaistoiminnan tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. Näin ensi vuoden toiminta on saatu vakaalle pohjalle. 

Oikeusrekisterikeskuksen vaikea määrärahatilanne oli esillä myös viime vuonna, jolloin eduskunta lisäsi talousarvioon kertaluonteisesti 500 000 euroa akuutin määrärahavajeen helpottamiseksi. Kuluneen vuoden aikana taloustilanne on parantunut mm. erilaisten kehittämistoimien ansiosta. Myös Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan auditointi on saatu valmiiksi ja parhaillaan selvitetään, miten taloutta jatkossa vahvistetaan. Rahoituksen haasteena on erityisesti se, miten tietojärjestelmien perustoiminnot turvataan samalla, kun varaudutaan lainsäädännön muutoksiin ja muiden viranomaistahojen tietojärjestelmäuudistuksiin. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Oikeusrekisterikeskuksen rahoitustaso saadaan pysyvästi kestävälle tasolle. Viranomaistoimintaan liittyvien tietojärjestelmien on oltava ehdottoman toimivia ja luotettavia, mikä edellyttää riittävää resursointia sekä järjestelmien ylläpitoon että niiden kehittämiseen.  

10.Tuomioistuimet ja oikeusapu

Turvapaikanhakijoiden valitusten käsittelyyn osoitetaan lisäresursseja (yht. 2,5 milj. euroa) sekä korkeimmalle hallinto-oikeudelle että hallintotuomioistuimille, mikä on tarpeellista valituksia koskevien ruuhkien purkamiseksi.  

Muutoin tuomioistuinten, myös hallintotuomioistuinten perusrahoitus alenee. Tämä vaikeuttaa monien, jo ennestään ruuhkaisten tuomioistuinten tilannetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa on suuren asiamäärän lisäksi enemmän laajoja ja vaativia juttukokonaisuuksia, jotka sitovat merkittävän määrän henkilötyövuosia ja vaikuttavat juttujen keskimääräisiin käsittelyaikoihin. Työn kuormitus heijastuu myös henkilöstöön ja työssä jaksamiseen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että menossa olevat uudistukset etenevät, jotta tuomioistuinten työmäärä vähenee ja jotta resurssit ja tehtävät saadaan tasapainoon siten, että perusrahoitus riittää ydintoimintojen hoitamiseen. On myös ensiarvoisen tärkeää, että suunniteltuja muutoksia koskevat kustannusvaikutukset arvioidaan huolellisesti, sillä saadun selvityksen mukaan uudistukset ovat usein tuottaneet pienempiä säästöjä kuin mitä etukäteen on arvioitu. Ensi vuonna lisähaastetta aiheutuu myös siitä, että rangaistusmääräysmenettelyn laajentamiseen liittyvä säästövaikutus (-1,75 milj. euroa) otetaan huomioon jo ensi vuoden talousarviossa, vaikka lainmuutos toteutuu vasta vuonna 2019. 

Valiokunta painottaa myös tuomioistuinten sähköisten palveluiden kehittämistä sekä tietojärjestelmähankkeisiin tarvittavien resurssien varmistamista. Järjestelmien on tuettava tuomioistuinten ydintoimintoja, ja niiden on oltava helppokäyttöisiä ja käyttäjän työtä tukevia. Sähköiset työmenetelmät ovat rakenteilla, ja esim. vuonna 2010 asetettu aineistopankkihanke (AIPA) on etenemässä vaiheittain. Sen tavoitteena on siirtyä sähköisiin työtapoihin lainkäytössä ja luoda järjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasioita koskevat toimintonsa asian vireille tulosta sen ratkaisemiseen ja arkistointiin saakka. On kuitenkin valitettavaa, että AIPAn arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis vasta vuoden 2021 loppupuolella, kun aiemmin tavoitteena oli vuoden 2018 loppu.  

Valiokunta toteaa, että käräjäoikeuksien rakenneuudistus on merkittävä muutos, jota koskevan lainsäädännön eduskunta hyväksyi 22.11.2017 (LaVM 11/2017 vpHE 270/2016 vp). Vuoden 2019 alusta voimaan tulevan uudistuksen myötä käräjäoikeuksien määrä vähenee 27:stä 20:een, minkä lisäksi käräjäoikeuksien tuomiopiirejä laajennetaan ja toimipaikkojen määrää vähennetään. Rakenneuudistuksen tavoitteena on turvata lainkäytön laatu ja tuomioistuinten toimintakyky käräjäoikeuksien toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten reunaehtojen tiukentuessa.  

Uudistuksen astuessa voimaan käräjäoikeusverkko supistuu, jolloin sähköisten järjestelmien toimivuus korostuu entisestään. Valiokunta korostaa oikeusturvan alueellisen saatavuuden turvaamista sekä oikeudellisten palvelujen tarjonnan riittävyyttä, mitä on painotettu myös eduskunnan hyväksymässä lausumassa, joka sisältyy em. lakivaliokunnan mietintöön.  

04.Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaan sisältyy 4 milj. euron lisäys, jolla on tarkoitus valmistella talous- ja velkaneuvonnan siirtymistä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallin-nonalalle vuonna 2019. Tavoitteena on, että sähköisen asiaportaalin ja asianhallintajärjestelmän kehittäminen tehtäisiin pääasiallisesti ensi vuoden aikana (LaVM 12/2017 vpHE 102/2017 vp). 

Valiokunta pitää määrärahanlisäystä hyvänä, mutta korostaa samalla talous- ja velkaneuvonnan riittävää resursointia. Kustannusten säästämiseksi etenkin ennaltaehkäisevän työn eli talousneuvonnan resursseja tulisi vahvistaa, sillä talous- ja velkaneuvontatyössä on keskitytty lähinnä neuvomaan velallisia ongelmatilanteissa sekä avustettu velkajärjestelyasioissa. Myös talous- ja velkaneuvonnan etäpalveluyksikön perustamiseen ja sen toimintaan tarvittavista resursseista on huolehdittava. 

30.Syyttäjät

Syyttäjälaitoksen perusrahoitus (44,2 milj. euroa) ensi vuodelle on kohtuullinen, ja syyttäjälaitos pystyy pitämään nykyisen henkilöstömääränsä (523 henkilötyövuotta). Syyttäjälaitoksen resursseja lisätään 0,4 milj. eurolla terrorististen rikosten torjumiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi, mutta toisaalta määrärahoja vähennetään vastaavalla summalla vuonna 2019 voimaan tulevan rangaistusmääräysmenettelyn käyttöalan laajentamisen vuoksi. Em. lisäpanostus ei käytännössä lisää resursseja, vaan se merkitsee resurssien uudelleen kohdentamista.  

Syyttäjälaitos arvioi pääsevänsä ensi vuonna enintään välttävään tulokseen, eikä pitkään vireillä olevien asioiden määrää saada vähenemään. Asioiden vaativuus on kasvanut voimakkaasti, mikä näkyy erityisesti pitkäkestoisten eli yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrän kasvuna 10 prosentilla. Syyttäjälaitokselle on tullut myös uusia tehtäviä, kuten eurooppalainen tutkintamääräys.  

Valiokunta painottaa, että menossa olevista uudistuksista, kuten organisaatiouudistuksesta ja tietojärjestelmäuudistuksesta, on saatava toiminnallisia hyötyjä sekä kustannussäästöjä, sillä tulevien vuosien kehykset ovat edelleen pienenemässä. Ilman Kikyn vaikutuksia määrärahat vähenevät kehyskauden aikana vielä 1,8 milj. euroa.  

Valiokunta korostaa, että syyttäjälaitoksen toimintaedellytykset on turvattava. Valiokunta pitää tärkeänä, että syyttäjälaitoksen perusrahoituksen riittävyyttä arvioidaan ja että huomiota kiinnitetään mm. asioiden vaativuudessa tapahtuneisiin muutoksiin sekä uudistusten taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin. On niin ikään tärkeää, että organisaatiomuutoksen vaikutuksia ja sen toimeenpanoon liittyviä resurssitarpeita seurataan.  

40.Rangaistusten täytäntöönpano

Rikosseuraamuslaitoksen määrärahat alenevat runsaalla miljoonalla eurolla, mutta saadun selvityksen mukaan talousarvioesitys luo kuitenkin edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Tilanne on nyt monia aiempia vuosia myönteisempi, sillä pitkään jatkuneiden sopeutustoimien jälkeen Rikosseuraamuslaitokselle osoitettiin vuosille 2017—2020 vajaan 35 milj. euron lisärahoitus toimintakyvyn turvaamiseen ja vankilaverkoston ylläpitoon. Ensi vuodelle tästä lisärahoituksesta osoitetaan 5,1 milj. euroa. 

Talousarvioesitykseen sisältyy myös 378 000 euron lisäys, joka on tarkoitettu väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden toiminnan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn vankiloissa. Toimintaa on jo pilotoitu, ja saatujen kokemusten pohjalta sitä ollaan nyt vakinaistamassa.  

Valiokunta pitää lisäpanostusta tärkeänä, sillä Euroopan unionin neuvoston päätelmien mukaisesti Suomi sitoutuu toteuttamaan harkittua ja räätälöityä toimintapolitiikkaa vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.  

Valiokunta kiinnitti mm. kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään huomiota Pelson vankilan korjaustarpeisiin. Tilakysymykset olivat vuosi sitten erityisen akuutteja, kun osa vankilan tiloista jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Nyt korvaavien tilojen hankinta on edennyt niin, että rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla ja väliaikaisten tilojen pitäisi olla käytössä kesäkuussa 2018.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan parhaillaan laaditaan suunnitelmaa Pohjois-Suomen suljettujen vankipaikkojen pysyvästä ratkaisusta, mikä koskee erityisesti Pelson ja Oulun vankiloita, joissa on akuutteja investointitarpeita. Selvityksen on määrä valmistua 15.1.2018 mennessä, ja sen yhteydessä arvioidaan suljettujen vankipaikkojen järjestäminen joko nykyisen laitosrakenteen pohjalta tai yhdistämällä ne uudeksi, isommaksi vankilaksi.  

Valtiovarainvaliokunta korostaa vankipaikkojen alueellista kattavuutta ja pitää tärkeänä, että ratkaisulla turvataan vankipaikkojen riittävyys Pohjois-Suomessa. Toteutusvaihtoehtojen vaikutukset on arvioitava laaja-alaisesti mm. toiminnalliselta, taloudelliselta sekä henkilöstön kannalta, minkä lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös ratkaisun aluetaloudellisiin vaikutuksiin.  

Pääluokka 26SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2018 talousarvioon määrärahoja yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Tämä on noin 45 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen muutos johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan määrärahan pienenemisestä. Poliisin osuus pääluokan määrärahoista on noin puolet.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että sisäisen turvallisuuden resursseja on pystytty lisäämään, vaikka toisaalta hallitusohjelman mukaiset säästöt vähentävät lisäysten vaikutusta. Syytä on lisäksi muistaa, että hallinnonalan kehys on aleneva ja vuoden 2021 kehystaso on 1,3 mrd. euroa. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden on haastavassa toimintaympäristössä etsittävä uusia, tehokkaampia ja tuottavampia toimintamalleja. Toiminta on kuitenkin vahvasti henkilösidonnaista, joten toteutuessaan kehys ennakoi vaikeita päätöksiä.  

10.Poliisitoimi
01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 725,682 milj. euroa, joka on noin 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Huhtikuussa 2017 tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti poliisille kohdennetaan yhteensä 34,5 milj. euron tasokorotus poliisin ydintoimintojen turvaamiseen ja suorituskyvyn parantamiseen. Syksyllä hallitus päätti lisäksi 17,5 milj. euron korotuksesta vuoden 2018 toimintamenoihin. Toimintamenoja kuitenkin vähentävät aiemmin tehtyjen kertaluonteisten lisäysten poistuminen ja hallitusohjelman linjaamat säästöt. Lisäksi vuodelta 2017 siirtyvän erän arvioidaan laskevan yli puoleen edellisestä vuodesta ja olevan enää vajaat 14 milj. euroa. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahalisäysten myötä poliisien määrä ei laske, vaan se pystytään pitämään 7 200 henkilön tasolla vuonna 2018. Muun henkilöstön määrä vähenee 2 243 henkilötyövuoteen (-20 henkilötyövuotta). Valiokunta korostaa, että poliisin kyky reagoida äkillisiin tilanteisiin on suoraan verrannollinen poliisien määrään.  

Poliisien määrän turvaamiseksi joudutaan kuitenkin valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäksi vähentämään kehittämishankerahoitusta ja keskitettyä rahoitusta, josta maksetaan ICT-menot, ajoneuvohankinnat ja merkittävät palvelusopimukset, kuten Valtori ja Palkeet. ICT-kehittäminen on merkittävässä roolissa uusien toimintamallien ja mobiliteetin lisäämisessä, joten valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii siihen tarvittavasta rahoituksesta.  

Valiokunta on huolissaan uusien poliisien riittävyydestä. Poliisikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin vuonna 2017 vastaamaan resurssitarpeita. Nämä opiskelijat valmistuvat kuitenkin vasta vuonna 2020, joten lisäys ei vaikuta vallitsevaan poliisipulaan. Lisäksi hakukriteerit täytti vain 340 henkilöä. Kaikkia avoinna olleita 400 aloituspaikkaa ei siten voitu täyttää. Opiskelijoiden laadusta ei ole varaa tinkiä, mutta valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena selvittää, voidaanko joidenkin kriteerien osalta joustaa hakutilanteessa ja tukea kyseisten taitojen kehittymistä opiskelun aikana. Valiokunta pitää myös tarpeellisena toimenpiteitä, joilla voidaan edistää ruotsinkielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytointia ja ylipäätään alan houkuttelevuutta. 

Valiokunta toteaa, että poliisin määrärahojen kehitys on ollut lyhytnäköistä koko 2000-luvun ajan. Se ei ole mahdollistanut suunnitelmallista viranomaistoimintaa ja toiminnan kehittämistä olosuhteiden mukaisesti. Sisäisen turvallisuuden tavoitteeksi on kirjattu (VNS 5/2016 vp), että Suomesta tulee maailman turvallisin maa. Poliisihallituksen arvion mukaan poliisille osoitetuilla kehyspäätöksen määrärahoilla tämä ei ole mahdollista. Nykyisellä kehyksellä poliisien määrän ennakoidaan vähenevän jo vuonna 2019. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisien määrä ja ylipäätään toimintamenojen pitkäaikainen rahoitus varmistetaan ja mahdollistetaan toiminnan suunnittelu yli hallituskauden ylittävälle jaksolle. 

Valiokunta kiinnittää huomiota poliisin perustehtävään kuuluvaan rikosten ennalta estämiseen ja toteaa, että säästöt yhteiskunnalle ovat suuret, mikäli mahdolliseen rikollisuuteen, äärimmillään terrorismiin, kyetään puuttumaan etukäteen. Tätä toimintaa on tarkoituksenmukaista kehittää ja ohjata valtakunnallisen ohjausryhmän avulla. Valiokunta pitää tarpeellisena mm. harkita, tulisiko paikallistasolla olla päätoimisesti rikosten ennalta estäviin tehtäviin keskittyviä poliiseja. Nykyisin toiminta tapahtuu muiden tehtävien ohella. Lisäksi tehokasta päivittäisrikosten ennalta estämistä on huolehtia poliisin näkyvyydestä kentällä.  

Valiokunta korostaa, että myös tutkintaan suunnattujen resurssien tulee olla riittävät. Tutkinta-aikojen pidentyminen vaikuttaa tuloksellisuuteen ja vähentää toiminnan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Jos kansalaisille tärkeiden poliisipalvelujen saatavuus ja päivittäisrikosten palvelu- ja selvitystaso supistuvat, se vähentää yleistä luottamusta poliisiin. Yhteiskunnan ja väestön turvallisuuden tunteen kannalta on erittäin tärkeää, että riittävän tehokas ja oikeusvarma rikostutkinta ja rikosvastuu toteutuvat.  

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus esittää lisäresursseja terrorismintorjunnan tehostamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yllättävät tapahtumat hoidetaan tilanteen alkuvaiheessa yleensä työvuorossa lähimpänä olevan poliisipartion toimesta. Näin ollen on välttämätöntä, että kaikilla poliisipartioilla on osaamisen lisäksi riittävät varusteet ja välineet työturvallisuuden varmistamiseksi ja tilanteeseen puuttumiseksi. Hallituksen esittämällä lisäyksellä parannetaan myös kyberrikostorjunnan toimintakykyä ja kehitetään ennalta ehkäisevän toiminnan malleja viranomaisten ja järjestötoimijoiden välillä.  

Poliisin toimialalla toimintaympäristön muutokset näkyvät erityisesti rajat ylittävän ja kyberrikollisuuden kasvuna sekä järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden kansainvälisen yhteistyön lisääntymisenä. Vakavamman rikollisuuden torjunnassa etenkin sota- ja terrorismirikosten tutkinta on työllistänyt merkittävästi poliisia. Terrorismin rahoitusta poliisi tutkii osana rahanpesun torjuntaa. Esiin on tuotu myös rikollisuudenalojen kasvava nivoutuminen toisiinsa. Erilaiset petosrikollisuuden uudet muodot valtaavat alaa järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpina sektoreina. Tärkeää on lisäksi edelleen panostaa väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan, viharikosten ja nettirikollisuuden torjuntaan.  

Poliisin toiminnalle asettaa uusia haasteita myös laiton maahantulo ja maassa olo. Maasta poistaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja aikaa vieväksi. Erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tai sen uhan alla olevien henkilöiden riski laittomaan maassa oleskeluun on kasvanut, vaikka se ei vielä näy tilastoissa. Valiokunta pitää hyvänä, että käynnissä on maahanmuuton ministeriryhmän hyväksymän (16.12.2016) poikkihallinnollisen toimenpidesuunnitelman toteuttaminen laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.  

Laittomasti maassa oleskelevat jäävät helposti viranomaisten ulottumattomiin. Tämä heijastuu enenevässä määrin kyseisten henkilöiden tekemään rikollisuuteen, kuten huumausaineiden katukauppaan. Poliisin ja Rajavartiolaitoksen suorittamaa ulkomaalaisvalvontaa on tärkeää tehostaa myös sen takia, etteivät haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt joudu rikollisten hyväksikäyttämiksi. Tarpeen on näin ollen lisätä sekä työperäiseen että seksiperäiseen ihmiskauppaan puuttumista, paljastamista ja tutkintaa. Laittomasti maassa oleskelevat hakeutuvat ensisijaisesti järjestöjen ja kirkon luokse, joten myös yhteistyö niiden kanssa on keskeistä.  

Valiokunta korostaa, että toimintaympäristön muuttuessa on entistä tärkeämpää harkita, voidaanko joitakin tehtäviä siirtää pois poliisilta. Esimerkiksi Tampereella on onnistuneesti toteutettu rauhallisten päihtyneiden henkilöiden säilöönotto sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Selviämistila on poliisiaseman vieressä, johon tarvittaessa saa nopeasti apua poliisilta. Oleellisempaa on kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja läsnäolo, näin on voitu vähentää myös putkakuolemia. Poliisin ammattitaitoa ei myöskään välttämättä tarvita löytötavaroiden säilyttämiseen liittyvissä tehtävissä. 

Esiin on syytä nostaa myös huoli toimitilakustannusten noususta. Vuoden 2017 lopussa valmistuu poliisin Senaatti-kiinteistöiltä tilaama katselmus toimitilojen lähivuosien remontointitarpeista. Useissa poliisin toimitiloissa on jo paljastunut mittavia sisäilmaongelmia, ja tilanne on valiokunnan saaman selvityksen mukaan huolestuttava. 

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että poliisit, kuten muutkin virkamiehet, ovat joutuneet lisääntyvässä määrin virkatehtäviensä vuoksi laittomien toimien kohteeksi. Tällaisten toimien mahdollisuus tulee minimoida. Virkamiehen yksityisyyden suojaamiseksi on valiokunnan mielestä harkittava nykyistä laajempaa tunnistelaatan käyttöä nimilaatan sijaan. Lisäksi rangaistuksia arvioitaessa tulee selvittää, miten rikoslain yksityiselämää, kotirauhaa ja kunniaa suojaavia kriminalisointeja voidaan hyödyntää. 

Valiokunta lisää momentille yhteensä 470 000 euroa, josta 250 000 euroa osoitetaan huumausaineiden katukaupan valvontaan ja ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja 220 000 euroa poliisilaitosten koulupoliisitoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen kohdennettuna eri poliisilaitoksille. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 726 152 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 33,341 milj. euroa, joka 5,95 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Kevään 2017 kehyspäätöksen mukaisesti suojelupoliisille osoitetaan tasokorotuksena 3,5 milj. euroa ja syksyn kertaluonteisena lisäyksenä 5,7 milj. euroa.  

Valiokunta pitää lisäyksiä tarpeellisina ja toteaa saamansa selvityksen perusteella niiden muodostavan hyvän pohjan viraston kehittämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet suojelupoliisissa kaikkiin sen sektoreihin, kuten terrorismin torjuntaan, laittoman tiedustelun torjuntaan sekä tiedustelutiedon tuottamiseen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin resursseja tulee parantaa pitkäjänteisesti, jotta se kykenee suoriutumaan tehtävistään. 

20.Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 9,168 milj. euroa, joka on 8,498 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Suurin osa momentin määrärahasta käytetään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseen Suomesta.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että palautusjärjestelmä on toimiva, jotta laiton maassa olo ei lisäänny. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä. Palautettavien henkilöiden määrä on kasvava, ja keskeistä palautusten onnistumisessa on kohdemaan suhtautuminen. Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa. 

20.Rajavartiolaitos
01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 235,292 milj. euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että Rajavartiolaitoksen resursseja on lisätty, ja toteaa, että myös rajaturvallisuus on muuttuneen toimintaympäristön keskiössä.  

Esitys mahdollistaa 55 uuden rajavartijan palkkaamisen itärajan valvonnan lisäämiseen. Lisäksi Rajavartiolaitos kohdentaa sisäisin siirroin 80 rajavartijaa itärajan ylityspaikoille. Näin voidaan toteuttaa suurin osa (135 henkilöä) sisäisen turvallisuuden selonteossa linjatusta itärajan perustason valvonnan turvaamiseen tarvittavasta 160 rajavartijan lisäyksestä. Valiokunta pitää myös hyvänä, että lisäresursseja on osoitettu Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvavan rajaliikenteen sujuvuuden takaamiseen.  

Valiokunta toteaa, että lisämäärärahat on tarkoitus käyttää nimenomaan lisääntyvien tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseen. Näin ollen ne eivät poista Rajavartiolaitoksen muihin tehtäviin kohdistuvaa sopeuttamistarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella palvelutason turvaamiseen tarvitaan edelleen 2 milj. euron lisämääräraha, joka poistaisi sopeuttamistarpeen vuonna 2018. Sopeuttamistoimina on suunniteltu mm. merivartioasemien sulkemista ja rajanylityspaikkojen aukiolon rajoittamista. Lisäksi tehostetaan sisäistä hallintoa keskittämällä ja karsimalla esikuntatoimintoja. Myös kuljetusajoneuvojen määrää vähennetään ja käyttöikää jatketaan. 

70.Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että Rajavartiolaitoksen alushankintoihin esitettävää määrärahaa on korotettu 15,5 milj. euroon. Esitykseen sisältyy myös 22,5 milj. euron valtuus seitsemän meriveneen hankintaan. EU:n komission ennakkopäätöksen mukaan kolmen veneen rahoittamiseen on mahdollista saada 8,1 milj. euroa EU-rahoitusta, ja lisäksi venesarjalle tullaan hakemaan 4 milj. euron rahoitusta Öljysuojarahastosta. Nämä molemmat vähentävät toteutuessaan vastaavasti tulevien vuosien rahoitustarvetta talousarviosta. 

30.Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 48,788 milj. euroa, joka on noin 1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Määrärahavähennysten myötä viraston henkilöstömäärä on laskenut 763 henkilöstä 580 henkilöön vuosina 2011—2017. Vuodelta 2017 siirtyvän erän avulla määrä kyetään vuonna 2018 pitämään lähes vuoden 2017 tasolla. 

Valiokunta on erittäin huolissaan Hätäkeskuslaitoksen resursseista ja henkilöstön riittävyydestä. Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioitiin, että nykymuotoinen hätäkeskustoiminta edellyttää vähintään 600—630 henkilötyövuoden tasoa. Henkilöstön määrän vähentymisen myötä myös viraston sairauspoissaolot ovat kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi verrattuna valtionhallinnon keskiarvoon. Lisäksi viraston toimintaan kohdistuneiden kanteluiden määrä on lähtenyt kasvuun.  

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella nykyisellä päivystyshenkilöstön määrällä ei kyetä saavuttamaan virastolle asetettuja tulostavoitteita vuonna 2018. Hätäkeskuslaitoksen toiminnalliset tulokset ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan. Myös viraston kyky vastata ruuhka- ja häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, on heikentynyt. 

Valiokunta on huolissaan myös uusien hätäkeskuspäivystäjien rekrytoinnista ja pitää erittäin tarpeellisena koulutusmäärien lisäämiseen esitettävää 265 000 euron korotusta (mom. 26.30.01). Koulutukseen on panostettava ja erityisesti on lisättävä sen houkuttelevuutta. Viime vuosina Hätäkeskuslaitoksen ongelmana on ollut, että nykymuotoinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävästi koulutettua henkilöstöä viraston tarpeisiin.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus turvaa Hätäkeskuslaitoksen resurssit vähintään sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten mukaisesti. Myös uuden tietojärjestelmän (ERICA) häiriötön käyttöönotto vuoden 2018 aikana on turvattava. Hätäkeskuslaitos on yksi keskeisimmistä toimijoista yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä. Sillä on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa samoin kuin kiireellisessä sairaankuljetuksessa. Hätäkeskuslaitoksen palvelutason alentuminen heijastuu välittömästi muiden turvallisuusviranomaisten toimintavalmiuteen. 

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa korjaamaan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövajetta. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 188 000 euroa. 
40.Maahanmuutto

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton menoihin ja hakijoille maksettaviin tukiin on vuoden 2018 talousarvioesityksessä varattu yhteensä noin 187 milj. euroa (mom. 26.40.01 ja mom. 26.40.21). Menot ovat laskeneet uusien turvapaikanhakijoiden määrän tasaannuttua ja Maahanmuuttoviraston tekemien tehostamistoimenpiteiden myötä. Kustannukset ovat kuitenkin edelleen korkeat, ja keskeisin syy tähän on vastaanoton piirissä olevien henkilöiden suuri määrä.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2017 syyskuun loppuun mennessä turvapaikkahakemuksia oli jätetty yhteensä 5 325. Niistä 3 000 hakemusta oli täysin uusia, Dublin-asetuksen perusteella palautettuja hakemuksia oli 525 kappaletta ja uudelleen tehtyjä, kertaalleen päätöksen saaneiden henkilöiden hakemuksia oli 1 800 kappaletta. Yleisin syy uuteen hakemukseen oli kääntyminen kristinuskoon tai usein myös seksuaalisen suuntautumisen vaihtaminen. Nämä syyt ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan täysin suomalainen ilmiö. Muissa maissa ei vastaavaa esiinny.  

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että uudelleen tehdyt hakemukset käsitellään nopean päätöksenteon menettelyllä ja perusteiden syyt selvitetään tarkasti. Käytännössä kaikki kielteisen päätöksen saaneet valittavat ratkaisusta hallinto-oikeuteen, jossa oli käsittelyssä 8 600 valitusta elokuun lopulla. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksia oli saapunut 1 000.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös oikeuslaitoksella on riittävät resurssit käsitellä valitukset ripeästi. Lainvoimaisen päätöksen saamiseen saakka hakijat ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin, joten prosessin nopeuttaminen vähentää vastaanoton kustannuksia. Vastaanoton piirissä oli noin 14 800 henkilöä syyskuussa 2017. Vuonna 2018 heitä arvioidaan olevan keskimäärin noin 9 500.  

Vastaanottokapasiteettia mitoitetaan kulloistakin tilannetta vastaavaksi, ja valiokunta korostaa, että toiminnassa tulee edelleen pyrkiä muutenkin kustannustehokkuuteen. Vuonna 2017 on lakkautettu yhteensä 65 yksikköä eli noin 6 700 majoituspaikkaa. Maahanmuuttovirasto on joutunut lykkäämään loppuvuodeksi suunniteltuja sopeuttamistoimia johtuen vastaanoton piirissä olevien henkilöiden ennakoitua hitaammasta poistumisesta. 

22.Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 6,8 milj. euroa. Vuoden 2017 elokuun loppuun mennessä vapaaehtoisia kotimaahansa palanneita oli 1 034 henkilöä, joista 79 prosenttia palasi Irakiin.  

Suomi on pystynyt toteuttamaan palautuksia enemmän kuin muut Euroopan maat. Esimerkiksi Irakiin on vuoden 2015 jälkeen palannut vapaaehtoisesti yli 5 000 henkilöä. Kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Tämä johtunee osin siitä, että turvapaikkaprosessi on monen kohdalla pitkittynyt ja elämä on alkanut kiinnittyä Suomeen.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus pyrkii lisäämään vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta korottamalla paluutukea määräaikaisesti vuoden 2018 loppuun saakka. EU-rahoituksella (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) on lisäksi käynnistetty Vapaaehtoisen paluun ohjauksen tehostamishanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa vastaanottokeskuksissa annettavaa vapaaehtoisen paluun ohjausta ja neuvontaa.  

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä vapaaehtoisen paluun edistämistä ja rahoitusta. Järjestelmä on valtion talouden kannalta huomattavasti edullisempi kuin pakkopalautukset. Se vähentää myös osaltaan paperittomana Suomeen jäävien määrää.  

Pääluokka 27PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2,872 mrd. euroa, joka on noin 42,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan menojen osuuden arvioidaan olevan noin 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta.  

Valiokunta on tyytyväinen, että hallinnonalan talousarvioesityksessä on otettu kattavasti huomioon puolustusselonteossa (VNS 3/2017 vp) linjatut tarpeet. Hallinnonalalle asetetut tavoitteet pystytään valiokunnan saamien selvitysten perusteella toteuttamaan esitetyllä määrärahalla. 

10.Sotilaallinen maanpuolustus
01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sotilaalliseen maanpuolustukseen esitetään noin 2,426 mrd. euroa, josta 1,941 mrd. euroa kohdistetaan puolustusvoimien toimintamenoihin.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että esitys sisältää 50 milj. euron lisäyksen turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen puolustusselonteon (VNS 3/2017 vp) mukaisesti. Määrärahalla pystytään mm. nostamaan sotamateriaalin käyttövalmiutta ja parantamaan nopean toiminnan valmiutta. Myönteistä on myös, että toimintamenoihin sisältyy 2 milj. euron lisämääräraha sopimussotilaiden palkkaamiseen. Sopimussotilasjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutusta antavissa joukoissa.  

Valiokunta toteaa, että merkittävä osa uskottavaa puolustuspolitiikkaa on myös riittävä reservin kouluttaminen. Määrärahalla pystytään toteuttamaan 18 000 reserviläisen kertausharjoitukset, kuten tavoitteeksi on asetettu.  

Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoimintaan on tarkoitus käyttää 46 milj. euroa vuonna 2018, mikä on 1,9 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen menoista ja 1,6 prosenttia puolustusbudjetista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksella kyetään säilyttämään organisaation innovaatio- ja ennakointikyky, suorituskykyjen kehittämisen tuki, kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytykset sekä puolustukselle tärkeän kriittisen osaamisen volyymi.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoitusta nostetaan asetetun tavoitteen mukaisesti siten, että se saavuttaa 2 prosentin tason sotilaallisen maanpuolustuksen menoista vuonna 2021. Valiokunta pitää tarpeellisena harkita jopa oman tilausvaltuuden asettamista tutkimus- ja kehittämistoiminnalle ja toteaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen osa puolustusvoimien riskien hallintaa.  

Valiokunta korostaa lisäksi momentilta maksettavien kotimaisen puolustusteollisuuden vienti-edellytysten ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyvien menojen tärkeää merkitystä. Kotimainen teollisuus on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. Kotimainen kysyntä ei kuitenkaan yksin riitä ylläpitämään riittävää tilauskantaa. Viennin avulla voidaan turvata yritysten tasainen tilauskanta ja toiminnan jatkuvuus.  

18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään noin 478 milj. euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin luetaan mukaan myös Hawk Mk 51 -modifiointiin (mom. 27.10.19) esitetty 4,6 milj. euroa. Varsinaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus on noin 20 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahasta (ilman alv:tä), mikä on edelleen alhaisempi kuin ennen puolustusvoimauudistusta. Lisäksi toimintamenomomentilta rahoitetaan joukkojen varustamista (78 milj. euroa) ja materiaalin kunnossapitomenoja (380 milj. euroa). Materiaalisen valmiuden menojen osuus on nämä mukaan lukien yhteensä 38,8 prosenttia (941 milj. euroa) sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista. 

Valiokunta pitää hyvänä, että esitys sisältää hallitusohjelmassa linjatun määrärahalisäyksen suorituskykypuutteiden korjaamiseen. Määräraha kasvaa kuluvan vuoden 80 milj. eurosta 110 milj. euroon vuonna 2018. Puolustusmateriaalihankintojen asteittaisilla korotuksilla määrärahat nousevat vuonna 2020 sille tasolle, jolla ne olivat ennen puolustusvoimauudistusta. 

Momentin tilausvaltuuksiin sisältyy lähes kokonaan merivoimien strateginen suorituskykyhanke, Laivue 2020 (arvo 1,01 mrd. euroa). Valiokunta pitää hyvänä, että hanketta koskevissa tieto- ja tarjouspyynnöissä on mukana teollisen yhteistyön vaatimus. On välttämätöntä, että Suomi pystyy varmistamaan riittävän osaamisen kotimaassa, jotta hankittua järjestelmää pystytään käyttämään, ylläpitämään sekä tarvittaessa muokkaamaan koko sen elinkaaren ajan kaikissa olosuhteissa.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota yhteispohjoismaisilla hankinnoilla tavoiteltaviin kustannussäästöihin ja pitää hyvänä, että ensimmäiset askeleet konkreettiseen yhteistyöhön on otettu. Tällä hetkellä on käynnissä neljän maan taistelijan varustusta koskeva yhteishankinta. Suomi on myös tehnyt esityksen Leopard2-taistelupanssarivaunujen ammusten yhteispohjoismaisesta hankinnasta, johon odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä. 

50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on ottanut huomioon eduskunnan tahdon eikä ole leikannut momentin määrärahoja. Momentille esitetty suhteellisen pieni tuki (2,029 milj. euroa) on erittäin kustannustehokas keino tukea suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja kansalaisten kriisinsietokykyä erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on keskeinen merkitys suomalaisen puolustusjärjestelmän uskottavuudelle ja korkealle maanpuolustustahdolle.  

Suurin osa momentin tuesta osoitetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry:lle (MPK). Valiokunta pitää hyvänä, että MPK:ta kehitetään puolustusselonteon linjausten mukaisesti vahvistaen vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä. Puolustusministeriön koordinoima selvitys MPK:n asemasta valmistuu vuoden 2017 lopussa, ja siihen sisältyy myös arvio resurssivaikutuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ottaa selvityksen huomioon vuonna 2018 ja turvaa jatkossakin vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit. 

30.Sotilaallinen kriisinhallinta
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 57,024 milj. euroa. Lisäksi ulkoasiainministeriön pääluokasta maksetaan joukkojen ylläpitomenot, kuten palkat, noin 58 milj. euroa. Suomalaisten joukkojen suunniteltu yhteisvahvuus eri operaatioissa tulee olemaan noin 520 henkilötyövuotta.  

Valiokunta pitää sotilaalliseen kriisinhallintaan esitettyjä määrärahoja erittäin tarpeellisina ja korostaa myös riittävän varalla olo -rahan merkitystä, jotta äkillisiin muutoksiin operaatioissa kyetään vastamaan. Kansainvälisellä kriisinhallinnalla ennaltaehkäistään ja rajoitetaan kriisejä sekä hillitään muuttoliikkeitä. Sotilaallisen kriisinhallinnan on nähty hyödyntävän myös kansallisen puolustuksen kehittämistä.  

Pääluokka 28VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

10.Verotus ja tulli
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 163,018 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Tästä 1 milj. euroa on tarkoitus osoittaa tulliselvitys- ja yhteiskunnan suojaamistehtävien turvaamiseen. Lisäksi vuodesta 2018 lähtien Tullin maksullisen toiminnan tulot nettobudjetoidaan käsittelyssä olevalle momentille, mikä lisää määrärahoja noin 2 milj. euroa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyllä määrärahalla Tulli pystyy jatkossa vakiinnuttamaan henkilöstön määrän vuoden 2017 lopun tasolle (noin 1 850 htv), mutta se ei riitä samanaikaisesti tarvittavaan teknologian uudistamiseen. Uuden teknologian käyttöönotto lyhentää tarkastusten kestoa ja lisää niiden osuvuutta sekä mahdollistaa käytössä olevalla henkilöstöllä nykyisen valvontatason ylläpitämisen ja ulkomaankaupan sujuvuuden tavaramäärien kasvaessa.  

Tullin toimintaympäristö on muuttunut, kun mm. nettikauppa on kasvanut voimakkaasti ja uusia teknologioita hyödynnetään laittomiin tarkoituksiin. Tämä vaatii myös viranomaisilta osaamista sekä toimintamallien ja valvontalaitteiden uudistamista. Tulli esitti 5,5 milj. euron lisämäärärahaa vuodelle 2018 valvontateknologian kehittämisohjelmaan, joka sisältää pääosin hinnaltaan arvokkaita tuotteita, kuten raskaan liikenteen läpivalaisulaitteen, rekisterikilpien tunnistusjärjestelmän ja Postitulliin suunnitellun automatisoidun valvontalinjaston.  

Valiokunta pitää kehittämisohjelman toteuttamista tarpeellisena. Erityisesti postilinjaston tullivalvonnan automatisointi on välttämätöntä toteuttaa mahdollisimman nopeasti kasvavan verkkokaupan ja noin 40 milj. postilähetyksen tullivalvonnan toteuttamiseksi uskottavalla tavalla. Lisäksi päätös noin 1,5 milj. euron investoinnista on taloudellisesti järkevä tehdä samassa yhteydessä, kun toimitiloihin suunnitellaan muutenkin muutoksia. Valiokunta korostaa myös, että Tullin työ on lähes kokonaisuudessaan harmaan talouden torjuntaa. Tehokkaan tullivalvonnan avulla lisätään verotuloja ja rikostorjunnan vaikuttavuutta. 

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa postilinjaston tullivalvonnan automatisointiin. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 164 518 000 euroa.  
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
Valtuus 
(Kuten HE 106/2017 vp) 
90.Kuntien tukeminen

Vuoden 2018 talousarvio. Talousarvioesityksen mukaan valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat ensi vuonna 10,6 mrd. euroa, josta suurin osa (8,6 mrd. euroa) osoitetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskennallisten valtionosuuksien määrä on 933 milj. euroa, ja muiden hallinnonalojen valtionavut ovat yhteensä 1,2 mrd. euroa.  

Peruspalvelujen valtionosuus vastaa suunnilleen tämän vuoden tasoa, sillä se on vain noin 21 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta, mutta valtionosuutta lisäävät mm. varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja verotulomenetysten kompensaatiot sekä opiskelijahuollon piirissä olevien opiskelijoiden määrä. Valtionosuutta puolestaan vähentävät mm. kilpailukykysopimus, perustoimeentulon maksamiseen liittyvien hallinnollisten menojen väheneminen sekä alueellisen erikoissairaanhoidon tehostaminen.  

Vuoden 2018 talousarvioesityksessä arvioitiin, että valtion toimenpiteet heikentäisivät kuntataloutta noin 129 milj. euroa, mikä aiheutui pääosin valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Tämä tieto pohjautui vuoden 2015 toteumatietoihin, joiden mukaan kunnat olisivat saaneet tuolloin lähes 177 milj. euroa liikaa valtionosuuksia. Sittemmin on käynyt ilmi, että tarkistuslaskelmasta puuttui siihen kuuluvia kustannuksia noin 430 milj. euroa. Kun nämä kustannukset otetaan huomioon, kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä valtionosuuden vähennys (177 milj. euroa) pienenee noin 68 milj. euroon. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentille lisättiin 119 milj. euroa, minkä jälkeen talousarvion heikentävä vaikutus kuntatalouteen on noin 70 milj. euroa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiseen liittyvän kompensaation riittävyys selvitetään ja asia otetaan tarvittaessa huomioon kevään julkisen talouden suunnitelmassa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen oli tarkoitus kompensoida kunnille osin kiinteistöveron alarajaa nostamalla, mutta eduskunta päätti pitää veron alarajan ennallaan (VaVM 9/2017 vp — HE 133/2017 vp). Yhteensä 110 milj. euron kompensaatiosta oli tarkoitus kattaa 25 milj. euroa kiinteistöveron alarajan korottamisella.  

Kuntatalouden tila. Kuntatalouden tila oli viime vuonna varsin hyvä, sillä kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 1,1 mrd. euroa ja yhteenlaskettu vuosikate 3,4 mrd. euroa, mikä on yli 700 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönteinen kehitys johtuu ensisijaisesti kuntien toimintamenojen historiallisen maltillisesta (0,5 prosentin) kasvusta, johon vaikuttivat erityisesti kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet, mutta myös mm. kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt.  

Kuntien verorahoitus kehittyi niin ikään kohtuullisesti, ja tuloveroprosenttiaan vuodelle 2016 korotti vain 45 kuntaa. Kuntien lainakanta jatkoi edelleen kasvuaan, mutta edeltäviä vuosia hitaammin. Myös kuntatalouden nettoinvestoinnit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna varsin maltillisesti, vain 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia, mikä selittyy ennen muuta peruskuntien investointien laskusta. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna yli 90 milj. eurolla.  

Kuntatalouden tulos vahvistuu vielä vuonna 2017, ja maltillisen kulukehityksen vuoksi kuntatalouden yhteenlaskettu tulos ja rahoitusasema kuluvalle vuodelle ovat muodostumassa ennätyksellisen vahvoiksi. Kuntatalous onkin nykyisellä urallaan saavuttamassa hallituksen sille julkisen talouden suunnitelmassa asettaman rahoitusasematavoitteen, jonka mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla korkeintaan -0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Saadun selvityksen mukaan tämä tavoite täyttyi jo viime vuonna, jolloin nettoluotonanto oli -0,4 prosenttia BKT:sta.  

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kuntatalouden ennusteeseen liittyy myös riskejä. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan kuitenkin sote-uudistuksen myötä vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan.  

Myös kuntakentän erilaisuus on huolestuttavaa, sillä samalla kun talouskehitys oli useimmissa kunnissa suotuisaa, tilikauden tulos oli viime vuonna negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa.  

Etenkin väestöltään vähenevien kuntien taloustilanne on usein vaikea. Esimerkiksi Savonlinnassa yliopiston toimintojen siirto vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja koko alueen talouteen. Opettajankoulutuksen päättyminen Savonlinnasta vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoihin, sillä saadun selvityksen mukaan asuntojen tarve vähenee merkittävästi, ja vuokra-asuntokantaa tulisi vähentää yhteensä 500 asunnolla. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen joudutaan toteuttamaan pääosin purkamalla vuokratalokiinteistöjä, mistä aiheutuu mittavat kustannukset. Arvioiden mukaan pelkästään purkukustannukset olisivat 14,5 milj. euroa ja vuokra-asuntoyhtiön mahdollisessa konkurssitilanteessa valtio ja kaupunki menettäisivät lainatappioina yhteensä noin 17 milj. euroa.  

Vastaavanlaisia tilanteita on myös muilla paikkakunnilla ja alueilla, joissa väestö vähenee. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on aivan vastikään (30.10.2017) valmistuneessa raportissaan esittänyt toimia, joilla parannettaisiin valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellista asemaa ja asukkaiden asumisoloja sekä kehitettäisiin asuntokantaa vastaamaan kysyntää. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Savonlinnan kaltainen tilanne otetaan jatkotyössä huomioon.  

Kuntien tehtävien vähentäminen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita noin 700 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla ja yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Miljardin euron tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on uudistanut ja laajentanut reformin kattamaan koko julkisen talouden toimintaa, jolloin mukana ovat mm. kuntien ja valtion digitalisaatio, valtion tuottavuussäästöt ja julkisen sektorin tilaohjelmat. Toimenpiteiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali on miljardi euroa, mutta yksittäisiin toimenpiteisiin sisältyy huomattavaa epävarmuutta. 

Suomen Kuntaliiton viime kesäkuussa toteuttaman kuntakyselyn mukaan hallituksen kaavailemat säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa täysimääräisesti. Sen sijaan kunnat arvioivat, että säästöjä tai tulojen lisäyksiä saadaan kuntatalouteen vuoden 2019 tasossa vain noin 220 milj. euroa tavoitellun 700 milj. euron sijaan.  

Valiokunta toteaa, että hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien vaikutus riippuu myös siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta säästöihin ja millä aikataululla valtion päättämien toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kunnat toteuttavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuuttaan ja elinvoimaisuuttaan ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat valmistautuvat huolella maakunta- ja sote-uudistukseen, joka vaikuttaa merkittävästi kuntien rooliin, tehtäviin, toimintaan ja talouteen. Valiokunta painottaa myös Tulevaisuuden kunta -hankkeen etenemistä, minkä yhteydessä määritellään kuntien rooli ja tehtävät suhteessa maakuntaan ja visio tulevaisuuden kunnasta 2030. Painopisteenä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian näkökulma.  

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluresurssit. Valtiovarainministeriön pääluokassa uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle ehdotetaan 180,1 milj. euroa (mom. 28.70.05), josta suurin osa (130 milj. euroa) osoitetaan erilaisiin maakuntien ja soten ICT-hankkeita tukeviin toimiin.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle osoitettu rahoitus on niukka, mutta kuitenkin riittävä valmistelun jatkumiseen. Valiokunta korostaa, että rahoituksen riittävyyttä on seurattava tarkkaan ja arvioitava maakuntien vuosina 2019 ja 2020 tarvitseman valmistelu- ja toimeenpanorahoituksen tarvetta kevään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.  

Valiokunta toteaa, että maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen riippuu aivan keskeisesti siitä, miten tietojärjestelmähankkeet onnistuvat ja miten niillä onnistutaan saamaan kustannussäästöjä ja parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta. Valiokunta viittaa momentin 33.01.25 kohdalla lausuttuun ja toteaa, että tavoitteena tulee olla asiakaslähtöiset, yhteen toimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset palvelut. Valiokunta korostaa myös valtion vahvaa roolia ja johtajuutta digihankkeiden ohjauksessa ja toimeenpanossa.  

Pääluokka 29OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat ensi vuoden talousarviossa ovat 6,6 mrd. euroa. Tämä on jonkin verran (164 milj. euroa) vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa, mutta vähennykset aiheutuvat lähinnä korkeakoulujen kertaluonteisten pääomasijoitusten vähenemisestä sekä opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin. 

Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia ensi vuodelle, minkä lisäksi esitykseen sisältyy myös kilpailukykysopimuksesta sekä aiemmin tehdyistä säästöpäätöksistä aiheutuvia vähennyksiä. Toisaalta esitykseen sisältyy useita tärkeitä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla hallituksen toimeenpanemilla kärkihankkeilla pyritään kohdistamaan määrärahoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät toimintatapojen uudistamista sekä koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.  

Kulttuurin ja taiteen perusrahoitus säilyy pääosin ennallaan, mutta rahapelitoiminnan jakamattomien voittovarojen rahastosta irrotetuilla varoilla on tehty eräitä kertaluonteisia lisäpanostuksia, kuten Suomen ja Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi tehty lahjoitus Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle sekä Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen osoitettu rahoitus.  

01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)
Karjalan kielen elvytysohjelma 

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 100 000 euron määrärahan karjalan kielen elvytysohjelman käynnistämiseen. Hanke on saadun selvityksen mukaan saatu nyt alkuun, mutta varsinainen toiminta on lähtemässä ensi vuonna liikkeelle, kun Karjalan Kielen Seura r.y. (KKS) käynnistää karjalan kielen ja kulttuurin opetuksen tehostamishankkeen. Hanke pyrkii lisäämään karjalan kielen opetusta ja sitä kautta lisäämään mm. karjalankielisiä kieli- ja kulttuurituotteita ja palveluita. Ilman elvytysohjelmaa vähemmistökielen aseman saaneen karjalan kielen arvioidaan olevan vaarassa hävitä.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 537 000 euroa. 

Käyttösuunnitelma (euroa) 

 

 

 

1. 

Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 

573 000 

2. 

Paasikivi-Seura 

10 000 

3. 

Tammenlehvän perinneliitto 

63 000 

4. 

Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 

131 000 

5. 

Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki 

500 000 

6. 

OKKA-säätiö 

60 000 

7. 

Karjalan kielen elvytysohjelma 

200 000 

Yhteensä 

 

1 537 000 

10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta on tyytyväinen varhaiskasvatukseen osoitettuihin lisäpanostuksiin. Näitä ovat erityisesti 70 milj. euron lisäys, joka antaa mahdollisuuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiseen ensi vuoden alusta lähtien; näin noin 6 700 perhettä siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Maksujen alentamisella tuetaan nykyistä useamman naisen siirtymistä työelämään tai sinne palaamista, ja se lisää myös varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää. Myönteistä on myös se, että hallitus käynnistää kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhteistyössä kuntien kanssa. Lisäksi yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään, ja tavoitteena on, että koko kehyskauden mittaisella 28 milj. euron lisäpanostuksella saadaan noin 1 000 uutta yliopistokoulutettua lastentarhanopettajaa.  

Valiokunta painottaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä, sillä hyvällä ja osaavalla varhaiskasvatuksella on mahdollista tukea kaikkien lasten oppimista, pienentää tulevia osaamiseroja sekä ehkäistä myöhemmän elämän ongelmia. Varhaiskasvatus tasoittaa lasten kotitaustasta johtuvia eroja, ja se mahdollistaa myös lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun.  

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää ennen muuta riittävää ja osaavaa henkilöstöä, jota on saatavissa alueellisesti kattavasti. Siksi onkin tärkeää, että yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä on päätetty lisätä. Koulutustarvetta on jatkossakin arvioitava, sillä yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa monilla paikkakunnilla, minkä lisäksi lastentarhanopettajien eläköityminen lisää lähivuosien koulutustarvetta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste paranee, sillä Suomi on vielä kaukana Euroopan unionin asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan varhaiskasvatukseen tulisi osallistua 95 prosenttia 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2016 osallistumisaste oli noin 68,1 prosenttia, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.  

Valiokunta kiirehtii myös varhaiskasvatuksen lainsäädännön jatkovalmistelua ja sen saattamista loppuun mahdollisimman pian.  

Valiokunta on tyytyväinen myös niihin lisäpanostuksiin, joilla perusopetusta kehitetään. Lisäresursseja osoitetaan mm. opettajankoulutuksen kehittämiseen, peruskoulun digioppimisen kokeiluihin ja kehittämistyöhön. Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja haasteellisilla alueilla toimivien koulujen avustamiseen tarkoitettua rahoitusta lisätään 25 milj. eurolla. Näin koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoisuuden torjuntaan on käytettävissä ensi vuonna yhteensä 40,2 milj. euroa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että resursseja osoitetaan peruskoulun alueellisen eriarvoisuuden torjuntaan, sillä koulujen välillä on selviä alueellisia eroja. Tämän arvioidaan aiheutuvan mm. siitä, että kunnilla on erilaiset mahdollisuudet kompensoida valtion rahoitukseen tehtyjä leikkauksia. Eriytymiskehityksen taustalla on myös huono-osaisuutta, kuten vanhempien työttömyyttä, syrjäytymistä ja köyhyyttä. Suurissa kasvukeskuksissa, etenkin Helsingissä on myös tyypillistä, että alueen koulujen väliset erot ovat kasvaneet niin suuriksi, että koulujen oppilasalueiden välinen vaihtelu hyvä- ja huono-osaisuudessa on jo yhtä suurta kuin koko Suomen kuntien välinen vaihtelu.  

Koulujen välistä eriytymistä voidaan ehkäistä suuntaamalla ns. positiivisen diskriminaation (pd) rahoitusta kouluille, jotka toimivat haasteellisessa ympäristössä. VATT:n tuoreen helsinkiläisiä kouluja koskeneen tutkimuksen (Sillman, 2017) mukaan pd-rahoitus paransi merkittävästi oppilaiden todennäköisyyttä hakeutua perusasteen jälkeisiin opintoihin. Hyötyjiä olivat erityisesti maahanmuuttotaustaiset oppilaat sekä suomenkieliset pojat. Saadun selvityksen mukaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella on näyttöä myös siitä, että pienemmät luokkakoot ovat parantaneet etenkin heikomman sosioekonomisen taustan omaavien oppilaiden oppimistuloksia.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssit kohdennetaan sellaiseen toimintaan, missä niillä on suurin vaikuttavuus.  

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja 40 000 euroa saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että lukiolain uudistus valmistellaan huolella ja että valmistelu etenee niin, että se voidaan antaa eduskunnalle ensi keväänä. Valiokunta kiinnittää huomiota lukiokoulutuksen rahoitukseen, sillä saadun selvityksen mukaan lukiokoulutuksen todelliset kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin laskennallinen yksikköhinta, jonka maksamiseen valtio osallistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat kompensoimaan tätä eroa, jonka on arvioitu olevan jo lähes 20 prosenttia. Kaikilla kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä ei ole varaa paikata rahoitusvajetta, mikä lisää osaltaan koulutuksellista epätasa-arvoisuutta.  

Kerhotoiminta 

Kerhotoimintaan ehdotettu avustus on 2,9 milj. euroa, joka on noin 3 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan voimakas pieneneminen aiheutuu siitä, että eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen lisäys on poistettu.  

Valiokunnan arvion mukaan näin suuri määrärahan pieneneminen heikentää tuntuvasti kerhotoiminnan järjestämismahdollisuuksia. Kerhotoiminnalla on kuitenkin tärkeä merkitys mm. lasten ja kotien arjessa, ja sen avulla voidaan tukea myös harrastustakuun toteutumista. Kerhotoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on perheille tärkeä tukipalvelu, joka ennaltaehkäisee osaltaan mm. syrjäytymistä.  

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa kerhotoiminnan tukemiseen.  

Valiokunta nostaa esille myös aamu- ja iltapäivätoiminnan merkityksen ja pitää tärkeänä, että niitä koskevat maksut pysyvät kohtuullisina.  

Suomalainen peruskoulu ulkomailla  

Ulkomailla toimivissa suomalaisissa peruskouluissa annetaan perusopetusta tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille ja niissä opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa on tällä hetkellä 6 ulkomaankoulua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulujen toiminta on vaikeutunut taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi. Myös koulujen oppilasmäärien vaihtelu vaikeuttaa oppilasmääriä koskevien ennusteiden laatimista ja pitkäjänteistä budjetointia, ja lisäksi mm. opetuksen digitalisoituminen ja ajanmukaistaminen tuovat kouluille lisämenoja.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus arvioidaan.  

Luku- ja kirjoitustaidon parantaminen 

Suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten lukutaito on kansainvälisesti verraten korkeatasoista, mutta vuosituhannen vaihteesta lähtien lukutaito ja sen myötä myös kirjoitustaito ovat heikentyneet. Viime aikoina lukutaidon heikkeneminen on pysähtynyt, mutta erot poikien ja tyttöjen välillä ovat kasvaneet ja lasten sosiaalisen taustan merkitys on korostunut (PISA 2015). 

Saadun selvityksen mukaan PISA-tutkimus osoittaa, että peruskoulun päättää joka vuosi noin 6 000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Myös ns. monilukutaito eli ymmärrys eri tyyppisten tekstien, kuvien ja graafisten esitysten viesteistä on heikentynyt. Nuorten lisäksi myös osalla aikuisista on puutteita luku- ja kirjoitustaidoissa, minkä lisäksi myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lukutaito on osoittautunut heikoksi. Sen on todettu olevan vain jonkin verran parempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden lukutaito, mutta selvästi lukion suorittaneita heikompi.  

Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja edellytys koulussa, työelämässä ja ylipäänsä elämässä pärjäämiselle. Lapselle lukemisella on saadun selvityksen mukaan yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen ja se parantaa huomattavasti lapsen edellytyksiä pärjätä elämässä. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen.  

Valiokunta katsoo, että nimenomaan vanhempien on saatava aiempaa enemmän tietoa lukemisen merkityksestä. Hyviä toimijoita ovatkin neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat ja joilla on hyvät edellytykset antaa vanhemmille relevanttia tietoa luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä jo lapsen syntymästä lähtien. Saadun selvityksen mukaan kymmenen paikkakuntaa on jo ollut mukana Lukukeskuksen organisoimassa selvityksessä, jossa lukumateriaalia jaettiin vanhemmille neuvoloiden kautta.  

Valiokunta lisää momentille 29.80.52 100 000 euroa, joka osoitetaan Lukukeskukselle neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille jaetaan neuvoloiden kautta tietoa lukemisen merkityksestä.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman, joka on suunnattu pienten lasten (0—8-vuotiaat) monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ns. lukutaitofoorumin, jonka tehtävänä on laatia 31.8.2018 mennessä suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle.  

Momentille lisätään yhteensä 5 040 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 704 808 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1.—7. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
8) enintään 42 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtion-avustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan 
(9. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen  
11) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 
(12.—17. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
(3. ja 4. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy 1.1.2018 lukien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vastuulle, mistä johtuen momentille siirretään TEM:n pääluokasta 4,9 milj. euron määräraha. Vapaan sivistystyön piirissä aloitettavaan koulutukseen ohjataan ne, joille opiskelu aikuisten perusopetuksessa olisi joko mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista. Oppilaitokset saavat maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen/ruotsin kielen opetukseen 100 prosentin valtionosuuden.  

Valiokunta pitää uudistusta perusteltuna ja korostaa resurssien riittävyyttä. Valiokunta painottaa muutoinkin vapaan sivistystyön merkitystä, sillä Suomessa on yli 300 oppilaitosta, jotka tar-joavat vapaata sivistystyötä ja joiden toimintaan joka viides suomalainen osallistuu vuosittain. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia voitaisiin hyödyntää vielä enemmän esim. kansalaisten it-taitojen kohentamisessa ja demokratiakasvatuksen lisäämisessä. 

51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 580 000 euroa, josta osoitetaan: 

  • 125 000 euroa naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtion-avustuksiin  
  • 125 000 euroa Marttaliitto ry:lle perheiden hyvinvointia edistävään ns. Miesliesi-toimintaan  
  • 30 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle  
  • 150 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan  
  • 150 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin toimintaan. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 7 843 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
1) 393 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valti-onavustuksiin 
2) 6 174 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle 
3) 1 276 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola-toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. 
20.Ammatillinen koulutus
30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuoden 2018 alussa, jolloin koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä sekä tutkintojärjestelmä uudistuvat. Uudistuksen toimeenpanon tukiohjelmaan on varattu noin 60 milj. euroa vuosille 2017—2020. Ensi vuodesta lähtien rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä johtuen TEM:n pääluokasta siirretään 50,7 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan.  

Lisäksi koulutustarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi; sen rahoittamiseksi TEM:n pääluokasta siirretään 9,4 milj. euroa OKM:n pääluokkaan. Toisaalta nuorten aikuisten osaamisohjelma päättyy asteittain, ja sen rahoitus vähenee ensi vuonna 20 milj. eurolla.  

Ammatillisen koulutuksen reformi on erittäin mittava uudistus, johon sisältyy monia hyviä, opiskelijalähtöisiä ja koulutuksen laatua parantavia tekijöitä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on kuitenkin leikattu voimakkaasti, mikä tuo suuria haasteita reformin onnistumiselle. Saadun selvityksen mukaan monet koulutuksen järjestäjät ovat arvioineet, että talous tasapainottuu vasta vuoden 2020 jälkeen, sillä sopeuttaminen on hidasta etenkin toimitilojen ja kiinteistöjen osalta. Myös opetushenkilökuntaa on jouduttu vähentämään. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanossa varmistetaan laadukas ja riittävä lähiopetus ja pidetään huolta siitä, että koulutus antaa hyvät valmiudet siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. On myös tärkeää, että koulutuksen saavutettavuus turvataan järjestäjäverkon tiivistymisestä huolimatta. 

Valiokunta pitää hyvänä, että uudessa rahoitusmallissa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo kasvaa, minkä tarkoituksena on parantaa koulutuksen läpäisyä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulutuksen keskeytysten vähentäminen on oltava selkeä kehityskohde. Ammattikouluissa opinnot keskeytyvät tavallisimmin jo ensimmäisen vuoden aikana, ja keskeytysriski voi jatkossa kasvaa, jos lähiopetusta ei pystytä järjestämään riittävästi. Saadun selvityksen mukaan tehokkaasti keskeytysten vähentämiseen panostaneet koulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin saaneet keskeyttämisasteen laskemaan noin 5 prosenttiin, kun keskeyttämisluvut ovat muutoin olleet vuosien 2013—2014 seurannan mukaan 2,3—19,6 prosentin välillä.  

Valiokunta toteaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää toimintakulttuurin muutosta sekä osaavaa ja vahvaa johtajuutta. Reformin toimeenpanossa tarvitaan myös koulutuksen järjestäjille suunnattua ohjausta ja tukea. Tämän lisäksi on myös huolehdittava siitä, että opettajiksi palkataan päteviä opettajia ja että opettajien täydennyskoulutuksen riittävyyteen ja laatuun panostetaan. 

40.Korkeakouluopetus ja tutkimus

Valiokunta korostaa korkeakoulujen ja tutkimuksen perusrahoituksen merkitystä, sillä tutkimuksen ja opetuksen korkea laatu voidaan saavuttaa vain pitkäjänteisellä ja riittävän korkealla perusrahoituksella. Tämän lisäksi tarvitaan toimintaa kehittäviä erillisiä investointeja, joilla vauhditetaan tarkemmin määriteltyjä tutkimusta ja opetusta edistäviä toimia.  

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy nyt useita tärkeitä lisäpanostuksia, jotka parantavat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä.  

Keskeinen lisäpanostus on Suomen Akatemialle esitetty 25 milj. euron määrärahavaltuus Lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen, mikä sisältyy myös vuoden 2019 menokehykseen. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen, ja niiden tavoitteena on vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tukea innovaatioverkostojen kanssa tutkimuksen yhteiskunnallista ja talouden kasvua tukevaa vaikuttavuutta. Valtio varautuu osallistumaan lippulaivakeskittymien rahoittamiseen myös 60 milj. euron pääomittamisella.  

Valiokunta pitää merkittävinä myös datahallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen osoitettuja resursseja (12 milj. euroa). Käynnistyvällä kehittämisohjelmalla saadaan nostettua alan tutkimusinfrastruktuuri kansainväliselle tasolle sekä vahvistettua tekoälyyn liittyvää koulutusta ja tutkimusta. Myös opettajien perus- ja täydennyskoulutusta kehitetään (+23 milj. euroa), korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärää nostetaan (+5 milj. euroa) ja luonnontieteen ja matematiikan opetuksen laatua parannetaan (+5 milj. euroa). Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomitukseen osoitetaan 70 milj. euroa ja ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan panostetaan 5 milj. euroa. Ensi vuoden talousarvioon sisältyy myös 2 milj. euron lisäys yliopistojen verkostomaisen yhteistyön edistämiseen ja 6 milj. euron määräraha positiivisen rakennemuutoksen alueiden korkeakoulutetun työvoiman vajaukseen. 

Edellä mainitut lisäpanostukset ovat hyviä ja kannatettavia, ja ne parantavat osaltaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä osaavan työvoiman riittävyyttä, jotka ovat keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä. Myös OECD suositteli tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen vahvistamista viime kesäkuussa julkaisemassaan Suomen innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistarpeita koskevassa arvioinnissa, jonka pohjalta on käynnistetty innovaatiojärjestelmän uudistaminen. Suomen T&K-menojen suhde BKT:hen on edelleen sekä EU:n että OECD-maiden keskitason yläpuolella, mutta niiden osuus on laskenut selvästi 2010-luvulla; vuonna 2009 T&K-menojen osuus BKT:sta oli 3,8 prosenttia, mutta nyt niiden osuus on pudonnut 2,81 prosenttiin. 

OECD:n arvioinnissa korostettiin myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen lisäämistä. Onkin tärkeää panostaa myös siihen, että suomalaisten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset olisivat riittävän houkuttelevia sekä Suomesta että muualta tulevien näkökulmasta. Määrärahaleikkaukset ovat johtaneet yliopistojen henkilöstön vähentämiseen, ja ne ovat saattaneet osaltaan lisätä myös tutkijoiden siirtymistä ulkomaille. Suomi ei ole pystynyt houkuttelemaan vastaavaa määrää ulkomaisia tutkijoita, jolloin ns. osaamisvaihtotase on negatiivinen. (Vuosina 2005—2015 Suomesta muutti noin 3 100 tutkijakoulutettua ja maahan muutti vastaavana aikana vajaat 2 000 tutkijakoulutettua). Suomi menettää tutkijoita usein niihin maihin, jotka menestyvät tieteessä Suomea paremmin.  

Vuoden 2019 alussa Suomen korkeakoulukentässä tapahtuu merkittävä rakenteellinen uudistus, kun nykyiset Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät. Yliopistosta tulee samalla Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja, jolloin yliopisto ja ammattikorkeakoulu muodostavat uuden korkeakouluyhteisön.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen rahoitustarve arvioidaan huolella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta pääasiassa nelivuotisella strategiarahoituksella, joka on vuositasolla 5,5 milj. euroa (yhteensä 22 milj. euroa). Tampereen korkeakoulusäätiön oman arvion mukaan vuotuinen rahoitustarve olisi kuitenkin 11 milj. euroa enemmän eli 16,5 milj. euroa vuodessa; vuosien 2018—2025 rahoitustarve olisi näin yhteensä 132 milj. euroa. 

55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että ammattikorkeakouluja pääomitetaan ja niille osoitetaan erillinen 5 milj. euron rahoitus TKI-toimintaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin vakavaa huomiota siihen, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu noin viidenneksellä (22 %) viimeisten 6 vuoden aikana. Tämä on heijastunut niin koulutuksen laatuun kuin myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jota voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän alueellisen elinkeinoelämän vahvistamisessa. Valiokunta katsoo, että ammattikorkeakouluilla tulisi olla käytettävissään myös monipuoliset rahoitusinstrumentit.  

80.Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen esitetään yhteensä 456,6 milj. euroa, joka on 6,7 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Rahapelitoiminnan voittovarojen osuus rahoituksesta on 244,3 milj. euroa, jossa on 10,7 milj. euroa kasvua verrattuna tähän vuoteen. Tämä lisäys on irrotettu jakamattomien voittovarojen rahastosta, ja siitä käytetään 1 milj. euroa Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjauksen suunnitteluun, 6 milj. euroa Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomittamiseen ja 3 milj. euroa määrärahasiirtona TEM:n pääluokkaan, josta rahoitetaan audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmää.  

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan hallituksen kärkihankkeella ja myös prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja kattamaan taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimenpiteisiin on varattu vuosille 2016—2018 yhteensä 10 milj. euroa, josta vuodelle 2018 osoitetaan 2,6 milj. euroa.  

Taiteen ja kulttuurin alalla toimivien virastojen määrärahatilanne on edelleen tiukka. Niin Taiteen edistämiskeskuksen, Museoviraston kuin myös Näkövammaisten kirjaston toimintamenoja on leikattu, ja perustehtävistä selviytyminen on jatkuvasti haasteellista. Myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintaa on jo sopeutettu merkittävästi, minkä lisäksi se joutuu saadun selvityksen mukaan käynnistämään YT-neuvottelut heti vuoden 2018 alussa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että virastojen tehtävät ja rahoitus saadaan tasapainoon. 

Myös taiteilijoiden toimeentuloon liittyy epävarmuutta. Onkin tärkeää, että kulttuuriministeri on lokakuussa 2017 asettanut työryhmän laatimaan suuntaviivat ja tavoitteet taide- ja taiteilijapolitiikalle. Työryhmän toimikausi päättyy 30.9.2018, ja sen tulee tarkastella taiteen ja sen toimintaympäristön muutoksia ja niistä seuraavia muutostarpeita taiteen ja taiteilijoiden tuelle. Käsiteltäviksi tulevat mm. taiteilijoiden toimeentulon kehitykseen, alan koulutukseen sekä taiteen jakeluun ja levitykseen liittyvät asiat.  

Valiokunta lisää 50 000 euroa momentille 29.80.52 taiteilijoiden toimeentuloon liittyvän ns. allianssimallin selvitystyöhön. Kuvataiteilijoiden toimeentuloa edistetään puolestaan jatkamalla näyttelypalkkiokokeilua, johon osoitetaan ensi vuodelle 250 000 euron määräraha (mom. 29.80.52).  

30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Kirjastojen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina, sillä yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut kirjastoille uusia tehtäviä, kuten tietopalvelun, monipuolisen lukutaidon tukemisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistämisen. Kuntien mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen ovat kuitenkin hyvin erilaisia, kuten myös kirjastohenkilökunnan valmius antaa digiopastusta kansalaisille. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että kirjastojen osaamista ja neuvontamahdollisuuksia vahvistetaan, sillä kirjastoilla on luonteva rooli olla digitaalisen ajan kulttuuri- ja tietokeskuksia, joiden tiloja, aineistoja, palveluita ja osaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Tämä edellyttää mm. kirjastohenkilökunnan digitaitojen kehittämistä, laitteiden nykyaikaistamista ja digitalisoitavien palveluiden harjoitusalustojen luomista. Myös digitaalisten sisältöjen käytettävyyttä ja käyttömahdollisuuksia on pyrittävä parantamaan. Saadun selvityksen mukaan opetuksen digitaalistuessa olisi tarvetta myös valtakunnalliselle, mm. kouluja palvelevalle e-kirjakokoelmalle. 

Valiokunta painottaa kirjastojen merkitystä myös lasten ja nuorten lukutaidon parantamisessa ja pitää tärkeänä kirjastojen, koulujen ja päiväkotien yhteistoiminnan tiivistämistä kirjastopalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi.  

Ensi vuoden alusta nykyiset 18 maakuntakirjastoa korvataan alueellista kehittämistehtävää hoitavalla 9 kirjastolla. Alueet ovat kuitenkin laajoja ja keskenään hyvin eri kokoisia, mikä asettaa kehittämiskirjastot hyvin erilaisten tehtävien eteen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa ja toimivuutta seurataan ja arvioidaan.  

31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa momentin 29.80.52 kohdalla todettuun ja lisää momentille 1 950 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi
Momentille myönnetään 48 565 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 240 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa rauhantyön järjestöjen toiminta-avustuksiin, 100 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan ja 40 000 euroa Suomalaisuuden liiton toimintaan. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 7 880 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen: 
(1. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
2) rauhantyön järjestöjen toiminta-avustuksiin, Ihmisoikeusliitto ry:n, (poist.)Vapaa-ajattelijain liitto ry:n ja Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan 
(3. ja 4. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
(5. kohta kuten HE 176/2017 vp) 
(3. kappale kuten HE 176/2017 vp) 
52.Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
Kulttuurivienti 

Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessaan 28.4.2017 edistää luovaa taloutta ottamalla luovat alat osaksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketteja. Päätöksen taustalla oli Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmän julkaisu (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu 2017:18), johon sisältyvien ehdotusten tavoitteena on tukea hallituksen työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Työryhmä arvioi, että sen ehdottamien toimenpiteiden avulla voidaan lisätä luovien alojen työllisten määrää yli 10 000 henkilöllä, mikä on lähes 10 prosenttia hallituksen koko työllisyystavoitteesta.  

Luovien alojen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää mm. kansainvälistä verkostoitumista ja läsnäoloa kohdemarkkinoilla. On myös panostettava aiempaa enemmän markkinointiin ja brändäykseen. 

Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa kulttuuriviennin edistämiseen.  

Näyttelypalkkiot 

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kuluvan vuoden kesäkuussa näyttelypalkkioita koskevan kokeilun asettamalla hakuun 250 000 euron määrärahan, jolla näyttelytoimintaa harjoittavat, ammatillisesti ja päätoimisesti hoidetut museot voivat kattaa taiteilijoille näyttelynjärjestämisen yhteydessä maksettavia näyttelypalkkioita. Tämän kokeilun taustalla oli opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän laatima suositus taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyvistä sopimus- ja korvauskäytännöistä (OKM 2016:4).  

Valiokunta pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä näyttelypalkkioita koskeva kokeilu jatkuu useampivuotisena kokeiluna. Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa näyttelypalkkiokokeilun jatkamiseen. Näin saadaan kokemuksia järjestelmän toimivuudesta ja sen vaikuttavuudesta mm. kuvataitelijoiden toimeentuloon. 

Taiteilija-allianssimallin selvitystyö 

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa taiteilija-allianssimallin selvitystyöhön. 

Lusto — Suomen metsämuseo 

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Lusto — Suomen Metsämuseon kehittämiseen, erityisesti nykyaikaisen uusiutuvan energian tuotanto- ja havainnointiympäristön rakentamiseen sekä näyttely- ja tilatekniikan modernisoimiseen. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo, ja se on myös merkittävä matkailukohde Itä-Suomessa. Lusto toimii yhdessä Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusaseman ja sen puulajipuiston kanssa suomalaisen metsäalan havaintokohteena kotimaisille ja kansainvälisille vieraille.  

Sodan ja rauhan keskus Muisti 

Mikkeliin perusteilla olevasta Sodan ja rauhan keskus Muistista on tarkoitus tulla tietokeskus ja verkkopalvelu, joka kertoo sodasta ja suomalaisten elämästä sota-aikana. Siitä on tarkoitus tehdä myös kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tieto- ja oppimiskeskus, joka välittää viime sotien ajan tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla. Muistiin sisältyy myös arkistopalvelu, joka tallentaa ja jakaa sotahistoriaan liittyviä digitaalisia aineistoja käytettäväksi itsenäisesti tai muiden arkisto-, historia- tai näyttelypalveluiden yhteydessä. Muisti tulee olemaan osa sotahistoriaa esittelevää kokonaisuutta, johon sisältyy mm. Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo. Saadun selvityksen mukaan Muistin hankekustannukset ovat 6 milj. euroa. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen.  

Saamelais-lappilainen kulttuuriteos 

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa vireillä olevan saamelais-lappilaista kulttuuria ja historiaa esittävän kulttuuriteoksen toteutukseen. Teos pohjautuu mm. kirjailijana ja kansanperinteen kerääjänä toimineen Samuli Paulaharjun tuottamaan materiaaliin.  

Lukutaidon parantaminen 

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.10.30 kohdalla todettuun ja lisää momentille 100 000 euroa lukutaidon parantamiseen. Määräraha osoitetaan Lukukeskukselle, joka yhteistyössä neuvoloiden kanssa lisää vanhempien tietoa lukutaidosta ja lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut mallia 10 kunnassa, mutta nyt toiminta on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. 

Yhteenveto 

Momentille lisätään yhteensä 1 950 000 euroa, josta osoitetaan 

  • 950 000 euroa kulttuuriviennin edistämiseen 
  • 250 000 euroa näyttelypalkkiokokeilun jatkamiseen 
  • 50 000 euroa taiteilija-allianssimallin selvitystyöhön 
  • 250  000 euroa Metsämuseo Luston toiminnan kehittämiseen 
  • 300 000 euroa Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen 
  • 50 000 euroa Samuli Paulaharjun keräämään kansanperinteeseen pohjautuvan saamelais-lappilaisen kulttuuriteoksen toteutukseen 
  • 100 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon edistämiseen yhteistyössä neuvoloiden kanssa. 

Momentilta vähennetään 1 950 000 euroa, joka lisätään momentille 29.80.31. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.  

96.Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ehdottaa 6 milj. euron lahjoitusta Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan. Määräraha on kehyksen ulkopuolinen, ja siihen käytetään Veikkauksen rahastosta irrotettavia varoja.  

Valtiovarainvaliokunta on painottanut säätiön pääoman kartuttamista mm. kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 35/2016 vp), koska pääomitus on nyt ajankohtaista Suomen ja Viron viettäessä itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia vuosina 2017 ja 2018.  

Valiokunnan aiemmin saaman selvityksen mukaan pääomatarpeeksi arvioitiin 7—10 milj. euroa. Hallitus ehdottaa 6 milj. euron määrärahaa, minkä lisäksi Viro on päättänyt pääomittaa säätiötä 700 000 eurolla. Tämän ohella säätiön pääomaa on tarkoitus kasvattaa yksityisen rahoituksen turvin. Tähän mennessä yksityisiä lahjoituksia on kertynyt niin, että säätiön pääoma on lähes 7 milj. euroa (6 850 000 euroa). 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus arvioi säätiön pääomitustarvetta vielä vuoden 2018 lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Lisäksi on tärkeää, että säätiön hallintomalli laaditaan mahdollisimman toimivaksi ja läpinäkyväksi. 

90.Liikuntatoimi
30.Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Liikkuva koulu -hankkeelle osoitetaan yleisistä budjettivaroista 7 milj. euron määräraha. Liikkuva koulu -hanke käynnistyi vuoden 2016 alussa, ja ohjelman rahoitus päättyy ensi vuonna. Hanke on onnistunut hyvin, ja se on laajenemassa myös varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.  

Valiokunta korostaa, että ohjelman päätyttyä ensi vuonna on oltava valmius jatkaa parhaiksi arvioitujen käytäntöjen toimeenpanoa normaalirahoituksen puitteissa.  

50.Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Rahapelitoiminnan voittovaroista käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 164,9 milj. euroa, jolla parannetaan liikunnan saavutettavuutta sekä liikuntaan ja urheiluun osallistumista, edistetään koko väestön liikkumista ja vahvistetaan liikunnan osaamista ja tietopohjaa. Suurimmat euromäärät osoitetaan liikunnan kansalaistoimintaan (45,1 milj. euroa) ja liikuntapaikkarakentamiseen (37,3 milj. euroa).  

Valiokunta painottaa erityisesti toimia, joilla lisätään väestön liikkumista, sillä liikunnalla on todennettu olevan kiistaton yhteys terveyteen ja hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, ikäihmisten toimintakyvyn turvaamiseen sekä pärjäämiseen kotioloissa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös kouluikäisten oppimiseen. WHO on arvioinut, että suuri osa tyypin 2 diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista on ehkäistävissä yksinkertaisilla ravinto- ja liikuntamuutoksilla sekä tupakoinnin lopettamisella.  

Kuitenkin vain pieni osa väestöstä liikkuu tarpeeksi; lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuvat terveyden kannalta suotuisasti. Liikunnan puute näkyy suorina ja epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina. On arvioitu, että liikkumattomuuden hinta on Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.  

Myös eriarvoistumiskehitykseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota ja suunnata voimavaroja sellaisten ryhmien terveyden edistämiseen, joiden omat mahdollisuudet liikkumiseen ovat heikoimmat. Mm. vammaiset, pitkäaikaissairaat, toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset sekä vähävaraisten perheiden lapset ovat joukko ihmisiä, jotka eniten hyötyvät liikuntatoiminnasta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan valtionohjausta selkeytetään. Tämä on tarpeen, koska liikkumista koskevia päätöksiä tehdään monella eri hallinnonalalla. Myös rahoituksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta on kehitettävä, jotta samalla rahalla voidaan aiempaa paremmin varmistaa liikuntatoimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että näitä kysymyksiä käsitellään valmisteilla olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa.  

Nuorten urheilijoiden tuki  

Huippu-urheilun tukemiseen esitetään ensi vuodelle 12,9 milj. euroa. Keskeisiä tukimuotoja ovat urheilija-apurahat, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tuki sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiölle (URA) osoitettu tuki.  

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 965 000 euroa, josta osoitettiin urheilija-apurahoihin 500 000 euroa, URA-säätiön avustukseen 165 000 euroa sekä urheiluakatemioiden asiantuntijatukeen 300 000 euroa. Määrärahat olivat kertaluonteisia, joten ne eivät sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahat tulivat tarpeeseen ja niillä on mm. voitu lisätä urheiluapurahojen määrää, vahvistaa urheiluakatemioiden asiantuntijapalveluita, tukea urheilijoiden terveydenhuoltoa ja parantaa opiskelijaurheilijoiden sosioekonomista asemaa.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että menestyspotentiaalia omaavien nuorten urheilijoiden taloudellista tukea korotetaan myös ensi vuodelle, mikä lisää tukitoimintaan pitkäjänteisyyttä ja päätöksenteon ennakoitavuutta.  

Valiokunta lisää momentille 965 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen, 300 000 euroa urheilijoiden tukemiseen urheiluakatemioiden asiantuntijatoiminnan kautta ja 165 000 euroa Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) avustukseen.  

Momentille lisätään yhteensä 965 000 euroa. 

Momentilta vähennetään 965 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(1. kappale kuten HE 176/2017 vp) 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1. ja 2. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 
(4.—11. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
(3.—6. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
(7. kappale kuten HE 176/2017 vp) 
(8. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.90.50 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 965 000 euroa.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 494 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
91.Nuorisotyö

Nuorisotyön resurssit ovat ensi vuoden talousarviossa yhteensä 75,8 milj. euroa, josta rahapelitoiminnan voittovaroja on 54,8 milj. euroa. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön budjettirahoitus säilyy vuoden 2017 tasolla koko kehyskauden 2018—2021, mikä antaa mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Myös Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitus jatkuu vielä ensi vuoden ja sitä suunnataan mm. etsivään nuorisotyöhön. Hankkeen puitteissa kehitetään laaja-alaisesti nuorille suunnattuja palveluja ja syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä.  

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on hyväksynyt kevään kehysriihen yhteydessä 19 kohtaa käsittävän toimenpideohjelman, jolla pyritään mm. ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Koordinaation parantamiseksi ohjelma on sittemmin yhdistetty samaan kokonaisuuteen nuorisotakuun ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtäävien toimien kanssa.  

Monista toimenpiteistä huolimatta syrjäytyminen on kuitenkin edelleen suuri ongelma. Palvelut eivät edelleenkään tavoita kaikkia apua tarvitsevia nuoria, eivätkä nuoret myöskään aina halua sitoutua palvelujen piiriin.  

Me-säätiön vastikään julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Selvityksen mukaan syrjäytymisestä arvioidaan aiheutuvan vuositasolla 1,4 mrd. euron kustannukset, mikä merkitsee henkeä kohden noin 20 000 euron kustannusta. Pahimmassa riskiluokassa oleva nuori maksaa tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle elämänsä aikana noin 400 000 euroa. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä nuorten tilanteet ja taustat ovat hyvin erilaisia, mutta ne kertovat joka tapauksessa paitsi ongelman suuresta merkityksestä inhimillisellä tasolla myös sen vaikutuksesta kansantalouteen.  

Valiokunta painottaa moniammatillisia, toimivia palveluketjuja, joilla aktiivisesti pyritään tavoittamaan ne koulutuksen, työelämän ja palvelujen ulkopuolella olevat nuoret, jotka ovat jo syrjäytyneet tai ovat vaarassa syrjäytyä. Apua tulee tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja palvelut tulee saada ns. yhden luukun kautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erilaisiin nivelvaiheisiin, kuten toisen asteen opintojen käynnistymiseen, jolloin vaara palvelujen ulkopuolelle putoamiseen on suurimmillaan.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että toimenpiteiden ja työmuotojen vaikuttavuutta seurataan, jotta resurssit kohdennetaan sellaiseen toimintaan, missä niillä on suurin vaikuttavuus.  

Valiokunta korostaa lopuksi myös laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä edelleen jatkokoulutuksen suurta merkitystä syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. 

50.Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa edellä luvun 29.91 kohdalla esitettyyn ja painottaa toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja toteaa, että syrjäytymisen torjunta edellyttää monipuolisia toimia ja myös uusien toimintamallien kokeiluja.  

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa nuorten syrjäytymisen vastaiseen työhön. Määräraha on tarkoitettu syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen ulos syrjäytymiskierteestä kehittämällä matalan kynnyksen kohtaamisen ja yhden luukun toimintaperiaatteen toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on luoda osallisuuden kautta työkykyä ja siihen liittyvää terveyden huoltoa sekä uusia työllisyyden väyliä kolmannen sektorin ja sosiaali- ja terveyspiirin sekä muiden toimijoiden yhteistyöllä. Toimintaa on tarkoituksenmukaista kokeilla ensin alueellisesti, minkä jälkeen levittää onnistuneita käytäntöjä koko maahan. 

Momentilta vähennetään 400 000 euroa, joten momentin määräraha ei muutu.  

51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.91.50 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 400 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 19 923 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
52.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesityksen mukaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan osoitetaan 700 000 euroa, minkä lisäksi momentilta 29.91.50 osoitetaan 200 000 euroa saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitustarve on kuitenkin selvästi suurempi. Kustannusten nousuun on syynä uusien yksiköiden perustaminen ja työntekijöiden pätevyystason nousu saamelaisen lastentarhaopettajakoulutuksen ansiosta, mikä nostaa henkilöstökustannuksia.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 800 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 

Pääluokka 30MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01.Hallinto ja tutkimus
05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Luonnonvaratutkimuksen käytössä olevat määrärahat ovat vähentyneet yli 25 milj. euroa viimeisen neljän vuoden aikana. Suurin osa vähennyksestä johtuu tutkimusrahoitusuudistuksesta, jossa tutkimuslaitosten rahoitusta siirrettiin Strategisen tutkimuksen neuvoston ja valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan selvitys- ja tutkimusrahoitukseen. Tavoitteena oli, että rahoitus palautuu tutkimuslaitoksille osin tulona hankerahoituksen kautta. Luonnonvarakeskus (Luke) on kuitenkin rahoittanut kyseisiä instrumentteja moninkertaisesti suhteessa niistä saamaansa rahoitukseen ja joutunut siten supistamaan toimintaansa nopeassa tahdissa. 

Valiokunta on huolissaan Luken riittävistä resursseista. Lukella on keskeinen vastuu biotalouteen kohdistuvien odotusten lunastamisesta. Tutkimussektorin rahoitusuudistuksen tarkoituksena ei ollut toiminnan supistaminen, vaan tutkimuksen kohdentamisen ja laadun parantaminen sekä yhteistyön lisääminen rahoitusrakennetta muuttamalla.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin Luonnonvarakeskuksessa tehtävän erikoissienten tuotantoon, jalostamiseen ja markkinointiin liittyvän tutkimuksen, joka on saanut alkunsa 2010-luvun vaihteessa. Erikoissienien maailmanmarkkinoiden kooksi on arvioitu jopa 20 mrd. euroa. Erityisesti pakurikääpä on avannut uuden tuotanto- ja tulovirran sekä metsänomistajille että elintarvikeketjulle. Sen tuotantoprosessi vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä koti- ja vientimarkkinoiden kasvattamiseksi. Myös nimisuojan hankkiminen on kiireellistä. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa pakurin tutkimukseen ja kaupallistamisen edistämiseen yhdessä Pro Pakuri Finland ry:n kanssa.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 004 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää myös: 
(1. kohta kuten HE 176/2017 vp) 
(2.—6. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
(3. kappale kuten HE 176/2017 vp) 
10.Maaseudun kehittäminen
50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 3,466 milj. euroa, joka on eduskunnan lisäämän määrärahan, 1,9 milj. euron, verran vähemmän kuin vuonna 2017. Eduskunta on lisännyt momentin määrärahaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta yli 10 vuoden ajan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus ottaa eduskunnan tahdon huomioon ja huolehtii vuoden 2019 talousarvioesityksessään momentin riittävästä rahoituksesta. Momentilta maksettavalla valtionavulla on tärkeä merkitys maatilojen vaikean taloustilanteen helpottamiseen, eikä hallitusohjelman mukaisesta järjestöavustusten leikkauspäätöksestä ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista pitää kiinni. Näin helpotetaan myös järjestöjen henkilökunnan epätietoisuutta rahoituksen riittävyydestä ja työsuhteiden jatkumisesta. 

Laaja-alaisen ja puolueettoman neuvonnan keinoin voidaan tarjota maatiloille yksilöllisiä ratkaisuja yritystoiminnan kehittämiseen ja parantaa yritysten kannattavuutta. Neuvontajärjestöiltä saa konkreettista apua mm. työtapojen kehittämiseen, osaamisen lisäämiseen, investointeihin ja velkajärjestelyihin. Ulkopuolinen henkilö voi olla myös ratkaiseva henkinen tuki ja lisävoimavara viemään maatilan asioita oikeaan suuntaan. Näin voidaan välttyä turhilta konkursseilta ja henkilökohtaisilta tragedioilta. Pienellä valtionavulla saadaan parhaimmillaan moninkertainen vaikutus tilatasolla, ja kannattavuuden parantumisen myötä neuvontaan käytetyt varat palautuvat valtiolle kasvavina verotuloina.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että myönnettävällä valtionavulla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia maatilojen kannattavuuskriisistä selviytymiseksi. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. maatilojen taloudellisesta näkökulmasta laadittavat selviytymissuunnitelmat, yrittäjien liiketoimintaosaamisen parantaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen.  

Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa, josta 48 000 euroa osoitetaan Suomen Hevostietokeskus ry:lle. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 5 266 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 3,305 milj. euroa, joka on eduskunnan lisäämän, 600 000 euron, verran vähemmän kuin vuonna 2017. Eduskunta on lisännyt myös tämän momentin rahoitusta yli 10 vuoden ajan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus kunnioittaa eduskunnan tahtoa ja huolehtii vuoden 2019 talousarvioesityksessään siitä, ettei eduskunnan tarvitse enää puuttua momentin määrärahatasoon. 

4H-nuorisotyö tukee kasvua työelämään ja yrittäjyyteen sekä ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä. Työn ydinsisältö kiteytyy Kolme askelta työelämään -toimintamalliin, jossa tuetaan lasten ja nuorten kasvua vastuullisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi sekä kaupungeissa että maaseudulla. Yhdistyksissä on 2 700 kerhoa, joissa toimii yhteensä lähes 50 000 nuorisojäsentä. Maaseutukylillä se on yhä useammin ainoa harrastus lähellä kotia.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että 4H-nuorisotyö turvataan, ja lisää momentille 600 000 euroa.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 3 905 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
20.Maa- ja elintarviketalous
Maatalouden kannattavuus 

Maatalouden kannattavuus Suomessa on heikko. Maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 2013 alun jälkeen nopeasti kymmeniä prosentteja, ja ne ovat pysyneet matalina jo usean vuoden ajan. Tuotantokustannukset ovat samaan aikaan säilyneet korkeina.  

Luonnonvarakeskus arvioi, että maatalouden keskimääräinen yrittäjätulo on 8 700 euroa tilaa kohden vuonna 2017. Mikäli yrittäjätulosta vähennetään yrittäjäperheen omasta työstä ja pääomasta aiheutuvat kustannukset, keskimääräinen tappio on 32 000 euroa. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja, joten valiokunta pitää välttämättömänä, että yhä useampi maatila voidaan nostaa kannattavien yritysten joukkoon. 

Vuonna 2018 viljelijätukiin on käytettävissä yhteensä 1,749 mrd. euroa, mikä on 1,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. EU:n maksamien tukien osuus on 773 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kohdistuvasta hallitusohjelman mukaisesta säästöstä valtaosa, 33 milj. euroa, kohdistuu kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin. Leik-kausta kuitenkin pienennettiin vuoden 2017 kolmannen lisätalousarvion kautta 21 milj. eurolla, minkä seurauksena luonnonhaittakorvaukset alenevat 5 euroa/hehtaari vuonna 2018, kun muuten vähennys hehtaaria kohden olisi ollut 10 euroa enemmän. 

Vuoden 2017 kasvukausi oli erittäin hankala kylvöistä lähtien. Vaikeista korjuuolosuhteista johtuen sato jäi korjaamatta maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 100 000 hehtaarilta. Myös korjuu- ja kuivatuskustannukset nousivat poikkeuksellisen korkeiksi. Maatiloille aiheutuneen lisäkustannuksen arvioidaan kohoavan yhteensä 100—150 milj. euroon, mikä on lähes kolmannes maatalouden kokonaistulosta. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus kohdisti 25 milj. euroa vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa viljelijöiden tilanteen helpottamiseen. Tuki on tarkoitus myöntää energiaveron palautusjärjestelmän kautta. Valtiolla ei ole enää selkeitä välineitä satovahinkojen korvaamiseen. Aiemmin käytössä ollut satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi suunnitellusti vuonna 2015. Vapaaehtoisesti otettavat satovahinkovakuutukset eivät ole kuitenkaan osoittautuneet toimiviksi, koska vakuutusmaksujen hinnat ovat muodostuneet korkeiksi vakuutusten tarjonnassa vallitsevan heikon kilpailutilanteen vuoksi. Hallinnon tulee valiokunnan mielestä aktiivisesti edistää toimivien riskienhallinnan välineiden kehittämistä.  

Maataloustoiminta edellyttää suhteellisen korkeaa omavaraisuusastetta johtuen pääomavaltaisuudesta ja pääoman hitaasta kiertonopeudesta. EU:n maatalouden omavaraisuusaste on ollut viime vuosina keskimäärin 85 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 73 prosenttia vuonna 2017. Velkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla pääomaa nopeammin, joten investointien rahoitus on nojannut vieraaseen pääomaan. Maatalouden velkaantuminen on tilakoon kasvun myötä kääntynyt selvään nousuun. Velkojen suhde liikevaihtoon eli suhteellinen velkaantuneisuus on noussut 76 prosentista 96 prosenttiin vuosina 2012—2016. Kasvanut velkamäärä on lisännyt rahoitusriskiä, jota matalat lainakorot ovat toisaalta helpottaneet. Erot velkaantuneisuudessa ovat tuotantosuuntien ja tilojen välillä suuria, mutta ne ovat keskittyneet voimakkaasti investoineille usein nuorille yrittäjille.  

Valiokunta on huolissaan siitä, että maataloustuotteiden markkinoiden epävakaus ja satotasojen vaihtelu ovat selvästi lisänneet epäonnistumisen riskiä. Yrittäjätulon muodostumiseen vaikuttaa ensisijaisesti eniten markkinoiden kehitys. Viljelijä- ja investointituilla on kuitenkin keskeinen merkitys maatalouden tulotason ja tuotantovolyymien ylläpitäjänä. Luonnonvarakeskus arvioi, että jokainen leikattu tukieuro heikentää yrittäjätuloa yhdellä eurolla. Jotta myönteinen rakennekehitys maataloudessa jatkuisi ja tuotannon taso säilyisi, maatalouden tukiin tarvitaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Valiokunta toteaa kuitenkin, että korkeillakaan tuen tasoilla ei voida ylläpitää tuotantoa ja investointeja, jos markkinanäkymät ovat pitkään huonot. 

Valiokunnan mielestä kaikkein oleellisinta on kiinnittää huomiota siihen, miten tuottajan saamaa osuutta elintarvikeketjussa voidaan kasvattaa ja parantaa kannattavuutta pysyvästi. Tärkeä merkitys on esimerkiksi tilakohtaisilla parhailla ratkaisuilla, alkutuotannon neuvotteluaseman ja tuotteen alkuperää koskevien merkintöjen parantamisella sekä mahdollisimman korkealle jalostettujen elintarvikkeiden viennin edistämisellä. Keskeistä on myös selvittää, voidaanko tuotantokustannuksia alentaa viranomaismääräysten kautta, kuten eläinsuojien rakenteita keventämällä. 

Erityisen huolissaan valiokunta on tilanpidon jatkamisesta ja alan houkuttelevuudesta. Uusien yrittäjien tarve on suuri, joten nuorten viljelijöiden maatalouskoulutukseen ja talousosaamiseen tulee panostaa ja luoda uskoa tulevaan. Maa- ja puutarhayritysten lukumäärä on alentunut Suomessa 78 000 yrityksestä 47 200 yritykseen vuosina 2000—2017. Tuotantoa jatkavien tilojen koot ja tuotantomäärät ovat samanaikaisesti kasvaneet, mutta tämäkään ei ole parantanut kannattavuutta. Jos maatilojen lukumäärän väheneminen kiihtyy siten, että kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva elintarvikkeiden tuotanto laskee, myös huoltovarmuutemme vaarantuu.  

Valiokunta pitää lisäksi erittäin tarpeellisena, että hallitus esittää panostuksia maatalousyrittäjien jaksamiseen. Lomituksen sijaisavun maksuja esitetään huojennettavaksi 1 milj. eurolla ja lisäksi rahoitetaan 1 milj. eurolla sosiaali- ja terveysministeriön Välitä viljelijästä -hanketta. Samalla on kuitenkin muistettava, että lomituksen maksutasot nousevat pääsääntöisesti takaisin vuoden 2016 tasolle. 

47.Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää perusteltuna momentille esitettyä 2,869 milj. euron määrärahaa. Sitä käytetään ruokapoliittisen selonteon sekä luomu- ja lähiruoan kehittämisohjelmien tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen. Luomu- ja lähiruokasektoreilla erityisiä kehityskohteita on edelleen mm. hankintaosaamisen lisäämisessä ja ammattikeittiöiden tarpeiden huomioimisessa. 

Momentin määrärahasta on varattu 1,5 milj. euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen kotimaisen ruuan kysynnän kasvattamiseksi ja viennin edistämiseksi. Tuontiruuan korvaaminen Suomessa tuotetulla lähi- ja luomuruoalla parantaa osaltaan elintarvikkeiden kauppatasetta. Myös viennissä luomulla on hyvät mahdollisuudet, sillä sen kysyntä kasvaa sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Suomen erityisyys on maailman suurin sertifioitu luomukeruualue, joka on lähes 312 milj. hehtaaria. Alueen käytön tehostaminen pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistuksessa ja viennissä luo liiketoimintamahdollisuuksia varsinkin maan pohjoisosiin.  

Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahalla tuetaan myös luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia. Luonnontuotealalla on merkittävä potentiaali, ja alan liikevaihto on kasvanut 300 milj. euroon. Luonnontuotteiden käyttö kotimaassa ja vienti kasvavat. Siitä on onnistuttu kehittämään myös matkailun vetovoimatekijä. Toimia on syytä edelleen vahvistaa.  

Valiokunta lisää momentille yhteensä 250 000 euroa, josta 150 000 euroa osoitetaan Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotteiden viennin edistämiseen ja 100 000 euroa Pro Luomu ry:lle luomutuotannon edistämiseen. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 3 119 000 euroa. 
(2.—4. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
61.Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) varojen lisääminen on osa hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta mm. edistämällä maatalouden rakennekehitystä. Vuosille 2016—2018 ajoittuvan rahoituksen suuruus on yhteensä 90 milj. euroa. Makeran merkitys on korostunut entisestään maatalouden kannattavuuskriisin myötä.  

Suurin yksittäinen kohde Makeran avustusvarojen käytössä ovat maatalouden rakennetukia koskevan lain (1476/2007) mukaiset investointiavustukset. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen (Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2030, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2017) mukaan maatalouden investoinnit ovat moottori, joka pitää tuottavuuskasvun, elinkelpoisuuden ja tuotannon kokonaismäärän käynnissä. Investointien hiipuessa nämä tekijät kääntyvät vähitellen laskuun ja vaikuttavat viimeistään muutaman vuoden viiveellä myös elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saantiin. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman tukea.  

Makerasta rahoitetaan myös soveltavia tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, jotka kohdistuvat elinkeinon kannattavuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen kestävällä tavalla tai tuottavat hallinnonalan päätöksentekoon tarvittavaa tietoa. Lisäksi rahaston avulla on voitu reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja rahoitustarpeisiin. Esimerkiksi myönnettyjen valtiontakauksien avulla on voitu helpottaa maatilojen maksuvalmiutta (laki 922/2016). 

Valiokunta painottaa, että Makeran varat on tärkeää varmistaa myös jatkossa ja ottaa samalla huomioon mahdollinen investointien vilkastuminen maatalouden kannattavuuskriisin helpottaessa. Makeran käytettävissä olevien tulojen arvioidaan vuonna 2017 olevan yhteensä 125 milj. euroa ja vähenevän siten, että vuonna 2020 käytettävissä olisi enää noin 17,4 milj. euroa. 

40.Luonnonvaratalous
22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että momentin määrärahasta käytetään 10 milj. euroa Biotalous- ja puhtaat ratkaisut -kärkihankerahoitukseen. Tästä 4 milj. euroa on tarkoitus osoittaa Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeeseen, jolla tehostetaan metsävaratiedon hyödyntämistä. Tavoitteena on lisätä puun tarjontaa parantamalla tiedon laatua ja liikkuvuutta sähköisten palvelujen avulla. Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittämiseen kohdistetaan 1 milj. euroa sekä ravinteiden kierrätykseen ja Itämeren ja vesien suojeluun 5 milj. euroa.  

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kärkihankerahoitus suunnataan aidosti uuteen, innovatiiviseen kehittämiseen ja samalla parannetaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Erityisen kiinnostavana valiokunta pitää vesialan kansainvälistymisen vauhdittamista ja toteaa, että alalla on suuria mahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomen vesifoorumin hankkeessa on tarkoituksena kokeilla uusia toimintamalleja vesialan kansainvälistymisen tehostamiseksi ja tiivistää yhteistyötä Finpro/Business Finlandin kanssa.  

Momentin määrärahasta on lisäksi tarkoitus osoittaa 4,4 milj. euroa kärkihankkeita tukeviin kehittämishankkeisiin, jotka ovat biotalousstrategian toimeenpanon kannalta keskeisiä. Tällaisia ovat mm. kiertotalouden kehittäminen ja uusien biotalouteen pohjautuvien yritysten toiminnan edistäminen. 

42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Vuoden 2017 petoeläinvahingot tulevat olemaan vuoden 2016 tasolla, jolloin porovahinkoja oli 10,4 milj. euroa ja kotieläinvahinkoja 0,5 milj. euroa. 

Suomi saa korvata porovahinkoja enintään 10 milj. euroa, joka on komission Suomelle korvausjärjestelmän notifioinnin yhteydessä asettama maksuvaltuus. Vuonna 2016 aiheutuneita porovahinkoja leikattiin siten 4 prosentilla ja sama joudutaan tekemään myös vuoden 2017 vahinkojen osalta. Leikkaukset eivät kuitenkaan koske kotieläinvahinkoja. Lisäksi momentilta on maksettu 0,5 milj. euroa vahinkoja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että momentin määräraha riittää komission asettamien rajojen mukaisiin korvauksiin. Myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulee toteuttaa niin laajasti kuin mahdollista, jotta vahinkoja voidaan vähentää. Kustannukset eivät saa jäädä yksittäisen henkilön tai kunnan kannettaviksi. Valiokunta kiirehtii myös muiden suojeltujen eläinten, kuten valkoposkihanhien ja naakkojen, aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisemistä. Suuret parvet aiheuttavat laskeutuessaan viljelyspelloille merkittäviä taloudellisia tappioita. Asia on valmistelussa ympäristöministeriössä.  

44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Kestävän metsätalouden rahoitukseen (Kemera) esitetään 56,23 milj. euron määrärahaa ja 59 milj. euron myöntämisvaltuutta.  

Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteena on kotimaisen puun käytön lisääminen. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä vuotuista puun käyttöä 15 milj. kuutiometrillä hallituskauden aikana. Metsäteollisuus on käynnistänyt useita investointiprojekteja, joista osa on jo tuotantokäytössä. Niiden myötä vuotuisen puun tarpeen arvioidaan kasvavan yhteensä lähes 10 milj. kuutiometrillä. Puun tarve kasvaa edelleen, jos julkisuudessa esillä olleet metsä- ja energiateollisuuden aiesuunnitelmat toteutuvat. 

Valiokunta toteaa, että puun käytön kasvu edellyttää panostuksia puuntuotantoon, jotta kestävien hakkuiden tasoa voidaan edelleen nostaa. Kemera-tuki suunnataan näin ollen alueellisissa metsäohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi metsien hoidon ja puun saatavuuden kannalta vaikuttavimmalla tavalla. Eniten tukea myönnetään taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Myös metsäteiden perusparannuksen rahoitus on tärkeää biotalouden edistämisen kannalta. Kunnossa oleva tieverkosto on metsänhoidon ja -käytön edellytys. Lisäksi määrärahaa osoitetaan suometsien hoitohankkeisiin liittyvien vesiensuojelutoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2017 tuesta on Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan jäämässä käyttämättä noin 9 milj. euroa. Syynä on ainakin osittain se, että tilojen yhdessä toteuttamien suometsänhoito- ja metsäteiden perusparannushankkeiden kysyntä ei vastaa näiden toimenpiteiden arvioitua tarvetta. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että vielä kuluvan vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö kartoittaa yhteishankkeiden suunnittelun pullonkauloja. Havaitut esteet tulee poistaa ja vuonna 2017 käyttämättä jäänyt rahoitus tulee olla käytettävissä hankkeiden toteutukseen vuonna 2018. 

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

Valiokunnan lausumaehdotus 

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2018 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava summa kuin vuodelle 2017 osoitetusta tuesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen jää käyttämättä. 
45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahaa esitetään lisättäväksi 2 milj. eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Metsäluonnon monimuotoisuuden hoitoon ja sen parantamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, kun puun käyttö kasvaa. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa ympäristötukeen 3,37 milj. euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,657 milj. euroa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttaminen pystytään siten turvaamaan 3 200 hehtaarin alueella. Samoin myönteistä on, että momentin 30.40.22 määrärahasta käytetään noin 0,5 milj. euroa METSOn valtakunnallisten kehittämishankkeiden sekä verkostohankkeiden rahoittamiseen, ja myös ympäristöministeriön hallinnonalalla ohjelman rahoitusta on lisätty.  

46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 39,4 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Vähennyksestä 1,4 milj. euroa on linjattu hallitusohjelmassa. Lisäksi määrärahasta on poistunut eduskunnan myöntämä 0,4 milj. euron lisäys Kemera-ruuhkan purkamiseen ja hakemusten sähköisen käsittelyjärjestelmän kehittämiseen.  

Valiokunta pitää hyvänä, että sähköinen Metsään.fi-asiointijärjestelmä on saatu käyttöön. Se on helpottanut Kemera-rahoitushakemusten ja toteutusilmoitusten toimittamista Suomen metsäkeskukselle, jossa päätöksenteko on muutenkin sujuvoitunut. Järjestelmän jatkokehittäminen on kuitenkin tarpeen käsittelyn edelleen nopeuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen metsäkeskus käsittelee noin 120 000 metsänkäyttöilmoitusta vuonna 2017. Samalla uuden Kemera-lain asiakirjojen määrä on kasvanut yli 50 prosenttia. Puun käytön lisääntyessä metsänkäyttöilmoitusten ja maastotarkastusten määrän arvioidaan kasvavan myös vuonna 2018. Sähköisellä järjestelmällä ja käsittelyn keventämisellä saavutettu työn tuottavuuden nousu ei riitä kattamaan kasvavaa työmäärää.  

Valiokunta toteaa, että Suomen metsäkeskus on keskeinen organisaatio, joka huolehtii puuntuotannon kestävyydestä ja kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon sekä puun myyntiin. Sillä on myös keskeinen rooli metsävaratiedon tuottamisessa ja sen hyödyntämisen tehostamisessa. Koko metsäsektorin kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaista, että Suomen metsäkeskuksella on käytössään tehokkaat järjestelmät ja riittävät resurssit sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa Kemera-tukihakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 39 900 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tärkeänä kotimaisen kalan kulutuksen lisäämistä. Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus on vain 6 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Ammattikalastajien määrän arvioidaan edelleen vähenevän lähivuosina. Kotimaisen kalan markkinoilla ongelmana ei pääsääntöisesti ole kalan kysyntä, vaan kotimainen kala käy hyvin kaupaksi. Ongelmana on ennen kaikkea tarjonnan vähäisyys.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaohjelman rahoituksella voidaan tukea mm. kalatalouden investointi- ja kehittämishankkeita ja kalastuksen ympäristöhankkeita. Näin voidaan lisätä kotimaisen kalan tarjontaa erityisesti vesiviljelyn keinoin. Ammattikalastuksen osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä kalakantojen elinvoimaisuuteen, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen sekä kalan arvon lisäämiseen, jotta elinkeino olisi kannattava ja houkutteleva myös nuorille. Samoin tärkeää on edistää uusia kalastukseen liittyviä elinkeinomahdollisuuksia, kuten kalastusmatkailun kehittymistä. Keskeistä on myös edelleen tukea kalastuselinkeinon itsensä harjoittamaa elinkeinokalastuksen edistämistoimintaa.  

Valiokunta nostaa esiin myös uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen ja pitää tärkeänä hallituksen kärkihanketta, jonka avulla vaelluskalojen luontainen lisääntymiskierto pyritään palauttamaan kalataloudellisesti merkittävimmissä kalatiestrategian kohteissa. Erityisesti valiokunta kiinnittää huomiota järvilohikannan elvyttämiseen ja korostaa, että samalla tulee huolehtia myös riittävästä kalastuksen valvonnasta. 

Valiokunta toteaa lisäksi, kuten usein aiemminkin budjettimietinnöissään, että särkikalojen tehostetun pyynnin avulla ja kalakantojen kannanhoitosuunnittelulla on mahdollista tehokkaasti poistaa fosforia rehevöityneistä vesistöistä. Merialueen ja tiettyjen rehevöityneiden sisävesialueiden kestävää poistokalastusta tulee pyrkiä laajentamaan ja edistää särkikalojen jatkojalostusta elintarvikkeiksi. 

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, josta 50 000 euroa osoitetaan avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle ja 100 000 euroa Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:lle kalastuksen valvontatoimenpiteisiin. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustukseen. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 10 250 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)  
(4. ja 5. kappale kuten 3. ja 4. kappale HE 106/2017 vp) 
53.Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1,132 milj. euroa, joka on 200 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Määrärahasta 440 000 euroa käytetään metsäpuiden siemenviljelysten perustamisavustuksiin ja 692 000 euroa yleishyödyllisille yhteisöille myönnettäviin hankeavustuksiin. 

Valiokunta toteaa, että hankerahoituksen väheneminen ei saa heikentää luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävää kehittämistoimintaa. Esimerkiksi Työtehoseura ry on rahoituksen avulla pystynyt panostamaan mm. metsäalan kehittämistyöhön. Vuonna 2017 Työtehoseuralle osoitettiin momentilta 201 300 euroa, ja valiokunta pitää hanketoiminnan jatkamista tarpeellisena myös vuonna 2018. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta 200 000 euroa osoitetaan Työtehoseura ry:lle metsätalouden kehittämishankkeisiin. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 432 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
70.Maanmittaus ja tietovarannot
40.Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Suomen pirstoutunut kiinteistörakenne heikentää maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuutta. Tilusjärjestelyillä kasvatetaan lohko- tai palstakokoa ja lyhennetään kulkumatkoja. Vuodesta 2012 alkaen vuosittaisen järjestelyn kohteena ollut pinta-ala on vähentynyt aiemmasta 10 000 hehtaarista 6 000 hehtaariin johtuen määrärahatason alenemisesta. Pääpaino on ollut ennen vuotta 2015 käynnistyneissä peltoja koskevissa hankkeissa. Esitetyllä 4 milj. euron rahoituksella ei voida aloittaa yhtään uutta alueellista järjestelyä vuonna 2018. 

Valiokunta pitää tilusjärjestelytoimintaa edelleen tarpeellisena ja toteaa, että hyvä kiinteistörakenne parantaa välittömästi tuotannon kannattavuutta. Uusien sekä pelto- että metsätilusjärjestelyiden aloituksia tarvitaan myös jatkossa. Syytä on lisäksi korostaa, että määrärahasta palautuu valtiolle noin puolet maanomistajien maksuosuuden myötä tilusjärjestelyiden valmistumisen jälkeen. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa tilusjärjestelyihin. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 4 200 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 

Pääluokka 31LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokan määrärahat ovat ensi vuonna 3,38 mrd. euroa, joka on noin 149 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Valtaosa resursseista (n. 2 mrd. euroa) osoitetaan liikenneverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen, ja korjausvelkaohjelman vuoksi nimenomaan perusväylänpidon rahoitustaso on aiempaa korkeampi. Tämä vastaa hallitusohjelman linjauksia, kuten myös talousarvioesitykseen sisältyvät digitalisaation edistämistä ja tiedon hyödyntämistä koskevat ehdotukset.  

Talousarvioesitykseen sisältyy myös parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän väliraporttiin pohjautuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään liikenteen päästöjä. Vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen osoitetaan 16 milj. euroa, josta liikenne- ja viestintäministeriön hallin-nonalalle 11,5 milj. euroa. Rahoitusta kohdennetaan mm. vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien henkilöautojen käyttöönottoon ja henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversion tekemiseen (6 milj. euroa) sekä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen (3,5 milj. euroa). Myös junaliikenteen ostoja lisätään (2 milj. euroa). Henkilöautokantaa pyritään uudistamaan vähäpäästöisemmäksi jatkamalla romutuspalkkion maksamista tilanteessa, jolloin ostaja saa hyvityksen ostaessaan uuden vähä- tai nollapäästöisen auton (8 milj. euroa).  

Valiokunta toteaa, että em. lisäpanostukset antavat hyvän mahdollisuuden erilaisten hankkeiden käynnistämiseen. Ne ovat kuitenkin vielä riittämättömiä, sillä EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vuoteen 2030 mennessä vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta. Pitkällä aikavälillä liikenteestä on siten tehtävä erittäin vähäpäästöinen.  

Valiokunnan mielestä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää keinovalikoimaa tulee vielä laajentaa ja siihen tulisi sisällyttää mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, maankäytön ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ilmastonäkökulmasta sekä erilaiset tehokkaat viestinnän keinot.  

01.Hallinto ja toimialan yhteiset menot
88.Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi uusi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy kahteen hankkeeseen, jotka lisäävät ministeriön toimialaan kuuluvien yhtiöiden määrää. Toisessa hankkeessa Liikenneviraston nykyiset tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot on tarkoitus yhtiöittää valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen, ja toisessa hankkeessa rautateiden henkilöliikenne on tarkoitus avata kilpailulle. Kilpailun avaaminen edellyttää kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille, minkä toteuttamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö.  

Momentin päätösosa vastaa muotoiluiltaan valtioneuvoston kanslian vastaavaa momenttia (23.10.88) ja se mahdollistaa määrärahojen käyttämisen myös osakkeiden hankintaan tai siihen verrattaviin kuluihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tässä vaiheessa rahoitus on kuitenkin tarkoitus käyttää erilaisiin kuluihin ja selvityksiin, joita ovat esimerkiksi osakkeiden hallinnointikustannukset, ministeriön tarvitsemien neuvonantajapalvelujen kustannukset sekä omistajaohjaukseen liittyvän osaamisen ylläpitämiseen liittyvät koulutuskustannukset. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttäminen on olennainen osa järjestelyiden huolellista valmistelua ja toteuttamista.  

10.Liikenneverkko
20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Korjausvelan vähentäminen. Momentin määräraha on 1,4 mrd. euroa, josta runsaat puolet (763 milj. euroa) osoitetaan tienpitoon, noin 540 milj. euroa rataverkon kunnostamiseen ja 96 milj. euroa vesiväylien kunnostamiseen. Poikkeuksellisen korkean määrärahatason taustalla on ns. korjausvelkaohjelma, jonka toimeenpanoon osoitetaan ensi vuonna 453 milj. euroa. Korjausvelkaohjelmassa painottuvat korjausvelan hallinta, asiakkaiden tarpeet niin elinkeinoelämän kuin yksittäisten ihmisten näkökulmasta sekä digitalisaatio ja uudet palvelut.  

Perusväylänpitoon kohdistettu lisärahoitus on siirretty osin kehittämishankkeiden rahoituksesta, mutta se on tullut tarpeeseen, sillä maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelan kasvu on nyt saatu pysäytettyä ja monia ongelmakohtia on korjattu ja väyläverkon liikenneturvallisuutta sekä sujuvuutta on parannettu. Ongelmien laajuudesta kertoo kuitenkin se, että korjausvelkaohjelmasta huolimatta mm. huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä kasvaa, rataverkon kuntoindeksi alenee ja painorajoitettujen maantiesiltojen määrän ennakoidaan pysyvän entisellään.  

Vuosina 2018 ja 2019 on käytettävissä vielä korjausvelkaohjelmaan osoitettuja lisäresursseja, mutta ilman uusia päätöksiä rahoitustaso putoaa vuonna 2020 momentin vuoden 2015 tasolle.  

Valiokunta toteaa, että kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso ei anna jatkossa mahdollisuutta korjausvelan vähentämiseen, vaan tilanne kääntyy vuoden 2019 jälkeen väistämättä taas huonompaan suuntaan. Jotta korjausvelka vähenee jatkossakin, on perusväylänpidon perusrahoitusta lisättävä myös seuraavalla vaalikaudella. Tasainen ja riittävä rahoitustaso edistää myös maanrakennusalan toimintaa ja investointeja koskevaa päätöksentekoa.  

Väyläverkon kuntoa parannetaan monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai puuttuvien alikulkujen tai kevyen liikenteen väylien vuoksi. Näiden kohteiden kunnostukseen tai loppuunsaattamiseen ei ole ollut kuitenkaan mahdollisuutta budjettirahoituksen, korjausvelkaohjelman tai kuntien oman rahoituksen puitteissa.  

Valiokunta lisää momentille 11 800 000 euroa ja osoittaa sen pienehköihin, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 200 000 eurosta 1 milj. euroon. Nämä kohteet ovat: 

 

  • Mt 132, Klaukkalantien parantaminen Ropakkotien—Kiikkaistenkujan liittymässä Nurmijärvellä; 800 000 euroa 
  • Vt:n 20 parantaminen Välikylän kohdalla Oulussa; 400 000 euroa 
  • Tien 127543 (Myllytie) päällysteen parantaminen Punkalaitumella; 500 000 euroa 
  • Vt:n 12 parantaminen Ristolan kohdalla Säkylässä; 1 000 000 euroa 
  • Vt 27, kevyen liikenteen alikulku liikennejärjestelyineen Kalajoen Tyngällä; 750 000 euroa 
  • Tomujoen maantien 18029 peruskorjaus Kalajoen Himangalla; 400 000 euroa. 
  • Koskelan ja Koivumäen kylät yhdistävän paikallistien perusparannustöiden aloittaminen Alajärvellä; 300 000 euroa 
  • Vt 5, meluesteiden rakentaminen Päivärannassa Kuopiossa; 700 000 euroa 
  • Mt:n 15641 parantaminen Ylämyllyn kohdalla Liperissä; 1 000 000 euroa  
  • Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kirkonkylän keskustan kohdalle Rääkkylässä; 350 000 euroa 
  • Vt 6 ja mt 870, Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Sotkamo ja Kajaani; 900 000 euroa 
  • Mt:n 130 kehittäminen, Valkeakoski—Lempäälä-tieosuuden valaistus; 400 000 euroa  
  • Länsi-Kuopion päällystämättömien teiden (5513 Lamperilantie, 5542 Riuttalantie, 5516 Vakkakuusentie, Nimisjärventie ja Joutenjärvi-tie) peruskorjaus; 1 000 000 euroa 
  • Mt:n 3864 parantaminen välillä Sipari—Pulsa Lappeenrannassa; 700 000 euroa  
  • Mt 2951, Mommilantien parannus Hämeenlinnassa; 700 000 euroa 
  • Kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittaminen, Koskenvarrentie 7115 välille Alajärven keskusta—Väärämäentie; 600 000 euroa 
  • Tieyhteyden Köngäs—Tepasto—Raattama (Mt 956, 9562) parantaminen Kittilässä; 500 000 euroa 
  • Häppiläntien peruskorjaus (14707) Virolahdella; 200 000 euroa 
  • Vt 9, Lamminpuiston alikukukäytävän rakentaminen Loimaalla; 600 000 euroa 

Rataverkko ja tasoristeykset. On tärkeää, että perusradanpidon rahoitustaso paranee ensi vuonna, sillä rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennettä useilla rataosilla. Rataverkosta johtuvat ongelmat ovat heikentäneet etenkin kaukojunaliikenteen täsmällisyyttä, ja koko kuluva vuosi on ollut täsmällisyyden suhteen viime vuotta heikompi ja elo-syyskuu ovat olleet heikoimmat tällä vuosituhannella. Myös monien ratapihojen kunto on huono, minkä lisäksi etenkin rataverkon sähkö- ja turvalaitteet ovat monin paikoin vanhentuneita ja huonokuntoisia.  

Valiokunta painottaa rataverkon kunnostustarvetta junaliikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Toimiva rautatieliikenne on tärkeä tekijä myös liikenteen päästöjen vähentämisessä, jolloin junaliikenteen luotettavuus ja turvallisuus ovat omiaan lisäämään junaliikenteen houkuttelevuutta.  

Myös edessä oleva siirtyminen eurooppalaiseen ERTMS/ETCS-kulunvalvontajärjestelmään tuo menopaineita, sillä em. kulunvalvontajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System/European Train Control System) on tarkoitus korvata kansalliset järjestelmät. Muutokset ajoittunevat 2020-luvulle. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä osoitetaan 2 milj. euron lisäys tasoristeysten parantamiseen. Lisämäärärahatarve on luonnollisesti paljon suurempi, sillä tasoristeyksiä on rataverkolla erittäin paljon, vuoden 2017 alussa niitä oli valtion rataverkolla noin 2 800, joista ilman tievaroituslaitosta oli noin 2 100 tasoristeystä. Tasoristeykset on luokiteltu niiden olosuhteiden mukaan 7 luokkaan, joista olosuhteiltaan huonoimpaan luokkaan kuuluu noin 5 prosenttia (n. 140 kpl) ja joihin ensi vuoden alusta alkavat lisätoimet kohdistetaan.  

On välttämätöntä, että tasoristeysturvallisuutta parannetaan suunnitelmallisesti esim. erillisen ohjelman puitteissa. On niin ikään tärkeää, että paikannukseen perustuvia mobiiliratkaisuja hyödynnetään tasoristeysturvallisuuden edistämisessä. Tasoristeyksiä poistuu myös, mikäli rataverkon sähköistystä koskevia hankkeita pystytään toteuttamaan.  

Sisävesiväylät. Valiokunta painottaa myös sisävesiväylien merkitystä elinkeinoelämän kuljetuksissa. Sisävesien rooli on ollut pitkään laskussa, mutta niihin liittyy paljon käyttämätöntä potentiaalia. 

Valiokunta on tyytyväinen, että korjausvelkarahoitusta on osoitettu myös Saimaan kanavan sulkujen uusimiseen. Myös sulkujen pidentäminen lisäisi kuljetusten tehokkuutta ja antaisi mahdollisuuden aiempaa suurempien alusten kulkemiseen kanavassa. Valiokunta korostaa vesiliikenteen merkitystä myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 406 800 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
Valtuus 
(Kuten HE 106/2017 vp) 
50.Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Suomessa on yksityisteitä kaikkiaan 358 000 km, joista pysyvän asutuksen käytössä on noin 90 000 km. Yksityisteiden korjausvelan määrästä ei ole laadittu kokonaislaskelmaa, mutta saadun selvityksen mukaan on arvioitu, että asutusta palvelevien teiden, siltojen sekä siltarumpujen korjausvelka olisi noin 500 milj. euroa.  

Ensi vuoden talousarvioesityksessä yksityistieavustuksiin on varattu 13 milj. euroa, josta 10 milj. euroa on korjausvelkaohjelman mukaista lisärahoitusta. Kun tämä lisärahoitus päättyy, tähän tarkoitukseen varattu määräraha laskee 3 milj. euroon.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että yksityisteiden rahoitus saadaan yksityistielain uudistuksen (HE 147/2017 vp) myötä kestävälle pohjalle. Yksityisteiden kunnolla on suuri merkitys mm. maaseutuelinkeinojen, biotalouden ja maaseudun toimintojen kannalta; toimiva tieverkko on myös puuntuotannon ja puunhankinnan perusedellytys.  

77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitykseen sisältyy kuusi uutta liikenneinvestointia, jotka ovat Kehä I Laajalahti (valtuus 20 milj. euroa), Länsimetron jatkeen liityntäyhteydet (valtuus 7 milj. euroa), Vt 4 Kirri—Tikkakoski (valtuus 139 milj. euroa), Kokkolan meriväylä (valtuus 45 milj. euroa), Vuosaaren meriväylä (valtuus 12,5 milj. euroa) sekä elinkaarihankkeena toteutettava Hailuotoon rakennettava kiinteä yhteys (116,9 milj. euroa), joka rahoitetaan momentilta 31.10.79. 

Hallitus on myös päättänyt käynnistää pääradan kehittämistä koskevan valmistelun rataosuudella Pasila—Riihimäki niin, että päätös hankkeesta voidaan tehdä kevään 2018 kehysriihessä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusia kehittämishankkeita on loppujen lopuksi näinkin monta, sillä määrärahojen kohdentaminen korjausvelan vähentämiseen on vähentänyt mahdollisuuksia uusien väylähankkeiden käynnistämiseen. Nyt käynnistettävillä hankkeilla parannetaan liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä joukkoliikenteen toimivuutta. Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta on myös myönteistä, että talousarviossa käynnistetään myös kahden meriväylän (Vuosaari, Kokkola) syventäminen, minkä lisäksi Oulun meriväylän syventämisestä tehtiin päätös jo kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että liikennerahoituksen painopiste on väyläverkon huonon kunnon vuoksi perusväylänpidossa, mutta on samalla huolissaan siitä, ettei uusista kehittämishankkeista ole pitkän tähtäimen suunnitelmaa eikä niille ole varattu rahoitusta tulevissa rahoituskehyksissä.  

Valiokunta korostaa, että liikenteen sujuvuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämisen kannalta tärkeää on nimenomaan päätöksenteon ja rahoituksen pitkäjänteisyys, mikä parantaisi suunnittelutyön edellytyksiä ja elinkeinoelämän ja yhdyskuntasuunnittelun pitkäjänteistä päätöksentekoa. Se loisi myös vakautta ja luottamusta maanrakennusalan investointeihin ja edistäisi kansallisten etujen ajamista EU:ssa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että liikennehankesuunnittelun ja rahoituksen aikajänne pitenee ja että päätöksenteon pohjaksi saadaan yli vaalikausien ulottuva, esim. 10—12 vuoden suunnitelma.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös liikennehankkeiden budjetointiin, joka ei tue riittävällä tavalla kannattavien hankkeiden toteutusta. Ongelmallisena on koettu mm. se, että liikenneinvestointeja käsitellään talousarviossa kulueränä siitä huolimatta, että investoinnit tuottavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin ja ovat talouskasvun ja viennin kannalta välttämättömiä. Käytännössä myöskään menokehyksen kasvattamiseen ei ole ollut mahdollisuutta, mistä johtuen kiireellisten hankkeiden käynnistämiseksi kehyksiä on jouduttu kiertämään mm. siten, että hankkeita on aloitettu varsin pienellä aloitusrahalla tai joku ulkopuolinen taho on maksanut rakentamisaikaiset kulut kokonaan. Näin suurin osa rahoituksesta on jäänyt seuraavalle vaalikaudelle, mikä on taas rajoittanut seuraavan hallituksen liikkumavaraa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä pohtii parhaillaan liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavia keinoja. Työryhmän määräaika on 28.2.2018, johon mennessä tavoitteena on luoda kustannustehokas, pitkäjänteinen ja tarkoituksenmukainen suunnitelma väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle. Työryhmän tulee ottaa huomioon liikenteen korjausvelan vähentäminen, kehittämisinvestoinnit, digitalisaatiokehitys ja päästövähennystavoitteet. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työryhmä löytää sellaisia uusia ratkaisuja, jotka edistävät liikennehankkeiden tarkoituksenmukaista, riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta ja kehittämistä. Niiden tulee tukea myös julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.  

30.Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
63.Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on noin 90 milj. euroa, johon sisältyy parlamentaarisen työryhmän ehdotuksen pohjalta 5,5 milj. euron korotus energia- ja ilmastostrategian toimenpiteitä varten. Siitä 3,5 milj. euroa käytetään suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen ja 2 milj. euroa ihmisten liikkumistottumusten muutokseen raideliikenteessä. Muutoin momentin määrärahataso vastaa edellisvuosien tasoa.  

Vaikka tasokorotuksia ei ole tehty, kunnat ovat saadun selvityksen mukaan kehittäneet omalla rahoituksellaan kaupunkiseutujen joukkoliikennettä varsin tuloksekkaasti. Kaupunkiseutujen matkustajamäärät ovatkin kasvaneet, mikä on lisännyt palvelujen kysyntää. Kaupunkiseutujen ulkopuolelle ulottuvassa liikenteessä rahoituksen vähentyminen ja epävarmuus ovat puolestaan vaikeuttaneet liikenteen järjestämistä. Harvaan asutulla maaseudulla perinteinen julkinen liikenne ei ole kannattavaa eikä se voi olla kestävä ratkaisu myöskään julkisen talouden näkökulmasta. 

Heinäkuun 1. päivä 2018 voimaan tuleva uusi liikennepalvelulaki mahdollistaa kuitenkin liikkumispalveluiden järjestämisen uudella tavalla. Liikennepalvelulailla poistetaan markkinoille tulon esteitä takseilta ja linja-autoilta, ja esimerkiksi taksitoimintaa voi harjoittaa osa-aikaisesti muun elinkeinotoiminnan ohella. Myös kutsupohjaisen liikennepalvelun tuottaminen on jatkossa helpompaa.  

Uusi liikennepalvelulaki muuttaa joukkoliikennettä ja julkista liikennettä muutoinkin merkittävästi, ja se tuo uusia vaatimuksia joukkoliikenneviranomaisille ja alan toimijoille. Valiokunta pitää tärkeänä riittävää ja selkeää ohjeistusta ja neuvontaa. Etenkin lain vaikutuksia maaseudulla tulee seurata ja huolehtia uusien liikkumisen ja kuljettamisen palvelumallien kehittämisestä sekä hallinnonrajat ylittävästä yhteistyöstä.  

40.Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

Valiokunta pitää perusteltuna, että yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen (mom. 31.40.45) ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa, mikä on jatkoa vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetylle 1 milj. euron tuelle. Määrärahan tarkoituksena on varmistaa uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa televisiossa. Tavoitteena on myös lisätä yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan kilpailukykyä ja kattavuutta sekä kehittää sisällöntuotannon toimintamalleja.  

Valiokunta on niin ikään tyytyväinen siihen, että Yleisradio Oy:n rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle (mom. 31.40.60).  

Talousarvioesitykseen sisältyy 2 milj. euron lisäys tietoturvallisuuden toimintavarmuuteen ja yksityisyydensuojan varmentamiseen ja kehittämiseen. Määräraha on tärkeä lisä Viestintäviraston resursseihin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan se on vielä riittämätön käytännön tarpeisiin nähden. Valiokunta viittaa liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon (LiVL 20/2017 vp), jonka mukaan Viestintäviraston kyberturvallisuutta koskevat toiminnot ovat avainasemassa koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Rahoitustarvetta lisää olennaisesti mm. käynnissä oleva nopea liikenteen automatisaatiota, robotiikkaa ja esineiden internetiä koskeva kehitys. Nopea reagoiminen ja kaikkien yhteiskunnan sektoreiden, erityisesti elinkeinoelämän ja valtion johdon palveleminen edellyttävät olennaisesti nykyistä suurempia resursseja.  

Valiokunta painottaa, että määrärahatasoa on arvioitava uudelleen laadittaessa seuraavaa julkisen talouden suunnitelmaa ja otettava huomioon kyberturvallisuusstrategiassa asetetut tavoitteet.  

50.Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
01.Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ilmatieteen laitoksen toimintamenoihin esitetään 1 miljoonan euron lisäystä tutkaverkoston laajentamiseksi ja uuden tutkan hankkimiseksi Pohjois-Suomeen. Esitys on perusteltu, sillä säätutkaverkosto on lentoliikenteen ja tieliikenteen sää- ja olosuhdeturvallisuuden kannalta keskeinen mittausverkosto, jonka tulee toimia luotettavasti ja mahdollisimman kattavasti.  

Saadun selvityksen mukaan tutkaverkoston toimivuus edellyttää vuosittain noin 1 milj. euron panostusta, jotta käyttöikänsä loppuun tulleet tutkat voidaan uusia ajoissa. Valiokunnan mielestä tulisi selvittää mahdollisuudet siihen, että laitoksen perusrahoitustasoa korotetaan siten, että tutkaverkoston ylläpito- ja korvausinvestointeihin vuosittain tarvittava 1 milj. euroa sisältyy jo laitoksen normaaliin toimintamenobudjettiin.  

Talousarvioesitykseen sisältyy myös 0,75 milj. euron rahoitus pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) rahoittamiseen. On tärkeää, että hankkeen jatkorahoitus turvataan, jotta varmistetaan Suomen saamat tieteelliset ja taloudelliset hyödyt hankkeesta. ACTRIS tarjoaa mm. ilmastoon liittyviä pitkäaikaisia mittausaineistoja, ja se tukee osaltaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. ACTRIS-toiminnan päämaja sijaitsee Suomessa, joten se tarjoaa suomalaiselle ilmakehätutkimukselle kansainvälisen johtoaseman ja se kasvattaa myös kansainvälisen tutkimusrahan tulovirtaa Suomeen.  

Pääluokka 32TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

01.Hallinto
02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että ELY-keskukset ovat selviytyneet kohtuullisen hyvin pitkään jatkuneista sopeutustoimista. Vuosina 2010­—2019 vähennys tulee olemaan noin 1 548 htv eli 36 prosenttia. Suomen työvoimapalveluiden resurssit jäävät entistä selkeämmin jälkeen muista Pohjoismaista — esimerkiksi Ruotsissa työntekijöitä on moninkertainen määrä asiakasta kohden. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkasti ELY-keskusten työn laatua ja asiakastyytyväisyyttä sekä kiinnittää huomiota siihen, että ELY-keskuksilla on ollut vaikeuksia selvitä kaikista tehtävistään henkilöstön vähentämisen ja mm. maakuntauudistuksen valmistelun sitoman henkilöstön takia.  

Suunnitelmien mukaan maakuntauudistuksen yhteydessä toteutettavassa kasvupalvelu-uudistuksessa yhdistetään vuoden 2020 alusta lukien nykyiset TE-palvelut ja yrityspalvelut kasvupalveluksi. Valiokunta painottaa, että uudistuksen toteutuessa kasvupalvelutehtävien hoitamiseen varataan eri puolilla Suomea riittävästi resursseja ja asiantuntemusta eikä palveluiden taso heikkene myöskään siirtymävaiheen aikana. Valiokunta pitää huolestuttavina arvioita, joiden mukaan tulevissa maakunnissa ei tule riittämään asiantuntijoita kaikkiin kasvupalvelutehtäviin tai että uudistus uhkaa purkaa merkittävästi ELY-keskuksissa viime vuosina tehdyn toiminnan kehittämisen hyötyjä (mm. sähköisten palveluiden kehittäminen, toimintojen keskittäminen, erikoistuminen). Esitetyn arvion mukaan keskitettyjen tehtävien purkaminen maakuntiin aiheuttaisi jopa 1 000 htv:n lisätyötarpeen. Saaduissa selvityksissä on myös esitetty huoli siitä, onko maakunnilla riittävät kannusteet työllistämiseen. 

40.Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Viexpo on osuuskuntapohjalla toimiva yritys, joka tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistymistä edistäviä palveluja. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Viexpon Eurooppaan suuntautuvien vientihankkeiden edistämiseen. 

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laaja-alaisesti selvittää Satakunnan alueella erilaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtojen laatua ja soveltuvuutta biokaasun tuotantoon. Yhtenä toimenpiteenä järjestetään työpajoja elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyön tehostamiseksi. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 18 001 000 euroa. 
(2.—4. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
(5. kappale kuten HE 176/2017 vp) 
(6.—8. kappale kuten 5.—7. kappale HE 106/2017 vp) 
20.Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. On varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on tasavertaiset toimintaedellytykset keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Vuonna 2016 Suomen vienti kasvoi 1,3 prosenttia, ja ennusteiden mukaan kasvuvauhti jatkuu lähivuosina hyvänä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön syksyllä 2017 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvaa tänä vuonna 4,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia. Valiokunta on tyytyväinen, että viennissä markkinaosuuksien menettäminen näyttää päättyvän. Ulkomaankaupan myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut ennen kaikkea hyvä talouskehitys Suomen vientimarkkinoilla.  

Valiokunta näkee pk-yritysten kansainvälistymisessä ja viennissä merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Korkeintaan 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus Suomen viennistä on ollut kasvussa vuodesta 2011 lähtien. Suomessa on arviolta jo noin 62 000 pk-yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tästä huolimatta Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Hollannissa tai Tanskassa. Syksyllä 2017 julkaistun selvityksen (TEM-analyysejä 82/2017, Pk-yritysten kansainvälistyminen) mukaan kansainvälisistä pk-yrityksistä yli 60 prosenttia uskoo suhdanteiden parantuvan seuraavan vuoden aikana ja noin puolet odottaa myös viennin kasvavan. Kansainvälisistä pk-yrityksistä noin 45 prosenttia aikoo panostaa vientiin nykyistä enemmän. 

Valiokunta painottaa, että pk-yritysten on saatava helposti tarvitsemansa julkiset kansainvälistymispalvelut, ja on huolestunut saatavuuden ongelmista. Saadun selvityksen mukaan laajempaa palveluiden tarjontaa toivoo noin kolmasosa kansainvälisistä pk-yrityksistä. Suomessa on noin 3 000—5 000 pk-yritystä, jotka ovat valmiit kansainvälistymään, mutta eivät ole syystä tai toisesta tähän vielä lähteneet. Valiokunta pitää hyvänä uuden Business Finlandin perustamisen (tarkemmin momentin 32.20.06 kohdalla) tarkoitusta selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja. Uudistus voi onnistuessaan vaikuttaa siihen, että nykyistä suurempi osuus uusista yrityksistä harjoittaisi ensimmäisten toimintavuosiensa aikana kansainvälistä liiketoimintaa ja olemassa olevat, varsinkin pk-yritykset, hyödyntäisivät nykyistä tehokkaammin kansainvälisten markkinoiden liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvattaisivat liiketoimintaansa nykyistä nopeammin globaaleilla markkinoilla. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Venäjälle suuntautuvan viennin edellytysten parantamiseksi ja tehostaa toimenpiteitä yritysten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Suomalaisilla tuotteilla ja teknologialla on hyvän maineen takia jatkuvasti kysyntää Venäjällä. Suomalaiset yritykset voivat erottautua mm. korkealuokkaisilla tuotteilla, luotettavilla toimitusketjuilla ja hyvällä asiakaspalvelulla. Suomalaisilla yrityksillä on kasvumahdollisuuksia mm. niillä aloilla, jotka tuottavat haasteita Venäjälle (mm. ympäristöosaaminen, teollisuuden modernisointi, metsäsektori, meriteollisuus, terveysteknologia ja -palvelut). 

Suomen tavaravienti Venäjälle kääntyi kasvuun vuoden 2016 loppupuolella. Positiivinen käänne johtui suurelta osin öljyn hinnan noususta ja tästä seuranneesta ruplan kurssin vahvistumisesta. Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vienti Venäjälle kasvoi vuoden 2017 tammi—elokuussa 20 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vienti kasvoi lähes kaikissa tavararyhmissä, mutta nopeinta kasvu oli kone- ja laiteviennissä. Vienti on edelleen vuosina 2008 ja 2012 saavutettuja huipputasoja matalammalla. Venäjä oli tammi—elokuussa Suomen viidenneksi suurin vientimaa, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä oli 5,7 prosenttia. Venäjällä toimii yli 400 suomalaista yritystä, joista valtaosa Pietarin ja Leningradin alueella. 

Keväällä 2017 julkaistun kyselyn mukaan vientiä harjoittavista yrityksistä yli puolet uskoo vientinsä Venäjälle kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana. Yritykset mainitsivat suurimmiksi ongelmikseen Venäjän liiketoiminnassa Venäjän talouden epävakaisuuden, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen. Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että Venäjän protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Yrityksiin vaikuttivat mm. kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä ja paikallisen työvoiman käyttövaatimukset. Saadun selvityksen mukaan muita ongelmia olivat mm. vaikeudet viennin rahoituksessa ja maksujen välityksessä, Venäjän kielen ja kaupan osaajien vähyys, suomalaisten viranomaisten (Tulli ja Evira) erilaiset tulkinnat sekä Venäjän viranomaisten yllättävät ja epäasiallisiksi koetut menettelyt.  

06.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Business Finland -uudistuksessa on tarkoitus yhdistää vuoden 2018 alusta lukien Tekesin ja Finpron toiminnot kokonaisuuteen, joka rakentuu virastosta ja asiakastoiminnoista vastaavasta yh-tiöstä. Business Finland -toimijan vastuulle kootaan innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toiminnot. Business Finlandin toimintamenoihin esitetään 83 621 000 euron suuruista nettomäärärahaa. Uudella toimijalla on käynnistysvaiheessa palveluksessaan noin 600 henkilöä. 

Business Finland -uudistuksella tavoitellaan parannusta useisiin sellaisiin epäkohtiin, jotka valtiovarainvaliokunta on viime vuosina nostanut esille. Yhdistämisen tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimija, joka selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja sekä tukee kansainvälistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä sekä maakunnallisia kasvupalveluita. Tarkoituksena on keventää hallintoa, poistaa päällekkäisyyksiä ja siirtää vapautuvia resursseja asiakastyöhön. Onnistuessaan uudistus parantaa innovatiivista uudistumista ja kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille suunnattujen palveluiden asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. 

Yhtenä kehittämiskohteena valiokunta näkee yritysten vientiä ja kansainvälistä kasvua tukevan ulkomaanverkoston vahvistamisen. Tällä hetkellä resursointi on useita kilpailijamaita heikompi (esim. Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Irlanti). Tärkeää on vahvistaa Business Finlandin ulkomaanverkostoa siellä, missä erityisesti pk-yritykset sitä eniten tarvitsevat. Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä resurssit ovat vähäiset sellaisilla Euroopan lähimarkkinoilla, jonne yrityksillä on matalin kynnys lähteä kansainvälistymään ja tavoittelemaan kasvua. Valiokunnan mielestä resursseja on syytä suunnata kotimaasta kohdemaihin, vahvistaa edustustojen kaupallista osaamista ja edellyttää edustajilta aktiivista vienninedistämistä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Tekesin ja Finpron yhdistämisessä on kysymys merkittävästä rakenteellisesta ja toiminnallisesta uudistuksesta, jolloin muutosjohtamisen onnistuminen on välttämätöntä. On tärkeää huolehtia siitä, että uuden toiminnan käynnistämiseen varataan riittävät resurssit eikä palveluiden laatu heikkene myöskään siirtymävaiheen aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin uudistuksen onnistumista ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti. 

Business Finlandin yhtenä tärkeänä tehtävänä on edistää Suomeen suuntautuvaa matkailua. Valiokunnan arvion mukaan Finpron ja Tekesin yhdistämisellä voidaan parantaa matkailun edistämistoimia. Esimerkiksi Visit Finland voi hyödyntää entistä paremmin nykyisen Tekesin ohjelmatoimintaa oman työnsä tukena.  

Valiokunta on erittäin tyytyväinen, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä matkailun edistämiseen on esitetty määrärahalisäyksiä. Uuteen ns. Matkailu 4.0 -kokonaisuuteen on esitetty lisäyksenä 8 milj. euroa, josta 5,4 milj. euroa on tarkoitus kohdentaa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Matkailu 4.0 on eri hallinnonalojen ja Matkailun yhteistyöryhmän valmistelema toimenpiteiden kokonaisuus, jonka avulla on tarkoitus edistää matkailun kasvua ja uudistumista. Valiokunta pitää perusteltuna, että lisärahoitusta kohdennetaan mm. matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen. Tärkeää on, että matkailun edistämisen kokonaisuus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että edistämistoimissa kyetään riittävän aikaisessa vaiheessa varautumaan matkailukysynnän tuleviin muutoksiin. 

Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin tammi—syyskuussa 2017 lähes 17 milj. kertaa. Määrä on 5,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,4 prosenttia ja ulkomaalaisten 14,8 prosenttia. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin 16,8 prosenttia enemmän, ja he ovat edelleen suurin Suomeen suuntautuva matkailijaryhmä. Seuraavaksi suurimpia olivat saksalaiset, ruotsalaiset ja britit. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijaryhmistä kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten (36,9 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.  

Valiokunta korostaa matkailun merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee hyvästä kehityksestä huolimatta matkailussa edelleen merkittävää kasvupotentiaalia. Tärkeää on, että Suomen lisääntyvä kiinnostavuus matkailumaana kyetään hyödyntämään nopeilla, oikein suunnatuilla ja asiakaslähtöisillä toimenpiteillä. Saadun selvityksen mukaan Suomen matkailutulo (14 mrd. euroa) on mahdollista kasvattaa jopa 20 mrd. euroon vuoteen 2025 mennessä. Esitetyn arvion mukaan esimerkiksi Helsinkiin suuntautuva matkailu on mahdollista kaksinkertaistaa. Tämä tarkoittaisi arvion mukaan noin 30 000 uuden työpaikan syntymistä. Koska Helsingin vetovoimaa lisää hyvä yhteys Tallinnaan, valiokunta kannustaa tiivistämään pääkaupunkien yhteistyötä. 

Valiokunta painottaa matkailusektorin merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja pitää huolestuttavana, että vaikeus saada osaavaa työvoimaa rajoittaa alan kasvua merkittävästi. Matkailualan yli 29 000 yritystä työllistävät noin 140 000 henkilöä. Lisäksi alan vuokratyövoiman osuus on suuri. Alle 26-vuotiaiden työntekijöiden osuus on noin 30 prosenttia, ja matkailu työllistää nuoria myös alueilla, joilla työllistyminen voi muuten olla vaikeaa esimerkiksi syrjäisen sijainnin takia. Saadun selvityksen mukaan matkailukysynnän lisäys synnyttää matkailualalla keskimäärin enemmän työpaikkoja kuin kysynnän lisäys muilla toimialoilla.  

Matkailun edistämisessä tulee pyrkiä siihen, ettei Suomi enää menettäisi markkinaosuuksia esim. muille Pohjoismaille. Valiokunta on tyytyväinen, että tällä hetkellä kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa muita Pohjoismaita nopeammin. Tammi—elokuussa 2017 ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat Suomessa 15,2 prosenttia, Ruotsissa 4,2 prosenttia, Norjassa 1,6 prosenttia ja Tanskassa 0,4 prosenttia. Pitkällä ajanjaksolla Suomen matkailuelinkeino on kuitenkin menettänyt merkittävästi markkinaosuuksia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuosien 2009—2016 aikana ulkomaalaisten yöpymisten määrä on Pohjoismaissa (pl. Islanti) kasvanut 19,4 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut Ruotsissa 35,6 prosenttia ja Tanskassa 30,4 prosenttia. Norjassa kasvua on ollut 14,7 prosenttia ja Suomessa 4,8 prosenttia.  

Pitkällä ajanjaksolla matkailun edistämisen edellytykset eivät ole olleet Suomessa erityisen hyviä, koska saadun selvityksen mukaan vuosina 2008—2016 muissa Pohjoismaisessa kokonaispanostus (valtio ja yksityissektori) kansallisen matkailuorganisaation (ns. Visit-organisaation) toimintaan on ollut kaksin- tai kolminkertainen Suomen panostukseen verrattuna. Vuonna 2016 kokonaispanostus oli Tanskassa 30,1 milj. euroa, Norjassa 39,8 milj. euroa, Ruotsissa 27 milj. euroa ja Suomessa 13,5 milj. euroa. Valtioiden rahoituksen vertailua hankaloittaa mm. se, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yksityissektori osallistuu Visit-organisaation rahoitukseen selvästi enemmän kuin Suomessa. Valtioiden rahoituksen kehityksen osalta voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 2010, samaan aikaan kun Suomessa leikattiin merkittävästi silloisen Matkailun edistämiskeskuksen rahoitusta, muissa Pohjoismaissa valtio panosti enemmän kansallisen matkailuorganisaation toiminnan tukemiseen.  

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa vuoden 2017 lopussa päättyvän Merellinen Saaristo -kasvuohjelman jatkamiseen ja ohjelman tulosten hyödyntämiseen. Lisärahan avulla voidaan edistää rannikkoseutujen ja saariston matkailua. Rannikkoseudulla tarkoitetaan koko rannikkolinjaa Torniosta Virojoelle. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 84 021 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Valiokunta korostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä Suomen talouskasvulle ja on huolissaan sekä julkisen että yksityisen t&k-panostuksen riittävyydestä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot ovat laskeneet selvästi 2010-luvulla, mikä on voinut heikentää Suomen innovaatiokykyä ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Saadun selvityksen mukaan Suomi ei ole enää t&k-intensiteetiltään kärkimaiden joukossa, mutta kuitenkin edelleen sekä EU:n että OECD-maiden keskitason yläpuolella. 

Valiokunta on tyytyväinen, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä valtion t&k-rahoitukseen esitetään 30 milj. euron lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden (yhteismäärä 1 828 milj. euroa). Tätä aikaisemmin valtion rahoitus on laskenut vuodesta 2011 alkaen. Valiokunta muistuttaa, että t&k-toiminnan valtion rahoituksen leikkaukset voivat merkitä innovaatiovelan kasvua suhteessa kilpailijamaihin sekä näkyä innovaatiokyvyn heikentymisenä hyvinkin pitkällä aikajänteellä. Saadun selvityksen mukaan Suomessa valtion tuki yritysten t&k-toimintaan on kansainvälisesti tarkastellen vähäistä. 

Sekä valtion että yksityisen sektorin t&k-rahoituksen vähenemisen vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti soveltavaan ja innovaatiohakuiseen tutkimukseen, mikä näkyy etenkin VTT:hen ja Tekesiin kohdennettuina leikkauksina. Valiokunta pitää kehitystä huolestuttavana, sillä vaikuttavuusarvioiden mukaan Tekesin ja VTT:n julkisella rahoituksella on saavutettu hyviä tuloksia. Valtion t&k-panostusten leikkaukset ovat vähentäneet yksityisen sektorin t&k-rahoitusta, koska esim. noin kaksi kolmasosaa VTT:n tutkimuksesta tehdään yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Sekä VTT:n että Tekesin rahoituksen leikkausten johdosta mahdollisuus tehdä yhteishankkeita on kaventunut, mikä siis tarkoittaa samalla yritysten oman rahoituspanoksen vähenemistä. Toisaalta on tutkitusti todettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja innovaatiosijoituksia.  

Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Myönteistä on, että kansainvälisesti tarkastellen innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä on Suomessa hyvällä tasolla ja suomalaiset yritykset tuovat markkinoille uusia tuotteita enemmän kuin useat muut Euroopan maat. Erityisesti uusien palveluiden osalta Suomi pärjää vertailussa hyvin. Merkittävänä haasteena Suomen innovaatiokyvyn kohottamiselle on pk-yritysten vähäinen panostus t&k-toimintaan.  

Valiokunta nostaa esille lokakuussa 2017 julkaistun tekoälyä tarkastelleen työryhmän raportin (TEM:n julkaisuja 41/2017), jonka mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologiamurroksista maailmalla. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä valtioiden että yritysten kilpailukykyyn. Tekoälyyn kohdistuneet panostukset niin valtioiden kuin yritysten toimesta ovat kasvaneet nopeasti erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa, ja myös Euroopassa kehitys on kiihtymässä. Valiokunta painottaa, että tekoälyn luoman merkittävän talouskasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää nopeita päätöksiä ja tehokasta toimeenpanoa. Suomelle on tärkeää kohdistaa rajalliset resurssit tuloksellisesti, harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä ja hyödyntää Suomen rajojen ulkopuolella tapahtunutta kehitystä ja syntyneitä innovaatioita. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimivuudesta teetettiin OECD:n kansainvälinen arviointi ja että näiden suositusten pohjalta Suomessa on käynnistetty innovaatiojärjestelmän uudistaminen. Kesäkuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa tuotiin esille useita merkittäviä puutteita ja kehittämishaasteita. Arvioinnin mukaan Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukyky on heikentynyt viime vuosien aikana. OECD kehottaa Suomea mm. tehostamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohjausta ja vaikuttavuutta sekä lisäämään elinkeinoelämän kannalta olennaisen tutkimuksen rahoitusta. Myös tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen on panostettava aiempaa voimakkaammin. Talouden monipuolistamiseksi OECD kehottaa priorisoimaan radikaaleja innovaatiohankkeita, joissa on mahdollisuuksia uusien korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Suositusten mukaan pk-yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulee lisätä sekä syventää yhteistyötä suurten yritysten kanssa.  

Valiokunta korostaa, että yritystukijärjestelmää on kehitettävä. Yritystuista on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja niiden vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2014, että haitallisia ja talouden dynamiikkaa hidastavia yritystukia (suorat tuet ja verotuet) on noin 850 milj. euroa enemmän kuin uudistavia, tehokkaita ja vaikuttavia tukia. Yhtenä keskeisistä ongelmista on nähty se, etteivät yritystuet tue riittävästi elinkeinoelämän uudistumista ja uusia kasvun kärkiä. Yritystukien uudistamiseksi on syksyllä 2017 asetettu parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on laatia yhteinen tiekartta, jolla yritystukijärjestelmän painopistettä siirretään yritysten ja elinkeinojen pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019—2023. Valiokunta pitää hyvänä, että työryhmä huomioi esityksissään myös kansainvälisen kilpailutilanteen. 

43.Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Tampereen teknillisen yliopiston ja Kingspan Insulation Oy:n tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia eristemuoviteollisuudessa erittäin suuren leikkauspurujätteen uusiokäytön mahdollisuuksia mm. eriste- sekä muussa rakennusaineteollisuudessa. 

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Punkalaitumen alueella toteutettavan ja monen eri toimijan (mm. Punkalaitumen kunta) uudenlaiseen yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää ravinteiden joutumista vesistöihin ja siitä johtuvaa rehevöitymistä. Hankkeen tarkoituksena on löytää teknisesti ja taloudellisesti parhaat prosessit ja valmistustavat ravinteiden jalostamiseksi korkeamman jalostusasteen kierrätysravinteita sisältäviksi valmiiksi lannoitetuotteiksi. Hankkeen mahdollisia hyötyjä ovat mm. kansallisesti hyödynnettävän kaupallisen lannoitteen valmistaminen, paikallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä sellaisten toimintamallien kehittäminen, joita demonstroimalla voidaan parhaassa tapauksessa myydä teknologiaa ja osaamista myös ulkomaille. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 49 300 000 euroa. 
(2.—7. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
30.Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
01.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa TE-toimistoille yhteisen valtakunnallisen positiivisen rakennemuutoksen yksikön perustamiseen. Tavoitteena on tuottaa tehokasta ja asiantuntevaa asiakasohjausta työpaikkoihin, pilotteihin, koulutuksiin ja eri toimenpiteisiin maakuntarajojen yli.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 076 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp)  
51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaksi esitetään 327,1 milj. euroa, joka on 96,7 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Momentin määrärahaan vaikuttavat vähennyksinä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 59 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä nuorisotyöttömyyden vähentämiseen liittyvä 13,4 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkiin. Kotouttamiskoulutuksen määrärahojen 23 milj. euron lasku johtuu turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestä. Momentin määrärahoja lisätään 25 milj. eurolla aktiivimallin toimeenpanoon.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on toteutettu tai vireillä useita kehittämistoimia, joiden tarkoituksena on edistää kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Tavoite työnhakijoiden aktivoimiseksi on kiitettävä, mutta asiantuntijat ovat erimielisiä parhaista malleista ja menetelmistä. Valiokunta kiinnittää huomiota huoleen, että toimeentulotuen varassa elävät tai korkean työttömyyden alueilla asuvat saattavat joutua sanktioiden kohteeksi ilman omaa syytään. Valiokunta pitää hyvänä, että yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin. On tärkeää parantaa työmarkkinoiden toimintaa sekä tehdä työnteosta taloudellisesti houkuttelevampaa ja työllistämisestä kannattavampaa.  

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu hyvänä myös lähivuosina. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 272 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 56 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys väheni kaikkien ELY-keskusten alueella sekä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Myös nuorten ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden tilanne parani merkittävästi. Huolestuttavaa on, että ennusteiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys säilyy vakavana ongelmana vielä pitkään, samalla kun pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä tapahtuu selvää alueellista eriytymistä. Valiokunnan arvion mukaan hallitus ei tule myönteisestä kehityksestä huolimatta pääsemään asettamaansa työllisyysastetavoitteeseen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi työvoimapoliittisten toimien ja niiden muutosten vaikutuksia sekä määrärahojen käytön tuloksellisuutta tarkasti ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti. Tämä edellyttää mm. sitä, että työllisyystilanteen seurantatietojen perusteella saadaan luotettava kuva tapahtuneesta kehityksestä. Nyt tietoihin sisältyy epävarmuutta eivätkä tilastotiedot työttömyyden merkittävästä vähenemisestä perustu todelliseen kehitykseen. Saadun selvityksen mukaan mm. vuoden 2017 alusta toteutettujen työttömien määräaikaishaastattelujen myönteiset vaikutukset voivat osaltaan selittää työttömyyden merkittävää tilastollista vähenemistä. Työvoimapoliittisten kokeilujen vaikutusten arvioinnissa ja tulosten hyödyntämisessä valiokunta näkee kehittämistarvetta. 

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus on ryhtynyt toimiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmien ja osaavan työvoiman saantivaikeuksien vähentämiseksi. Tärkeää on nyt löytää tilanteeseen nopeita ja tuloksellisia ratkaisuja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne vaikeuttavat jo useilla toimialoilla ja mm. Varsinais-Suomessa merkittävästi yritysten kasvua ja lisäävät kustannusten nousupaineita. Valiokunta pitää huolestuttavina arvioita, joiden mukaan työvoiman saantivaikeudet lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa.  

Tällä hetkellä jo noin kolmasosalla työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut vaikeuksia löytää sopivaa henkilöä avoimeen työpaikkaan. Heinäkuussa 2017 julkaistun suhdannebarometrin mukaan esimerkiksi rakennusalalla rekrytointivaikeuksia oli jo 37 prosentilla vastaajista ja ne olivat yleisin toiminnan kasvun este. Teknologiateollisuuden aloilla 18 prosenttia yrityksistä kertoi osaajavajeen rajoittavan kasvua (viime vuoden lopussa alle 10 prosenttia). Pk-yritysbarometrin mukaan noin 12 prosenttia pk-yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi kehittämisen esteeksi. Työvoiman saatavuus vaikeutti erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten toimintaa. Matkailusektorin edistämisen yhdeksi merkittäväksi esteeksi on muodostunut työvoimapula. 

Valiokunta näkee paljon mahdollisuuksia kehittää ulkomaisen osaavan työvoiman saantia Suomeen. Suunnitelmallinen ja hallittu työperäinen maahanmuutto on kansantaloudellisesti tärkeää, sillä ilman maahanmuuttoa työvoiman määrä supistuisi merkittävästi. Suomea on tehtävä kansainvälisten osaajien keskuudessa tunnetummaksi ja vetovoimaisemmaksi, missä Business Finland -toimijan vastuu on suuri. Myös ulkomailta rekrytointiin liittyviä prosesseja on nopeutettava ja tehostettava. Valiokunta pitää hyvänä äskettäin käynnistynyttä Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödyntää Suomessa asuvien osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelman onnistuminen, kuten yleensä ulkomaisten osaajien houkuttelu, edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tahtotilaa sekä valtion ja kuntien tuloksellista yhteistyötä. On esimerkiksi huolehdittava myös osaavien työntekijöiden perheiden elämänlaadusta uudessa ympäristössä.  

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että työelämässä tarvittavia osaamistarpeita kyetään nykyistä paremmin ennakoimaan, jotta työvoiman saantivaikeudet ehkäistään. Uusi teknologia ja digitalisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, minkä seurauksena myös eri ammatteihin kohdistuva kysyntä muuttuu. Esimerkiksi tekoälyn uskotaan mullistavan seuraavien vuosien aikana työelämän, teollisuuden, liikenteen ja terveydenhuollon. Syksyllä 2017 julkaistun ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt. Valtakunnan tasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin elo-syyskuussa 32 ammattia. Ylitarjontaa arvioitiin olevan noin 42 ammatissa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös OECD:n Skills for Jobs Suomen maaraporttiin, jonka mukaan Suomessa alikoulutettuja tehtäväänsä on 21 prosenttia ja ylikoulutettuja 7 prosenttia. Raportissa tunnistetaan useita taitoja ja osaamisalueita, joiden osalta Suomessa on liian vähän osaamista. Toisaalta joillakin aloilla on kriittisen paljon liikaa työvoimatarjontaa. Valiokunta toteaa myös, että kaikissa tapauksissa korkea koulutustaso ja yleissivistävä koulutus tarjoavat parhaat edellytykset alanvaihtoon ja sen edellyttämään uudelleenoppimiseen. 

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen tavoitetta parantaa työvoimahallinnon tuloksellisuutta. Valiokunta nostaa esille työnvälityksen onnistumisen merkityksen ja kiinnittää huomiota siihen, että työnhakijan roolia työnhaussa on lisätty. Yhtenä kiireellisenä kehittämiskohteena on sähköisten TE-palveluiden ongelmien poistaminen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikki työnhakijat eivät välttämättä osaa käyttää näitä palveluita ilman riittävää neuvontaa ja ohjausta. Nyt työnhakijoiden työnhaku TE-toimistossa on voinut päättyä, koska he eivät osanneet käyttää palvelua oikein tai huomanneet sähköisiin palveluihin tehtyjä muutoksia ja niihin liittyviä määräaikoja. 

40.Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuluttajaliiton toiminnan tukemiseen. Valiokunta toteaa, että Kuluttajaliitto tekee arvokasta työtä kuluttajien etujen ja oikeuksien puolustamisessa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 872 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
60.Energiapolitiikka
44.Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)

Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 175/2017 vp) liittyy vuoden 2018 talousarvion täydennykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Koska kyseistä hallituksen esitystä ei ennätetä käsitellä eduskunnassa vuoden 2018 talousarvioesityksen käsittelyn aikataulussa, momentin päätösosaan sisältyvä valtuus poistetaan. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(1.—3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
Valtuus 
(Poist.) 
70.Kotouttaminen

Kotouttamisen määrärahoiksi esitetään 244,2 milj. euroa, jossa on 10,3 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu myönteisten turvapaikkapäätösten osuuden kasvusta 36 prosentista 41 prosenttiin. Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan kuitenkin olevan aiempaa arviota pienempi. Vuonna 2018 laskennallisten korvausten piirissä arvioidaan olevan noin 22 000 henkilöä. Lisäksi määrärahasta on vähennetty 400 000 euroa siirtona TE-toimistojen toimintamenomomentille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyviin tehtäviin sekä 170 000 euroa siirtona ELY-keskusten toimintamenomomentille Work in Finland -sivuston päivittämiseen. 

Talousarvioesityksessä kotouttamista edistävät määrärahat sisältyvät työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan lisäksi usean muun ministeriön pääluokkaan joko erillisenä tai osana muuta rahoitusta. Saadun selvityksen mukaan määrärahoja on ainakin seitsemän eri ministeriön pääluokassa. Valiokunta painottaa kotouttamisen kokonaisvaltaisen hallinnan ja kehittämisen tärkeyttä. Valiokunta on huolestunut esitetyistä näkemyksistä, joiden mukaan maahanmuutto- ja kotouttamisjärjestelmä on hajanainen ja pirstaleinen, mikä on vaikeuttanut merkittävästi kotouttamisprosessissa mukana olevien tahojen tuloksellista toimintaa.  

Valiokunta korostaa kotouttamisen merkittäviä ja pitkälle ulottuvia vaikutuksia yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen. Valiokunta on tyytyväinen, että kotouttamisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on toteutettu ja vireillä useita kehittämistoimia. Keskeisenä lähtökohtana tulee olla prosessin sujuva eteneminen ja tuloksellisuuden varmistaminen sekä työelämälähtöisyyden vahvistaminen. Mitä nopeammin ja paremmin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työelämään siirtymisessä onnistutaan, sitä enemmän voidaan säästää kustannuksissa ja lisätä verotuloja. Maahanmuutta-jien kotouttamisella ja työllistymisellä voi onnistuessaan olla positiivinen vaikutus mm. työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Ennen kaikkea parempi kotouttaminen lisää kansalaisten myönteistä käsitystä maahanmuuttajista ja maahanmuutosta. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä lakisääteinen kuntapaikkajärjestelmä ei toimi tehokkaasti kuntiin siirtymisen turvaamiseksi, mikä aiheuttaa vastaanottojärjestelmälle merkittäviä kustannuksia sekä hidastaa kotouttamisen käynnistymistä. Huolimatta siitä, että pakolaisia vastaanottavia kuntia on jo yli 220, kuntapaikkoja on riittämättömästi eikä tarjonta kohtaa alueellista kysyntää. Valtaosa myönteisen oleskeluluvan saaneista muuttaakin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kuntien haasteet ottaa maahanmuuttajia vastaan liittyvät ennen muuta asumisen järjestämiseen ja kunnan palvelurakenteen kestävyyteen ja toimivuuteen.  

Kuntiin ohjautumisen ongelmat ovat johtaneet myös siihen, että vastaanottokeskuksissa on paljon myönteisen päätöksen saaneita henkilöitä. Kuntaan siirtymisen tavoiteajaksi on vuoden 2017 talousarviossa ja vuoden 2018 talousarvioesityksessä asetettu kaksi kuukautta. Lokakuun alussa kuntaan siirtymistä oli odottanut yli kaksi kuukautta 484 henkilöä. Talousarvioesityksen mukaan vastaanottokeskusten vuotuinen yksikkökustannus on noin 19 200 euroa/henkilö. Valiokunta on huolissaan esitetyistä näkemyksistä, joiden mukaan vastaanottokeskusten palvelutarjonnassa on isoja eroja ja joissakin tapauksissa riittämättömät palvelut ovat vaikeuttaneet kotouttamista.  

Valiokunta pitää tärkeänä tehostaa niitä toimia, joilla voidaan parantaa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen pääsyä, kielen oppimista, osaamisen hyödyntämistä ja työllistymistä. Tällä hetkellä maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat usein pitkiä ja ne voivat sisältää tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyttä ja epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia saatetaan ohjata koulutukseen tarjonnan eikä yksilöllisten tarpeiden ja hankitun osaamisen perusteella. Maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja joustavia siirtymiä tarkastelleen työryhmän (loppuraportti 26.6.2017) mukaan maahanmuuttajien osaamista selvitetään ja kartoitetaan useissa eri vaiheissa, mutta kartoituksessa saatu tieto ei välity toimijalta toiselle. Kartoitukset voivat olla myös turhia ja päällekkäisiä.  

Valiokunta painottaa maahanmuuttajien työllistämistoimien tuloksellisuuden lisäämistä. Maahanmuuttajien työttömyys on pitkällä aikavälillä noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna, ja esimerkiksi Helsingissä joidenkin kieliryhmien työttömyysprosentit nousevat yli 60:n. Monilla pakolaistaustaisilla henkilöillä kestävän aseman saamiseen työmarkkinoilta kuluu useita vuosia. Toisaalta maahanmuuttajien taustatekijöillä (esim. lähtömaa ja sukupuoli) on havaittu olevan merkittävä vaikutus työllistymiseen ja työurien kehitykseen. Kotouttamisen yksi keskeinen haaste liittyy maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä kotiäitien tilanteen parantamiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että työelämän ulkopuolella olevat saattavat usein jäädä kokonaan neuvonta- ja ohjauspalveluiden ulkopuolelle. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia kuin muualla Euroopassa (Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus; tuloksellisuustarkastuskertomus 12/2015). 

Valiokunta kiirehtii hallitusta laatimaan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, mikä mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon. Valiokunta pitää hyvänä, että eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää tutkimushankkeella, mitkä ovat kannattavia ja toteuttamisen arvoisia kotouttamistoimenpiteitä erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Tutkimuksessa tullaan esittämään perusteltu arvio kotouttamispolitiikan onnistuneisuudesta ja keskeisimmistä kehittämiskohteista. Tutkimuksen tulosten on määrä valmistua keväällä 2018. 

Pääluokka 33SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yleistä. Pääluokan loppusumma on 15 mrd. euroa, joka on noin 401 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason nousu aiheutuu mm. kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin sekä valinnanvapauskokeilusta. Määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 18 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia.  

Kansaneläke- tai kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017—2020, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy myös aiempien kehyspäätösten mukaisia säästöjä. Esitykseen sisältyy toisaalta myös useita uudistuksia ja määrärahatarpeen tarkistuksia. Näitä ovat mm. eriarvoisuuden torjuntaan tähtäävät toimet, kuten vähimmäismääräisten päivärahojen, yksinhuoltajakorotuksen ja takuueläkkeen nostaminen. Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Myös turvakotipaikkojen määrää lisätään, päihdeäitien hoitoa vahvistetaan ja saattohoitoa kehitetään. Hallinnonalan määrärahatarpeisiin vaikuttavat myös mm. asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt uudistukset, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja parantamaan työnteon kannusteita.  

Sote-uudistukseen valmistaudutaan ensi vuoden budjetissa merkittävällä summalla, kun valinnanvapauspiloteille osoitetaan 100 milj. euroa, minkä lisäksi pääluokkaan 28 sisältyy 180,1 milj. euron määräraha julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen ICT-investointeihin. Tulevaisuuspanostuksia ovat myös terveysalan kasvustrategiaan osoitetut resurssit, jotka kohdennetaan kansallisen neurokeskuksen perustamiseen, minkä lisäksi tarkoituksena on perustaa sote-tiedon hyödyntämistä hallinnoiva lupaviranomainen. Tähän liittyvän hallituksen esityksen (HE 159/2017 vp) käsittely on vielä kesken eduskunnassa, joten lupaviranomaisen vaatima rahoitus tulee ottaa huomioon vuoden 2018 lisätalousarviossa. Näillä toimilla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainväliseksi, halutuksi kumppaniksi neurotutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle. 

Kelaa koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitosta ja sen valvontaa sekä asemaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet arvioidaan ja lainsäädäntö uudistetaan. Kelan rooli ja tehtävät ovat vuosien mittaan muuttuneet, ja sen hoitamat etuusmenot ovat nykyisin mittavat, vuonna 2016 noin 14 mrd. euroa. Myös sote-uudistus tuo Kelalle uusia tehtäviä ja vastuita. 

01.Hallinto
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)

Maakunta- ja sote-uudistus merkitsee erittäin mittavia muutostarpeita tietojärjestelmiin, joiden toimivuus ja käytettävyys ovat keskeisiä edellytyksiä koko uudistuksen onnistumiselle. Ratkaisujen tulee myös osaltaan hillitä kustannusten kasvua. Lisähaastetta tuo vielä se, että kyse ei ole vain ammattilaisten toiminnan ja palveluprosessien kehittämisestä, vaan tavoite on digitaalisin keinoin tukea myös sitä, että ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.  

Valiokunta toteaa, että kehittämistyö on monivuotinen prosessi, joka voidaan toteuttaa vain vaiheittain. On siten selvää, että kaikki muutokset ja uudistukset eivät valmistu vuoden 2020 alkuun mennessä, vaan työ jatkuu vielä sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen. Käytössä on tällöin rinnakkain sekä uusia että vanhoja järjestelmiä. Valiokunta painottaa, että toimeenpanossa tulee turvata toimintojen jatkuvuus sekä asiakkaiden saamien palvelujen häiriöttömyys ja tietoturvallisuus samanaikaisesti uusien ICT-palvelujen kehittämisen kanssa.  

On myös tärkeää, että työ etenee määrätietoisesti, sillä sote-uudistuksen voimaantulon siirtymisestä huolimatta aikataulu on saadun selvityksen mukaan erittäin kireä. Erityisen hankala tilanne on sellaisissa maakunnissa, joissa lähtötilanne on hajanainen eikä tietojärjestelmien alueellista yhtenäistämistä ole tähän mennessä tehty. 

Valiokunta korostaa resurssien riittävyyttä sekä rahoituksen pitkäjänteisyyttä, sillä lisäresurssien tarve jatkuu vielä useita vuosia. Ensi vuodelle maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun esitetään 180,1 milj. euroa (mom. 28.70.05), josta osoitetaan 130 milj. euroa mm. maakuntien ja soten ICT:n kehittämiseen.  

Valiokunta korostaa eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä sekä niiden välistä selkeää työnjakoa. Maakuntien ja kansallisten toimijoiden välisen työnjaon ohella myös perustettujen uusien palvelukeskusten (Vimana Oy, Hetli Oy, SoteDigi-kehitysyhtiö) välisen työnjaon sekä suhteen muihin toimijoihin (mm. Kela, Valtori, VRK, THL) on oltava toimiva ja selkeä. Lisäksi tarvitaan hyvää ja vahvaa johtajuutta, jolla varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.  

02.Valvonta
08.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentti poistetaan talousarvioesityksestä, koska sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallista hyödyntämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 159/2017 vp) käsittely on eduskunnassa vielä kesken.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(Poist.) 
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Sisäilmaongelmiin liittyvä tutkimus. Ympäristövaliokunta on talousarviosta antamassaan lausunnossa (YmVL 25/2017 vp) esittänyt, että Turun yliopiston yhteyteen perustettaisiin kliininen yksikkö sisäilmasta sairastuneiden tutkimusta ja hoitoa varten. 

Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kuluvan vuoden aikana on käynnistetty kaksi sisäilmaongelmiin paneutuvaa ohjelmaa. Pääministeri Sipilä käynnisti kesäkuussa ”Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman”, joka on tarkoitus siirtää toimeenpano-organisaatiolle helmikuussa 2018. Myös THL käynnisti viime kesänä kansallisen sisäilmaohjelman valmistelun, millä tuetaan edellä mainittua Terveiden tilojen vuosikymmen -ohjelmaa. Ohjelmien valmistelu tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja seuraavan vuosikymmenen aikana sisäilmaongelmiin liittyvää työtä tullaan tekemään nimenomaan näiden ohjelmien puitteissa. 

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä mainittujen ohjelmien etenemistä ja toimeenpanoa, sillä sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Ympäristövaliokunnan lausunnon mukaan terveysriskejä aiheuttavia kosteus- ja homevaurioita ilmenee kaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippumatta. Suhteellisesti eniten vaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa, sillä sisäilmaongelmia on jo yli puolessa kouluista ja päiväkodeista.  

Valiokunta katsoo, että tässä vaiheessa on syytä odottaa em. ohjelmien etenemistä ja esityksiä niistä toimista, joihin sisäilmakysymysten ratkomiseksi tulisi ryhtyä. Samalla on myös arvioitava tarvetta ja mahdollisuuksia em. kliinisen tutkimusyksikön perustamiseen ja toiminnan jatkuvuuteen. Valiokunta korostaa, että ohjelmien toimeenpanoon on varattava riittävät resurssit, mitä on arvioitava keväällä laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa. 

04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Terveydenhuollon laaturekisteri 

Suomi ei ole lähtenyt kehittämään ja rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä systemaattisesti muiden Pohjoismaiden tavoin, mutta Suomessa monet sairaalat ovat hankkineet laaturekistereitä. Käytössä olevat tai kehitystyön alla olevat laaturekisterit kattavat jo 79 tautiryhmää, mikä on merkittävä määrä myös kansainvälisessä vertailussa.  

Kansallisella tasolla rekisteritiedon saaminen on kuitenkin vielä vajavaista eikä yksiköiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen toistaiseksi onnistu. Toiminnan koordinoimiseksi on perustettu kansallinen kliinisten laaturekistereiden ohjausryhmä, joka on valinnut piloteiksi muutamia rekistereitä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Suomessa kehitetään kansalliset laaturekisterit. Niiden tietoja on mahdollista käyttää eri tavoin eri käyttötarkoituksissa, jotka kaikki voivat osaltaan parantaa terveyspalvelujen laatua. Niistä on suuri hyöty esim. hoitomuotojen valinnassa, jolloin voimavarat osataan kohdistaa vaikuttaviin hoitoihin. Esimerkiksi diabetes aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle, mutta saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole systemaattisia tapoja arvioida 2-tyypin diabeteksen ehkäisyyn ja seulontaan liittyviä toimia eikä mahdollisuutta johtaa toimintaa hoidon tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta koskevien tietojen pohjalta.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansallisen laaturekisterien järjestelmän suunnittelua ja pilotointia voidaan vauhdittaa käynnistämällä pilottiprojekti, jossa suunnitellaan toimintamallin peruskonseptointi ja pilotoidaan sitä valituilla kliinisillä alueilla. Tällöin selvitetään mm., millä keinoin ja minkälaisin resurssein laadun seurantajärjestelmä voidaan saada käyttöön ja miten saatuja hyötyjä arvioidaan.  

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmisteluun ja käynnistämiseen. Valiokunta korostaa, että pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet.  

Hoitotyön tutkimus 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitykseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa määräraha hoitotyön tutkimukseen, sillä Hoitotyön tutkimussäätiölle ehdotetaan 200 000 euron määrärahaa. Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta.  

Valiokunta pitää esitettyä rahoitusta tutkimustarpeisiin nähden riittämättömänä ja lisää momentille 200 000 euroa hoitotyön tutkimuksen vahvistamiseen, mm. hoitotyön laadun ja yhtenäisten käytänteiden kehittämiseen ja tehottomien hoitotoimenpiteiden karsimiseen.  

Momentille lisätään yhteensä 1 700 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 479 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
31.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelman strategisen tavoitteen Hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella, joiden tavoitteena on parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille, lapsille ja perheille sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja, yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta.  

Hankkeiden keskeinen tavoite on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua, kun palveluiden painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimiin, jolloin terveyspalveluiden tarve vähenee. Valiokunta painottaa tässä yhteydessä erityisesti liikunnan merkitystä, jolla on tutkimusten perusteella selkeä terveyttä edistävä vaikutus. Liikunta edistää kaiken ikäisten toimintakykyä parantamalla mm. lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Liikkumattomuuden hinnan on arvioitu olevan Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. WHO on puolestaan arvioinut, että diabeteksestä jopa 27 prosenttia aiheutuu liikkumattomuudesta. Liikunnan edistäminen edellyttää, että asiaa edistetään laajalla rintamalla mm. päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, terveydenhuollossa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kärkihankkeiden etenemistä seurataan mm. aikataulun, kustannusten ja laadun osalta. Soten voimaantulon siirtymisen vuoksi on myös tärkeää selvittää mahdollisuudet jatkaa hankkeita vielä vuoden 2018 jälkeen, jottei kehittämistyöhön tule katkoksia. On myös tärkeää, että hyviä käytäntöjä hyödynnetään valtakunnallisesti ja että uudet toimintamallit juurtuvat hankkeiden päätyttyä pysyviksi toimintamalleiksi.  

63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Itsemurhien ehkäisyohjelma 

Itsemurhien määrä on vähentynyt, mutta laskevasta suunnasta huolimatta niiden määrä suhteessa väestöön on Suomessa edelleen korkeampi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vuosittain itsemurhan tekee yli 700 ihmistä, ja jokaista itsemurhaan kuollutta aikuista kohti arvioidaan olevan 10—20 itsemurhayritystä. Itsemurhat ovat merkittävä työikäisen väestön kuolinsyy, joten niillä on inhimillisten menetysten lisäksi myös huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Myös nuorten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt, mutta itsemurha on kuitenkin yksi yleisimpiä 15—19-vuotiaiden kuolinsyitä.  

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa eikä sellaista ole myöskään valmisteilla. Itsemurhien ehkäisemiseksi on sen sijaan menossa tai valmisteilla useita toimia. Tällainen on mm. hallituksen kärkihanke Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti, joka sisältää toimivia käytäntöjä ja toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n yhteinen hanke, jolla vahvistetaan perusterveydenhuollon henkilökunnan osaamista tunnistaa itsemurhavaara, sekä Käypä Hoito -suosituksen valmistelu, mikä tähtää itsemurhaa yrittäneen tai sen tehneen omaisten tukemiseen ja hoitamiseen terveydenhuollossa. Itsemurhien ehkäisy sisältyy myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien pitkän aikavälin linjausten valmisteluun.  

Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna erillisen itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämistä, minkä avulla voidaan varmistaa koordinoitu ja eri hallinnonalojen yhteinen järjestelmällinen toiminta itsemurhien ehkäisemiseksi. Myös Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta siihen kuuluvine mielenterveysjärjestöineen on ehdottanut kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, jota myös WHO on suosittanut. Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma olisi tärkeä jatko aiemmin toimeenpannulle itsemurhien ehkäisyohjelmalle (1986—1996) sekä kansalliselle mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalle (2009—2015).  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelmassa otetaan huomioon myös itsemurhan tehneiden tai sitä yrittäneiden läheiset. 

Päihdeäitien hoito 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että päihteitä käyttävien äitien hoitoon osoitetaan 3 milj. euron määräraha, sillä päihdeäitien hoidon rahoitus on ollut jo useiden vuosien ajan eduskunnan myöntämän erillisrahoituksen varassa. Myös vuodelle 2019 on varattu vastaava 3 milj. euron lisärahoitus, jolla turvataan päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden ajaksi ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien palvelut vakiintuvat osaksi maakuntien palvelujärjestelmää. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 6 602 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
54.Asumistuki (arviomääräraha)

Eduskunta on muuttanut yleistä asumistukea koskevaa hallituksen esitystä siten, että osa-asunnon normista luovutaan (YmVM 15/2017 vpHE 161/2017 vp). Muutos lisää momentin määrärahatarvetta 4 milj. eurolla ja vähentää perustoimeentulotuen tarvetta 1,6 milj. eurolla. Muutoksen nettovaikutus (-2,4 milj. euroa) katetaan vähentämällä kertaluonteisesti rokotteiden hankintaan ehdotettua määrärahaa (mom. 33.70.20) 0,6 milj. eurolla, minkä lisäksi momentin 33.02.08 poistaminen vähentää menoja 1,8 milj. eurolla.  

Momentille lisätään 4 000 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 486 500 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
57.Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Edellä momentin 33.10.54 kohdalla esitettyyn viitaten momentin määrärahatarpeen arvioidaan pienenevän. Momentilta vähennetään 1,6 milj. euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 818 800 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
50.Veteraanien tukeminen
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen niihin määrärahakorotuksiin, joita veteraanikuntoutukseen on tehty Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Hallitus päätti viime vuonna lisätä veteraanikuntoutukseen 40 milj. euroa, joka osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palvelujen järjestämiseen. Lisärahoitus ajoitetaan kolmelle vuodelle siten, että tänä vuonna lisäys oli 20 milj. euroa, vuonna 2018 se on 15 milj. euroa ja vuonna 2019 vielä 5 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2017 toisessa lisätalousarviossa kuntoutusmäärärahoja korotettiin vielä 11,6 milj. eurolla, jolloin veteraanikuntoutukseen osoitettiin kuluvana vuonna yhteensä 52,9 milj. euroa. 

Talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna kuntoutukseen on käytettävissä 32,7 milj. euroa, minkä lisäksi talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä määrärahaa korotettiin vielä 9 milj. eurolla. Ensi vuonna on siten käytettävissä vajaat 42 milj. euroa, mikä on noin 11 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän.  

Laskennallisesti veteraania kohden vuonna 2016 oli käytettävissä 1 935 euroa, tänä vuonna 4 201 euroa ja ensi vuonna 3 956 euroa. Saadun selvityksen mukaan ensi vuotta koskevan laskennallisen arvion ennakoidaan kuitenkin kasvavan, koska veteraanien poistuma on nopeutunut. Ensi vuoden määrärahatason arvioidaan siten vastaavan tämän vuoden tasoa. Tämän lisäksi kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitettu määräraha (11,6 milj. euroa) on kuntien käytettävissä vielä vuonna 2018. 

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että hallitus seuraa veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin osoitettujen määrärahojen riittävyyttä ja palvelujen toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin (VaVM 35/2016 vp — HE 134/2016 vp, HE 249/2016 vp). Eduskunta hyväksyi vielä uuden saman sisältöisen lausuman käsitellessään vuoden 2017 toista lisätalousarviota (EK 28/2017 vp). 

Valiokunta viittaa em. lausumiin ja korostaa, että veteraanipalveluiden rahoitus on turvattava siten, että kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä veteraanipalveluiden piiriin. Määrärahan riittävyyttä on myös ensi vuonna seurattava ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin määrärahan lisäämiseksi.  

Valiokunta painottaa kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta, millä edistetään veteraanien kotona asumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että määräraha tulee tehokkaasti ja täysimääräisesti käytetyksi rintamaveteraanien hyväksi ja että palvelut vastaavat veteraanin tarpeisiin.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että sotainvalidien palveluissa kunnallisen laitoshoidon haitta-asterajaa alennetaan nykyisestä 20 prosentista vielä 15—10 prosenttiin. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan 7—15 milj. euroa.  

60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Esimerkiksi avohoidon lastenpsykiatristen potilaiden määrä lisääntyi vuosina 2006—2015 yli 50 prosenttia ja nuorisopsykiatristen potilaiden samana aikana 37 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt muodostavat valtaosan nuorten terveysongelmista, ja arvioiden mukaan noin joka kuudes lapsi ja joka viides nuori kärsii mielenterveysongelmista.  

Saadun selvityksen mukaan mielenterveyskäyntien kasvun taustalla ei ole kuitenkaan psyykkisten häiriöiden määrän kasvu, vaan se, että aiempaa useammat hakevat apua. Ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä ja hoitaa nykyistä tehokkaammin, mutta perustaso ei pysty tarjoamaan riittävän nopeita hoitoja eikä näin pysty vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen sisältyy lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmaan, jolla uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Tässä yhteydessä on huolehdittava erityisesti siitä, että perustasoa vahvistetaan ja että psykiatriset palvelut viedään myös perhekeskuksiin peruspalveluiden tueksi. 

Valiokunta painottaa myös kouluterveydenhuollon roolia, sillä kouluterveydenhoidon ja muiden perustason toimijoiden on tarjottava jo varhaisessa vaiheessa palveluja, joilla voidaan auttaa nopeasti lievissä häiriöissä. Valiokunnan mielestä kouluterveydenhuollossa tulee ylipäänsä ottaa huomioon se, että mielenterveyden häiriöt muodostavat valtaosan nuorten terveysongelmista.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hoitoon pääsy toteutuu lähes aina terveydenhuoltolaissa säädetyssä (3 tai 6 kk:n) aikarajassa, mutta sairaanhoitopiireillä on erilaisia käytäntöjä nuoria koskevien ikärajojen soveltamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevassa ”Hoidon saatavuus ja yhtenäisen hoidon perusteet” -työryhmätyössä varmistetaan myös nuorisopsykiatriaa koskevien ikärajojen valtakunnallisesti yhtenäinen soveltaminen.  

31.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tehnyt momenttiin teknisen korjauksen. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
(1. kappale kuten HE 176/2017 vp) 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1.—3. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
4) opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtion-avustuksena Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 15 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys aiheutuu siitä, että eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen korotus on poistettu ja momentti vastaa nyt menokehyksen mukaista tasoa.  

Rahoitus on laskenut merkittävästi, sillä vuonna 1987 se oli 91 milj. euroa, minkä jälkeen se on vähitellen pienentynyt. Ensi vuodelle esitetty 15 milj. euroa kiristää entisestään terveydenhuollon tutkimuksen toimintaedellytyksiä ja on jo sillä rajalla, onko paljon työtä vaativa hakuprosessi enää tarkoituksenmukaista.  

Rahoituksen voimakas vähentäminen on epäjohdonmukaista siihen nähden, että terveyden tutkimuksen rahoituksella on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. Tutkimus on tuottanut hoitomenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta terveyteen on kiistaton tutkimuksellinen näyttö. Tutkimusrahoituksella on ollut suuri merkitys myös lääketieteen kehittymiselle ja sen kansainvälisesti tunnustetulle korkealle tasolle Suomessa. Myös tieteellisen tutkimuksen ja terveysteknologia-alan yritysten synenergiaetu on erittäin vahva.  

Valiokunta on useita kertoja korostanut terveystieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta ja toteaa, että panostus kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen on keskeinen keino hillitä kustannuksia, tehostaa hoitoa ja parantaa sen vaikuttavuutta.  

Valiokunta on korostanut myös sosiaalialan tutkimuksen merkitystä ja pitää siksi myönteisenä, että sote-uudistuksen yhteydessä tutkimustoimintaa koskeva valtion korvaus on tarkoitus laajentaa niin, että se kattaa myös sosiaalitieteellistä tutkimusta. Tämä on tärkeää, koska sote-uudistus muuttaa sosiaalihuollon toteuttamistapaa merkittävällä tavalla ja tarve tutkittuun tietoon on ilmeinen. Valiokunta toteaa, että määrärahan käyttöalan laajentaminen on otettava huomioon myös rahoitusta koskevassa päätöksenteossa.  

Valiokunta lisää momentille 6 000 000 euroa. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 21 000 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
38.Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 100 milj. euron määrärahaa valinnanvapauden pilotointiin, joka voitaisiin käynnistää sen jälkeen, kun valinnanvapauslainsäädäntö on tullut voimaan, ja jonka on kaavailtu kestävän vuoden 2019 loppuun saakka. Pilotit toteutettaisiin uuden valinnanvapauslainsäädännön mukaisina, ja niillä on tarkoitus kerätä tietoa valinnanvapauden toteuttamisesta myös niiden maakuntien käyttöön, jotka eivät ole mukana piloteissa. Pilotit voisivat olla sote-keskus-pilotteja eli suoran valinnan palvelujen pilotteja, asiakassetelipalvelujen pilotteja ja henkilökohtaisen budjetin pilotteja. Yksi pilotti voisi muodostua myös näiden yhdistelmänä.  

Valiokunta toteaa, että määräraha on merkittävä, minkä lisäksi jo kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy 30 milj. euron pilotointiraha. Onkin tärkeää, että pilotit suunnitellaan huolella ja että niillä saavutetaan alueellisesti kattavasti mm. sellaista tietoa, joka edistää uudistuksen toimeenpanoa koko maassa, antaa kattavan käsityksen toiminnan kustannusvaikutuksista ja selvittää uudistuksen kehittämistarpeet. Valiokunta korostaa, että hakukriteereiden tulee olla sellaiset, että eri kokoisilla maakunnilla on tasavertaiset mahdollisuudet hakea valtionavustusta. Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että pilotoinnissa otetaan huomioon myös suun terveydenhuoltoon liittyvät pilotointitarpeet.  

Valiokunta painottaa, että avustuksen saajilta on edellytettävä arvioinnissa tarvittavien tietojen systemaattista keräämistä sekä analysointia.  

52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Turvakotitoiminnan rahoitukseen kohdennetaan 17,6 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Turvakotitoiminnan rahoitusta on tarkoitus parantaa myös jatkossa, sillä julkisen talouden suunnitelman mukaan rahoitus nousee edelleen 19,55 milj. euroon vuonna 2019. Määräraha kasvaa näin 70 prosentilla verrattuna vuoteen 2015, jolloin turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle.  

Valiokunta on tyytyväinen määrärahatason nostamiseen, sillä turvakotipaikkojen määrä ei ole vielä lähelläkään Euroopan neuvoston asettamaa suositusta, jonka mukaan Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Suomessa on tällä hetkellä 143 perhepaikkaa ja ensi vuodelle on suunnitteilla 40 uutta paikkaa. Valiokunta katsoo, että resurssitarpeen luotettavan arvion pohjaksi pitää selvittää turvakotipaikkojen todellinen tarve. 

On myös tärkeää, että Istanbulin sopimuksen edellyttämä ympärivuorokautinen auttava puhelin (Nollalinja) on käynnistynyt. Palvelulle on ollut selkeä tarve, sillä puheluita on tullut paljon, esimerkiksi elokuussa jo lähes 700. Nollalinjalla on tällä hetkellä vain yksi puhelinlinja, mistä johtuen kaikkiin puheluihin ei ruuhkaisimpina aikoina pystytä vastaamaan. Onkin tärkeää laajentaa palvelua niin, että kiireisiä aikoja varten saadaan käyttöön myös toinen linja.  

63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Osaamiskeskusten rahoitus (3 milj. euroa) on edelleen niukka tilanteessa, jossa ne toimivat maakuntauudistuksen valmistelutyön ja hallituksen kärkihankkeiden tukena.  

Talousarvioesityksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitus siirtyy maakuntauudistuksen yhteydessä osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta. Tämä voi johtaa siihen, että maakuntakohtaiset käytännöt muodostuvat erilaisiksi, mikä voi vaarantaa mahdollisuudet hyödyntää jo kertynyttä osaamista. Valiokunnan mielestä onkin vielä syytä arvioida, miten osaamiskeskukset palvelevat maakuntarakenteessa parhaiten tutkimus- ja kehittämistehtävää.  

Valiokunnan mielestä sosiaalialan osaamiskeskusten rooliin tulisi kuulua mm. alueen tasapuolinen ja monitieteellinen tutkimustoiminta sekä vahvat yhteydet kansalliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. On myös arvioitava tarvetta ja mahdollisuuksia osaamiskeskusten erikoistumiseen, mikä edistäisi osaltaan resurssien tehokasta käyttöä ja tutkimuksen kansainvälisesti korkeaa tasoa. 

64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 6,3 milj. euroa, ja se on ollut saman suuruinen aina vuodesta 2006 lähtien, jolloin sovittelusta tuli lakisääteinen toiminta. Yleinen kustannustaso on vuosien mittaan noussut, minkä lisäksi sovitteluun ohjattujen asioiden määrä on kasvanut tuntuvasti. Kun vuonna 2007 sovitteluun ohjattiin noin 9 800 rikos- ja riita-asiaa, määrä oli vuonna 2016 noussut jo yli 13 000:een. Samalla ammattitaitoisten sovittelijoiden tarve on kasvanut ja sen myötä myös tarve koulutukselle ja työn kehittämiselle.  

Sovittelun tarvetta on edelleen kasvattamassa mm. THL:n kehittämisohjelman (2016—2020) linjaus, jonka perusteella sovittelun ja poliisi- ja syyttäjäviranomaisten välistä yhteistyötä on jo tehostettu sekä Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma (2016—2020), joka myös tukee sovittelua rikosten ehkäisyn ja kontrollin keinona. Nykyinen valtionkorvaus ei riitä sovittelutoiminnan kasvavien kustannusten kattamiseen, vaikka sovittelu on valtiontalouden näkökulmasta perusteltua, sillä se tuottaa yhteiskunnalle selviä kustannussäästöjä esim. tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että sovittelijat saavat työstään vain kulukorvauksen.  

Valiokunta lisää momentille 550 000 euroa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että lisääntynyt määrärahatarve otetaan huomioon myös seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa. 
Määrärahaa saa käyttää: 
(1. kohta kuten HE 106/2017 vp) 
2) enintään 68 500 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin. 
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa edellä momentin 33.10.54 kohdalla todettuun ja vähentää momentilta 600 000 euroa.  

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 27 390 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 

Pääluokka 35YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 182,2 milj. euroa, joka on noin 4,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta on tarkoitus kohdistaa hallinnonalan toimintamenoihin 57 milj. euroa, ympäristön- ja luonnonsuojeluun 101,6 milj. euroa sekä yhdyskunnille, rakentamiseen ja asumiseen 23,6 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahaston varoja esitetään käytettäväksi asuntotoimen avustuksiin, akordeihin ja kehittämiseen yhteensä 171,2 milj. euroa ja korkotukien maksuihin 7 milj. euroa. Rahastosta voidaan myös myöntää asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen lainavaltuuksia yhteensä noin 1,8 mrd. euroa.  

01.Ympäristöhallinnon toimintamenot
04.Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään22,337 milj. euroa, joka on3,541 milj. euroavähemmän kuin vuonna 2017. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toiminnallisen rahoituksen määrä tulee olemaan kuluvana vuonna noin 60 milj. euroa, joten se on onnistunut erittäin hyvin ulkopuolisen rahoituksen hauissa. Toimintamenojen väheneminen vaikeuttaa kuitenkin hankerahoituksen saantia, koska rahoittajien yleensä edellyttämiin omarahoitusosuuksiin on käytettävissä entistä niukempi rahoitus.  

Valiokunta nostaa esiin myös Suomen ympäristökeskuksen muuton uusiin tiloihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan siitä aiheutuu 1,8 milj. euron kertaluonteiset lisäkustannukset johtuen mm. laboratorion vaatimista muutoksista. Toimitilaratkaisulla arvioidaan saavutettavan 1,5 milj. euron vuosittaiset kustannussäästöt, mutta ne realisoituvat vasta vuonna 2019. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus tarkastelee toimintamenoja tältä osin uudelleen ja harkitsee kustannusten sisällyttämistä vuoden 2018 lisätalousarvioesitykseen.  

65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 1,73 milj. euroa. Vuonna 2017 määrärahaan sisältyi Pidä Saaristo Siistinä ry:lle uuden huoltoaluksen hankintaan 500 000 euroa. Uusi Paraisilla rakennettu alus otettiin käyttöön kesäkuussa 2017, ja sen hinta oli 1,6 milj. euroa. 

Vuonna 2017 momentilta myönnettiin 930 000 euroa avustuksia 36 järjestölle niiden perustoimintaan tai neuvonta- ja valistustyöhön. Ympäristönhoitoon (ml. saaristo- ja tunturialueiden jätehuolto) käytettiin yhteensä 550 000 euroa sekä ympäristökasvatus- ja valistushankkeisiin 250 000 euroa. Lisäksi osoitettiin 50 000 euroa Suomen Metsästäjäliiton tekemään ympäristötyöhön. 

Valiokunta pitää momentilta myönnettäviä avustuksia tarpeellisina. Varsin pienellä avustuksella on voitu tehokkaasti tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä erilaisten ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi.  

Valiokunta lisää momentille 105 000 euroa järjestöille myönnettäviin avustuksiin. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 1 835 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
10.Ympäristön- ja luonnonsuojelu
20.Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota antamaansa lausumaan (VaVM 5/2017 vpHE 60/2017 vp) ja pitää edelleen välttämättömänä, että hallitus varmistaa, etteivät kaivostoimintaan liittyvät vastuut jää valtion kannettaviksi. On myös syytä muistaa, että valtio on muidenkin toimialojen osalta joutunut turhan usein rahoittamaan vakavaa vaaraa aiheuttaneiden jätteiden, jätevesien tai kemikaalien hävittämistä konkurssitilanteessa (vrt. mom. 35.10.61 Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehtaan jätevedet). 

Valiokunta pitää näin ollen tarpeellisena jatkaa ympäristöministeriössä käynnissä olevaa toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistyötä. Ns. Tova-rahoitusjärjestelmillä on tarkoitus varautua vakavan ympäristö- ja/tai terveysvaaran tai sen uhan torjumiseen tilanteissa, joissa vastuutaho on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa. Valiokunta pitää myös tarpeellisena selvittää erityisesti kaivostoimintaan liittyvän rahaston perustamista vastaavaan tapaan kuin toimitaan öljysuojarahaston kohdalla. Kaivostoiminnassa on kyse uusiutumattoman luonnonvaran käytöstä, jolloin valtio voisi korvauksena maan pysyvästä köyhdyttämisestä esimerkiksi periä osuuden toimintaan liittyvästä viennistä. 

22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 16,025 milj. euroa, joka on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Valiokunta pitää määrärahan korotusta perusteltuna.  

Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen on tarkoitus käyttää momentilta yhteensä 6,99 milj. euroa. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien avulla pyritään vähentämään rehevöitymistä ja haitallisten aineiden päästöjä sekä edistämään pohjavesien ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua (3,65 milj. euroa). Hallituksen kärkihankkeella Biotalous ja puhtaat ratkaisut toteutetaan vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostamista ja ravinteiden kierrätysohjelmaa (2,04 milj. euroa). Erityisen tarpeellisina valiokunta näkee ravinteiden kierrätysohjelman teemoihin liittyvät avoimet hankehaut, kuten yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden tehokas hyödyntäminen, ravinneneutraalin kunnan konseptin edistäminen, ruokahävikin vähentäminen ja biojätteiden hyödyntäminen. Samoin tarpeellista on jatkaa Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMUn) inventointeja monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla ja alueilla, joihin kohdistuu paineita (1,3 milj. euroa).  

Momentin määrärahaa käytetään perustellusti Ilmastopaneelin toimintaan ja ilmastohankkeisiin, joihin esitetään yhteensä 1,46 milj. euroa. Tästä 1 milj. euroa on lisäystä, ja se kohdistetaan Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) toimeenpanoon kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseksi. Lisäksi määrärahaa käytetään kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin. 

Valiokunta pitää tarpeellisena myös momentilta rahoitettavaa ympäristötehtävien ohjaus- ja kehittämistyötä. Esimerkiksi maaperänsuojeluun ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostustoiminnan kehittämisellä (1,35 milj. euroa) tuetaan merkittävimpien riskikohteiden tunnistamista ja tarkoituksenmukaisten kunnostuspäätösten tekemistä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan toiminnan kehittämisellä ja tehostamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. 

52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 30,906 milj. euroa, joka on 1,25 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää ne julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan (arviolta 5,4 milj. euroa). 

Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy vahva panostus matkailua edistäviin toimiin. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa Matkailu 4.0 -hanketta rahoitetaan 1,7 milj. eurolla sekä kansallispuistojen ja muiden virkistyskohteiden palveluvarustuksen parantamista 650 000 eurolla. Tarkoitus on uudistaa Luontoon.fi- ja Retkikartta.fi-sivustoja sekä laatia yritysten matkailumarkkinointia tukevaa viestintämateriaalia. Määrärahalla kunnostetaan myös useiden kansallispuistojen ja muiden tärkeiden käyntikohteiden palvelu- ja opastusvarustusta. Esimerkiksi 150 000 euroa kohdennetaan Aulangon luonnonsuojelualueelle reittien opasteisiin ja käynnistetään Graniittilinnan kunnostussuunnitelma. Linnan korjauksen arvioidaan vaativan noin 1,2 milj. euron lisärahoituksen.  

Valiokunta toteaa, että Luontopalveluiden hallinnassa olevien alueiden ja kiinteistöjen korjausvelka on suuri ja sen umpeen kuromisesta tulee tehdä realistinen korjaussuunnitelma. Metsähallitus arvioi korjausvelan olevan luontoalueiden virkistys- ja matkailukäytön palvelukokonaisuuden osalta noin 44,2 milj. euroa ja kulttuurihistoriallisessa kiinteistövarallisuudessa (kuten rauniolinnat ja linnoitteet) noin 72,7 milj. euroa.  

Valiokunta pitää luontopalveluihin tehtäviä investointeja tarpeellisina ja taloudellisesti kannattavina. Vuonna 2016 kaikkien kansallispuistojen, retkeilyalueiden, keskeisimpien kulttuuriperintökohteiden ja muiden matkailun kannalta merkittävien alueiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutuksien arvioidaan olleen noin 232 milj. euroa ja 2 300 henkilötyövuotta. Lisäksi kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella on arvioitu, että kaikkien Suomen kansallispuistoissa vierailleiden henkilöiden kokemat terveysvaikutukset olivat 281 milj. euroa. 

Valiokunta lisää momentille yhteensä 900 000 euroa, josta osoitetaan: 

  • 250 000 euroa Aulangon graniittilinnan kunnostukseen 
  • 150 000 euroa geologisen ja luonnonperinnön virtuaalisten opasteiden ja palveluiden kehittämiseen Lauhanvuoren, Kauhaneva-Pohjankankaan ja Seitseminen kansallispuistoissa sekä niiden läheisyydessä sijaitsevissa luontokohteissa 
  • 150 000 euroa Repoveden kansallispuiston luontomatkailun kestävyyden ja laadun parantamiseen 
  • 100 000 euroa autiotupien ylläpitoon ja kehittämiseen  
  • 250 000 euroa nuorten työllistämiseen. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 31 806 000 euroa. 
(2.—6. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,592 milj. euroa, joka on 2,55 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017.  

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2,871 milj. euroa hankerahana vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteisiin. Toimenpiteet sisältyvät vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmiin, ja niitä on tarkennettu vesien kunnostuksia ja kalateitä koskevissa strategioissa. Toimia tarvitaan useissa sadoissa järvi-, joki- ja rannikkokohteissa sekä pohjavesialueilla.  

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että pilaantuneiden alueiden kunnostukseen esitetään 2,021 milj. euroa. Lisäksi esitetään erillisen määrärahan (500 000 euroa) kohdistamista Lievestuoreenjärven Laajalahden kunnostushankkeeseen vähentämään alueen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja -riskejä. Hankkeen viimeinen vaihe käsittää konkurssiin päätyneen Lievestuoreen sulfiittisellu-loosatehtaan jätevesien haitallisia aineita sisältävän kuitulietteen peittämisen ja jälkihoidon.  

Haja-asutuksen jätevesineuvonnan valiokunta näkee edelleen perusteltuna. Tarkoitukseen esitetään 1 milj. euroa, jolla edistetään talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (157/2017) toimeenpanoa 31.10.2019 mennessä. Avustukset kohdennetaan järjestöille ja muille yhteisöille neuvontaa ja koulutustilaisuuksia sisältäviin hankkeisiin, jotka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa eri puolilla maata. 

Myönteistä on myös puurakentamisen toimenpideohjelman toteutukseen esitettävä 2,2 milj. euroa, jossa on huomattava lisäys kuluvan vuoden 200 000 euroon verrattuna. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisen puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa sekä tukea biotalousstrategiaa edistämällä puurakentamista. Valiokunta korostaa, että ohjelma vahvistaa ilmastopolitiikan mukaista kehitystä ja toteaa, että puurakentamisen esteitä tulee edelleen poistaa sekä kehittää alan koulutusta ja tutkimusta. 

63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta jatketaan vapaaehtoisiin suojelutarkoituksiin perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta. Tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä 23 milj. euroa, joka on 6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus korotti ohjelman rahoitusta kevään kehyspäätöksen (3 milj. euroa) lisäksi syksyn talousarvioesityksessään (5 milj. euroa). Vuoden 2018 rahoituksessa on lisäksi huomioitu eduskunnan vuodelle 2017 tekemän kertalisäyksen poistuminen (-2 milj. euroa). Myönteistä on, että METSO-toimenpiteiden rahoitusta on lisätty myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta, jossa määrärahat ovat yhteensä noin 5,5 milj. euroa (momentit 30.40.22 ja 30.40.45). 

Valiokunta toteaa, että korotuksilla on merkittävä vaikutus METSO-ohjelman toteuttamiseen. Vuonna 2018 ympäristöministeriön hallinnonalalla on tarkoitus hyväksyä ohjelmaan 4 500 hehtaaria arvokkaita metsäalueita, kun vuoden 2017 vastaava tavoite on 3 400 hehtaaria. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän ohjelman tavoitteena on suojella yhteensä 96 000 hehtaaria metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Elokuussa 2017 tavoitteesta oli toteutettu noin 62 800 hehtaaria. 

Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa suunnataan metsien suojelun kannalta tärkeimmille painopistealueille. Toteutuksen kohdentamisessa on tärkeää pyrkiä varmistamaan laadullisesti riittävä tarjonta erityisesti metsäalan toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja kohdennetulla markkinoinnilla.  

70.Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää tarpeellisena käynnissä olevan merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen esitettävää lisämäärärahaa. Korjauksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018 ja kustannusten nousevan yhteensä noin 15,6 milj. euroon. Peruskorjauksen valmistuttua talousarviossa on syytä varautua myös normaaleihin aluksen ylläpitomenoihin, kuten kunnossapitoon ja huoltoihin sekä tutkimuslaitteiden päivittämisestä aiheutuviin hankintakuluihin.  

20.Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Asuntotuotanto on ollut usean vuoden ajan kasvussa. Vuonna 2017 arvioidaan aloitettavan noin 43 000 uuden asunnon rakentaminen. Tuotanto keskittyy valtaosin suurimpiin kaupunkeihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella oleviin kerrostaloasuntoihin. Myös omakotitalorakentaminen on virkistymässä. Merkittävä havainto viime vuosina on ollut asuntojen keskimääräisen pinta-alan lasku kaikissa asumisen talotyypeissä. 

Valiokunta toteaa, että vain kysyntää vastaavalla asuntotuotannolla voidaan pitkäjänteisesti hillitä asumisen hintatason nousua. Keskeinen rooli riittävän asuntotuotannon varmistamisessa on kaavoituksella ja tonttitarjonnalla. Valtion ja kuntien väliset Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset neljällä suurimmalla kaupunkialueella ovat osoittaneet toimivuutensa, ja niiden kaavoitus- ja tonttitarjontatavoitteiden toteutuminen täysimääräisenä on jatkossakin tärkeää. Saavutettua myönteistä asuntotarjonnan kehitystä tulee pyrkiä määrätietoisesti ylläpitämään ja edelleen kehittää tuloksia tuottavaa MAL-yhteistyötä. Myönteistä on myös, että rakennuskustannusten kehitys on ollut maltillista rakentamisen noususuhdanteesta huolimatta.  

Asuntokaupan kaksijakoisuus on edelleen voimistunut. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakehuoneistojen hinnat ovat nousseet, ja muualla Suomessa ne ovat pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet. Myös vuokra-asuntomarkkinoilla alueelliset erot ovat suuret, ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat kohonneet pääkaupunkiseudulla muuta maata nopeammin. Uusissa vuokrasuhteissa on kuitenkin nähtävissä tasaantumista, jopa vuokran alentumista kalleimmilla alueilla. Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että uusien asuntojen myyntiä on vauhditettu yhtiölainojen osuutta kasvattamalla, ja on huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta sekä samalla riskien lisääntymisestä korkotason noustessa.  

Väestöään menettävillä alueilla asuntojen tarjonta ylittää kysynnän ja asuntojen arvot alenevat. Tyhjät asunnot ja vajaakäytössä olevat talot ovat ongelmallisia omistajille, asukkaille ja vuokrataloyhteisöille. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena jatkaa ympäristöministeriössä aloitettua työtä edesauttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen elinkelpoisuutta ja parantaa asukkaiden asuinoloja kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Valiokunta toteaa kuitenkin, että pelkällä asuntopolitiikalla ei voida ratkaista väestöään menettävien alueiden ongelmia, vaan sen lisäksi tarvitaan myös laajempia ratkaisuja, joilla alueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta voidaan parantaa ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi.  

Valiokunta nostaa esiin myös tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen Asuntopolitiikan kehittämiskohteita (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2017 vp). Se sisältää ajankohtaisen katsauksen asuntomarkkinatilanteeseen ja näkemyksiä asuntopolitiikan keinoista. Tutkimusta tullaan käsittelemään laajasti eduskunnassa. Asuntopolitiikka on tärkeä osa yhteiskuntapolitiikkaa. Valiokunta toteaa, että hallittu erityisesti liikkumisen kannalta kestävä kaupunkirakenne ja kestävien rakennusmateriaalien käyttö ovat myös ilmastopolitiikan keskiössä (kts. puurakentamisen toimenpideohjelma mom. 35.10.61). 

Valtion asuntorahaston valtuuksia ja avustuksia valiokunta käsittelee tarkemmin momentin 35.20.60 kohdalla. 

01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on saanut viime vuosina useita uusia tehtäviä, joihin ei ole osoitettu resursseja. Näistä viimeisimpänä kunnissa aiemmin myönnettyjen ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjausavustusten myöntämiseen liittyvät tehtävät. Eduskunta lisäsi tehtävän hoitamiseen 200 000 euroa vuoden 2017 talousarviossa. ARA:lla on ollut siten käytössään yhteensä 340 000 euroa tietojärjestelmäinvestointeihin sekä käsittelyn vaatimiin henkilöresursseihin (3,5 htv). Avustuksen volyymi on ollut arvioiden mukainen (yli 4 000 hakemusta). Hakijoista suurin osa on iäkkäitä kotitalouksia, joten paperilla toimitettujen hakemusten osuus on suuri. Viraston arvion mukaan korjausavustusten käsittelyyn tarvitaan 245 000 euron vuosittainen lisäresurssi. Valiokunta pitää ARA:n toimintaa kustannustehokkaana, sillä Kuntaliiton arvio aiemmin kunnille aiheutuneista vuosittaisista kustannuksista on 3,5—4 milj. euroa. 

Valiokunta lisää momentille 145 000 euroa ja korostaa, että hallituksen tulee huolehtia ARA:n riittävistä resursseista sille jo annettujen tehtävien, kuten myös tulevien esitysten, osalta. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 886 000 euroa.  
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
30.Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää uutta momenttia ja sille esitettävää 1 milj. euron määrärahaa tarpeellisena. Momentilta rahoitettavan kolmevuotisen kokeiluhankkeen tavoitteena on talouden hallinnan ongelmista kärsivien vuokralaisten (yksityiset ja ARA-vuokra) vuokravelkojen ja häätöjen vähentäminen, luotto- ja vakuutuskelpoisuuden palauttaminen sekä kotitalouksien kannustaminen muuttamaan pysyvästi talouden- ja elämänhallintaa. Hanke pyrkii osaltaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn.  

Valiokunta pitää myös perusteltuna valtion asuntorahaston varoista osoitettua 900 000 euron avustusta asumisneuvojatoiminnan jatkamiseen. 

52.Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentti on uusi, ja sille esitetään 1,5 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumiseksi edistetään vähäpäästöistä liikennettä, kuten sähkö- ja kaasuautoilua. Uuden latausinfra-avustuksen tarkoitus on vauhdittaa sähköautojen latauspisteiden edellyttämiä kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutostöitä yhteisöjen omistamissa asuinrakennuksissa. Asiasta on tarkoitus tehdä vielä selvitys, jonka tulosten perusteella momentin käyttötarkoitusta tarvittaessa täsmennetään. 

55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia voidaan myöntää yhteensä 35,5 milj. euroa. Tästä 20 milj. euroa maksetaan valtion asuntorahastosta. Vastaavat avustukset olivat yhteensä 46 milj. euroa vuonna 2017. 

Valiokunta toteaa, että korjausavustuksille on suuri tarve. Avustuksilla tuetaan ensinnäkin hissien jälkiasentamista kerrostaloihin ja liikkumaesteiden poistamista asuinrakennuksista ja toiseksi iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden asunnon korjaamista kotona asumisen edistämiseksi. Määrärahojen vähentyessä olemassa olevien hissien korjaamisesta tai korvaamisesta esteettömällä hissillä luovuttiin vuoden 2012 talousarviossa. Hissien jälkirakentamisen on sen jälkeen katsottu olevan kustannustehokkain keino muuttaa asuntokantaa laajasti esteettömäksi ja siten samalla tukea talojen käyttöasteen pysymistä korkealla tasolla. Hissittömissä kolme- tai yli kolmekerroksisissa kerrostaloissa asui 104 000 yli 65-vuotiasta vuonna 2015.  

Määräraha on edelleen niukka, mutta valiokunta pitää siitä huolimatta tarpeellisena, että avustuksia maksetaan tapauskohtaisesti myös olemassa olevien hissien esteettömyyden parantamiseen. Menettelyn muuttaminen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollista nykyisen lain puitteissa.  

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa uusien hissien rakentamiseen ja jo olemassa olevien hissien korjaamiseen esteettömäksi. 

Home- ja kosteusvauriot 

Rakennusten kosteus- ja homevauriot on arvioitu merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun, joka on yksi suurimmista ympäristöterveysongelmista Suomessa. Sisäilmaongelmat muodostavat laajan poikkihallinnollisen ongelman, mikä on osaltaan vaikeuttanut tilanteen kokonaisvaltaista ratkaisua. Myös eduskunta on hyväksynyt tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 1/2013 vp — EK 5/2013 vp) pohjalta 14 home- ja kosteusvaurioihin liittyvää lausumaa, joiden toteuttaminen on edelleen käynnissä.  

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus on käynnistänyt Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman suunnittelun. Ohjelman tarkoituksena on edistää julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamista sekä sisäilmaongelmien vähentämistä. Ohjelmalla on selkeä tavoite, jonka mukaan vuoteen 2028 mennessä koulut, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset tilat ovat terveelliset käyttää ja ongelmien tunnistaminen, selvittäminen sekä niihin puuttuminen kuuluvat hyvän kiinteistönhoidon arkeen. Uudessa ohjelmassa hyödynnetään aiempia hankkeita ja ohjelmia, kuten ympäristöministeriön koordinoimaa vuosina 2010—2015 toteutettua Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmaa. Uuden ohjelman toteutus on tarkoitus aloittaa keväällä 2018, jolloin siihen on osoitettava myös riittävä rahoitus. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille myönnetään 16 500 000 euroa. 
(2. kappale kuten HE 106/2017 vp) 
60.Siirto valtion asuntorahastoon

Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen korkotukilainoituksen hyväksymisvaltuudeksi esitetään yhteensä enintään 1,41 mrd. euroa, joka vastaa vuoden 2017 tasoa. Se mahdollistaa 9 000 tuetun asunnon rakentamisen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitettyä valtuutta riittävänä.  

Talousarvioesityksessä on varauduttu myös 2 000 takauslainoitetun vuokra-asunnon rakentamiseen 285 milj. euron takausvastuulla. Malli ei kuitenkaan ole ollut kovin houkutteleva, sillä kaikkia valtuuksia ei ole käytetty kertaakaan tukimuodon olemassa olon aikana. Lisäksi momentilta voidaan osoittaa mm. 100 milj. euroa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen takaukseen.  

Valiokunta toteaa, että tarve kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille kasvaa koko ajan. Kaupungistuminen, kotitalouksien koon pienentyminen ja maahanmuutto lisäävät kaikki kysyntää. Käynnistysavustuksen jatkamista Helsingin seudun MAL-alueella (yhteensä 20 milj. euroa) valiokunta pitää näin ollen edelleen tarpeellisena, kuten myös harkintaa sen käytön laajentamisesta puolitetulla tuella muihin kasvukeskuksiin. Samoin toimivaksi tukimuodoksi on osoittautunut MAL-alueille myönnettävät infra-avustukset. Niiden määrä esitetään pidettäväksi vuoden 2017 tasolla (15 milj. euroa). 

Entistä suurempi tarve on myös väestöltään vähenevien alueiden vuokra-asuntokannan sopeuttamiseen. Alueen asuntomarkkinatilanne tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti ja ennakollisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden tukitoimia suunniteltaessa. Myös purkuakordien riittävyydestä tulee huolehtia. 

Valiokunta korostaa, että monipuolinen ja eri hallintamuotoja sisältävä riittävä asuntotarjonta edesauttaa parhaiten asuntomarkkinoiden toimivuutta, segregaation ennaltaehkäisyä ja asumisen kohtuuhintaisuutta. Asetettujen tulorajojen vaikutusta on edelleen seurattava tarkasti, ettei tapahdu valtion tukeman asuntokannan leimaantumista.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin ympäristöministeriössä käynnissä olevaan pitkän korkotukimallin kehittämisen, jossa tarkoituksena on mm. alentaa omavastuukorkoa pysyvästi ja muuttaa lainan lyhennysohjelmaa nykyistä etupainotteisemmaksi. Valiokunta pitää mallin kehittämistä tarpeellisena. Monet yhtiöt ovat vaikeuksissa takapainotteisen lainajärjestelmän ongelmien vuoksi. Tarvetta lienee myös pitkällä aikavälillä toteuttaa valtion lainajärjestelmien kokonaisvaltaisempikin uudistaminen.  

Erityisryhmien investointiavustus 

Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista esitetään tuettavaksi 105 milj. euron investointiavustuksella. Valtuus on 14 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2017. Vuoden 2017 valtuudesta oli syyskuun loppuun mennessä sidottu noin 81 milj. euroa ja ilman avustuspäätöstä olevia varauksia on voimassa noin 112 milj. euroa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustuksen suuruuden pitäisi riittää vuoden 2018 tarpeeseen. Riittävyyteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti se, mikä tulee olemaan korkeampaan tukiluokkaan kuuluvien asuntojen rahoitusosuus.  

Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet, joissa korostuu asumiseen liittyvän tuen ja palveluiden tarve. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat ikääntyvät. Hankehakemusten määrä on kaiken kaikkiaan vähentynyt vuodesta 2015 alkaen. Monissa kunnissa on jo valtion tuella saatu rakennettua riittävästi tehostettua palveluasumista. Esimerkiksi asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) painopiste on nyt hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä asunnottomien asumiseen.  

Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 6 664 yksinäistä asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 2 045. Asunnottomia perheitä oli 325. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuutta on pystytty vähentämään, joten määrätietoista ja tuloksekasta työtä on syytä jatkaa. Pitkäaikaisasunnottomuus on pienentynyt lähes puoleen vuoteen 2008 verrattuna.  

Kehitysvammaisten osalta tavoitteena on, ettei vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö asu laitoksessa (valtioneuvoston periaatepäätös 2012). Vuoden 2017 lopussa pitkäaikaishoidossa arvioidaan olevan vielä noin 700 kehitysvammaista. Kehitysvammaisia henkilöitä on kuitenkin myös muuttanut takaisin laitoksiin, koska he eivät ole saaneet riittäviä palveluita ja tukea muualla. Erityisesti laitoshoidossa olevien lasten määrä on huolestuttavasti kasvanut parin viime vuoden aikana. Esiin on tullut myös yksinäisyyden yleistyminen. Valiokunta toteaa, että erityisryhmien tarvitsema tuki on varmistettava laitoksen ulkopuolella. Hyvänä vaihtoehtona on koettu erilaiset ryhmäkotiratkaisut, joilla pystytään parantamaan sosiaalista yhteydenpitoa ja turvallisuuden tunnetta. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat käynnistämässä selvitystä, jossa arvioidaan opiskelija-asuntojen uudistuotannon ja perusparantamisen tarve sekä asuntotyyppien muutostarve seuraavalle 10 vuodelle. Samalla on erittäin oleellista arvioida myös poistuvien asuntojen lukumäärä, jotta purkuavustusten ja -akordien määrä on riittävä tältäkin osin. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yksityisellä rahoituksella toteutettu hoiva-alan rakentaminen on erittäin kiivasta valmistelussa olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä, ja on huolestunut siitä, että asuntojen kokonaistarpeet saattavat ylittyä. Vapaarahoitteiset toimijat ovat rakentamassa enemmän ikääntyneiden tehostettua palveluasumista ja kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asuntoja kuin ARA:n rahoitusta hakeneet toimijat (ARA:n Erityisryhmien asuntomarkkinakatsaus 2017). Valiokunta pitää välttämättömänä tilanteen tiedostamista ja kuntien tiedon lisäämistä alueensa hoiva-alan asuntotarpeesta, jotta tonttikaavoitus vastaa pitkän tähtäimen tarvetta. Tyhjilleen jäävän asuntokannan rakentaminen ei ole kenenkään etu.  

Valiokunta korostaa, että valtion rooli erityisryhmien asuntojen rakentamisen ohjaamisessa on keskeinen. Investointiavustusten myöntämisessä otetaan huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen tarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset sekä mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten hyödyntämiseen ja peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön. 

TULOARVIOT

Osasto 15LAINAT

03.Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01.Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 40 295 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 3 129 932 000 euroa. 

Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista. 

Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentille merkitään nettotuloa 3 079 932 000 euroa. 
(2. ja 3. kappale kuten HE 106/2017 vp) 

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 55 813 849 000 euroon. 

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 40 295 000 euroa. Vastaava lisäys on tehty tuloarvioihin momentille 15.03.01. 

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: 

 

Esitys € 

Valiokunta € 

Os. 11 

44 011 981 000 

44 011 981 000 

Os. 12 

5 539 528 000 

5 539 528 000 

Os. 13 

2 769 190 000 

2 769 190 000 

Os. 15 

3 452 855 000 

3 493 150 000 

Yhteensä 

55 773 554 000 

55 813 849 000 

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: 

 

Esitys € 

Valiokunta € 

Pl. 21 

124 743 000 

124 743 000 

Pl. 22 

19 030 000 

19 030 000 

Pl. 23 

210 341 000 

210 341 000 

Pl. 24 

1 102 541 000 

1 103 091 000 

Pl. 25 

941 091 000 

941 091 000 

Pl. 26 

1 475 320 000 

1 476 190 000 

Pl. 27 

2 871 971 000 

2 871 971 000 

Pl. 28 

17 218 149 000 

17 219 649 000 

Pl. 29 

6 595 819 000 

6 605 494 000 

Pl. 30 

2 602 429 000 

2 606 429 000 

Pl. 31 

3 376 395 000 

3 388 195 000 

Pl. 32 

2 821 026 000 

2 822 226 000 

Pl. 33 

15 000 635 000 

15 009 185 000 

Pl. 35 

182 154 000 

184 304 000 

Pl. 36 

1 231 910 000 

1 231 910 000 

Yhteensä 

55 773 554 000 

55 813 849 000 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 

Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 106/2017 vp ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 176/2017 vp sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 2018 edellä todetuin muutoksin.  
Eduskunta hyväksyy edellä ehdotetun lausuman. 
Eduskunta hylkää talousarvioaloitteet TAA 1—535/2017 vp. 
Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 51/2017 vp. 
Eduskunta päättää, että vuoden 2018 talousarviota sovelletaan 1.1.2018 alkaen. 
Helsingissä 11.12.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Timo 
Kalli 
kesk 
 
varapuheenjohtaja 
Ville 
Vähämäki 
ps 
 
jäsen 
Timo 
Heinonen 
kok 
 
jäsen 
Eero 
Heinäluoma 
sd 
 
jäsen 
Kauko 
Juhantalo 
kesk 
 
jäsen 
Toimi 
Kankaanniemi 
ps 
 
jäsen 
Krista 
Kiuru 
sd 
 
jäsen 
Esko 
Kiviranta 
kesk 
 
jäsen 
Kari 
Kulmala 
sin 
 
jäsen 
Elina 
Lepomäki 
kok 
 
jäsen 
Outi 
Mäkelä 
kok 
 
jäsen 
Mats 
Nylund 
 
jäsen 
Aila 
Paloniemi 
kesk 
 
jäsen 
Antti 
Rantakangas 
kesk 
 
jäsen 
Markku 
Rossi 
kesk 
 
jäsen 
Sari 
Sarkomaa 
kok 
 
jäsen 
Maria 
Tolppanen 
sd 
 
jäsen 
Matti 
Torvinen 
sin 
 
jäsen 
Kari 
Uotila 
vas 
 
jäsen 
Pia 
Viitanen 
sd 
 
jäsen 
Ozan 
Yanar 
vihr 
 
varajäsen 
Olavi 
Ala-Nissilä 
kesk 
 
varajäsen 
Li 
Andersson 
vas 
 
varajäsen 
Markku 
Eestilä 
kok 
 
varajäsen 
Timo 
Harakka 
sd 
 
varajäsen 
Lasse 
Hautala 
kesk 
 
varajäsen 
Anne 
Kalmari 
kesk 
 
varajäsen 
Emma 
Kari 
vihr 
 
varajäsen 
Pauli 
Kiuru 
kok 
 
varajäsen 
Timo V. 
Korhonen 
kesk 
 
varajäsen 
Riitta 
Myller 
sd 
 
varajäsen 
Martti 
Mölsä 
sin 
 
varajäsen 
Mika 
Niikko 
ps 
 
varajäsen 
Markku 
Pakkanen 
kesk 
 
varajäsen 
Joakim 
Strand 
 
varajäsen 
Eero 
Suutari 
kok 
 
varajäsen 
Kaj 
Turunen 
sin 
 
varajäsen 
Harry 
Wallin 
sd 
 
varajäsen 
Juhana 
Vartiainen 
kok 
 
varajäsen 
Peter 
Östman 
kd 
 

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos 
Hellevi 
Ikävalko 
 
 
valiokuntaneuvos 
Mari 
Nuutila 
 
 
valiokuntaneuvos 
Maarit 
Pekkanen 
 
 
ylitarkastaja 
Arto 
Mäkelä 
 
 

VASTALAUSE 1 sd

Yleisperustelut

Suomen talous kasvaa vihdoin. Vuonna 2015 alkanut kasvu vauhdittuu tuntuvasti kuluvana vuonna, ja ensi vuoden näkymä on kohtuullinen. Kasvu on kestävää ja laajapohjaista, kun maailmantalous antaa Suomelle vahvaa vetoapua. 

Euroalueen kasvun rakenne on muuttunut Suomen vientiä tukevaksi: kysynnän kasvu euroalueella on saanut myös investointeihin vauhtia, mikä näkyy suomalaisen vientiteollisuuden tuotteiden kasvaneena kysyntänä. Osaltaan tähän on vaikuttanut kevyt rahapolitiikka ja kireän finanssipolitiikan asteittainen keveneminen euroalueella.  

SDP:n talouspolitiikan linja on painottanut vahvasti osaamisperusteista vientivetoista kasvua. Sen taustalla ollut analyysi on osoittautunut oikeaksi. Vienti on Suomelle parasta lääkettä. 

Hyvästä suhdanteesta huolimatta Suomen talouden tulevaisuus ei näytä erityisen kirkkaalta. Pidemmän aikavälin kasvunäkymä pysyy edelleen vaisuna. Nyt koetun kasvupyrähdyksen jälkeen kasvun odotetaan tulevina vuosina yleisesti jäävän 1—1,5 prosentin tuntumaan. Se on kaukana niistä luvuista, joihin ennen finanssikriisiä oli totuttu. Työllisyys ei ole kestävällä tasolla, ja julkista taloutta vaivaa rakenteellinen alijäämä. 

Hallitus ei tule saavuttamaan keskeisiä talouspoliittisia tavoitteitaan. 

Hallituksen työllisyystavoite karkaa 

Kiihtyneen talouskasvun myötä työllisyystilanne on kohenemassa hiljalleen. Hallitus ei siitä huolimatta ole saavuttamassa tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta ja 110 000 uudesta työpaikasta. Työllisyysaste on jäämässä ennusteiden mukaan reiluun 70 prosenttiin hallituskauden lopulla. Työttömyys on yhä liian korkealla. 

Työllisyyspolitiikassa ei voida jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään. Työllisyyspolitiikan laiminlyönti on johtanut monien ihmisten työttömyysjaksojen pitkittymiseen, mikä on nostanut rakenteellista työttömyyttä ja alentanut mahdollisuuksia löytää työpaikka edes suhdannetilanteen kohentuessa. 

Hallituksen leikkauslinja syö tulevaisuutta 

Hallituksen budjettiesityksestä puuttuu sydän. Kovan talouspolitiikan iso kuva on ennallaan: hallitus leikkaa koulutuksesta, palveluista ja sosiaaliturvasta. Aiempina vuosina se on alentanut veroja erityisesti suurituloisilta ja tehtaillut omia taustaryhmiään suosivia, mutta verotuksen tehokkuuden kannalta haitallisia veropohjan aukkoja. Tuoreen budjettiesityksen passiivinen verolinja ei muuta kokonaiskuvaa. Riippumattomat laskelmat ovat osoittaneet, kuinka politiikka iskee pienituloisiin ja antaa suurituloisille. Hallituksen päätökset lisäävät taloudellista eriarvoisuutta. Leikkaukset palveluihin syventävät tilannetta. Yhteiskunnan eheys uhkaa rapautua. Kaikki eivät pysy mukana. 

Leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen syövät tulevaisuuden kasvun edellytyksiä. Hallitus esittää vuoden 2018 budjetissa jälkikäteen näihin kohteisiin hyviä, mutta vähäisiä ja väliaikaisia leikkausten perumisia ja panostuksia. Aiemmin samoihin kohteisiin tehdyt massiiviset leikkaukset jäävät pysyviksi. Pysyvät leikkaukset rapauttavat talouden uusiutumiskykyä, syövät tuottavuuden kasvun edellytyksiä ja heikentävät yhteiskunnan kykyä vastata rakennemuutoksiin. 

Hallituksella on tiukan taloudenpitäjän maine, mikä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Hallitus kyllä leikkaa menoja urakalla, mutta kokonaisuutena julkisen talouden sopeutus jää alle kolmasosaan edelliseen hallitukseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että leikkausten seurauksena syntynyt säästö on käytetty velan maksun sijaan hallituksen omille taustaryhmille räätälöityihin verohuojennuksiin ja etuuksiin. Sen sijaan palveluista, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta on leikattu, ja samaan aikaan varsinkin hyvätuloisten veroja on laskettu. 

Talouden käänne osoittaa hallituksen talouspolitiikan vastuuttomuuden. Runsaat veronalennukset heikentävät julkista taloutta lähes kahdella miljardilla ja lisäävät valtionvelkaa juuri silloin, kun pitäisi toimia päinvastoin.  

Hallitus on tietoisesti jättänyt tulojen lisäämisen pois työkalupakistaan. Esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto on kritisoinut hallitusta siitä aiheellisesti. Jos myös tulopuolta käytettäisiin julkisen talouden tasapainottamisen välineenä, epäoikeudenmukaisimmat ja haitallisimmat leikkaukset voitaisiin jättää tekemättä. 

Suhdanteista riippumaton julkisen talouden alijäämä eli tulojen ja menojen rakenteellinen — pysyvä — erotus on samalla kasvamassa. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä jää tulevina vuosina kauas vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesta korkeintaan 0,5 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Vuosille 2017—2019 Suomelle on myönnetty tavoitteeseen joustoa, joiden jälkeen rakenteellinen alijäämä voi olla 1,1 % BKT:sta. Ennusteiden mukaan rakenteellinen alijäämä ylittää tämänkin rajan vuonna 2018. Suomi ei kuitenkaan rikkone sopimuksen ennaltaehkäisevän osan sääntöjä, koska ylitys jää alle 0,5 prosenttiyksikköön. Tämä osaltaan osoittaa jälleen sääntökehikon epätarkoituksenmukaista toimintaa käytännössä: ennaltaehkäisevän osan säännöt eivät edelleenkään ohjaa suhdannetilanteeseen nähden sopivaan politiikkaan. SDP on esittänyt sääntökehikon myötäsyklisyyden vähentämistä. 

Hallituksen talouspolitiikka on ponnetonta 

Hallituksen talouspolitiikassa on kaksi suurta heikkoutta. Se jättää valtavan joukon ihmisiä osattomaksi kasvun hedelmistä ja kurjistaa monien ihmisten elämää. Lisäksi hallitus laiminlyö kasvun ja työllisyyden vahvistamisen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.  

Hallituksen politiikasta puuttuu visio ja sydän. Politiikka on typistynyt hallitusohjelman liitteiden excel-taulukkojen toimeenpanoksi. Se ei luo uskottavaa näkymää tulevaisuuteen. 

Parantunut suhdannetilanne ei korjaa Suomen talouden ja julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmia. Työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttäisi selvästi aktiivisempaa politiikkaa, jolla puututaan korkeaan työttömyyteen vahvemmin tässä ja nyt. Ikääntyvän väestön oloissa hyvinvointivaltion palveluja voidaan kehittää vain, jos työllisten määrä ja työllisyysaste nousevat merkittävästi nykyistä korkeammalle tasolle. 

Tehokkain ja kestävin keino julkisen talouden korjaamiseksi on työllisyysasteen merkittävä nousu. Yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa merkitsee noin 800 miljoonan euron kohentumista julkisen talouden tasapainoon. Lisäksi tulisi tehdä työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua tukevia rakenneuudistuksia oikeudenmukaisella ja eriarvoisuutta vähentävällä tavalla. Nyt hallitus on jäänyt tumput suorina odottamaan tilanteen automaattista korjaantumista. 

Laadukas koulutus, korkeasti koulutettu väestö ja määrätietoinen panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat mahdollistaneet Suomen talouden menestyksen. Nyt tämä perusta on rapautumassa. Suomi menettää nopeasti suhteellista asemaansa maailman koulutetuimpien yhteiskuntien joukossa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot ovat laskeneet huolestuttavasti viime vuosina. Tulevaisuudessa Suomen talous menestyy vain, jos nämä kehityskulut pystytään kääntämään. 

SDP:n vaihtoehto 

Tässä tilanteessa talouspolitiikan päähuomion on oltava kolmessa asiassa: 

 

  1. Suurten uudistusten aika — vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä 

  2. Kasvu kantamaan tulevaisuuteen — osaamistason nousu, tutkimuspanostukset, talouden uusiutumiskyky, asunnot ja infra 

  3. Palautetaan oikeudenmukaisuus — kasvu kuuluu kaikille 

Yhteiskunnan eheys ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä julkisen talouden kestävyys edellyttävät nykyistä huomattavasti korkeampaa työllisyysastetta varsinkin tulevina vuosikymmeninä. Työllisyyttä parantavat uudistukset on aloitettava nyt. 

Talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Sen ytimessä ovat korkea osaaminen ja koulutettu väestö, panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä aktiivinen, uudistumista tukeva elinkeinopolitiikka. Näihin on otettava määrätietoinen ote. 

Kasvua ja työllisyyttä tukevat uudistukset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla niin, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa, vähentävät turvattomuutta ja epävarmuutta ja luovat uskoa tulevaan. Kaikki on pidettävä mukana. Jos tässä ei onnistuta, taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus poliittisiin sekä muihin yhteiskunnan instituutioihin rapautuu. Sellaisen kehityksen seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, kuten olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet. Kyse on ennen kaikkea talouspolitiikan valinnoista, viime kädessä arvovalinnoista. 

Hallituksen toimet ovat osoittaneet, että julkisen talouden vahvistaminen pelkällä juustohöylällä johtaa tuloerojen kasvuun ja eriarvoisuuden lisääntymiseen. SDP haluaa turvata julkisen talouden kestävyyden työllisyyttä pitkällä aikavälillä vahvistavilla rakenneuudistuksilla. 

Julkisen talouden sopeutuksessa tulee myös vahvistaa julkisen sektorin tuloja. Tulopuolta ei tule sulkea ideologisesti keinovalikoiman ulkopuolelle. SDP haluaa viedä verotusta kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja samalla taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan. Veropohjia on tiivistettävä ja verotuksen on määräydyttävä nykyistä vahvemmin maksukyvyn mukaan. Näin voimme turvata julkiset palvelut kaikille kestävällä tavalla. 

Harmaan talouden, aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn torjunnassa hallituksen politiikka on ollut passiivista ja lyhytnäköistä. Näihin puuttuvat toimenpiteet ovat olleet ongelmiin nähden vaatimattomia, ja aloitteellisuus on puuttunut varsinkin EU:n veropolitiikassa. Myös panostukset viranomaisten resursseihin ovat riittämättömät. Harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun aktiivisella torjumisella voitaisiin saada merkittäviä valtointaloudellisia hyötyjä ja samalla edistää tervettä ja reilua kilpailua yritysten välillä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kääntää eriarvoistavan ja osattomuutta ruokkivan politiikkansa suunnan ja tunnistaa nykyisen toimintansa virheet ja sen tuloeroja kasvattavat vaikutukset. Hallituksen tulee kaikissa toimissaan huomioida työllisyyden ja kasvun edistäminen, kasvun oikeudenmukainen jakautuminen sekä tuloerojen kaventaminen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa talous- ja finanssipoliittista linjaansa oikeudenmukaisuutta, työllisyyttä ja tulevaisuuden kasvun edellytyksiä vahvistavaksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä ja että se toteuttaa uudistukset eriarvoisuutta ja epävarmuutta vähentävällä ja osallisuutta vahvistavalla tavalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa tuottavuuden kasvun edellytyksiä lisäämällä investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitkäjänteisellä tavalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tasapainottaa julkista taloutta oikeudenmukaisella tavalla sekä lisäämällä tuloja että vähentämällä menoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin julkisen sektorin lomarahojen maksamiseksi normaalisti vuonna 2018. 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan verotuksen kokonaisuudistusta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn ja ansiotulojen verotuksesta aliverotettuun finanssisektorin, pääomien, pääomatulojen ja varallisuuden suuntaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun sekä verokeidasvilpin torjuntaa ja antaa niihin liittyvät esitykset sekä varmistaa viranomaisille riittävät resurssit. 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee veroratkaisut niin, että eläkeläisten yhtäläinen verokohtelu palkansaajien kanssa toteutuu. 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Eduskunta edellyttää, että VR:n ostopalveluliikenne maakunnissa turvataan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi vaikuttaviin toimiin työttömyyden vähentämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi kolmikantaisen valmistelun passiivisen työttömyysturvan uudistamisesta aktiivisuutta ja työllisyyttä tukevaksi ns. Rinteen mallin mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan aktiivisen työvoimapolitiikan uudistusta, jossa kunnat saavat aikaisempaa suuremman vastuun työllisyyden hoidosta ja kunnille turvataan myös tähän tarvittavat voimavarat. 
Vastalauseen lausumaehdotus 14
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa tehokkaan työllisyyspolitiikan ja nuorisotakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat. 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kohtelee työnhakijoita yhdenvertaisesti ja takaa työttömille mahdollisuuden täyteen työttömyysturvaan ilman aktiivimallin byrokraattisia kriteerejä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 16 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa Suomen tulevaisuudelle tuhoisat koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät leikkaukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 17 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kohtelee yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhdenmukaisella tavalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 18 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pienentää lainsäädäntötoimin varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 19 

Eduskunta edellyttää, että kulttuurin rahoitus turvataan ja rahoituspohjaa vahvistetaan kulttuuripalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden turvaamiseksi ja että luovan talouden kasvua edistetään. 

Vastalauseen lausumaehdotus 20 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan asunto- ja infrastruktuuripolitiikan merkittävää tehostamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi ja merkittävien liikennehankkeiden käynnistämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 21 

Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa valmistelut kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kannustimien, erityisesti pitkän korkotuen ehtojen, uudistamiseksi ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Kohdennetut rakentamisen tarjontatuet ovat tehokas keino lisätä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää ja sitä kautta hillitä asumistukimenojen nousua. 

Vastalauseen lausumaehdotus 22 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten korjaamista ilmanlaadultaan terveellisiksi tiloiksi yhteistyössä kuntien kanssa ja että hallitus valmistelee rakentajien ja rakennusten ylläpitäjien vastuuta selkeyttävää säännöstöä tarkastusvaliokunnan raportin linjaamalla tavalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 23 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa epäoikeudenmukaisimmat ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset ja maksujen korotukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 24 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa tehottomat ja varakkaita suosivat verovähennyksensä eli yrittäjävähennyksen, metsälahjavähennyksen ja perintö- ja lahjaveron huojennuksen ja ryhtyy näistä vapautuneilla resursseilla toimiin, joilla aidosti parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä ottamalla käyttöön mm. ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvän verovähennysmahdollisuuden ja alv-alarajan nostamisen 30 000 euroon. 

Vastalauseen lausumaehdotus 25 

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi talouspoliittisen linjansa vaikutukset eri sukupuolten, sukupolvien, alueiden ja väestöryhmien sekä tulonjakovaikutusten kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 26 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa talouspoliittisia toimiansa, jotta velkaantumiskehitys voidaan taittaa kestävällä tavalla. 

Vastalauseen epäluottamusehdotus 

Eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan. Hallituksen arvovalinnat lisäävät eriarvoisuutta ja vähentävät luottamusta yhteiskunnassa. Politiikka laiminlyö tulevaisuuden talous- ja työllisyyskasvun. Tulevaisuuden työllisyyttä ja osaamista vahvistavat uudistukset jäävät tekemättä. Kasvun tulee kuulua kaikille. Näin ollen eduskunta vaatii, että hallitus tuo välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi uusia korjaavia toimia, jotka edistävät kasvun oikeudenmukaista jakautumista, vähentävät eriarvoisuutta ja vahvistavat talouskasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta. 

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24 

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat lisääntyneet maailmalla viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa. Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä niiden juurisyistä lähtien.  

Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöstä on leikattu niin paljon, että käytettävissä olevat määrärahat jäävät jo kauas vuoden 2015 tasosta. Hallituksen esityksen mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 546,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 maksatusten taso oli yli 920 miljoonaa. BKTL:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan ensi vuonna olevan alle 0,4 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sekä EU:ssa että YK:ssa sitoutuneet nostamaan määrän pitkällä aikavälillä 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.  

Taloutemme ja työllisyytemme pohjautuvat kansainväliseen kauppaan ja yhteistyöhön, joissa Suomella ei ole varaa vetäytyä sisäänpäin. Kansainvälinen kehitysyhteistyö perustuu sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti yhteisten käytänteiden noudattamiseen. Suomen on pyrittävä toimimaan siten, että kansainväliset verkostomme mahdollistavat myös laajenevan taloudellisen yhteistyön eikä uskottavuutemme luotettavana yhteistyökumppanina kärsi. Meillä täytyy tämän lisäksi olla valmiutta sitoutua esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen agendan sekä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon, syventyvään yhteistyöhön sekä uusien että jo tehtyjen kansainvälisten sopimusten toteuttamiseen.  

Kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä leikattiin vuonna 2016 kerralla 43 prosenttia ja hallitus ehdottaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön edelleen samaa leikattua 65 miljoonan euron tasoa vuodelle 2018. Järjestöjen mahdollisuudet tehdä kehitysyhteistyötä ja kertoa kehityskysymyksistä suomalaisille ovat heikentyneet huomattavasti. Myös Suomen antama tuki kehitysmaiden omille kansalaisjärjestöille on vähentynyt merkittävästi.  

Ulkoasiainministeriön toteuttama vuoden takainen riippumaton arvio toteaa, että kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tuloksellista ja tehokasta. Lisäksi riippumattoman arvion mukaan järjestöjen tukeen kohdistuneet leikkaukset olivat virhe ja rahoitusta tulisi lisätä. Leikkaukset ovat paitsi ajaneet järjestöt ahdinkoon, ne ovat myös ristiriidassa hyvän hallinnon käytännön kanssa äkkinäisen toteutuksen vuoksi. Kokonaisuudessaan leikkaukset vaurioittavat Suomen mainetta luotettavana ja pitkäjänteisenä yhteistyökumppanina kansainvälisillä kentillä. Kun demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitetaan yhä useammassa maassa, on Suomen tuki entistäkin tärkeämpää. 

Kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä ja globaalikasvatus ovat tärkeä osa kehityspolitiikkaa. Momentin käyttösuunnitelmakohdassa 8 kohdennetaan 65 miljoonaa euroa seuraavalla tavalla: "tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle". Nykyisin tätä määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen, ja nämä määrärahat ovat ulkoministeriön hallinnoimia. Järjestöille hakemuksesta maksettava nykytasoinen ja -muotoinen tuki on tärkeä järjestöjen omaehtoiselle työlle globaalikasvatuksen ja viestinnän alueilla. Ilman tukea monen järjestön työ vaikeutuisi huomattavasti tai lakkaisi kokonaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.30.66 lisätään 100 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan korottamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 28 

Eduskunta edellyttää, että kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön resursseja vahvistetaan ja että järjestöjen nykymuotoisen viestintä- ja globaalikasvatustuen jatkuvuus ja riittävät määrärahat turvataan. 

90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 

Ulkoministeriön myöntämä rahoitus Suomen ulko- ja Eurooppa-politiikan piirissä toimiville järjestöille on laskenut reilulla kolmanneksella vuosina 2008—2016 samalla, kun kustannustaso on noussut. Lisäksi ulkoministeriö muutti vuoden 2017 talousarvioesityksessään tuen hakuperusteita siten, että budjettikirjassa ei enää lue tuettavien kansalaisjärjestöjen nimiä. Sama pätee vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Määrärahan taso vastaa tällä hetkellä 2000-luvun alun tilannetta. Viime vuonna hakijoiden määrä kasvoi myöntöperusteiden laajentumisen myötä kolmanneksella, ja kasvusuuntaus jatkuu todennäköisesti myös kuluvan vuoden hakukierroksella. Rahoituksen ennustettavuuden puute, projektilähtöisyys ja lyhyet rahoitusjaksot vaikeuttavat pitkäjänteistä toimintaa ja kumppanuuksien luomista.  

Vuoden 2018 talousarvioesityksessä määritellään valtionavustukset liian tiukasti pelkästään Eurooppa-tiedotusta tekeville järjestöille. Sen mukaan momentilta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin sekä yleisesti ulkoasiainministeriön toimialaan ja että määrärahasta 370 000 euroa varataan kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ei ole perusteltua, että momentin käyttötarkoituskohdassa kohdennetaan rahoitusta pelkästään Eurooppa-tiedotusta tekeville järjestöille. Sen sijaan tulisi määritellä rahoitusosuudet Suomen tiedotusvelvoitteisiin YK:n ja EU:n jäsenenä. Määrärahan loppuosuus jätettäisiin jaettavaksi muihin suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tukeviin toimenpiteisiin, ja näiden tulisi olla tasapainossa toiminta-alueen laajuuteen ja muihin vastaaviin toimijoihin nähden. YK-tiedotuksen osalta varauksen tulisi kattaa YK-liitolle riittävä perusrahoitus ja avustukset muiden toimijoiden YK-tiedotukseen. Tässä varauksessa tulisi huomioida myös toimikentän laajuus suhteessa EU-tiedotukseen tai esimerkiksi ETYJ-tiedotukseen.  

Talousarvioesityksessä linjataan, että valtionavustuksista järjestetään erilliset hakukierrokset. Yhden erillisen hakukierroksen sijasta niitä tulisi kuitenkin järjestää useampia. Tuen muodon tulisi olla yleisavustusluonteista hanketukimuotoisen sijaan. Silloin avustuksilla edistetään Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin liittyvää tiedotusta ja tätä kautta vahvistetaan kansalaisten tukea kansainvälistä toimintaa ja monenkeskistä yhteistyötä kohtaan. Tiedotus- ja koulutustoimintaa pitäisi pikemminkin systematisoida ja saada aikaan pitkäjänteistä yhteistyötä koulujen, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa, eikä sirpaloida sitä entisestään hankkeistamalla.  

Lisäksi olisi välttämätöntä, että momentilta avustusta saavien järjestöjen toimintaedellytykset turvattaisiin pitkäjänteisesti. Toiminta tehostuu ja vaikuttavuus lisääntyy, jos suunnittelusykli on pidempi kuin vuosi ja kuluvan vuoden rahoitus on tiedossa ennen kuin vuosi alkaa. Tästä syystä esitykseen tulisi lisätä siirtomäärärahavaraus 2 000 000 euroa kaudelle 2019—2020.  

Kansalaisjärjestökenttämme tekee tärkeää työtä pohjautuen valtavaan määrään sellaista asiantuntemusta, jota valtionhallinnosta ei löydy. Myöskin ulkoministeriön vuoden takaisen arvion mukaan järjestöjen toiminta on tuloksellista ja tehokasta. Suomalaista ulkopoliittista osaamista ja verkostoja arvostetaan maailmalla laajasti. Tämä koskee myös järjestöjemme tekemää työtä. Niinpä Suomen ei kannata heikentää järjestöjemme asemaa, vaan pikemmin vahvistaa ja tukea niitä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.90.50 lisätään 1 000 000 euroa Suomen ulkopolitiikan kannalta keskeisten teemojen piirissä toimivien järjestöjen tukemiseen ja että momentin perusteluihin lisätään maininta, että määrärahasta saa käyttää 700 000 euroa kansalaisjärjestöjen YK-tiedotukseen ja 500 000 euroa kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen ja että valtionavustuksista järjestetään erillisiä hakukierroksia. 

Pääluokka 25 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. 

Talousrikosten käsittely vaatii resursseja myös tuomioistuimissa. Tuomioistuinten ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pidentyminen on tunnustettu ongelma, joka korostuu erityisesti suuremmissa yleisissä tuomioistuimissa. Suuri osa tuomioistuimia ruuhkauttavista hyvin pitkistä ja laajoista oikeudenkäynneistä koskee juuri laajoja talousrikoskokonaisuuksia.  

Eduskunta hyväksyi 22.11.2017 hallituksen esityksen tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lainmuutos johtaa Suomen käräjäoikeusverkoston merkittävään karsimiseen, millä on haitallisia seurauksia kansalaisten yhdenvertaisuudelle, oikeusturvalle ja oikeuspalveluiden saatavuudelle.  

Hallituksen esitys tuomioistuinlain muuttamisesta on tehty varsin puutteellisin perustein. Esimerkiksi edellisen, vuoden 2010 alusta toteutetun, käräjäoikeusverkoston muuttamisen vaikutuksista ei ole tehty kunnollista selvitystä. Käräjäoikeusverkostoon kohdistettavat merkittävät muutokset tulevat myös samaan aikaan, kun oikeusministeri on ilmoittanut esittävänsä tuomioistuinviraston perustamista Suomeen ja tätä kautta tuomioistuinjärjestelmän hallintomallin muuttamista. Nyt hyväksytyn käräjäoikeusverkoston uudistuksen kaltainen suunnittelu- ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi kuuluisi nimenomaan tuomioistuinviraston ydintehtäviin. Tässä tilanteessa olisi perusteltua, että käräjäoikeusverkoston supistamista lykättäisiin ja tuomioistuinvirasto perustamisensa jälkeen toteuttaisi riittävien vaikutusarviointien pohjalta käräjäoikeusverkoston tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin sekä siitä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.10.03 lisätään 3 100 000 euroa muiden tuomioistuimien toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 29 

Eduskunta edellyttää, että käräjäoikeuksien määrää ei vähennetä ennen kunnollisia vaikuttavuusarviointeja. Käräjäoikeusverkoston laajuudesta päättäminen tulee jättää perustettavan tuomioistuinviraston arvioitavaksi. 

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. 

Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan tehokas ja riittävästi resursoitu toiminta ennaltaehkäisee osaltaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.20.01 lisätään 2 000 000 euroa ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenoihin. 

30. Syyttäjät 

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. 

Harmaan talouden torjuntatyö on syyttäjälaitoksessa ollut tuloksellista. Talousrikossyyttäjien ajamissa harmaan talouden rikosjutuissa on ollut viime vuosina kyse noin sadasta miljoonasta eurosta vuodessa, mikä tekee panos-tuotossuhteesta valtiontalouden kannalta erittäin hyvän. Käytännössä kyse on törkeistä vero-, velallisen- ja kirjanpitorikoksista, joissa talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja. Lisärahoitus syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan vahvistaisi rikosvastuun toteutumista ja toisi myös lisätuloja valtiolle konfiskoitavan rikoshyödyn muodossa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.30.01 lisätään 2 100 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin. 

40. Rangaistusten täytäntöönpano 

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Pelson vankilassa on kesällä 2016 havaittujen rakenteellisten puutteiden vuoksi poistettu käytöstä vankilan vanhimmat rakennukset. Tämä on tarkoittanut vankilan vankivahvuuden ja vankitoimintojen tilapäistä supistumista alle 60 vankiin, mikä on puolet vankilan normaalista 120-paikasta.  

Vankilan toiminnan turvaaminen on tärkeää, sillä Pelson vankila toimii täytäntöönpanoyksikkönä varsin laajalta alueelta tuleville vangeille ja se on myös alueen merkittävä työnantaja. Toiminnan supistuminen vanhojen tilojen sulkemisen seurauksena on ollut tarkoitettu tilapäiseksi ja korvaavista tiloista on jo laadittu suunnitelmat. Olemme kuitenkin huolissamme, että budjetissa osoitettu rahoitus ei mahdollista vankilan uudisrakentamisen käynnistämistä ja vankilan toiminnan palauttamista normaaliksi. Katsomme, että hallituksen on näiltä osin otettava suurempi vastuu vankilan uudistamisen loppuun saattamisesta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 30 

Eduskunta edellyttää, että Pelson vankila säilytetään 120-paikkaisena suljettuna vankilana ja uuden vankilan uudisrakentaminen käynnistetään mahdollisimman pikaisesti. 

Pääluokka 26 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Viimeaikaiset panostukset sisäisen turvallisuuden resursseihin ovat monien viranomaisten kohdalla korjanneet tilannetta. Esimerkiksi poliisien määrä on vihdoin saatu nostettua tasolle, jolla miltei kaikki koulutetut saatavissa olevat poliisit ovat töissä. Poliisien määrä vaatii kuitenkin pitkäjänteistä sitoutumista riittäviin resursseihin. Sen suhteen myös koulutusmäärät ja koulutuksen houkuttelevuus ovat avainasemassa.  

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. Harmaan talouden ennaltaehkäisy ja tutkinta vaatii myös poliisitoimelta resusointeja, joihin on aiemmin ollut erillinen määräraha. Valitettavasti hallitus on poistanut erilliset harmaan talouden torjunnan määrärahat. Harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi poliisitoimen resursseja tulee päinvastoin lisätä. 

Alkoholilain muutokset lisäisivät toteutuessaan poliisien työtaakkaa. Lisätyötä syntyy uudistuksen jälkeen etenkin ravintoloiden aukioloaikojen pidentymisestä sekä arvioidusta alkoholin kokonaiskulutuksen ja häiriökäyttäytymisen kasvusta. Kasvava työmäärä tulee huomioida poliisin resursseissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.10.01 lisätään 3 000 000 euroa poliisitoimelle harmaan talouden torjuntaan ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vastaa alkoholilain muutoksista johtuvaan poliisien lisätarpeeseen ennen alkoholilain voimaantuloa ja osittaa siihen riittävät resurssit. 

20. Rajavartiolaitos 

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden tavoin Rajavartiolaitos on viime vuosina joutunut kamppailemaan, jotta alimitoitetuilla resursseilla toiminnot on saatu hoidettua kunnialla. Määrärahojen riittämättömyys on näkynyt uhkana raja-asemien aukioloille. Rajavartiolaitos aikoo vähentää ulkomailla toimivien yhdysmiesten määrää, osallistumistaan PTR-toimintaan sekä pääosin laittomaan maahantuloon keskittyvää rikostorjuntaa sisärajoilla. Samaan aikaa kansainvälisestä tilanteesta johtuen tehtävät lisääntyvät.  

Vaikka rajavartiolaitoksen rahoitusta lisätään uusien viranomaistehtävien kohdalla, johtaa perustoiminnan rahoituksen krooninen alimitoitus siihen, että palvelutaso väistämättä laskee.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 26.20.01 lisätään 2 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin. 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Hallituksen esityksessä hätäkeskuslaitoksen määrärahat olisivat vuonna 2018 noin 1 miljoonaa euroa pienemmät kuin 2017. Sen seurauksena hätäkeskusten henkilöstömäärä uhkaa vähentyä entisestään. Tämä näkyy palvelutason heikkenemisenä ja henkilöstön työssä jaksamisen heikentymisenä kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, johon se luo tehottomuutta, tehtävämäärien kasvua ja resurssien kohdentumista väärin. Näin ollen leikkaukset hätäkeskuksille maksetaan kalliisti muiden viranomaisten kohdalla. Samalla kansalaisten turvallisuus heikkenee.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.30.02 lisätään 1 000 000 euroa hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin. 

Pääluokka 27 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Sotilaallinen maanpuolustus  

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  

Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi ovat puolustusvoimien tehtävien hoidon kannalta kriittisiä tekijöitä. Puolustuskyvyn kannalta olennaista on paitsi varusmiesten ja reservin määrä myös heidän saamansa koulutuksen kesto ja taso. Puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä reservin kertausmäärärahoja leikattiin. Vuonna 2014 parlamentaarisen työryhmän yhteinen tahto oli, että määrärahojen tasoa nostetaan. 

Kouluttajien määrä  

Maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosina, ja nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa. Esimerkiksi upseereista 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. Vuodelle 2018 osoitetut 2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen eivät riitä lieventämään painetta, jonka alla puolustusvoimien henkilöstö työtään tekee. Sopimussotilaan virkasuhteen kesto on tyypillisesti 3—6 kuukautta. Heidän lupansa ja osaamispohjansa varusmieskoulutuksen pohjalta ovat huomattavasti kapeampia kuin ammattialiupseereiden. Tämän vuoksi sopimussotilailla ei voida korvata ammattisotilaiden vajetta. 

Kouluttajavaje tulisi laittaa kerralla kuntoon ja tehdä selkeä tasokorotus ammattisotilaiden palkkaamiseen sekä varsinaisten virkojen täyttöön. Koko puolustusbudjetin mittakaavassa henkilöstöasioihin saataisiin kohennusta jo melko pienellä, mutta oikein kohdennetulla lisäpanostuksella. Esimerkiksi 4 miljoonalla eurolla saataisiin täytettyä 100 vakinaista aliupseerin virkaa. Kaiken kaikkiaan näitä virkoja on täyttämättä 600 eli yli 20 prosenttia aliupseeriston määrästä, mikä on kestämätön tilanne. Myös Puolustusvoimat on tunnustanut, että sen henkilöstö uupuu työssään. Tämä on seurausta palkatun henkilöstön liian vähäisestä määrä suhteessa jatkuvasti lisääntyviin työtehtäviin.  

Puolustusvoimien kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan vaikutus perustoiminnan rahoitukseen 

Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan perustuu pitkäjänteiselle yhteistyön kehittämiselle. Harjoitustoiminnan päämääränä on valmiuden, suorituskyvyn, yhteistoimintakyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Tämä tukee myös Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa, joissa vuosina 2017—2019 korostuu puolustusvoimien keskeisten suorituskykyjen ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kehittäminen. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista. Painopiste vaativiin harjoituksiin osallistumisesta on oikea. Tulee kuitenkin muistaa, että mikäli samalla on tavoitteena kasvattaa harjoitusten mittakaavaa, tulee tämä todennäköisesti näkymään myös kohonneina kustannuksina. Kun vaativille isoille sotaharjoituksille ei ole varattu erillisiä määrärahoja, on huolena, että niihin käytetyt resurssit voivat olla pois puolustusvoimien perustoiminnasta. Suuret sotaharjoitukset eivät saa vaarantaa puolustusvoimien perustoimintojen rahoitusta ja toimintamenojen tasapainoa.  

Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa riittävät resurssit reservin kertausharjoitusten tason ja määrän pitämiseksi riittävällä tasolla.  

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kouluttajien riittävän määrän turvaamiseksi puolustusvoimissa pysyvästi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää huolen siitä, että puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan ei tule vaarantamaan perustoimintojen rahoittamista. 

Pääluokka 28 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Harmaan talouden aiheuttama verovaje on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan arviolta 4—8 miljardia euroa vuodessa. Harmaa talous heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa yritysten välistä tervettä ja rehellistä kilpailua, mikä puolestaan osaltaan heikentää myös työntekijöiden asemaa ja altistaa työntekijöitä mm. alipalkkaukselle ja muille työehtojen laiminlyönneille. 

SDP:n eduskuntaryhmän aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina. Tulokset ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi Verohallinnon tutkimuksen mukaan pelkästään rakennusalalla tehdyt uudistukset ovat vähentäneet harmaata taloutta ja lisänneet verotuottoja 100 miljoonaa euroa. 

Harmaaseen talouteen kuuluu myös kansainvälinen veronkierto, jonka vuoksi Suomi menettää vuosittain satojen miljoonien eurojen verotuotot. 

Esitimme syksyllä 2017 aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin vastaisen ohjelman sekä vuoden 2018 vaihtoehtobudjetin yhteydessä harmaan talouden vastaisen 13-kohtaisen toimenpideohjelman. Ohjelmat sisältävät konkreettisia esityksiä harmaaseen talouteen ja kansainväliseen veronkiertoon puuttumiseksi. SDP:n esittämien säädösmuutosten ja muiden toimenpiteiden ohella on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät resurssit harmaan talouden vastaiseen työhön. SDP esittää, että harmaan talouden torjunnan resursseja lisätään valtionhallinnon eri aloilla yhteensä 20 miljoonaa euroa. 

10. Verotus ja tulli 

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaan talouden torjunta on yksi verohallinnon tärkeimmistä painopistealueista. Silti verotarkastajia on liian vähän. Verottaja torjuu harmaata taloutta muun muassa verotarkastuksin, erilaisin hankkein, kampanjoin sekä verotuksen yhteydessä tehtävällä ohjauksella ja valvonnalla. Toimia on tehostettu erityisesti toimialoilla, joihin on todettu liittyvän suuria veroriskejä, kuten kuljetus-, rakennus-, majoitus- ja ravintola-aloilla. Verohallinnon riittävien resurssien turvaaminen on harmaan talouden ja veronkierron torjunnan kannalta ehdottoman tarpeellista. 

Lisäksi Verohallinnon resursseja tutkimustyöhön ja raportointiin tulisi lisätä, jotta sen tietoaineistot aggressiivisesta verosuunnittelusta ja harmaasta taloudesta saadaan paremmin poliittisten päättäjien, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 28.10.01 lisätään 1 700 000 euroa Verohallinnon toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan. 

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaan talouden torjunta läpäisee Tullissa koko organisaation. Tulli torjuu harmaata taloutta ennaltaehkäisevin toimin ja harjoittamalla sekä reaaliaikaista että jälkikäteistä valvontaa. Tullin harmaan talouden torjunnalle on hyvät edellytykset, ja on tärkeää, että sillä on siihen riittävät resurssit. Resurssien panos-tuotossuhde on Tullin harmaan talouden torjunnassa korkea. Tullilaitoksen määrärahojen turvaaminen on tärkeää myös kansainvälisen rikollisuuden ja salakuljetuksen torjumiseksi sekä mahdollisen alkoholilain muutoksesta johtuvien lisääntyvien tehtävien vuoksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 28.10.02 lisätään 3 100 000 euroa Tullin toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan. 

70. Valtionhallinnon kehittäminen 

Hallinnon digitalisaation ja tietohallinnon kehittämishankkeet ovat yleensä kalliita, pitkäkestoisia ja usein jopa vuosia myöhässä. Valtion vuosittaiset tietohallintomenot ovat lähes 800 milj. euroa ja koko julkisen hallinnon jopa 2 miljardia euroa. Hankkeiden tulokset ovat monesti toiminnallisesti vaatimattomia, eivätkä ne tehosta toimintaa tai tue digitalisaatiota. Digitalisaation johtaminen on heikkoa, minkä vuoksi sitä tulee parantaa. Tietohallinnon rakenteita tulee yksinkertaistaa hallinnon toimeenpanokyvyn parantamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Digitalisaatio- ja hankintaosaamista tulee vahvistaa ja päällekkäinen työ lopettaa. Kehittämishankkeiden keston rajaamisella ja ketterillä hankintatavoilla voidaan saavuttaa laadukkaampia tuloksia nopeammin ja pienemmin kustannuksin. Kustannusten painopistettä tulee siirtää ylläpidosta kehittämiseen, mikä voi tuoda merkittäviä säästöjä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin digitalisaation johtamisen parantamiseksi julkisella sektorilla, hankintaosaamisen parantamiseksi ja päällekkäisen työn vähentämiseksi. 

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 

Vaihtoehtobudjettimme korjaa hallituksen politiikan räikeimmät epäkohdat: satojen miljoonien leikkaukset koulutuksesta, työllistämisestä ja heikoimpien auttamisesta. Perumme peruspalveluiden ja koulutuksen jättileikkauksia ja lisäämme tuntuvasti kuntien valtionosuuksia verrattuna hallituksen esitykseen. 

Talous kasvaa, mutta julkisen sektorin lomarahaleikkaukset jatkuvat. Hallitus on leikannut kunnilta lomarahaleikkausta vastaavat säästöt. Eniten leikkauksesta kärsivät pienipalkkaiset naiset. Tavalliset sairaanhoitajat, keittäjät, lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat. Kun muiden ansiot kasvavat, heidän ostovoimansa polkee paikallaan. Monelta perheeltä jää kesälomamatkat tekemättä. Leikkauksen peruminen olisi ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaisuutta. Se loisi tunnetta luottamuksesta. 

Kunnat laativat talousarvioitaan ja -suunnitelmiaan poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Merkittävin epävarmuustekijä on onnahdellen etenevä maakuntauudistus. Kunnat ovat kantaneet vastuunsa julkisen talouden sopeuttamisesta esimerkillisesti. Kuntasektorin toimintamenot kasvavat edelleen ensi vuonna erittäin maltillisesti. Lähivuosien haasteet ovat silti suuria.  

Kilpailukykysopimus tuo kuntatalouteen säästöjä, jotka kuitenkin leikataan kunnilta pois. Samoin hallitus jatkaa valtionosuuksien indeksijäädytyksiä, jotka tarkoittavat käytännössä leikkauksia kuntatalouteen. Lisäksi hallituksen päättämien leikkausten toteutuminen kunnissa on epäselvää mm. varhaiskasvatuksen ja erikoissairaanhoidon osalta. Siitä huolimatta hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia näiden osalta etukäteen jo ennen kuin toteutuneiden säästöjen suuruudesta on tietoa. Kuntaliiton toteuttaman kyselyn mukaan kunnat arvioivat kiky-säästöt merkittävästi pienemmiksi ja niiden toteutumisen hitaammaksi kuin leikkausten perusteluissa käytetyt laskelmat osoittavat.  

Kuntatalous heikkenee tänä vuonna 82 miljoonaa euroa kiky-sopimuksen vuoksi. On kestämätöntä, että leikkaukset perustuvat epävarmoihin säästöihin ja oletuksiin kuntien käyttäytymisestä. Olemme esittäneet ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä kuntatyöntekijöiden lomarahaleikkauksen peruuttamista. 

Leikkaukset ja kiky-sopimuksen muut heikennykset tulopohjaan kohtelevat eri kuntia hyvin eri tavoin. On tärkeää, että kilpailukykysopimus ei aseta yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä se saa vaarantaa kuntatalouden rahoitusasematavoitteen toteuttamista. Valtiovarainministeriön mukaan valtion toimet heikentävät kuntataloutta 129 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kiinteistöveron alarajan korotuksen peruminen tekee 25 miljoonan euron loven varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta kunnille luvatusta kompensaatiosta. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi yhteisöverojen kuntaosuuksissa.  

Maakuntauudistuksen valmistelu on tapahtunut merkittäviltä osin kuntien ja kuntayhtiöiden resursseilla. Vuoden 2018 valtionrahoituksen riittävyydestä ei ole varmuutta. Hallituksen tulee seurata maakuntauudistuksen valmistelun resurssitarpeita ja tarvittaessa varmistaa valtion rahoituksen riittävyys. 

SDP esitti vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämistä, varhaiskasvatusmaksujen alentamista, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautusta, lapsiperheiden kotipalvelun lisäämistä ja vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen tarkistamista sekä kuntoutuksen resurssien lisäämistä. Näitä varten vaihtoehtobudjetissa varattiin 90,65 miljoonan euron lisäys kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Lisäksi indeksileikkauksia ja kiky-leikkauksia peruttaisiin 137 miljoonan euron lisäyksellä.  

Ammatillisen koulutuksen kuntarahoitusosuutta leikattiin 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Olemme esittäneet tämän leikkauksen perumista. Vaikka valtion talousarviossa ei huomioida kuntarahoitukseen kohdistuvia muutoksia, haluamme pitää valtionosuuksien ao. lisäyksellä huolta siitä, että ammatillisella koulutuksella on riittävät voimavarat.  

Edellä esitettyjen valtionosuuslisäysten ohella SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin veropäätökset vahvistaisivat kuntataloutta 63 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää kuntien valtionosuuksia lomarahojen normaalin maksamisen edellyttämällä tavalla vuonna 2018. 

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että kuntien peruspalvelujen järjestämiseen osoitettua valtionosuutta nostetaan vuoden 2018 ja sitä aiempien indeksi- ja kiky-leikkausten perumiseksi, toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi sekä uusien velvoitteiden ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi ja riittävien lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen turvaamiseksi. 

91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 

41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 

Teollisuuden energiakustannusten alentamiseksi ja vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi on tehostettava energiaveron palautusjärjestelmää. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen määrä tulee nostaa 90 prosenttiin valmisteverojen määrästä jalostusarvon 0,5 prosenttia ylittävältä osalta. Kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmän uudistamisesta, jolla vahvistetaan vientisektorin kustannuskilpailukykyä. 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Koulutuspolitiikka on pitkällä aikavälillä parasta kasvupolitiikkaa. Koulutus lisää tuottavuutta, ja se on paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan. Samalla koulutus on tehokas keino vähentää eriarvoisuutta ja pitää kaikki mukana yhteiskunnassa. 

Mitä parempi pohjakoulutus ja mitä paremmat mahdollisuudet päivittää osaamista läpi työuran, sitä helpompaa ihmisen on sopeutua työmarkkinoiden muutokseen. 

Koulutusleikkaukset heikentävät kasvun edellytyksiä 

Hallituksen tekemät säästötoimet koulutukseen ja tutkimukseen vaarantavat koko suomalaisen koulutuksen pohjan ja vähentävät merkittävällä tavalla Suomen mahdollisuuksia kehittää tutkimusta ja innovaatioita. Suomalaiset taloustieteilijät ja muu tiedemaailma ovat arvostelleet koulutusleikkauksia.  

Koulutuksen ja tutkimuksen luoma edelläkävijäosaaminen luo sen perustan, jolta Suomi ponnistaa eteenpäin ja uuteen nousuun. SDP ei hyväksy hallituksen koulutusleikkauksia. 

Hallituksen säästötoimet asettavat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tasavertaisten ja laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava kaikille myös vähentyvien resurssien tilanteessa. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Huolestuttavaa on, että tässä tilanteessa Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede uhkaa jäädä jälkeen kilpailijamaistaan. 

Lupauksista huolimatta kilpailukykysopimuksen vaikutukset eivät jääneet kustannusneutraaleiksi kunnille ja monille muille koulutuksen järjestäjille. Hallitus päätti, että esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yksityiset koulutuksen järjestäjät eivät saaneet kilpailukykysopimuksen tuomia työnantajamaksujen helpotuksia käyttöönsä. 

Myös sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen valtionosuuksia leikataan sekä indeksi- että kiky-leikkausten johdosta. Peruspalveluiden valtionosuuksien indeksileikkausten johdosta hallitus vähentää lisää mm. varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä kulttuuriin kohdistuvia resursseja. Myös korkeakouluihin kohdistuu mittavat indeksileikkaukset.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa koulutusleikkausten vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. 

Hallitus on osoittanut osaamisen ja koulutuksen painopistealueelle 300 miljoonaa kertaluonteista kärkihankerahoitusta. Panostus on tarpeen, mutta se ei millään pysty korvaamaan pysyviä menosäästöjä.  

Hallitus on ohjaamassa Suomen tielle, joka vaarantaa maan uudistumisen. Valittu politiikka johtaa koulutustason nousun pysähtymiseen. Leikkaukset kautta koulutuskaaren aina varhaiskasvatuksesta yliopistojen opetus- ja tutkimustyöhön syövät edellytykset kestävältä talouskasvulta, viennin kehittämiseltä, uusien korkean tuottavuuden työpaikkojen synnyltä ja elinkeinorakenteen muutokselta.  

Hallitus on tehnyt päätöksillään arvovalinnan. Se päätti koulutuslupauksista huolimatta leikata koulutuksesta. Sekä absoluuttisina lukuina että opetuksen ja koulutuksen hallinnonalaan suhteutettuna tehdyt leikkauspäätökset ovat aivan liian suuria. Sipilän hallituksen tekemät leikkauspäätökset koulutuksesta tulevat pitkällä aikavälillä Suomelle ja suomalaisille erittäin kalliiksi.  

Julkisen talouden tasapainottaminen kestävällä tavalla vaatii huolellista suunnittelua ja lainvalmistelua, jossa asiantuntijoiden ymmärrystä hyödynnetään ja kansalaisyhteiskuntaa kuullaan. Toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava laaja-alaisesti ja lainsäädäntöön tulee perehtyä ennen päätöksen tekemistä, jotta saadaan aikaan asioita, mitä on oikeasti tavoiteltu. Näin hallitus ei ole toiminut. 

Kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen ei ole ollut suomalaisten henkisen ja aineellisen tulevaisuuden kannalta perusteltua. 

Koulutus ja tutkimus — talouskasvun ja osallisuuden perusta 

Leikkausten, kurjistumisen ja eriarvoistumisen sijaan SDP haluaa kehittää suomalaista koulutusjärjestelmää laajasti ja pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on luoda Suomeen kokonaisvaltainen ja eheä koulupolku varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun hyödyntäen parasta tutkimusta ja kansainvälisiä kokemuksia sekä Suomessa tehtyjen kokeilujen tuloksia. 

Siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta alakouluun ja sieltä yläkouluun sekä edelleen toiselle asteelle ovat lasten ja nuorten elämässä tärkeitä ja usein ratkaisevia nivelvaiheita. Nivelvaiheet on todettu toistuvasti suurimmaksi ongelmaksi koulupudokkuuden taustalla, koulutuksen keskeyttämisessä ja syrjäytymisessä. Näitä ongelmia on yritetty ratkaista jo vuosikymmeniä, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Ikäluokista jopa 10 000 jää yhä vaille toisen asteen tutkintoa. 

Jokainen nuori tarvitsee riittävät tiedot ja taidot muuttuvassa maailmassa pärjäämiseen. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä merkittävästi lyhempää työuraa. Tämä kehitys saattaa edelleen voimistua työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä. 

Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi oppivelvollisuus tulee pidentää 18-vuotiaaksi ja toisen asteen koulutus on muutettava maksuttomaksi. 

On huolestuttavaa, että heikkojen lukijoiden ja kirjoittajien määrä on kasvanut jo kohta kaksi vuosikymmentä. Tämä huolestuttava asia tuli esiin vuoden 2015 Pisa-arvioinneissa, jolloin lukutaitoa viimeksi mitattiin. Suomi on edelleen tuossa 73 maan vertailussa lukutaidossa kärkisijoilla eli neljäntenä, mutta peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista 11 prosenttia eli noin 6 000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Näiden nuorten lukutaito on niin heikko, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämisessä. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.  

Erityinen huoli liittyy siihen, kuinka lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Valtiovarainvaliokunnan saaman tiedon mukaan jo jopa joka viidennes lapsi ja nuori voi huonosti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lukemisen ja kirjoittamisen keskusta lukutaidon kehittämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 41 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa hyvinvointilupauksen ja ryhtyy konkreettisiin toimiin kouluterveydenhuollon vahvistamiseksi, jotta lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. 

Oppivelvollisuutta on pidennettävä ja nuorisotakuuta on vahvistettava  

Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas korkeakoulutettujen työllisyysaste on yli 85 prosenttia ja toisen asteen suorittaneiden noin 70 prosenttia. Työurien pituus ylittää peruskoulun varassa olevilla hädin tuskin 20 vuotta, kun taas korkeakoulutettujen työurat kestävät yli 35 vuotta. Koulutustason nostaminen on välttämätöntä, jos haluamme nykyistä selvästi korkeampaa työllisyyttä. 

Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta ihmistä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Edelleen ikäluokista jopa lähes 10 000 ihmistä jää vaille toisen asteen tutkintoa. Heidän on yhä vaikeampaa kiinnittyä työmarkkinoille. Erityisesti poikien syrjäytyminen on merkittävä ongelma, mikä näkyy nuorten miesten kasvaneena työttömyytenä.  

Samaan aikaan talouden ja työelämän rakennemuutos nostaa työelämän osaamisvaatimuksia. Viimeisten 30 vuoden aikana työmarkkinoilta on kadonnut 600 000 työpaikkaa, johon on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Korkea-asteen koulutettujen työpaikkojen määrä on sen sijaan kasvanut vuodesta toiseen.  

Pohjimmiltaan kyseessä on myönteinen ilmiö: osaamistason nousu tarkoittaa korkeampaa tuottavuutta ja siten nopeampaa talouskasvua sekä parempaa elintasoa. Sitä on vahvistettava. Koulutus on paras turva työmarkkinoiden murroksessa ja paras keino varmistaa, että Suomi siinä selviää. 

Pelkkä peruskoulu ei nykyisin eikä varsinkaan tulevaisuudessa riitä pohjakoulutukseksi. Tavoitteeksi on asetettava, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen ja että koulutus jatkuu läpi elämän. Siksi oppivelvollisuutta on pidennettävä ja toisen asteen koulutus on muutettava maksuttomaksi. Opiskelusta koituvat kustannukset eivät saa estää ketään suorittamasta tutkintoa. 

Toisen asteen koulukseen siirtyminen on tärkeä nivelvaihe, jossa nuoret joutuvat ensimmäistä kertaa tekemään koko koulutusuraansa koskevia valintoja. Koulutustakuu on hieman korjannut tilannetta, mutta edelleen noin kahdeksan prosenttia peruskoulun päättäneistä nuorista ei aloita seuraavana syksynä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi useat aloittaneista eivät vie opintojaan loppuun. Osa tämän ongelman ratkaisua olisi oppivelvollisuuden pidennys 18-vuotiaaksi. 

Oppivelvollisuuden pidentäminen ja sitä seuraava toisen asteen muuttuminen maksuttomaksi on hyötyihinsä nähden kohtuullisen edullinen uudistus. VATT on arvioinut, että yksi vuosi oppivelvollisuutta lisää kustannuksia 17—27 miljoonaa euroa vuodessa. Haarukka johtuu erilaisista oletuksista oppimateriaalien kierrättämisestä. Tällainen panostus maksaa aikaa myöten itsensä moninkertaisesti takaisin paranevan työllisyyden ja vähenevän syrjäytymisen kautta. 

Oppivelvollisuuden pidentämisen ohella nuorten ja nuorten aikuisten kiinnittymistä työmarkkinoille on edistettävä myös muiden keinojen avulla. Työllistymistä ja kouluttautumista tukevat keinot ovat tehokkaimpia keinoja myös syrjäytymisen estämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa nostetaan oppivelvollisuusikä 18-vuoteen ja toisen asteen koulutus muutetaan täysin maksuttomaksi. 

Hallitus on ajamassa voimakkaasti nuorisotakuun alas ja korvaamassa sen yhteisötakuulla, joka on yksi sen kärkihankkeista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että nuorisotakuun rahoituksesta viedään jopa 96 %. Tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, hallituksen kärkihanke toimii sumuverhona, millä yritetään kätkeä se tosiasia, että toimiva järjestelmä ajetaan pelkästään ideologisista syistä alas ja tilalle tarjotaan murusia. SDP esitti oman mallinsa nuorisotakuun kehittämiseksi talvella 2017. 

Hallitus on leikkaamassa nuorten aikuisten osaamisohjelmasta 20 miljoonaa euroa eli 80 prosenttia määrärahoista. Ohjelman alasajon seurauksena moni vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa oleva nuori aikuinen jää tosiasiallisesti tyhjän päälle. Ohjelma on onnistunut hyvin räätälöityjen opintopolkujen toteuttamisessa, ja siksi sen resurssit tulee turvata. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 43 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin nuorten osallistumisen vahvistamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseksi. 

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on turvattava 

Toisen asteen koulutuksen riittävää alueellisen ja määrällisen saavutettavuuden turvaamista ei ole määritelty minkään tahon tehtäväksi. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.  

Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on pysynyt viime vuosina varsin tasaisena. Itä-Suomen nuorilla oli huomattavasti huonompi ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Erityisesti Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon nuorilla oli keskimäärin selkeästi pidemmät matkat asuinpaikastaan ammatillista koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. 

Valinnanvara ammatillisen koulutuksen tarjonnassa oli Itä-Suomessa selvästi muuta maata kapeampi. Itä-Suomessa alle 54 prosentille 16-vuotiaista oli kodistaan 10 kilometrin etäisyydellä tarjolla kolmen eri koulutusalan ammatillista koulutusta, kun Manner-Suomessa sitä oli tarjolla lähes 70 prosentille saman ikäisistä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että Suomessa on alueellisesti riittävän kattavasti toisen asteen aloituspaikkoja. 

Laadukkaampaa varhaiskasvatusta 

Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavimpia investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Taloustieteen nobelisti James Heckman on todennut, että koulutusinvestointien tuotto on suurimmillaan, kun ne tehdään elinkaaren varhaisessa vaiheessa. OECD on arvioinut, että varhaiskasvatukseen panostettu euro tuottaa itsensä vähintään seitsenkertaisesti takaisin.  

Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset lapsen kehitykselle, myöhemmälle koulumenestykselle sekä yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Tutkitusti hyödyt ovat suurimmat heikosta sosioekonomisesta taustasta tulevilla lapsilla. Erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin panostaminen eurolla tuo myöhempien tutkimusten mukaan jopa kolmetoista euroa takaisin.  

Laadukas varhaiskasvatus lisää tasa-arvoa ja inhimillisen pääoman määrää yhteiskunnassa, mikä vahvistaa talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä.  

Toimiva varhaiskasvatus tukee työn tarjontaa. Maksujen alennus on myös kustannustehokas keino parantaa työntekemisen kannusteita. 

Varhaiskasvatuksen hyödyt toteutuvat vain, jos varhaiskasvatus on laadukasta ja kaikilla lapsilla on siihen yhtäläinen oikeus. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää erityisesti osaavaa ja koulutettua henkilöstöä. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, jotta ne mahdollistavat riittävän yksilöllisen ja laadukkaan kasvatuksen ja esiopetuksen. 

Hallituksen leikkaukset, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen ovat heikentäneet suomalaisen tasokkaan varhaiskasvatuksen perusteita. SDP:n vaihtoehdossa ryhmäkokoja pienennetään ja subjektiivinen oikeus palautetaan. 

Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Suomessa 4—6-vuotiaista lapsista 84 prosenttia osallistui varhais­kasvatukseen vuonna 2013. Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90—95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kehityksessä varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys kielen oppimiselle, kotoutumiselle ja myöhemmälle koulumenestykselle. Lisäksi naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät varhaiskasvatukseen osallistumisasteen kasvattamista. 

Hallitus esitti kautensa alussa varhaiskasvatusmaksujen tuntuvaa korottamista. Asiaan tarkemmin perehdyttyään se teki tarpeellisen U-käännöksen, ja esittää nyt maksujen alentamista. Se on aidosti hyvä uudistus. Hallituksen päättämä malli varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta jää kuitenkin puolitiehen ja siinä on muutamia valuvikoja.  

Ensinnäkin yhden lapsen yksinhuoltajan maksut laskevat hallituksen mallissa huomattavasti muita perheitä vähemmän. Lisäksi hallituksen mallissa varhaiskasvatuksen maksuprosentit on yhtenäistetty niin, että prosentit nousevat kolmen hengen ja sitä suuremmissa perheissä. Se tarkoittaa, että maksut nousisivat nykyistä nopeammin tulojen kasvaessa, eli efektiiviset marginaaliveroasteet paikoin nousisivat. Se ei ole kannustinmielessä toivottavaa. 

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan oman mallin varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. SDP:n mallissa hallituksen mallin valuviat korjattaisiin. Yhden lapsen yksinhuoltajan maksua alennettaisiin enemmän. Lisäksi SDP:n malli laajentaisi nollamaksuluokkaa enemmän, mikä poistaisi maksut useammalta perheeltä ja toisi esimerkiksi kahden keskipalkkaisen vanhemman perheen maksualennusten piiriin. SDP on esittänyt, että kunnille kompensoidaan alennuksen myötä alenevat maksutulot 38 miljoonaa suhteessa hallituksen esitykseen. 

Pitkällä aikavälillä SDP:n tavoitteena on jo pitkään ollut täysin maksuton varhaiskasvatus. 

Suomessa astui 1.8.2014 voimaan uusi yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuollon laki, joka takaa psykologipalvelut kaikille kouluasteille eli esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilas- ja opiskelijahuolto tulisi saada koskemaan myös varhaiskasvatusta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain ulottaminen varhaiskasvatukseen on välttämätöntä sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja heidän perheidensä että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 45 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa varhaiskasvatuksen ryhmäkoot entiselleen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 46 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille. 

Vastalauseen lausumaehdotus 47 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edelleen alentaa tuntuvammin varhaiskasvatusmaksuja ja korjaa esittämänsä maksunalennuksen valuviat ja että maksut poistetaan kokonaan asteittain tavoitteena pitkällä tähtäimellä kokonaan maksuton varhaiskasvatus. 

Vastalauseen lausumaehdotus 48 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 49 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varhaisen tuen kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. 

Kunnostetaan homekoulut, -päiväkodit ja niiden pihat sekä kirjastot  

Kunnat investoivat liian vähän, vaikka hyviä kohteita ja kiireellistä korjattavaa olisi paljon. Ennen kaikkea homekoulut, -päiväkodit ja kirjastot on heti kunnostettava turvallisiksi työympäristöiksi. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsia eikä työntekijöitä.  

Valtio tarjoaa kunnille porkkanaksi tukea korjausinvestoinnin kuluihin. Kunnille korvamerkitty 100 miljoonaa euroa olisi siemenraha kunnan omalle panostukselle ja auttaisi käynnistämään miljardin euron korjausrakentamisen.  

Vaikka korjausvelka on suuri, vanhan korjaaminen entiseen konseptiin ei tarvitse olla itsestään selvä ratkaisu. Nykyajan peruskoulun tilojen tulisi vastata jo tulevaisuuden haasteisiin. Siemenrahaa voi käyttää myös kuntien palvelurakentamisen uusiin toimintamalleihin. Rakennusten käyttötarkoituksia on voitava muuttaa joustavasti. Päiväkodit ja palvelutalot voidaan sijoittaa toistensa yhteyteen sekä lasten että vanhusten iloksi. Myös kirjastojen peruskorjausta sekä sijoittumista näihin palvelukokonaisuuksiin voidaan tukea. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 50 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin homekoulujen, -päiväkotien ja kirjastojen korjausinvestointien nopeuttamiseksi. 

Kulttuuri kuuluu kaikille 

Kulttuurin ja taiteen merkitys jälkiteollisessa maailmassa kasvaa: luova työ ja kulttuurin tuoma hyvinvointi pitävät yhteiskuntaa koossa ja antavat sisältöä meidän kaikkien elämään. Kulttuuri ja luovat alat kattavat jo 4,2 % koko EU-alueen bruttokansantuotteesta — niiden liikevaihto on EU-maissa yli 500 miljardia euroa ja kulttuurialat työllistävät yli 7 miljoonaa ihmistä. Suomessa alan työntekijöitä on noin 100 000. 

Sosialidemokraatit kannattavat monimuotoisia, ilmaisia ja edullisia kulttuuripalveluita. Julkisesti rahoitettu kulttuuri on tuotava lähelle ihmisiä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus nauttia, tehdä ja harrastaa kulttuuria lompakkonsa paksuudesta ja taidoistaan riippumatta. Myös ammattitaiteilijoille on turvattava säällinen toimeentulo, joka viime kädessä turvaa taiteen vapauden. 

Kulttuuria on oltava saatavilla koko maassa, kaikissa kunnissa. Kunta tarjoaa edullisia tai maksuttomia tiloja kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen. Taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen kehittäminen on kestävää yhteisön hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä. Kirjastot ovat kaupunkien olohuoneita, joista luodaan kulttuurin monipuolisia toimintakeskuksia, ajassa eläen. Elävä kunta vie kulttuuria myös heille, jotka eivät sen luokse pääse: hoitolaitoksiin, palvelutaloihin, päiväkoteihin ja kouluihin.  

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Uudistus on tärkeä ja sen tavoitteena on ottaa paremmin huomioon taidekentän ja yhteiskunnan muutokset. On selvää, että hallituksen ajama kustannusneutraali malli ei tule olemaan kestävä, vaan johtaisi tosiasiallisesti resurssien heikkenemiseen nykyisestä. Uudistuksen yhteydessä tulee vahvistaa resursseja nykyisestä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 51 

Eduskunta edellyttää, että kulttuurin rahoituspohjaa vahvistetaan niin, että kulttuuripalvelujen saavutettavuus turvataan eri alueilla ja kaikille väestöryhmille. 
Luovien alojen kasvuohjelma

Luovilla aloilla toimivat yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Luovien alojen liiketoiminta voidaan moninkertaistaa, kunhan löydetään oikeat liiketoiminta-aihiot, saatetaan yhteen tekijät ja tuotteistajat sekä opitaan luomaan arvoa tekijänoikeuksille.  

Kirja-alalle on syntynyt viime vuosina agentuureja, välitysorganisaatioita, jotka kokoavat, tuotteistavat ja markkinoivat teossalkkuja maailmalla. Monilla muilla aloilla tekijät joutuvat yksin myymään tuotteitaan. Tekesin luovien alojen ohjelmaa täydentävässä hankkeessa synnytetään tuotteistusyrityksiä, joilla on rahkeita tuotekehittelyyn ja vientiin. Ne kykenevät hyödyntämään tehokkaasti kulttuurivientipanostuksia, jotka palautetaan opetusministeriön määrärahoihin. Myös tekijänoikeustulon verotusta muuttamalla voidaan edistää luovien alojen liiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Olemme ehdottaneet luovien alojen kasvuohjelmaan viittä miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 52 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin luovien alojen kasvuohjelman perustamiseksi. 

Harrastuslupaus  

Lasten vanhempien tulot ja koulutus ohjaavat voimakkaasti nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yli kolmannes nuorista on jättänyt aloittamatta jonkin harrastuksen rahan puutteen vuoksi ja vieraskielisistä nuorista lähes puolet. Osa nuorista (17 prosenttia) on jättänyt tapaamatta ystäviään taloudellisista syistä. Korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsista 95 prosentilla on jokin harrastus, kun vain perusopetuksen käyneiden lapsista harrastus on 74 prosentilla. Kaikkiaan 87 prosenttia 15—29-vuotiaista sanoo harrastavansa jotakin.  

Lapsen vanhempien pienituloisuus ei saa olla esteenä harrastamiselle ja itsensä kehittämiselle. Omaehtoisen harrastamisen kynnystä on madallettava ja on huolehdittava siitä, että erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret pääsevät harrastusten pariin. Matalan kynnyksen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia tulee lisätä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla vähintään yksi harrastus.  

Jotta harrastamisen maksut ja välineet eivät lisäisi perheiden eriarvoistumista, esitämme kunnille ja järjestöille harrastuslupauksen. Takaamme kaikille suomalaisille lapsille mahdollisuuden harrastaa. Olemme esittäneet harrastuslupauksen toimeenpanoon 4 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 53 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin harrastuslupauksen toteuttamiseksi. 

Maksuton museokuukausi 

Museoissa jokainen voi pysähtyä muistamaan menneitä polvia, arkista elämää ja kulttuurin saavutuksia — ja avaamaan ikkunoita maailman taiteen tuulille. Maksuttoman museokuukauden rahoitukseen varataan 2 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 54 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin maksuttoman museokuukauden järjestämiseksi. 

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Suomalainen koulujärjestelmä on tunnettu korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden onnistuneesta yhdistämisestä. Nuorten oppimistuloksissa, kouluviihtyvyydessä, oppimismotivaatiossa ja asenteissa on kuitenkin tapahtunut selvä lasku viime vuosien aikana. Epätoivotun kehityksen pysäyttämiseksi ja peruskoulun uudistamiseksi toteutettiin kaikkien eduskuntaryhmien ja satojen asiantuntija- ja intressitahojen kanssa parlamentaarinen peruskoulun kokonaisuudistus. Tässä kaikkien eduskuntaryhmien hyväksymässä tiekartassa linjataan vahvaan tutkimusnäyttöön ja yhteiseen poliittiseen tahtoon perustuen tarve mm. ryhmäkoko- ja tasa-arvorahoituksen jatkuvuudelle sekä peruskoulun kehittämisen erillisrahoitukselle.  

Oppimistulokset ovat kansainvälisten tutkimustulostenkin mukaan heikentyneet ja koulujen väliset erot kasvamassa. Hallitus on kuitenkin ajanut alas edellisen hallituksen perusopetuksen laatuun ja ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut määrärahat. Tämä heikentää koulujen välistä tasa-arvoa mm. sillä, että kouluihin, missä on paljon maahanmuuttajia ja lapset tarvitsevat enemmän huomiota esimerkiksi suomen kielen opinnoissa, voidaan palkata vähemmän opettajia ja muuta henkilökuntaa. 

Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat kasvava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Pisa-tutkimukset ovat osoittaneet, että alueelliset erot ja oppilaiden vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin ovat kasvamassa. Tällainen kehitys vaarantaa koko peruskoulun idean ja vahvuuden. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kasvu on saatava taittumaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Todellista nollatoleranssia kiusaamiselle ei vieläkään ole, sillä peruskoululaisista 7 prosenttia joutuu yhä kiusatuksi. Tarvitaan suunnitelmallinen ja pitkäjännitteinen kansallinen kiusaamisen vastainen ohjelma, mitä kaikki koulut sitoutetaan noudattamaan. Tällä torjutaan parhaiten myös syrjäytymistä ja koulupudokkuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.10.30 lisätään 15 000 000 euroa perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon suunnattuun avustukseen ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 55 

Eduskunta edellyttää, että perusopetukseen ja muuhun yleissivistävään koulutukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset perutaan ja palautetaan ryhmäkokojen pienentämiseen, tasa-arvon edistämiseen ja peruskoulun kehittämiseen varattuihin määrärahoihin tehdyt leikkaukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 56 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kansallisen ohjelman kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 57 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa ryhmäkokojen pienentämiseen erillisen rahoituksen, jotta ryhmäkokojen pienennys ei vähennä laajasti eri tarkoituksiin kohdistuvaa tasa-arvorahoitusta, josta on saatu vaikuttavimmat tulokset. 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Vapaa sivistystyö pyrkii lisäämään tasa-arvoa koulutuksen saavutettavuudella. Avoimuutta korostava tietoyhteiskunta uhkaa sulkeutua erityisesti siirtolaisilta, senioreilta, alhaisen koulutuksen saaneilta ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiltä.  

Vapaa sivistystyö ei tuota suoraan validoitua osaamista jatkokoulutukseen tai työelämän käyttöön, joten sille on tarjottu tehtäviä työelämän ulkopuolelle jääneiden koulutustehtävän hoitamisessa, mm. työttömien työkyvyn säilyttäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä vanhusten toimintakykyisyyden ylläpitäjänä ja yksinäisyyden lievittäjänä.  

Kansainvälisen muuttoliikkeen myötä vapaalle sivistystyölle on myös palannut osa sen alkuperäisistä kansansivistystehtävistä. Suomessa elää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kokonainen kansanryhmä, jonka koulutustaso on heikko ja josta osalla ei ole edes peruskoulutusta, siirtolaiset. Tietotekniikan nopean kehittymisen vuoksi Suomessa on paljon myös kantaväestöön kuuluvia ihmisiä, jotka eivät ole tietoyhteiskunnassa tiedoiltaan ja taidoiltaan tasavertaisessa asemassa muiden kanssa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.10.31 lisätään 5 000 000 euroa vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin. 
51. (29.10.51 ja 52) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Tasa-arvotyön resurssit turvattava 

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisjärjestöt Yhteistyössä — Kvinnor organisationer i Samarbete NYTKIS ry ovat sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia edistävien naisjärjestöjen kattojärjestöjä. Monika-Naiset liitto ry on monikulttuurinen kattojärjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Naisjärjestöjen toimintaa rahoitetaan budjettivaroin. Naisjärjestöjen valtionavustus on muihin kansalaistoiminnan kansallisiin kattojärjestöihin verrattuna pieni ja viime vuosina se on laskenut merkittävästi. Edellytämme, että tasa-arvotoimijoiden resursseista huolehditaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.10.51 lisätään 200 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin tasa-arvotyön turvaamiseksi. 

20. Ammatillinen koulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 

Sosialidemokraatit kannattavat rakenteellista uudistamista, mutta toisin kuin hallitus, lähdemme siitä, että toisen asteen uudistus on toteutettava hallinnosta ja toimitiloista, ei opetuksesta säästämällä. Säästöt jotka edellisen hallituksen toimesta olisivat kohdistuneet koko toisen asteen koulutukseen, kohdistuvat nyt pelkästään ammatilliseen koulutukseen. Myös lukuisat asiantuntijatahot ovat kritisoineet ammatillisen koulutuksen leikkauksia. Ne vaarantavat ammattiosaamisen laadun, yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja nuorisotakuun toteutumisen.  

Ammatillisessa koulutuksessa on vähennetty lähiopetuksen määrää valtavasti, mikä heikentää opetuksen laatua. Vielä 1990-luvulla oppilaat saivat lähiopetusta täyden työviikon, 38 tunnin verran. Tänä päivänä ollaan jo monin paikoin 28 tunnin alapuolella. Ammattiin valmistuvat eivät siis saa enempää opetusta kuin peruskoululaisetkaan. Laajat leikkaukset tulevat väistämättä näkymään ammatillisen koulutuksen laadussa ja näin myös nuorten ammattitaidossa. 

SDP esittää, että kunnille varataan riittävät resurssit ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen. Kuntien valtionosuuksia on nostettava aiemmin kuntien rahoitusosuuteen kohdistuneen 190 miljoonan euron perumiseksi ja sen lisäksi ammatilliseen koulutukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset tulee perua. 

Ammatillinen työvoima- ja kotouttamiskoulutus 

Työelämän muutosvauhti on nopeaa. Ammatillinen työvoimapoliittinen koulutus on tehokas väline uudistaa työttömän ihmisen osaamista ja täydentää työmarkkinoiden osaamistarvetta. Se mahdollistaa nopean reagoinnin alueen rakennemuutoksiin.  

Lisäksi ammatillisen työvoimakoulutuksen avulla voidaan tehokkaasti vastata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Nyt tutkintoon tähtäävä koulutus on siirtymässä opetus-ja kulttuuriministeriöön, mikä jäykistää koulutuksen tarjontaa. Uuden ammatin ja täydennyskoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se rakentaa sillan työstä työhön ja tukee työpaikan säilymistä. Työvoimapoliittinen koulutus rakentaa siltaa työttömyydestä työhön.  

Positiivinen rakennemuutos erityisesti Lounais-Suomessa, mutta muuallakin on johtanut tilanteeseen, missä koulutetusta työvoimasta on todella suuri pula. Se toimii huonoimmillaan jopa taloudellisen kasvun esteenä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.20.30 lisätään 10 000 000 euroa ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja kotouttamiskoulutukseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 58 

Eduskunta edellyttää, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset perutaan ja kunnille varataan riittävät valtionosuudet laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.  

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 

Nuorisotyöttömyyden kasvu ja nuorten syrjäytyminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Edellisellä hallituskaudella Suomeen luotiin nuorisotakuu, jonka toteuttamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa joka vuosi. Nykyisen hallituksen yhden kärkihankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tähän kärkihankkeeseen on varattu koko vaalikaudelle 10 miljoonaa euroa.  

Valitettavasti hallitus ei näytä panostavan nuorisotakuun toteuttamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, vaan päinvastoin luopuu peruskoulun varaan jääneiden osaamistason nostamisesta. Suomessa on yhä 300 000 aikuista, joiden osaaminen on peruskoulun varassa. Vieläkin 100 000:lta alle 30-vuotiaalta nuorelta aikuiselta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllisyysasteen nosto on mahdollista toteuttaa takaamalla kaikille vähintään toisen asteen tutkinto, jolloin jokaisella on mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja yleissivistystään iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20—29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto.  

Nyt hallitus on lopettamassa ohjelman kokonaan ensi vuoden loppuun mennessä eli suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien asemaa halutaan vaikeuttaa entisestään. Rahoitusta esitetään pienennettäväksi peräti 80 % eli 20 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.20.33 lisätään 20 000 000 nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 

Korkeakoulujen käytännönläheinen ja opetukseen integroitu TKI-toiminta, joka kohdistuu kunkin alueen omaan työelämään sekä yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittämiseen tulee saada entistä näkyvämmäksi ja sitä tulee aiempaa vahvemmin hyödyntää. Se tarvitsee tuekseen myös riittäviä rahoitusvälineitä, käytössä olevan innovaatiosetelin lisäksi muutakin. Erityisen tärkeää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukeminen on juuri nyt alueilla, missä on nähtävissä positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaa taloudellista kasvua.  

Lisäksi korkeakoulujen tulee pystyä vastaamaan nopeasti ja joustavasti alueidensa työvoiman tarpeeseen. Erityisesti insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutusta tarvitaan useilla alueilla nykyistä enemmän.  

Useat kansainväliset arvioinnit ovat osoittaneet, että suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä suurimmat ongelmat ovat nimenomaan soveltavan tutkimuksen, innovaatioiden edistämisen ja työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön rahoituksessa ja kannustimissa. Lisäksi kapeikot osaavan työvoiman tarjonnassa uhkaavat jo hidastaa kasvua joillain toimialoilla ja alueilla.  

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn uudistaminen edellyttää ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan parempaa hyödyntämistä. Ammattikorkeakoulujen ratkaisukeskeinen, korkeaan osaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva TKI-toiminta on yksi tärkeä vastaus Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän haasteisiin. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on vahva vuorovaikutus sidosryhmien, kuten yritysten ja työelämän kanssa samalla opiskelijoita osallistaen. Suomi tarvitseekin uusia panoksia erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-osaamisen hyödyntämiseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla, sillä kansalliset rahoitusinstrumentit ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintaan ja soveltavaan tutkimukseen ovat varsin pienet. 

Suomen taloudessa näkynyt positiivinen kehitys on nostanut työvoiman kysyntää. Keskeisillä talouden kasvualoilla on koettu jo niin vakavaa pulaa osaavasta työvoimasta, että se vaarantaa kasvupotentiaalin hyödyntämistä. Nämä huolet ovat tulleet esille ensin Varsinais-Suomessa, jossa kasvualoja ovat erityisesti meriteollisuus ja autonvalmistus, mutta osaavasta työvoimasta on pulaa myös muilla alueilla. Esimerkiksi Satakunnassa on ollut vuoden 2017 aikana avoinna noin 700 uutta työpaikkaa insinööreille ja diplomi-insinööreille, mutta työnhakijoita on ollut vain 5—20 prosenttia avoimien paikkojen määrästä. Jyväskylän alueella on puolestaan suuri pula erityisesti ICT-alan osaajista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.40.20 lisätään 5 000 000 euroa korkeakoulujen tukemiseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla. 
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit haluavat rakentaa edellytykset suomalaisen kilpailukyvyn lisääntymiselle osaamis- ja koulutustasoa entisestään nostamalla, emme sitä tietoisesti laskemalla. Vain tällä tavalla syntyy aitoa säästöä.  

Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä yliopistoja. Leikkauksilla vaarannetaan yliopistojen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa ja ennen kaikkea kavennetaan resursseja elintärkeältä perustutkimukselta, joiden pohjalta kehitetään tulevaisuuden innovaatioita. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta.  

Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa perustutkimuksesta ja tieteestä. Koulutustason nousu on Suomen väestön keskuudessa hiljalleen pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen määrässä olemme tippuneet Euroopan kärjestä keskikastiin. Kärkihankerahoitukset ja yksittäiset määrärahalisäykset eivät poista sitä tosiasiaa, että yliopistojen rahoitusta on leikattu yli sietorajan tällä hallituskaudella. Siksi yliopistojen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset tulee perua. 

Korkea-asteen aloituspaikkojen lisääminen 

Nuoret opiskelijat tekevät paljon töitä opintojensa ja toimeentulonsa eteen rakentaakseen omaa tulevaisuuttaan ja tätä yhteiskuntaa. Maksuttomalla koulutuksella, opintojen taloudellisella tukemisella ja fiksuilla opintojärjestelyillä tuemme kaikista taustoista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Koulutuspolitiikalla tulee turvata kaikkien mahdollisuudet taustasta huolimatta päästä korkeimman opetuksen piiriin.  

Kansainväliset vertailut ovatkin jo pitkään osoittaneet, että Suomi on jäämässä jälkeen sekä nuorten että työikäisen väestön osaamisessa ja koulutustasossa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 korkeimmin koulutettuja olivat 40—44-vuotiaat, joista 46 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Ikäryhmässä 35—39-vuotiaat vastaava osuus oli 45 ja ikäryhmässä 30—34-vuotiaat 40 prosenttia.  

Samanaikaisesti koulutustason nousu on lakannut ja Suomi on vajonnut tältä osin OECD-maiden keskikastiin. Pisa-tulokset viittaavat nuorison perusvalmiuksien heikentymiseen ja heikosti suoriutuvien osuuden kasvuun. Suomessa nuorten ikäluokkien osaamisen arvioidaan yleisemminkin olevan laskussa.  

Niin sanottu hakijasuma toisen ja kolmannen asteen opintojen välissä hidastaa opintojen aloittamista joskus useilla vuosilla. Hakijasuman purkamiseksi ja suomalaisten koulutustason nostamiseksi korkea-asteen aloituspaikkoja tulee lisätä. 

Tampere3 -hanke 

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Siinä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3 luo tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.  

Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle. Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY: n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin.  

Valtion suoran rahoituksen merkitys kaikkien kolmen korkeakoulun talouteen on suuri. Yhdistyvillä yliopistoilla täydentävän rahoituksen osuus on tavanomaiseen tapaan suurempi kuin ammattikorkeakoululla. Tampereen teknillisellä yliopistolla tilinpäätöksessä avustustuottoihin sisältyvän Tekes-rahoituksen osuus kokonaistuotoista on ollut merkittävä. Vuosina 2012—2016 se on ollut noin 13,5 % yliopiston varsinaisen toiminnan tuotoista. Yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston saama perusrahoitus vastaa noin 11 prosenttia Suomen yliopistojen perusrahoituksesta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.40.50 lisätään 69 000 000 euroa yliopistojen toiminnan rahoittamiseen,  
että momentille 29.40.50 lisätään 10 000 000 euroa korkea-asteen aloituspaikkojen lisäämiseen,  
että momentille 29.40.50 lisätään 10 000 000 euroa Tampere3-hankkeelle ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 59 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää korkea-asteen aloituspaikkoja hakijasuman purkamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 60 

Eduskunta edellyttää, että yliopistojen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset perutaan. 

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä ammattikorkeakouluja. Hallituksen linja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaamisesta jatkuu. Leikkauksilla vaarannetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta.  

Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa laajasti koko koulutuskentältä. Opetuksesta ja tutkimuksesta leikattu euro supistaa taloutta ja työpaikkojen määrää kuuden euron verran yhteiskunnassa.  

Suomen kilpailukyky edellyttää vahvaa maailmanluokan korkeakoululaitosta: ammattikorkeakoulut ovat sen olennainen osa. Hallituksen lyhytnäköinen leikkauslinja on vaarantanut ammattikorkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen. Näin ollen ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset tulee perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

momentille 29.40.55 lisätään 44 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittamiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 61 

Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset perutaan. 

70. Opintotuki 

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 

Opintososiaaliset edut ovat osa sosiaaliturvaa, eivät opiskelijoiden palkkaa. Etuuksien tarkoitus on tarjota kaikille mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Jotta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet toteutuisivat, tulee opintososiaalisen tukijärjestelmän olla kunnossa ja opintotuen olla indeksiin sidottu. Opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa. Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät.  

Tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa. On selvää, että opintorahan raju leikkaaminen heikentää pidemmällä aikavälillä opintotuen riittävyyttä ja voi vaikuttaa perustuslaissa turvattuun mahdollisuuteen saada varattomuudesta huolimatta kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti opetusta, kun kustannustaso nousee.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 62 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu opintorahan leikkauksen. 

80. Taide ja kulttuuri 

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Kansallismuseossa on jo pidempään suunniteltu museon laajentamista. Laajentamisesta on tehty alustavat suunnitelmat. Laajennus on perusteltu, jotta museon tilat saadaan vastaamaan nykyisiä kävijämääriä ja jotta kokoelmia voidaan esitellä yleisölle nykyisiä tarpeita vastaavalla tavalla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 63 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kansallismuseon laajennuksen edistämiseksi. 

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Vuosina 2014—2018 Kansallisen audiovisuaalisen instituutin määrärahoista on leikattu yli viidennes. Tehdyt leikkaukset ovat johtaneet toiminnan merkittävään supistamiseen, ja Elävän kuvan museo on jouduttu sulkemaan. Jatkuessaan leikkaukset johtavat siihen, että KAVIn ei ole mahdollista saavuttaa sille asetettuja tavoitteita, eikä se selviä lakisääteisistä tehtävistään. Toiminnan turvaamiseksi määrärahatasoa on välttämätöntä korottaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.80.06 lisätään 1 100 000 euroa kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 64 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kansallisen audiovisuaalisten instituutin toiminnan ja riittävät resurssit. 

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Taide tuo merkityksiä elämään. Taidetta ovat ihmisten luomat teokset, jotka tuottavat esteettisiä elämyksiä. Taide on ilmaisun, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taide voi saada ihmisen hetkeksi unohtamaan arjen ja kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa. Taide liittyy ihmisten elämässä arvoihin ja merkityksiin. Taide voi opettaa inhimillisyyttä ja toisista välittämistä. Taide ei avaudu, jos sen ääressä ei pysähdy ja anna mahdollisuuksia sen kokemiseen.  

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden merkitys koko maan kattavan kulttuuritarjonnan, saatavuuden ja kansankunnan yhteisen muistin kannalta on merkittävä. Toteutuessaan leikkaukset vähentävät alan työllisyyttä ja lisäävät kuntien painetta kasvattaa rahoitusosuuttaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.31 lisätään 3 000 000 euroa museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 65 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa käyttöön taiteelle ja kulttuurille työllisyysperusteisen avustuksen veikkauksen jakamattomista varoista.  

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 

Kansalaisyhteiskunnan tilaan on alettu maailmanlaajuisesti kiinnittää huomiota osana demokratiaa, ihmisoikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia. Euroopan yhteisössäkin tunnustetaan voittoa tavoittelemattomien kansalaistoimijoiden, palveluntarjoajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkitys kansalaisaktiivisuuden ilmentäjinä.  

Kansalaisaktiivisuudella voidaan edistää osallisuutta, paikallisyhteisöjen sosiaalista koheesiota ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Toiminta edistää EU:n kestävää kehitystä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, talouskasvua ja ympäristön laatua. Myös Suomessa on kannettu huolta demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilasta kaikkien muutosten keskellä. Mitä monimuotoisempi kansalaisyhteiskunta on, sen paremmat valmiudet sillä on selviytyä kriiseistä.  

Samaan aikaan, kun OKM on yhdistänyt eri momenteilla olevia järjestöjen tukemista yhdelle momentille, on myös määrärahoja vähennetty. Lisäksi selvitysosassa avustusten käyttötarkoitusperusteluissa on menty epämääräisempään suuntaan. Esimerkiksi rauhantyötä ei enää mainita erikseen.  

Erityistä huolta aiheuttaa ihmisoikeusliiton tilanne. Ihmisoikeusliitto on Suomen ainoa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta seuraava järjestö. Suomi korostaa ulkopolitiikassaan ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien työn turvaamisen tärkeyttä. Se on tuottanut tärkeää tietoa mm. syrjinnästä Suomessa ja tutkii parhaillaan Suomessa äärimmäisen ajankohtaista nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa monen viranomaisenkin toiveen mukaisesti. Useat ministeriöt nojaavat järjestön asiantuntemukseen ja siltä pyydetään runsaasti virallisia lausuntoja. Järjestö tekee arvioita Suomessa vieraileville kansainvälisille elimille (ETYJ, Euroopan Neuvosto jne.) Suomen tilanteesta ja raportoi YK:n ihmisoikeussopimuksia valvoville komiteoille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.50 lisätään 1 700 000 euroa järjestöjen valtionavustuksiin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 66 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan edellytykset ja lisää kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoitusta. 

90. Liikuntatoimi 

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 

Liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta. Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta.  

Vapaan sivistystyön koulutuksessa liikunnan koulutuskeskukset järjestävät mm. urheilijoiden valmennukseen liittyvää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Lisäksi ne toimivat koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikunnan koulutuskeskuksina. Siksi momentille osoitetut leikkaukset tulee perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.90.52 lisätään 174 000 euroa liikunnan koulutuskeskuksille. 

91. Nuorisotyö 

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 

Nuorisotyöttömyyden kasvu ja nuorten syrjäytyminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Edellisellä hallituskaudella Suomeen luotiin nuorisotakuu, jonka toteuttamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa joka vuosi. Nykyisen hallituksen yhden kärkihankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tähän kärkihankkeeseen on varattu koko vaalikaudelle vain 10 miljoonaa euroa.  

Valitettavasti hallitus ei näytä panostavan nuorisotakuun toteuttamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, vaan päinvastoin luopuu peruskoulun varaan jääneiden osaamistason nostamisesta. Vieläkin 100 000:lta alle 30-vuotiaalta nuorelta aikuiselta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllisyysasteen nosto on mahdollista toteuttaa takaamalla kaikille vähintään toisen asteen tutkinto, jolloin jokaisella on mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja yleissivistystään iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta.  

Etsivä nuorisotyö auttaa kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut selkeästi 2010-luvulla, joten sen rooli ennaltaehkäisevässä työssä on lisääntynyt.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.91.51 lisätään 3 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. 

Pääluokka 30 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Metsä on Suomen yksi tärkeimmistä luonnonvaroista. Metsä on paitsi laaja ja monipuolinen raaka-aineiden lähde teollisuudelle ja taloudelliselle toiminnalle laajasti ajateltuna, myös suomalaisen monimuotoisen luonnon perusta ja ekosysteemipalveluiden mahdollistaja sekä luontoharrastusten ja virkistyksen sekä matkailunliiketoiminnan selkäranka. Suomen kansantalous nojaa metsäsektorimme menestykseen. Kansallinen metsäohjelma sekä metsäpoliittisen selonteon linjaukset ohjaavat metsäpolitiikkaa. Suomalaisen metsäsektorin menestystä on vaalittava yli vaalikausien parlamentaarisesti ja yhteisymmärryksessä. Metsäsektori kaipaa vakaita linjauksia toimintaympäristön turvaamiseksi sekä jatkuvaa uudistumista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 67 

Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa parlamentaarisen työryhmän, joka kartoittaa metsäalan tulevaisuutta yli hallituskausien. Sen tulisi ehdottaa uudistuksia, joilla kannustava metsäverotus turvaisi teollisuuden puunhankinnan, huolehdittaisiin metsäluonnon monimuotoisuudesta ja edistettäisiin metsäalan koulutusta Suomessa. 

01. Hallinto ja tutkimus 

01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin viime hallituskaudella SDP:n aloitteesta koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa. Virka perustettiin määräaikaisena, ja se päättyi vuoden 2015 lopussa. Virka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Sen kustannukset ovat olleet noin 100 000 euroa vuodessa. Eläinten oikeuksiin liittyvät asiat, kuten tuotantoeläinten hyvinvointi, ruuan alkuperäkysymykset sekä kiinnostus lemmikkieläinharrastusta kohtaan luovat tarpeen itsenäiselle valtion viranomaiselle. Eläinsuojeluasiamiestä tarvitaan jatkossakin koordinoimaan eläinten oikeuksiin liittyvää yhteiskunnallista agendaa, keskustelua ja politiikkaa sekä eri tahojen yhteistyötä eläinsuojelukysymyksissä. Eläinsuojeluasiamiehen virka tulee perustaa uudelleen ja vakinaistaa.  

SDP on huolissaan hallituksen eläinsuojelupolitiikasta. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on viivästynyt, ja muut eläinten pitoa parantavat säädökset ovat olleet vastatuulessa. Hallitusohjelman kirjaukset nostavat esiin huolen siitä, kuinka kunnianhimoinen eläinsuojelulaista onnistutaan tekemään, jos maataloustuottajien kustannukset eivät saa hallituskaudella nousta. Suomi tarvitsee sekä eläinsuojeluasiamiehen koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa, että kunnianhimoisen eläinsuojelulain, joka vastaa kansalaisten käsitystä lemmikki- ja tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 68 

Eduskunta edellyttää, että eläinsuojeluasiamiehen virkaa perustetaan uudelleen ja siihen osoitetaan 100 000 euron määräraha vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa.  

10. Maaseudun kehittäminen 

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

4H-järjestö tekee valtakunnallisesti merkittävää nuorisotyötä ja on maan suurin nuorisojärjestö. 4H-toiminta tukee nuoren elämänhallintaa, tukee nuorison työllistymistä ja kannustaa yritteliäisyyteen. Järjestön resurssit on tärkeää pyrkiä pitämään kohtuullisella tasolla. On tärkeää turvata 4H-toiminnan resurssit myös vuodelle 2018.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 69 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa 4H-toiminnan riittävän rahoituksen. 

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan lisätä omaehtoista, asukkaista lähtevää paikallista toimintaa edistämällä. Kylätoiminta on yksi toiminnan muoto, joka on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Kyläyhdistyksillä on usein tärkeä rooli paikallisen yhteisöllisyyden ja identiteetin säilyttäjinä sekä toiminnan organisoijina. Kylissä tehdään arvokasta ja myös taloudellisesti merkittävää työtä alueen viihtyvyyden, yritysten, palveluiden ja turvallisuuden eteen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 70 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa jatkossakin kylätoiminnan valtionavun riittävät määrärahat. 

40. Luonnonvaratalous 

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 

Hallitus nostaa kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla.  

Korotuksella kerättävät lisävarat ilmoitetaan käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä olevasta summasta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä esitetään kuitenkin 70 % menevän vesialueiden omistajille korvauksena kalastusrasituksesta.  

Perusteita omistajakorvausten kasvattamiselle ei ole tullut esille. Uuden kalastuslain tultua voimaan korvauksia ei enää makseta maksuttomasta onginnasta ja pilkinnästä. Maksullisen viehekalastuksen aiheuttama kalastusrasitus ei puolestaan ole kasvanut.  

Kalavesien omistajat voivat käyttää korvausrahansa ilman minkäänlaista velvoitetta vesiensä hoitamiseksi. Ei ole olemassa takeita omistajakorvausrahojen käyttämisestä kalavesien hoitamiseen kalastuslain tavoitteiden mukaisesti.  

Esitetty uudistus ei takaa maksukertymän kasvamista toivotulla tavalla. Hinnan nosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella.  

Katsomme, että hallituksen on kiinnitettävä korotuksen sijaan erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 71 

Eduskunta edellyttää, että kalastonhoitomaksun vuoden 2018 korotus perutaan ja maksut palautetaan vuoden 2017 tasolle. 

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Vahvalla, suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla voidaan luoda edellytyksiä kestävälle talouden ja työllisyyden kasvulle. Liikennepolitiikan keskeisin ongelma on tällä hetkellä tempoilevuus ja vakaan tulevaisuuden näkymän puute. Hallitusohjelman ja kehyspäätöksensä mukaisesti hallitus kohdentaa rahoitusta perusväylänpitoon uusien hankkeiden kustannuksella. Vaikka korjausvelan taittaminen on parlamentaarisen työryhmän tahdon mukaista, kokonaisuudesta ei voi hallitusta kiittää. Hallituksen korjausvelkarahoituksen suurin panostus osuu vuodelle 2018, ja rahoitus pienenee huomattavasti jo 2019. Korjausvelan lyhentämisestä puuttuu pitkäjänteisyys, ja rahoituksen kohdistuessa näin voimakkaasti yhdelle vuodelle hallituksen toiminta on omiaan nostattamaan urakkahintoja ja sen myötä laskemaan panostuksen vaikuttavuutta.  

Asiantuntijat ovat kiinnittäneet vakavaa huomiota siihen, että Sipilän hallitus laittaa käytännössä uudet liikennehankkeet jäihin toimikaudellaan. Uusia työllisyyttä, talouskasvua ja asumista palvelevia hankkeita käynnistetään tämän hallituksen toimesta ennätyksellisen vähän. Hallitus siirtää ongelmat tuleville hallituksille. Toivommekin, että liikenneverkkotyöryhmässä saataisiin aikaan yhteisymmärrys siitä, miten pitkäjänteisesti, mielellään yli vaalikausien, suomalaista liikenneverkkoa kehitetään.  

Liikenneväyliin ja liikenteen kehittämiseen liittyvän päätöksenteon ja rahoituksen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä edellytyksiä tehokkaalle yhdyskuntapolitiikalle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Lisäksi väylien kehittämisen suunnitelmallisuus helpottaa EU:n TEN-T-tukien hakemista ja niiden saamista. 

Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteissaan laskemaan liikenteen CO2-päästönsä noin puoleen nykyisestä. Siihen ei päästä vain digitalisaatiolla, vaan tarvitaan myös investointeja joukkoliikenteeseen ja parempaan fyysiseen väyläverkkoon. Joukkoliikenteen osalta eduskunnassa saavutettiin välikysymyskeskustelussa ymmärrys siitä, että esimerkiksi raideliikenteen kasvattaminen vaatii nopeita investointeja lisäraiteisiin ja ratapihojen kunnostamiseen. Junaliikenne ei kestä taantuvaa kehitystä. Esimerkiksi nyt Karjalan radalla joudutaan pidentämään matka-aikoja ratavaurioiden vuoksi. Aikaa ei ole hukattavaksi vuoteen 2030.  

Joukkoliikennettä on kehitettävä Suomessa. Siihen tarvitaan myös valtiolta vahvaa tukea ja ohjausta. Pelkät markkinat eivät ratkaise maamme ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hallituksen politiikka lähti väärään suuntaan jo sen ensimmäisestä budjetista lähtien, kun se alle 13 miljoonan euron säästöllään vaurioitti mm. junaliikennettä niin, etteivät matkustajamäärät ole vieläkään palautuneet kaikilla reiteillä. Joukkoliikenteen tukea olisi tärkeää nostaa pysyvästi positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi.  

Väyläverkkomme kehitys on tärkeässä asemassa myös työllisyyden ja talouskasvun vauhdittajana. Suomen, Euroopasta päin katsottuna saarivaltion, vientiteollisuudelle liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Hallituksen ensi vuonna aloittamista vaatimattomista väylähankkeista voi todeta, että ne ainakin tukevat osaltaan kansainvälistä liikennettä sekä joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhdistäviä tärkeitä MAL-hankkeita. Hallituksen yksi tavoite on ollut työvoiman liikkuvuuden parantaminen. Sitäkin tavoitetta tukisi työssäkäyntialueiden laajentaminen nopeaa runkoliikennettä kehittämällä.  

Hallituksen esittämä väylämaksun puolittamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen jatkaminen ensi vuodelle ovat kannatettavia, vientiteollisuutta tukevia esityksiä. Tiet olisi saatava siihen kuntoon, että teollisuuden kuljetukset pääsevät niillä tulevaisuudessakin liikkumaan. 

Tieliikenteen osalta hallituksen esittämä ja kuljetusalan toivoma raskaan liikenteen vinjettimaksu tulisi saada eteenpäin. EU:n uudistaessa kabotaasisääntöjään ilmeisesti yksinkertaisempaan suuntaan tulisi valvoville viranomaisille antaa paremmat resurssit ja koulutus kilpailua vääristävän toiminnan kitkemiseksi. Lailla tulisi säätää selkeät rangaistukset sääntöjä rikkovasta toiminnasta. 

Ensi vuonna uudelleen käyttöön otettavan romutuspalkkion on jo aiemmin todettu vaikuttavan positiivisesti ikääntyneeseen autokantaamme, mutta kannustamme hallitusta jatkokehittämään palkkiota, jotta se vaikuttaisi tasaisemmin koko autokantaan. Lukumäärältään suuressa, keski-ikäisten autojen kannassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat positiivisesti ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen.  

Hallitus on tarttunut voimakkaasti digitalisaation tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Siksi onkin harmillista, että digitalisoituvan yhteiskunnan edellytys, riittävä kyberturvallisuus on alibudjetoitu. Viraston rahoituspohjasta johtuen virastolla ei ole mahdollisuutta suunnata nykyisiä resurssejaan uudelleen. Nykyresurssit ovat täysin riittämättömät yhteiskunnan digitalisaatiomuutoksen ja -kehityksen tarpeisiin nähden. Kansainvälisessä vertailussa Suomen resurssit kyberturvallisuudessa ovat vertailumaita merkittävästi matalammalla tasolla. Kannustammekin hallitusta huolehtimaan kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 72 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävälle tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa. 

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 

Hallitus esittää 2 miljoonan euron määrärahaa, jota voitaisiin käyttää Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyviin järjestelyihin kuten osakkeiden merkintähinnan maksamiseen. 

Perustelut sekä VR:n pilkkomiselle että Liikenneviraston ohjaustehtävien yhtiöittämiselle ovat hatarat. Hankkeiden valmistelu ei ole ollut läpinäkyvää eivätkä hyvän hallinnon periaatteet ole toteutuneet. Eduskunnalle ei ole selvitetty, mitä hyötyjä Liikenneviraston ohjaustehtävien yhtiöittämisellä voitaisiin saavuttaa eikä vaihtoehtoisia etenemistapoja. Samoin VR:n pilkkomisen hyödyt ovat jääneet epäselviksi ja sen riskit ovat suuret. Siksi olisi vastuutonta hyväksyä näiden hankkeiden edistämistä hallituksen esittämillä perusteilla ja niihin ei näin ollen tulisi myöntää momentin kaltaisia erillisiä määrärahoja.  

Parlamentaarisen työryhmän työskentelyn viimeisessä vaiheessa on tarkoitus selvittää, minkälaisia rakenteellisia vaihtoehtoja liikenteen tulevaisuuden kehitys vaatii. Nyt hallitus perustaa yksipuolisesti tieliikenteen ohjaustoimintaan yhtiön ilman, että parlamentaarinen työryhmä olisi voinut ottaa kantaa siihen, mitä rakenteiden suhteen tulisi tehdä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 31.01.88 vähennetään 2 000 000 euroa ja että momentti poistetaan valtion talousarviosta ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 73 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pidättäytyy yksipuolisesta toiminnastaan yhtiöittää Liikenneviraston ohjaustehtävät ja antaa liikenteen parlamentaariselle työryhmälle työrauhan linjata annetun aikataulun puitteissa liikenteen tulevaisuutta koskevat rakenteelliset ratkaisut. 

10. Liikenneverkko 

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että tarjoamme nopeamman ja edullisemman logistiikan sekä saavutettavuuden Aasian suurille markkinoille. Esitämme, että hallitus alkaa välittömästi suunnitella nykyisille ja tuleville elinkeinoille välttämätöntä ratayhteyttä Jäämerelle — Narvikiin, Skibotniin tai Kirkenesiin — yhdessä Norjan kanssa. Tavoite on, että "pohjoisen Silkkitien" rakennustyöt alkavat 2020-luvun alussa. Suomen on oltava aloitteellinen ja rakennettava konkreettinen toimintamalli, jossa toimijana on esimerkiksi avainyritysten kanssa perustettava konsortio. Hankkeesta tehdään kansainvälisesti houkutteleva liiketoimintamahdollisuus. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.20 lisätään 15 000 000 euroa perusväylänpitoon Liikennevirastolle Jäämeren ratayhteyden suunnittelua varten. 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Hallitus on sitoutunut noudattamaan parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esitystä perusväylänpidon rahoitustasosta hallituskaudella. Hallitus leikkaa kuitenkin omassa suunnitelmassaan voimakkaasti varoja väyläverkon kehittämiseltä rahoittaakseen korjausvelan pysäyttämisen. Hallituksen valinta kasvattaa osaltaan investointivelkaamme väyläverkkoihin ja moni liikenteen, asumisen ja elinkeinopolitiikan kehityksen vaatima väyläinvestointi jää tulevien hallituksien tehtäväksi. Myös investointien hyödyt yhteiskunnalle lykkääntyvät tai ne menetetään kansainvälisessä kilpailussa kokonaan. Tämän vuoksi esitämme 100 000 000 euron lisäystä väyläverkon kehittämiseen parhaiksi katsottuihin uusiin hankkeisiin, joilla edistetään talouskasvua ja työllisyyttä. Näin estämme myös väyläverkon kehityksen pysähtymisen.  

Liikenneväyliin ja liikenteen kehittämiseen liittyvän päätöksenteon ja rahoituksen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys on välttämätön edellytys tehokkaalle yhdyskuntapolitiikalle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Lisäksi väylien kehittämisen suunnitelmallisuus helpottaa EU:n TEN-T-tukien hakemista ja niiden saamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.77 lisätään 100 000 000 euroa väyläverkon kehittämiseen. 

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Hallitus leikkasi vuoden 2016 talousarvioesityksessään junaliikenteen ostopalveluista 12,8 miljoonaa euroa, minkä seurauksena matkustajaliikenne olisi lakannut usealla eri rataosuudella ja monella muulla rataosalla vuorot olisivat vähentyneet. Eduskunnan ja kansalaisten painostuksesta lakkautettavien rataosuuksien liikennettä on nyt kuitenkin jatkettu velvoiteliikenteenä 14.12.2019 asti. Tämän jälkeen liikenne on jälleen auki hallituksen valmisteleman junaliikenteen kilpailuttamisen vuoksi.  

Junaliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen on tärkeää Suomen ilmastotavoitteille, joissa olemme sitoutuneet vähentämään merkittävästi liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi esitämme 10 000 000 euron lisäystä joukkoliikenteen palveluiden ostoihin, joilla nostetaan henkilöjunaliikenteen määrää työssäkäyntiä, alueiden kehitystä ja ilmastotoimia palvelevalle tasolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.30.63 lisätään 10 000 000 euroa junaliikenteen ostopalveluihin. 

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 

45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v) 

Monimuotoinen ja moniarvoinen media on sananvapauden toteutumisen perusedellytys. Kaupallisen median rooli kansalaisten informoinnissa ja yhteiskunnallisten kysymysten analysoinnissa on olennainen. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan riittävyys sekä jatkuvuus ovat tärkeitä. Myös sisältöjä tulisi olla monipuolisesti tarjolla kotimaisilla kielillä. Siksi murrostilanteessa on perusteltua turvata kaupallisen median toiminnan kehittämistä ja monipuolisia sisältöjä osin myös julkisin varoin. Tukimuotojen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon eri medioiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 74 

Viestinnän tukimuotojen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon eri medioiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt. 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Suhdannetilanne on kohentunut ja kuluvan vuoden kasvu on nopeaa. Pitkän aikavälin kestävä kasvu edellyttää kuitenkin kasvun edellytysten vahvistamista. Pidemmän aikavälin työllisyyden tukemiseen tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia ja tehokasta aktiivista työvoimapolitiikkaa.  

TKI-toimi vaatii valtioltakin lisäpanostusta 

Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaaleissa arvoketjuissa sivurooliin.  

Korkean teknologian viennin kasvun turvaaminen olisi edellyttänyt rohkeampia toimia. Vaikka vienti ja sen myötä koko Suomen talous on lähtenyt hyvään kasvuun, pitää katseemme olla kauempana tulevaisuudessa.  

Yrityksemme tarvitsevat uudistuakseen merkittäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Teollinen murros — kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen — vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja menestyäksemme koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen olosuhteissa meidän on nopeasti muutettava tuotannon, kulutuksen, asumisen ja liikkumisen käytäntöjä nykyistä kestävämmiksi. Tämä rakennemuutos avaa Suomelle valtavia puhtaan ja energiatehokkaan teknologian mahdollisuuksia, mutta ilman huomattavia julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tämä potentiaali uhkaa jäädä hyödyntämättä. TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena. Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja budjettipanostuksia olisi nostettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen.  

Olemme tällä hallituskaudella esittäneet joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin.  

Palvelu- ja matkailuala kasvavat 

Suomen matkailutulo voi kasvaa, kun kansainvälinen matkailijamäärä ja kulutus lisääntyvät. Matkailutuloa voidaan kasvattaa myös tuottamalla korkeakatteisia lisäarvopalveluita kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille. Maailman trendit tukevat Suomen matkailupotentiaalin kasvua. Matkailun kehittämisessä on keskeisen tärkeää varmistaa, etteivät kasvavat turistivirrat ja turismi-infrastruktuurin rakentaminen vaaranna luontoarvoja ja ympäristön kestävyyttä.  

Matkailijoiden vaatimukset kasvavat. Kokonaisvaltaisten laadukkaiden elämysten toteuttaminen vaatii kaikilta toimijoilta pitkäjänteistä yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Toimialan pitää tuotteistaa ja hyödyntää myös nykyistä paremmin koko vuosi eikä vain kahta sesonkia.  

Toimialan sisällä pienten toimijoiden kesken tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta matkaajille voidaan taata laaja ja kokonaisvaltainen palvelu sekä elämykset ja korkeatasoiset ohjelmapalvelut. Lisäksi tarvitaan myös kuntien ja valtion toimia, jotta laadukkaat ohjelmapalvelut toteutuvat.  

Hyvät liikenneyhteydet ovat matkailulle välttämättömiä. Tieverkon laajuudella ja kunnolla on suuri merkitys matkailun alueelliselle kilpailukyvylle ja kehittämismahdollisuuksille. Tieverkon kehittämisessä ja kunnostuksessa tulee jatkossa huomioida teollisuuden ohella myös matkailun toimintaedellytysten vahvistaminen.  

Rataverkko ei ole kaikilta osin ajanmukaisessa kunnossa. Ratojen sähköistystä pitää vauhdittaa, ja suurten matkailukeskusten riittävät junayhteydet on varmistettava. Rannikko- ja sisävesiliikenteen hyödyntämistä matkailun yhteydessä on vahvistettava. Lentoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta välttämätöntä. Suomen alueellisen lentoliikenteen kehittäminen vaatii matkailun edistämisen kannalta vahvaa yhteistyötä mm. syöttöliikenteen sujuvoittamiseksi kotimaan lentoliikenteen, rautateiden ja maanteiden osalta. Matkailuala valmistautuu lisääntyvään kysyntään ja investoi voimakkaasti lähivuosina. Valtion ja kuntien tulisi yhdessä matkailuyritysten kanssa myös satsata vetovoimaisiin matkailukohteisiin, jotka pidentäisivät matkailijoiden viipymistä Suomessa. Suomen näkyvyyttä ulkomailla onkin parannettava entisestään ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi. Valtion tulee korottaa Visit Finlandin määrärahoja.  

Osaavan työvoiman saanti alalle on elintärkeää. Uusien maiden matkailijamäärien kasvattaminen vaatii matkailualan koulutuksen vahvistamista kaikissa asteissa sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämistä. Kielitaitovaatimukset tulevat kasvamaan.  

Kierto- ja jakamistaloutta pitää vauhdittaa 

Kierto- ja jakamistaloudesta on tehtävä hallituksen keskeinen kärkihanke, jonka kasvupotentiaali globaalisti on moninkertainen biotalouteen verrattuna. Suomessa perinteinen biotalous ja puun käyttö rajoittuvat pitkälti metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon, energian tuotantoon ja maatalouteen. Lähtökohtana pitää olla puun jalostaminen mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteeksi. Tarvitaan kunnianhimoinen visio kiertotalouden paremmasta hyödyntämisestä ja sen pohjalta. Kierto- ja jakamistalouden teeman tulisi olla vahvemmin hallituksen kärkihankkeissa. Laaja yhteistyö koskisi ministeriöiden lisäksi yrityksiä, kuntia, tutkimusinstituutioita, kotitalouksia ja kansalaisyhteiskuntaa. Sitran avulla ja laajalla yhteistyöllä laadittu kiertotalouden tiekartta ja toimenpideohjelma antoivat hyvän perustan jatkotyölle.  

Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, mikä toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa. Suomen tulisi myös ottaa aktiivinen rooli EU:n tulevien ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien valmistelussa. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patisti jo joulukuussa 2016 Suomea tavoittelemaan kiertotalouden kärkimaan asemaa, sillä Euroopassa mikään maa ei vielä ole noussut edelläkävijäksi. Kiertotalous tulisi nostaa yhdeksi kärkitavoitteeksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella. 

Kierto- ja jakamistalouden tavoitteiden on läpäistävä koko elinkeino- ja talouspolitiikka sekä vaikutettava innovaatiorahoituksen ja julkisten investointien suuntautumiseen. Julkisissa hankinnoissa tulee vahvistaa innovatiivisten hankintojen roolia. Lainsäädännön pitää myös edistää kiertotalouden uusien ratkaisujen kaupallista toteuttamista. SDP on esittänyt kiertotalousohjelmaan 2,5 miljoonan euron lisärahoitusta. 

Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 75 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kierto- ja jakamistalouden edistämisohjelman perustamiseksi ja varaa sille riittävän rahoituksen. 

Tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä 

Yhtenä tukijärjestelmän tavoitteena tulee olla pitkän aikavälin kasvun tukeminen. Osana tätä tavoitetta yhteiskunnan tulee toimia erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen mahdollistajana nykyistä tehokkaammin. Valmisteltavana oleva Business Finland tulisi tarjoamaan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Sen yhteyteen tarvitaan kuitenkin toimija, joka kykenee joustavasti auttamaan pk-yrityksiä, joiden omat resurssit eivät riitä uusille markkinoille kasvamiseen. Tällaisen viennin "jalustayhtiön" tehtävänä olisi auttaa vientiyrityksiä hyödyntämään potentiaalisia uusia markkinoita nykyistä tehokkaammin. "Jalustayhtiö" tukisi pk-yritysten viennin markkinointiponnisteluja sekä tarjoaisi vientiyrityksille markkinoiden analyysipalveluita ja kontakteja kohdemaista. 

Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 76 

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ripeästi pienten ja keskisuurten yritysten viennin tehostamiseen mallin, jossa jalustayhtiö kokoaa tarjouskilpailuihin konsortion ja tarjoaa sille tarpeelliset yhteiset palvelut, ja toiminnalle riittävät resurssit.  

Vastalauseen lausumaehdotus 77 

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy välittömästi valmistelemaan poikkihallinnollista ohjelmaa, jolla edistetään kansainvälisten huippuosaajien rekrytointia Suomeen, jotta kasvuyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja pk-yritysten vientiä lisätään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijäperheiden palveluihin. 
Positiivisen rakennemuutoksen ja aluetalouksien vahvistaminen koko maassa

Talouden kasvu ja työllisyyden vähittäinen kohentuminen ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maakuntien kesken ja vaarana on, että eri alueiden väliset erot työllisyydessä tulevat jyrkkenemään entisestään. Jotta tämä kehityskulku voidaan estää, tulee hallituksen huomioida kattavammin koko maa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Alueiden omia vahvuuksia kehittämällä ja koulutusta tukemalla sekä julkisen ja yksityisen rahan yhteistyöllä voidaan vaikuttaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin koko maan positiiviseen talouskehitykseen.  

Hallituksen panostukset Varsinais-Suomen talouskasvun tukemiseen on ovat kannatettavia, vaikkei se myöntänytkään Turun yliopistolle oikeutta diplomi-insinöörikoulutukseen. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että myös muut alueet pääsevät orastavaan kasvuun mukaan. Nyt on korkea aika laittaa liikkeelle työllisyyttä kohentavia, mutta myös pidemmän aikavälin kasvua vauhdittavia investointeja niin liikenneväyliin kuin koulutukseen ja tutkimukseenkin.  

Panostukset liikennehankkeisiin ja väyläverkon kunnossapitoon vahvistavat työllisyyttä paikallisesti ja ne vahvistavat myös pidemmällä aikavälillä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja maakuntien elinvoimaisuutta. Useilla alueilla ja paikkakunnilla on jo valmiita suunnitelmia tärkeistä liikennehankkeista, jotka on mahdollista käynnistää varsin pikaisella aikataululla. Samalla ne myös saavat liikkeelle yksityisiä investointeja esimerkiksi asuntotuotantoon, jotka myös tuovat omat positiiviset kerrannaisvaikutuksensa.  

Suomen talouskasvu perustuu korkeaan osaamiseen ja jalostusasteeseen sekä koulutettuun työvoimaan. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat tärkeitä niin aluetalouden kuin kansantalouden näkökulmasta. Ammattikorkeakouluverkosto sekä niissä tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. 

SDP esitti vaihtoehtobudjetissa 7,5 miljoonan euron määrärahaa aluetalouksia tukeviin hankkeisiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 78 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseksi tasapuolisesti koko Suomessa. 

Työllisyyspolitiikka 

Voimistuneen talouskasvun myötä työllisyystilanne on kohenemassa hiljalleen. Hallitus ei siitä huolimatta ole saavuttamassa työllisyystavoitettaan, vaan työllisyysaste on jäämässä ennusteiden mukaan reiluun 70 prosenttiin hallituskauden lopulla.  

Työllisyyspolitiikassa ei voida jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään pelkästään kasvun myötä. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat yhä liian korkealla tasolla. Työllisyyspolitiikan laiminlyönti on johtanut monien ihmisten työttömyysjaksojen pitkittymiseen, mikä on syventänyt rakenteellista työttömyyttä ja alentanut mahdollisuuksia löytää työpaikka edes suhdannetilanteen kohentuessa. Lisäksi passiivinen politiikka vaarantaa osaavan työvoiman saannin. 

Tehokas puuttuminen työttömyysjaksoihin edellyttää riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Suomessa resurssit ovat ala-arvoisella tasolla esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, mikä heikentää aktiivisen työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta oleellisesti. Työttömyysjaksojen lyheneminen yhdellä päivällä vahvistaa julkista taloutta yli 20 miljoonaa euroa. 

Samoin julkisen työnvälityksen resurssit ovat Suomessa murto-osan muista Pohjoismaista. Tehokkaan työvoimapolitiikan perusedellytys on se, että työnhakijat saavat riittävää ja oikea-aikaista henkilökohtaista palvelua. Nykyisellään TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalvelujen mahdollisuudet palvella asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti ovat rajoitetut, koska niissä ei ole henkilökuntaa riittävästi. 

Siinä, missä muissa Pohjoismaissa panostetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, Suomessa rahaa kuluu enemmän passiivisiin etuuksiin. Helpoin tapa lisätä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja olisi käyttää nykyisiä passiivietuusmenoja laajemmin esimerkiksi palkkatuen rahoitukseen.  

SDP:n eduskuntaryhmä on jo pitkään esittänyt ns. Rinteen mallin mukaisen työllistymissetelin käyttöönottoa. Mallissa työnhakija saisi automaattisesti saamansa työttömyysetuuden perusturvaa tai ansioturvan perusosaa vastaavan työllistymissetelin (700 €/kk), joka olisi hyödynnettävissä työnantajan palkkakustannusten tukemiseen. Tämä helpottaisi työpaikkojen löytämistä niille, joille se on vaikeaa ja suuntaisi työttömyyden hoidon kustannuksia passiivimenoista aktiiviseen suuntaan. 

Hallitus on mahdollistanut neljän kuukauden yrittäjyyden työttömyysturvalla, mutta opiskelumahdollisuudet ovat tiukentuneet ja omaehtoisen opiskelun helpotusta ei ole lupauksista huolimatta eduskunnalle annettu. 

Työvoima- ja yrityspalvelujen suunniteltu siirto maakunnille yhdistettynä laajaan palveluiden tuotannon yksityistämiseen uhkaa johtaa laajoihin häiriöihin työvoimapalveluissa. Talouden nousukausi mahdollistaisi, oikein mitoitetulla toimenpiteillä, talouden rakenteellisen kestävyysvajeen kannalta välttämättömät toimet työelämään osallistusmisasteen nostamiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden määrätietoinen alentaminen on keskeinen haaste, jota ei pidä vaarantaa luomalla uutta järjestelmää, jonka toimivuudesta ei ole tutkittua tietoa. Varsinkaan, kun on olemassa todistetusti toimiva vaihtoehto, jota voidaan laajentaa. Työvoimapalveluiden kuntakokeilujen tulokset ovat olleet erittäin lupaavia, ja kokeilua tulisi jatkaa ja siihen tulee varata riittävät määrärahat.  

Paikalliset olosuhteet tunnetaan parhaiten kunnissa. SDP esittää kunnille nykyistä laajempaa roolia työllisyyden hoidossa. Kunnille on taattava laaja autonomia järjestää työllisyyspalvelut haluamallaan tavalla ja myös tuottaa niitä itse tai kuntien välisen yhteistyön avulla soveltuvin osin. Paikalliset toimijat on vapautettava jatkamaan erinomaisia tuloksia tuottaneita kunnallisia kokeiluja. Pienemmille kunnille luodaan joustava, keskinäiseen sopimiseen perustuva malli. Työllisyyden edistäminen nostetaan SDP:n mallissa yhdeksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä. Erityisesti hyvin toimivia työvoiman moniammatillisten palvelukeskusten toimintaa tulee vahvistaa. 

Kunnille tulisi luoda voimakkaat kannustimet tehdä aktiivista työvoimapolitiikkaa ja eduskunnan tulisi varmistaa, siihen on käytettävissä riittävät ja tähän tarkoitukseen varatut resurssit. Työvoimapalveluiden suhdannepoliittisen ja strategisen ohjauksen välineet tulee turvata valtakunnallisella tasolla. Työllistäminen tulisi nostaa yhdeksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä. Kuntavetoisessa, kuntien ja maakuntien yhteistyöhön perustuvassa mallissa on mahdollista hyödyntää kuntatason toimijoiden paikallistuntemusta ja suhteita yrityselämään. 

Kuntavetoisessa mallissa tulee turvata kuntien ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Järjestöjen toimintamahdollisuudet tulee säilyttää. Vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten nykyinen palveluverkkoa tulisi yksinkertaistaa. 

Järjestöillä on tärkeä rooli etenkin kaikkein vaikeimmin työllistyvien ihmisten työpaikkojen tarjoajina. Hallitus on keinotekoisesti rajannut järjestöiltä mahdollisuuksia tarjota vaikeasti työllistyville töitä, kun se on rajannut niihin palkkatuella työllistettävien ihmisten määrää keinotekoisesti 3 000 henkilöön. Vaikka monilla alueilla resursseja sinänsä olisi, niitä ei voida käyttää, koska henkilötyövuosirajoite on täynnä. Tämä turha normi tulisi purkaa välittömästi. 

Maahanmuuttajien tietä työelämään on nopeutettava. Kotouttamiskoulutusta on tehostettava ja sen alkamista nopeutettava ja koulutuspolkuja on räätälöitävä yksilöllisemmiksi. Kotouttamiskoulutuksen resursseja on vahvistettava. SDP esitti oman kotouttamispoliittisen ohjelmansa vuonna 2016. Ohjelma sisältää yli 160 toimenpidettä kotoutumisen tehostamiseksi. 

Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 79 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen työttömyysetuuden käyttämisestä työllistymissetelinä Rinteen mallin mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 80 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työllisyyden kuntakokeilun jatkamisesta ja sen laajentamisesta vähitellen valtakunnalliseksi niin, että siihen pääsevät osallistumaan kaikki halukkaat kunnat. Kokeilun jatkamiseen on osoitettava riittävät määrärahat. 

Vastalauseen lausumaehdotus 81 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaampiin toimiin kotouttamisen edistämiseksi ympäri Suomea. 
Osaamiseen satsaaminen on välttämätöntä

Sipilän hallituksen toimikauden aikana on nuorten, alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys noussut 3 000 hengellä. Yhteiskunnan on perusteltua kantaa erityistä huolta nuorten työllistymisen edellytyksistä. Vuodelle 2018 hallitus on päättänyt kuitenkin lopettaa nuorten aikuisten osaamisohjelman, sen hyvistä tuloksista huolimatta. Nuorten oppimispoluista ja kiinnittymisestä työelämään on pidettävä kiinni. Edellytämme, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan riittävä rahoitus.  

Hallitus suunnittelee työttömyysturvalla tapahtuvan omaehtoisen koulutuksen helpottamista. Tämä on positiivinen asia. Tulevassa uudistuksessa on huolehdittava, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus suorittaa tutkintonsa loppuun. Omaehtoinen koulutus suuntautuu aktiivisimmille työttömille ja heille, joilla on koulutuspaikka.  

Usein työttömän on vaikea päästä opiskelemaan, jolloin työvoimapoliittinen koulutus on ollut hyvä ratkaisu. Se on turvannut myös heille, jotka eivät muiden järjestelmien kautta ole päässeet opiskelemaan, mahdollisuuden parantaa osaamistaan ja kiinnittyä työelämään. Työvoimapoliittisella koulutuksella on tärkeä rooli työmarkkinoiden osaamistarpeisiin ja kohtaanto-ongelmiin vastaamisessa ja se mahdollistaa nopean reagoinnin alueen rakennemuutoksiin. Hallitus on vähentänyt työvoimapoliittisen koulutuksen määrää. Suunnan pitää olla päinvastainen. Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen määrää on lisättävä.  

Kaiken kaikkiaan työttömien joustava koulutukseen pääsy ja tarvittavat tukitoimet on turvattava. Resursseja on varattava riittävästi kesken vuoden nouseviin erityistarpeisiin niin positiivisissa kuin negatiivisissakin rakennemuutoksissa. 

Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla vaatii ripeitä toimia 

Työn ja työntekijöiden kohtaamishaasteet voivat muodostua ennakoimattomina kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia siksi, että ne vaativat useamman politiikan osa-alueen yhtäaikaisia ratkaisuja.  

Työvoiman kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan yleensä niitä eroja, joita esiintyy työn kysynnän ja tarjonnan välillä. Syitä on useita, mutta yleensä kyse on seuraavista seikoista: Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita. Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista. Voimakas rakennemuutos on muuttanut ja muuttaa myös jatkossa ammattirakenteita.  

Nyt pitäisi perustaa laajapohjainen työryhmä pohtimaan työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja etsimään toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Työryhmän tarkoitus olisi arvioida pidemmällä aikavälillä kohtaantohaasteita kiinteästi työpaikka- ja rakennemuutosarvoihin perustuen. Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä olisi valmiina ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin esitykset voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan niiden toteuttamiseksi.  

Keskeisenä lähtökohtana pitää olla negatiivisen rakennemuutoksen kääntäminen positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tarvitaan positiivista alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä perheiden elämäntilanteiden parempaa huomioimista.  

Työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Lisäksi on huolehdittava riittävästä julkisesta työmatkaliikenteestä ja purettava pääkaupunkiseudun kasvupainetta mm. päärataa kehittämällä. Tarvitaan mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen ja yritysten ja työnantajien parempaa sitoutumista ja tukea mm. asunnon saannissa ja työpendelöinnin tukemisessa.  

Eri maakunnissa — uusien maakuntahallintojen myötä — tarvitaan kuntarajat ylittäviä elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on yhtäaikainen haaste purettavaksi. Haaste tulee olemaan kasvava myös siksi, että väestönkasvu pääosin keskittyy kaupunkeihin ja maakunnallisiin keskuksiin. 

01. Hallinto 

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle satojen miljoonien menetykset veroihin ja maksuihin. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Harmaan talouden torjunta on pitkäjänteistä toimintaa, minkä vuoksi viime vaalikaudella kärkihankkeena toteutettua torjuntatyötä tulisi jatkaa ja osoittaa siihen tarvittavat määrärahat työ- ja elinkeinoministeriölle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.01.01 lisätään 2 000 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan. 

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 

Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin.  

Tulevaisuuden talouskasvu syntyy innovaatioista — lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat nyt välttämättömiä. Meidän on kyettävä vauhdittamaan teknologista kehitystä ja haettava voimakkaammin osaamispohjaista kasvua.  

Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kohdistettavat tuet ovat tukimuodoista tehokkaimpia. Uusiin innovaatioihin kohdistuvilla tuilla voi parhaimmillaan olla merkittäviä vaikutuksia kasvulle, työllisyydelle ja talouden uudistumiselle.  

Vaikka yritystukien kentässä T&K&I-tuet ovatkin ainoa tukimuoto, jonka lisäämiselle voidaan löytää nykyisessä valtiontalouden tilanteessa perusteita, istuva hallitus on toiminut juuri päinvastoin leikatessaan yritystukien vaikuttavimmista päästä. Tutkimus- ja koulutusleikkausten ohella hallitus on leikannut Tekesin rahoituksesta tuntuvasti. Leikkausten kohdistaminen sille sektorille, missä tuet toimivat, on kestämätöntä.  

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukiin pitää tehdä tuntuva korotus ja samalla tulisi tehdä T&K&I-tukien kohdentumisen uudelleenarviointi. Koska vaikuttavuudeltaan parhaiksi tuiksi on arvioitu erityisesti aloittaville ja pienille yrityksille suunnatut tuet, tulisi jatkossa myös T&K&I-tukia kohdistaa painokkaammin tälle sektorille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.40 lisätään 60 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Hallituksen esityksessä esitetään TE-toimistojen toimintamenoja leikattavaksi 6 prosentilla, 10,555 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasosta. Vähennys tulee näkymään negatiivisesti TE-toimistojen toiminnassa ja työttömien palveluissa. Leikkauksen myötä edes eläköitymisen seurauksena vapautuvia vakansseja ei voida täyttää, vaan leikkaus johtaa merkittäviin henkilötyövuosivähennyksiin.  

Sähköisten palvelujen lisääminen ei voi korvata vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluita. Muistutamme, että useiden arvioiden mukaan noin 20 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei käytä sähköisiä palveluja joko osaamisen puuttuessa tai koska laitteita tai toimivaa verkkoa ei ole saatavilla.  

Monet työttömät ovat kokeneet työttömien kolmen kuukauden välein tehtävien haastattelujen helpottaneen pääsyä työmarkkinoille. Samalla rekistereistä on poistunut ihmisiä, jotka eivät enää ole olleet työnhakijoita, mikä on pienentänyt TEM:n tilastoissa näkyvää työttömyyttä. Nyt haastatteluja on tehty noin puolelle työttömistä, vaikka ne ovat lakisääteisiä. Henkilöstöresurssin vähennykset uhkaavat haastattelujen toteuttamista, tarvelähtöisestä palvelusta puhumattakaan.  

Korostamme työvoimahallinnon henkilöstöresurssien riittävyyttä ja henkilökunnan työhyvinvointia. Hallinnon henkilöstö on kohtuuttomien paineiden kohteena yhtäältä resurssipulan vuoksi ja toisaalta jatkuvien hallintorakenteiden ja työvoimapoliittisten edestakaisin tapahtuvien lakimuutosten vuoksi.  

Hallitus on maakuntauudistuksessa rakentamassa markkinaehtoista tilaaja-tuottajamallia ja yksityistämässä valtaosan julkisista työvoimapalveluista. Mielestämme mm. moniammatillinen palvelu vaarantuu markkinaehtoisessa palvelumallissa ja tämä johtaa kiistatta vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluiden heikentymiseen. Hallitus aikoo purkaa moniammatillisia työvoiman palvelukeskuksia koskevan ns. TYP-lain mutta samaan aikaan vakinaistaa hyvänä käytäntönä nuorille suunnatun ohjaamotoiminnan, joka on hengeltään juuri TYP-lain mukainen palvelukokonaisuus. Haluamme säilyttää kunnilla selkeän roolin erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluista emmekä hyväksy TYP-lain purkamista.  

Edellä olevan perusteella esitämme, 

että momentille 32.30.01 lisätään 10 000 000 TE-toimistojen toimintamenoihin ja momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa voidaan käyttää myös kunnan tuottamiin työvoimapalveluihin. 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 

Palkkatuki ja työvoimakoulutus 

TE-toimistojen palkkatukeen käytettävää määrärahaa hallitus esittää leikattavaksi 96,703 miljoonalla eurolla, josta osa kompensoituu OKM:n ja STM:n menoluokkiin tehtävinä siirtoina. Ratkaisu vähentää aktiivisen työllisyyden hoidon rahoitusta. Erityisesti työvoimapoliittisen koulutuksen määrä on alentunut viime vuosina, vaikka osaavasta työvoimasta on tietyillä toimialoilla jo pulaa.  

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2016 arviolta 41 700 henkilöä. Vuonna 2013 vastaava luku oli arviolta 24 200 henkilöä, eli lisäys on noin 73 prosenttia. Eniten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen lisääntyi yli 25-vuotiailla. Kuntouttavan työtoiminnan maine on kärsinyt, koska siihen ohjautuu pakolla ihmisiä, joilla ei ole kuntoutuksen tarvetta. Ilmiön taustalla on väärä palveluohjaus, mutta myös palkkatukirahojen vähäisyys.  

Hallitus esittää yhdistyksille ja säätiöille maksettavan ns. 100 % palkkatukea rajoitettavaksi enintään 3 000 henkilötyövuoteen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaan palkkatukea voidaan maksaa enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia niistä tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta, jos yhdistys tai säätiö palkkaa pitkäaikaistyöttömän muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin (lain 7 luvun 9 §:n 1 momentti). Tällaiset tehtävät ovat tärkeitä kaikkein vaikeimmin työllistyville ihmisille. Monille työllistyminen järjestöihin täydellä palkkatuella on ainut realistinen vaihtoehto löytää ensimmäinen työpaikka pitkän työttömyyden jälkeen.  

Kolmannen sektorin toimijoiden 100 %:n palkkatuen 3 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen. Se, että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat tulokset jatkotyöllistymisestä. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävää yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon.  

Tämän vuoksi esitämme, että järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen 3 000 henkilön rajasta ja palkkakatosta luovutaan ja työvoimapolitiikan resursseja lisätään.  

Nuorisotakuu 

Alle 30-vuotiaiden nuorten työttömyys on yhä liian korkealla tasolla. Alasajon sijasta nuorisotakuuta on kehitettävä niin, että jatkossa yksikään nuori ei jäisi vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, jatko-opiskelupaikkaa tai työtä. Hallituksen suunnitelmat ja budjettileikkaukset supistavat nuorisotakuun palvelutarjontaa, mikä uhkaa hankaloittaa nuorten opintoihin ja työelämään pääsyä sekä tulevaisuuden suunnittelua. 

SDP:n tavoitteena on turvata nuorisotakuun rahoitus ja kehittää sitä niin, että se kattaa koko lapsuuden ja nuoruuden. Uutena elementtinä nykyiseen ohjelmaan haluamme, että nuorta tuetaan elämän taitekohdissa, kuten siirryttäessä perusasteelle tai vaikka korkeakoulusta työelämään. SDP:n nuorisotakuumallissa kokonaisvastuu nuorten elämänvaiheiden turvasta ja takuun toteutumisesta on kunnilla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.30.51 lisätään 20 000 000 euroa nuorisotakuuseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, 
että momentille 32.30.51 lisätään 10 000 000 euroa järjestöille maksettavaan palkkatukeen,  
että momentille 32.30.51 lisätään 60 000 000 euroa palkkatukeen 
että momentille 32.30.51 lisätään 20 000 000 euroa ammatilliseen työvoima- ja kotouttamiskoulutukseen, 
että momentin perusteluiden toisen kappaleen 3 kohdan päätösosaa muutetaan siten, että järjestöihin työllistettävien enimmäisraja 3 000 henkilöä sekä palkkakatto poistetaan ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 82 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin poistaakseen momentin 32.30.51 päätösosassa mainitun 3 000 henkilötyövuotta koskevan rajoituksen kolmannen sektorin toimijoille maksettavasta palkkatuesta. 

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Viime vuosina on ollut tavoitteena lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tukee omalta osaltaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hyväksi tehtävää työtä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.40.01 lisätään 1 500 000 euroa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin. 

Pääluokka 33 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Hallituksen politiikka osuu vakavalla tavalla kaikkein pienituloisimpiin. Samaan aikaan poliittiset päätökset lisäävät suurituloisimpien tuloja, ja koulutuksesta sekä palveluista leikataan. Suomi on matkalla kohti syvenevää eriarvoisuutta. Se rapauttaa yhteishenkeä ja keskinäistä luottamusta ja luo monille epävarmuutta tulevasta. Tämän politiikan suunta on käännettävä. Politiikan on vahvistettava yhteiskuntamme vahvuuksia. Talouspolitiikan on oltava nykyistä oikeudenmukaisempaa ja sen on vahvistettava ihmisten keskinäistä luottamusta ja luotava uskoa tulevaisuuteen. 

Hallitus jatkaa budjettiesityksessään leikkauksia etuuksiin ja palveluihin. Samalla hallitus vie eteenpäin sote-uudistusta, jolle on asetettu mittava tavoite 3 miljardin kustannusten hillinnästä. Se yhdessä hallituksen ajaman markkinaehtoisen valinnanvapausmallin kanssa ei asiantuntijoiden mukaan voi tarkoittaa juuri muuta kuin palveluiden heikentämistä tai omavastuiden merkittävää nousua. 

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan mittavan uudistuspaketin, joka vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja kääntää eriarvoistumiskehityksen suunnan. SDP:n vaihtoehdossa lomarahat maksetaan normaalisti, etuuksiin tehdään indeksikorotukset, pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa vahvistetaan kansan- ja takuueläkkeen korotuksin ja lääkekorvausten leikkauksia perutaan. Lisäksi lapsiperheiden, vanhusten ja veteraanien palveluita vahvistetaan. Pieni- ja keskituloisten ostovoimaa vahvistetaan myös verotusta keventämällä ja erityisesti lapsiperheiden verotuksen kiristyminen estetään pitämällä lapsivähennys ennallaan. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan SDP:n vaihtoehto kaventaisi tuloeroja ja kasvattaisi pieni- ja keskituloisten käytettävissä olevia tuloja verrattuna hallituksen esitykseen. 

Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 83
Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee aiemmin laiminlyömänsä kokonaisarvioinnin leikkausten, kiristysten ja maksukorotusten kustannuksista yhteiskunnallemme ja vaikutuksista yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien asemaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä ryhtyy arvioinnin mukaisiin määrätietoisiin toimiin eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 84 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy erityisiin toimiin osattomuuden ja syrjäytymiskehityksen nopeaksi pysäyttämiseksi ja turvaa kattavat mielenterveys- ja päihdepalvelut. 

Indeksijäädytykset ovat kohtuuttomia 

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta, myös ajallisesti. Kuten hallituskin toteaa esityksessään, muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.  

Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistetaan lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajetaan ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 85 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ostovoima turvataan elinkustannusten kehityksen mukaisesti. 
Perhevapaauudistus on toteutettava heti

Nykyinen perhevapaajärjestelmä ei ole huomioinut perherakenteissa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia. Sen seurauksena etenkin äidit ovat pitkiä jaksoja poissa työelämästä, mikä paitsi alentaa työllisyyttä, myös vahvistaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.  

Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdoilla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä. Perheet tarvitsevat nykyistä suurempaa joustoa vapaiden ja etuuksien käyttöön. Niiden on oltava yhtä toimivia kaikille perheille, sateenkaariperheistä ja yksinhuoltajista perinteisiin ydinperheisiin. 

SDP julkaisi oman joustavan perhevapaamallinsa maaliskuussa 2017. Mallin ytimessä ovat yksilölliset ja joustavat vapaat kaikille perheille, naisten työurien tukeminen, paremmat mahdollisuudet isille lasten hoitoon ja mahdollisuus siirtää etuuksia myös muille kuin lapsen vanhemmille tilanteen ja perheen tarpeen mukaan. 

SDP:n perhevapaamallissa kummallekin vanhemmalle taataan 3 kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta on mahdollista jakaa perheen itse valitsemalla tavalla vanhempien kesken. Lisäksi raskausrahalla taataan 28 päivän korotettu tuki heti syntymän yhteydessä. Jos työtuloja ei ole ollut, etuudet maksettaisiin vähimmäismääräisinä, kuten nykyisinkin. Näiden lisäksi vanhemmat saavat jaettavakseen haluamallaan tavalla vuoden verran euromääräistä vanhempainrahaa, jonka voi halutessaan myös puolittaa, jolloin sitä maksetaan vastaavasti pidempään. 

Jotta perhevapaauudistuksella tavoiteltavat työllisyyshyödyt toteutuvat käytännössä, sen tueksi tarvitaan toimivaa varhaiskasvatusta ja toimivaa työllisyyspolitiikkaa. THL:n selvityksen mukaan kaksi vuotta täyttäneitä lapsia kotona hoitavista äideistä yli puolet on vailla työpaikkaa. Työpaikan löytäminen on monille heistä vaikeaa. Siksi työllistymisen tueksi tarvitaan myös aktiivisen työvoimapolitiikan palveluita kuten koulutusta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 86 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen on lisättävä perhevapaiden joustavuutta perheiden ja lasten ehdoilla, tarjottava isille paremmat mahdollisuudet lasten hoitoon ja parannettava tasa-arvoa työelämässä. 

Sote- ja maakuntauudistus sisältävät valtavia riskejä 

Hallituksen suunnittelemaan sote-uudistukseen ja erityisesti siihen liittyvään, lausuntokierroksella olevan valinnanvapausesityksen, liittyy merkittäviä riskejä ja kustannuspaineita. Taloudelliset riskit liittyvät erityisesti kilpailun puutteeseen, perustason palveluntuottajien kustannusten ulkoistukseen maakunnalle, asiakkaiden valikointiin, palveluverkon hallintaan ja sote-integraation puutteelliseen toteutumiseen sekä markkinoiden hallitsemattomaan avaamiseen.  

Uusimman valinnanvapausmallin keskeinen riski on, että se vaarantaa sairaaloiden päivystystoiminnan ja pirstaloi erikoissairaanhoidon asiakassetelien ennustamattoman käytön myötä. Erikoissairaanhoito toimii nykyisellään Suomessa pääsääntöisesti erittäin laadukkaasti ja se on kustannustehokasta. Hallituksen suunnittelema malli on viemässä väärään suuntaan. 

Asiantuntijoiden puheenvuorossa on noussut laajasti esiin, että valitussa mallissa on vaarana kustannuskehityksen karkaaminen käsistä ja että julkisen sektorin mahdollisuus ohjata koko palvelukokonaisuutta on kaventumassa selvästi. Hallituksen asettaman 3 miljardin kustannusten nousun hillintätavoitteen saavuttamista pidetään yleisesti epärealistisena hallituksen suunnittelemalla mallilla.  

Samalla hallitus olisi rajoittamassa maakuntien ja siten sote-palvelujen rahoituksen kasvua suoraan lailla. Kun ilmeiset kustannuspaineet yhdistyvät rahoituksen rajoittamiseen lailla, on olemassa ilmeinen riski, että palvelujen määrää joudutaan tulevaisuudessa karsimaan tai palvelumaksuja joudutaan nostamaan merkittävästi.  

Samalla on syntymässä riski, että maakuntien rahoitusmalli johtaa selvään rahoitusvajeeseen muissa kuin sote-palveluissa. Maakuntien rahoitus olisi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleiskatteista, eli valtiolta ja kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien määrärahat siirtyisivät valtion budjetin nykyisiltä erillisiltä momenteilta maakuntien yleiskatteiselle momentille. Sen myötä eduskunnan budjettivalta supistuu valtiolta maakunnille siirtyvissä tehtävissä huomattavasti. Rahoitusvastuu säilyy valtiolla, mutta mahdollisuudet ohjata rahojen käyttöä poistuisivat.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavien kustannusten paineissa on todennäköistä, että maakunnat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuoltoon laskennallista rahoitusta enemmän resursseja, jolloin muihin kohteisiin jää vastaavasti vähemmän rahaa.  

Tällä on väliä erityisesti työvoimapalvelujen rahoituksessa: jatkossa valtiolla ei olisi työkalua, jolla se voisi vaikuttaa työvoimapolitiikkaan tosiasiassa käytettyihin määrärahoihin esimerkiksi suhdannetilanteen mukaan, koska niistä päättäisi maakunta. Kuitenkin työttömyyden kustannukset jäisivät jatkossakin pääosin valtion ja sosiaalivakuutuslaitosten maksettaviksi. Tässä on selvä epäsuhta, mikä heikentää mahdollisuuksia toteuttaa tehokasta ja tarkoituksenmukaista työllisyyspolitiikkaa tulevaisuudessa. 

Uudistus on hallituksen suunnitteleman riskialttiin mallin sijaan toteutettava hallitusti ja vaiheittain niin, että ensin saatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäpohja kuntoon, tämän jälkeen päätetään rahoitusjärjestelmästä ja lopuksi lisätään valinnanvapautta niin, että kansalaisille turvataan yhdenvertaisesti laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Muissa kuin sote-palveluissa tulisi edetä vasta huolellisen harkinnan ja perusteellisen suunnittelun jälkeen. Vain näin muutosprosessi saadaan pidettyä hallittuna ja kansalaisille tärkeät palvelut turvattuina. 

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus on toteutettava niin, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu ja palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu on julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Palveluintegraatio on uudistuksessa turvattava niin, että kustannusten hillintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta. 

Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 87 

Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti niin, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu ja palveluintegraatio turvataan niin, että kustannusten hillintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta. Selkeimmin tämä voidaan toteuttaa, kun palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu säilyy julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. 

02. Valvonta 

07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Työsuojeluviranomaisilla on tärkeä rooli harmaan talouden torjunnassa mm. työnteko-oikeuksien, työsopimuslain ja tilaajavastuulain valvonnassa. Hallitus poisti tämän vuoden talousarviosta määräaikaisen lisäresurssin momentilta, eikä lisämäärärahoja ole palautettu ensi vuodenkaan talousarvioesitykseen. Työsuojeluviranomaisten tärkeään valvontatyöhön on lisättävä määrärahoja harmaan talouden torjumiseksi.  

Edellä olevan perusteella esitämme, 

että momentille 33.02.07 lisätään 1 500 000 euroa työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoihin. 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 

Hallituksen etuusleikkaukset ja -jäädytykset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi avuksi, mutta tällä hetkellä sitä käytetään kattamaan riittämättömiä ensisijaisia etuuksia, kuten asumistukea. Toimeentulotukijärjestelmässä ei ole samanlaisia aktivoivia elementtejä kuin ensisijaisissa etuuksissa, ja sen käyttö lisää kannustinloukkuja. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta passivoi ja köyhdyttää ihmisiä ja perheitä ja lisää syrjäytymisvaaraa.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Noin puolessa köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on köyhyysriski suuri.  

Taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten arjessa varsinkin kuluttamisen ja toimintamahdollisuuksien eroina. Perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen. THL:n kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä, 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Lapsuuden olosuhteilla on siten huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin.  

Emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä. Etuusleikkausten lisäksi näitä ovat esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamaksujen enimmäismaksujen kaksinkertaistaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen varhaiskasvatuksessa sekä leikkaukset lasten ja nuorten koulutuksen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Katsomme, ettei lapsiperheisiin kohdistuvia etuus- ja palveluleikkauksia tule tehdä ennen kattavaa arviointia.  

Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 88 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpide-ehdotuksineen perhepoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on pysäyttää eriarvoinen kehitys ja jossa huomioidaan mm. verotus, maksut, etuudet ja palvelut sekä toimet työn ja perheen yhteensovittamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 89 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lapsiköyhyyden poistamiseksi. 

51. Lapsilisät (arviomääräraha) 

Hallitus on lakkauttanut lapsilisien indeksisidonnaisuuden ja teki lisäksi lapsilisiin 0,91 % lisäleikkauksen vuodelle 2017. Hallitus ei ole myöskään esittänyt jatkoa verotuksen lapsivähennykselle, joka on kompensoinut pieni- ja keskituloisille perheille aiempaa lapsilisän heikennystä. Emme voi hyväksyä lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia yksittäisiä leikkauksia, kun kattavat vaikutusarviot on jätetty toistuvasti tekemättä. Hallituksen päätökset heikentävät pienten etuuksien ostovoimaa ja lisäävät köyhyysriskiä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 90 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu hallituskaudella tekemänsä lapsilisien heikennykset ja arvioi politiikkansa vaikutukset lapsiperheiden toimeentuloon ja lapsiköyhyyteen ennen uusia etuuksiin vaikuttavia päätöksiä. 

53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 

Hallitus jäädyttää kansaneläkeindeksin vuodelle 2018. Leikkaus kohdistuu pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, mikä heikentää myös sotilasavustuksen reaalista tasoa. Emme hyväksy hallituksen leikkauksia, jotka ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistuvat toistuvasti samoihin ihmisiin ja heikentävät ostovoimaa. 

54. Asumistuki (arviomääräraha) 

Hallitus aikoo leikata yleisen asumistuen tasoa jatkamalla asumistukea myönnettäessä hyväksyttävien enimmäisasumismenojen jäädyttämistä. Hallitus on jäädyttänyt menot vuoden 2015 tasolle vuosien 2016 ja 2017 budjeteissa. Lisäksi hallitus on alentanut enimmäisasumismenoja kuntaryhmissä 3 ja 4. Ensi vuonna hallitus aikoo paitsi jatkaa enimmäismenojen jäädyttämistä, myös sitoa enimmäisasumismenot elinkustannusindeksiin sen sijaan että menot seuraisivat vuokraindeksiä.  

Yleisen asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Ratkaisu ei voi olla asumistuen heikentäminen ja enimmäisasumismenojen jäädyttäminen, mikä tarkoittaa yhä useamman ihmisen omavastuuosuuden kasvamista. Pidämme tärkeänä asumiskustannusten nousun hillitsemistä, mutta mielestämme on väärin tavoitella sitä heikentämällä etuuden saajien arkista toimeentuloa.  

Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaiseen toimeentulotukeen. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että yli 40 prosenttia asumistuen säästöistä siirtyy toimeentulotuen menoiksi ja esitys tulisi kasvattamaan toimeentulotukimenoja vuonna 2018 noin 11,6 miljoonalla eurolla. Tämä lisää ihmisten köyhyyttä ja on kannustinloukkujen purkamista ajatellen väärä ratkaisu. Yhteiskuntapoliittisesti kestävämpi ratkaisu on ensisijaisten etuuksien hyvä taso, jolloin viimesijainen toimeentulotuki vastaa pääsääntöisesti akuutteihin taloudellisiin tuen tarpeisiin. Hallituksen leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistetaan lukuisia perusetuusleikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin, ei voi hyväksyä.  

Sosialidemokraatit haluavat kehittää asuntopolitiikkaa ja asumisen tukijärjestelmiä suunnitelmallisesti osana kestävää yhteiskuntaa. Pidämme hyvänä sitä, että hallitus ymmärsi luopua suunnittelemastaan asuntopolitiikan ja tuen saajien kannalta epätarkoituksenmukaisesta ns. osa-asunnon normista. Esitämme, että myös hallituksen esittämä muu leikkaus yleiseen asumistukeen perutaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 91 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta yleisen asumistuen saajien tukea ei heikennetä. 

55. Elatustuki (arviomääräraha) 

Hallitus jäädyttää kansaneläkeindeksin vuodelle 2017—2019 ja lisäksi indeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin 0,85 % lisäleikkaus 2017. Emme hyväksy leikkauksia, jotka heikentävät pienten etuuksien ostovoimaa ja lisäävät köyhyysriskiä.  

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 

Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa.  

Toimeentulotukijärjestelmässä ei ole samanlaisia aktivoivia elementtejä kuin ensisijaisissa etuuksissa ja sen käyttö lisää kannustinloukkuja. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta passivoi ja köyhdyttää ihmisiä ja perheitä ja lisää syrjäytymisvaaraa. 

Hallituksen toimenpiteiden seurauksena toimeentulotuesta on tullut ensisijaisia etuuksia korvaava etuus, vaikka sen tarkoitus on toimia viimesijaisena tuen muotona. Tämä muuttaa koko sosiaaliturvajärjestelmän perustaa ja toiminnan logiikkaa.  

Jos ensisijaisiin perusturvaetuuksiin ei tehdä hallituksen esittämiä leikkauksia, tarve toimeentulotukeen vähenee merkittävästi ja tuen rooli viimesijaisena tukimuotona pysyy selkeämpänä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 92 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ei tee ensisijaisiin etuuksiin esittämiään leikkauksia, jolloin toimeentulotukimenot vähenevät merkittävästi. 

20. Työttömyysturva 

Hallituksen aiemmin toteuttamat ja sen esittämät uudet työttömyysturvan heikennykset eivät ole oikea keino vaikuttaa työllisyyteen. Työttömyysetuuksien heikentäminen ja niihin liittyvän byrokratian kasvattaminen johtavat ihmisten taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun.  

Työttömyysturvan aktiivimalli on hylättävä 

Hallitus esittää jälleen uusia leikkauksia työttömyysturvaan. Työttömyysturvaa on tarkoitus leikata osana ns. aktiivimallia, jolla pyritään aktivoimaan ihmistä työttömyyden pitkittyessä. Pidämme sinänsä järkevänä hallituksen lähtökohtaa, jossa ihmisen aktiivisuutta tuetaan ja häntä ei jätettäisi yksin työttömyyden aikana. Kuitenkin hallituksen keinovalikoima on mielestämme puutteellinen ja osin virheellinen.  

Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. 

Työttömyysturva on tasoltaan mm. THL:n perusturvan riittävyyden arviointiraportin ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan riittämätön eikä siihen tulisi tehdä perusteettomia leikkauksia. Työttömyysturvan leikkaaminen ei ole oikea keino ihmisten aktivointiin ja työllisyyden parantamiseen. Siksi emme voi hyväksyä aktiivimalliin sisältyvää työttömyysturvan leikkaamista.  

Esitämme, että TE-toimistojen henkilökohtaista palvelua, palkkatuen käyttöä, järjestöjen työllistämisedellytyksiä, työvoimakoulutusta jne. kehitetään tukien leikkaamisen sijaan. Aktiivimallin sisältyy myös esitys siitä, että työttömyyden alun omavastuupäivät vähennetään 7 arkipäivästä viiteen päivään. Tätä uudistusta kannatamme.  

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Indeksijäädytys koskee myös ansioturvan perusosaa. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Aktiivimallin leikkaukset ja byrokratian lisääminen on hylättävä 

Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 93 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta ansiosidonnaista päivärahaa ei heikennetä. 

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Indeksijäädytys koskee myös peruspäivärahaa. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Aktiivimallin leikkaukset ja byrokratian lisääminen on hylättävä 

Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 94 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta peruspäivärahaa ei heikennetä. 
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Leikkaus koskee myös työmarkkinatukea. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Aktiivimallin leikkaukset ja byrokratian lisääminen on hylättävä 

Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 95
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta työmarkkinatukea ei heikennetä. 

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle. Emme hyväksy näitä leikkauksia.  

30. Sairausvakuutus 

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Kuten hallituskin toteaa esityksessään, muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.  

Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistetaan lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajetaan ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi. 

Diabetespotilaisiin kohdennettu leikkaus on kohtuuton 

Hallitus muutti vuoden 2016 lopulla valtioneuvoston asetusta (25/2013) lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista. Asetusmuutoksen perusteella hallitus alensi diabeteksen hoitoon käytettävien muiden kuin insuliinilääkkeiden korvattavuutta vuoden 2017 alusta. Näiden aiemmin 100-prosenttisesti korvattujen (ylempi erityiskorvausluokka) lääkkeiden korvaus alennettiin 65-prosenttisesti korvattavaksi (alempi erityiskorvausluokka).  

Käytännössä hallituksen päätös on kohdentunut ikäihmisiin, erityisesti monisairaisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Diabeteksen lisäsairaudet kasautuvat jo tällä hetkellä alimpiin tuloluokkiin, ja leikkaus lisää entisestään sosioekonomisia terveyseroja. Vältettävissä olevien lisäsairauksien syntyä pitäisi ehkäistä, sillä muu tulee huomattavasti kalliimmaksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle. 

Huomioiden myös hallituksen muut päätökset, joilla on heikennetty perusetuuksia ja pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa, asiakkaiden maksuosuuksien kasvattaminen ei ole kestävää politiikkaa. Olisi oikeudenmukaisempaa, että diabeteslääkkeiden korvattavuuden heikentämisen sijaan kaikkien sairauksien lääkehoidon korvattavuus arvioitaisiin samanaikaisesti ja yhtäläisin perustein. Tästä syystä esitämme, että aiemmin 65 %:n korvausluokkaan pudotetut diabeteslääkkeet korvataan jatkossa 100-prosenttisesti. Mahdolliset korvausten muutokset tulee tehdä jatkossa yhtäläisin perustein. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 96 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa asetusmuutoksella aiemmin leikkaamansa diabeteslääkekorvaukset takaisin 100-prosenttisesti korvattaviksi ja tekee jatkossa mahdolliset korvausten muutokset yhtäläisin perustein heikentämättä perusteettomasti yksittäisten potilasryhmien asemaa. 

40. Eläkkeet 

60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 

Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Hallituksen leikkaus kohdistuu pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Valtion rahoittamat kansaneläkemenot alenisivat vuonna 2018 jäädytyksen johdosta 19,8 miljoonaa euroa, takuueläkemenot 1,7 miljoonaa euroa, Kelan perhe-eläkkeet ja lapsikorotukset 0,3 miljoonaa euroa, eläketukimenot 0,2 miljoonaa euroa, vammaisetuudet 5,2 miljoonaa euroa. Myös eläkkeensaajien asumistuki heikkenee. 

Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Kuten hallituskin toteaa esityksessään, muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.  

Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, joka ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistaa lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajaa ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi. 

Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa parannettava 

SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin pienituloisten eläkeläisten ostovoimaa vahvistava kansan- ja takuueläkkeen uudistus.  

Kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitusta muutetaan siten, että pientä työeläkettä (alle 1 400 euroa kuukaudessa) saavien toimeentulo paranee 30 eurolla kuukaudessa. Lisäksi takuueläkettä korotetaan 15 euroa kuussa, jolloin takuueläkkeet nousevat yhdessä hallituksen esittämän korotuksen kanssa 30 eurolla kuukaudessa.  

SDP:n mallissa eläkeläisten toimeentuloa parantaa myös eläketulovähennyksen korotus, joka on käsitelty veromuutosten yhteydessä. 

Eläkeläisten elämässä myös palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallitus on leikannut ja edelleen leikkaamassa kuntien rahoitusta vanhuspalveluissa. Se tarkoittaa mm. vanhuspalveluiden osaamisen ja asiantuntemuksen heikentämistä, mikä näkyy suoraan palveluiden laadun heikentymisenä. Emme hyväksy hallituksen esittämiä leikkauksia, ja haluamme varmistaa riittävän hoitajamitoituksen toteutumisen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 97 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii nopealla aikataululla toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Osana kokonaisuutta tulee selvittää mm. vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen muuttamiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus. Ohjelma tulee tuoda eduskunnan käsittelyyn viipymättä. 

50. Veteraanien tukeminen 

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)  

Sotiemme veteraanit, niin rintamalla kuin kotirintamalla, ansaitsevat arvostuksen elämänsä loppuun saakka. Veteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien palveluiden määrärahat ovat olleet riittämättömiä pitkään, ja aivan liian moni on jäänyt vaille tarvitsemiaan palveluja. 

Vaikka kuntoutukseen oikeutettujen joukko vuosittain pienenee, veteraania kohti tarvittavan kuntoutuksen määrä ja intensiteetti kasvavat. Veteraanien ikääntyessä etenkin kotiin vietävien kuntouttavien palvelujen ja kotikuntoutuksen tarve lisääntyy, jotta voidaan turvata veteraanien pärjääminen arkisissa oloissa, omassa kodissaan. On välttämätöntä varmistaa, että toimintakykyä edistävää ja itsenäistä selviytymistä tukevaa kuntoutusta voidaan rahoittaa vuosittain kaikille niille veteraaneille, jotka siitä hyötyvät.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.50.56 lisätään 20 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan. 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

Hallitus on tehnyt useita lapsiperheiden eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä. Paitsi etuudet myös palvelut vaikuttavat merkittävällä tavalla lapsiperheiden tilanteeseen. Yksi keino perheiden aseman parantamiseksi onkin perheiden arkea tukevien palveluiden vahvistaminen. Viime hallituskaudella uudistetun sosiaalihuoltolain mukainen välttämätön kotipalvelu on nykyisin jokaisen lapsiperheen oikeus. Oikeus on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu, palvelua ei osata hakea eikä tarjota. Pidämme tärkeänä, että kaikki palveluja tarvitsevat perheet myös pääsevät tuen piiriin. Jotta matalan kynnyksen palvelut ja oikea-aikainen tuki lapsiperheille voidaan taata koko maassa, esitämme lisättäväksi valtionosuuksia perheiden kotipalvelun saatavuuden parantamiseen. 

Lastensuojelun tilanne on vakava. Kunnista saadaan huolestunutta viestiä siitä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa ja sosiaalityöntekijöiden määrä perheiden tilanteiden selvittämiseen ja tukemiseen on riittämätön. Sosiaalihuoltolain uudistamisen yhteydessä lapsiperheiden tuen painopistettä siirrettiin ennaltaehkäisevään työhön, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että lastensuojelutyön resursseja voidaan automaattisesti vastaavasti pienentää. Vaikka ennaltaehkäisevän työn tarkoitus on juuri estää tilanteiden kriisiytyminen ja näin myös hillitä tulevaisuuden kustannuskehitystä, on lastensuojeluun varattava aina tarvittavat resurssit. 

Esitämme, että lapsiperheiden asemaa parannetaan paitsi tekemällä etuuksiin normaalit indeksitarkistukset ja jättämällä asumistuen heikennykset tekemättä myös lisäämällä rahoitusta etenkin uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun. Lisäksi lastensuojelun tilannetta on parannettava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 98 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin parantaakseen lapsiperheiden asemaa ja turvatakseen lasten oikeuksien toteutumisen lisäämällä rahoitusta etenkin uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun ja turvaamalla lastensuojelun resurssit. 

Omaishoitotilanne koskee tyypillisesti iäkkäiden ihmisten perheitä, ja tukea onkin kehitetty erityisesti näistä lähtökohdista. Kuitenkin osa omaishoidettavista on lapsia, yleensä kehitysvammaisia, joiden hoitajana toimii lähes aina äiti. Kyse on usein tavallisista lapsiperheistä, joissa on muitakin hoivaa tarvitsevia lapsia. Kelan kyselytutkimuksen mukaan yli 60 % hoitajista käy työssä, mutta työn ja hoidon yhdistäminen voi olla vaikeaa. Monessa kunnassa lapsiperheille sopivia tukipalveluita ei ole tarjolla tai palveluista osa on saatavilla vain työaikana. Työikäisen omaishoitajan palkkatulojen väheneminen voi vaikeuttaa perheen toimeentuloa monella tavalla, ja se näkyy myös tulevan eläkkeen määrässä. Hoito voi myös vaikeuttaa työttömyysturvan saamista. Ongelmat on tiedostettu, mutta hallitus ei ole ryhtynyt toimiin niiden ratkaisemiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 99 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiperheellisten omaishoitajien toimeentulon turvaamiseksi. 

Eläkeläisten elämässä myös palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallitus on leikannut ja edelleen leikkaamassa kuntien rahoitusta vanhuspalveluissa. Se tarkoittaa mm. vanhuspalveluiden osaamisen ja asiantuntemuksen heikentämistä, mikä näkyy suoraan palveluiden laadun heikentymisenä. Emme hyväksy hallituksen esittämiä leikkauksia. Lisäksi haluamme satsata erityisesti vanhusten kuntouttamiseen parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Esim. Eksotessa Etelä-Karjalassa kuntoutussairaalan ja moniammatillisen kotikuntoutuksen käyttöön ottaminen on kahdessa vuodessa tuottanut merkittävät säästöt ja toimintakyvyn parantumisen. Mikäli vastaava kuntoutuskäytäntö olisi käytössä koko maassa, säästöt olisivat laskettavissa sadoissa miljoonissa euroissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 100 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin turvatakseen vanhuspalveluiden laadun ja alan osaamisen ja houkuttavuuden. Vanhuspalvelulakia tulee toteuttaa johdonmukaisesti eikä laskea ikäihmisten hoidon ja hoivan tasoa. Vanhusten kuntouttamiseen on erityisesti satsattava. 

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten asumispalveluiden kilpailuttaminen aiheuttaa suurta huolta etenkin vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa elämässä. Hankintalain uudistuksesta päätetiin eduskunnassa joulukuussa 2016. Tuolloin vaadimme, että vammaisten elinikäisten palveluiden erityisyyden ja niiden kilpailuttamisen inhimillisesti kohtuuttomien seurausten vuoksi näitä palveluita ei tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Hallitus ei kuitenkaan yhtynyt vaatimukseemme, vaikka ongelmat tunnetaan hyvin. Eduskunnalle luovutetaan joulukuussa 2017 Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jossa edellytetään, että vammaisten ihmisoikeudet taataan ja elämälle välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 101 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen siitä, että vammaisten elinikäiset palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle tai järjestetään lähtökohtaisesti muutoin kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä. 

38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 

Hallitus esittää 100 miljoonaa euroa sote-valinnanvapauspilotteihin. Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, mutta siihen liittyvä esitys valinnanvapauslainsäädännöstä on vasta lausuntokierroksella. Uudistuksen valmistelun tässä vaiheessa ei ole perusteltua lähteä kokeilemaan merkittävillä rahasummilla valinnanvapauspilotteja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan epävarmalla lainsäädäntöpohjalla. Näistä piloteista saatavia kokemuksia ei edes ehdittäisi hyödyntää uuden lainsäädännön valmistelussa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 33.60.38 vähennetään 100 000 000 euroa. 

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 

Eduskunta ratifioi yksimielisesti vuonna 2015 Istanbulin sopimuksen, ja se astui voimaan 1.8.2015. Ratifioinnin yhteydessä eduskunta edellytti, että valtion on panostettava sopimuksen tuomiin velvoitteisiin. Sopimus edellyttää, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on mahdollisuus saada maksutonta apua ympärivuorokautisesti. Julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu turvakotipaikkojen asteittaiseen nostoon lisäämällä tarkoitukseen kaksi miljoonaa euroa vuosittain. 

Turvakotipaikkojen määrä on noussut, mutta yhä liian moni turvaa tarvitseva jää vaille turvakotipaikkaa ja etäisyydet turvakotiin ovat suuret. 

Erityisen ongelmallisia alueita ovat Satakunta, Itä- ja Pohjois-Suomi, joista turvakotipaikat puuttuvat käytännössä kokonaan, sekä pääkaupunkiseutu, jossa tarvetta on paljon enemmän kuin paikkoja. Turvakotipaikkojen määrä on nostettava viivyttelemättä Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.60.52 lisätään 2 000 000 euroa turvakotipaikkojen lisäämiseksi Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle. 

Pääluokka 35 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Hallituksen budjettiesitys ympäristö- ja asuntopolitiikan sektoreille on yllätyksetön. Metso-ohjelman sinänsä tarpeellisesta lisärahoituksesta huolimatta resurssit luonnonsuojelualueiden hankintaan ovat aiempien leikkausten vuoksi riittämättömät. Asuntopolitiikan toimet jäävät ponnettomiksi. Ympäristöhallinnon niukkenevien resurssien toimintaympäristö, aluehallintouudistuksen tuoma epävarmuus ja tarpeellistenkin normien purkaminen herättävät suurta huolta tulevaisuuden ympäristönsuojelun tasosta. SDP:n tahtotilana on turvata toimivalla ja resursoidulla itsenäisellä ympäristöhallinnolla ja ympäristölupaviranomaisten riittävällä määrällä niin ympäristönsuojelun kuin elinkeinoelämän tarpeet.  

Asumisen kustannuksia on kyettävä hillitsemään 

Suomi tarvitsee rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa asunto- ja yhdyskuntapolitiikkaa. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka etenee myös Suomessa. SDP haluaa vauhdittaa asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.  

Kaupungistuvassa Suomessa rakennetaan yhä liian vähän asuntoja paikkakunnilla, joille syntyy uusia työpaikkoja. Asuntopula johtaa kohtuuttomiin asumiskustannuksiin. Työllisyyttä, viihtyisyyttä ja tuottavuutta voidaan tukea viisaalla yhdyskuntapolitiikalla. Samalla voidaan edistää terveyttä ja vähentää päästöjä kehittämällä joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyreittien yhdistämiä asuinalueita. Kehittyvät viihtyisät kaupungit tuovat hyvinvointia ja mahdollistavat laadukkaan asumisen ja palvelut koko maassa. 

Kasvukeskuksissa asumisen korkean hinnan suurin syy on, että asuntoja on liian vähän. Tärkein keino ongelman ratkaisemiseksi on kaavoituksen ja siten rakentamisen lisääminen. SDP:n vaihtoehdossa asumisen ja liikenteen pullonkaulojen purkamiseen tartutaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia (MAL) kehittämällä ja laajentamalla niiden käyttöä uusille kaupunkiseuduille. Tarvitaan pitkäjänteisiä, vaalikaudet ylittäviä tavoitteita ja toimia monella sektorilla. Rakentamista voidaan lisätä, kun tonttimaata kaavoitetaan riittävästi. Valtio voi vaikuttaa asuntokaavoituksen määrään erityisesti MAL-sopimusten kautta. 

SDP:n vaihtoehdossa asunto- ja liikennepolitiikka sidotaan tiiviimmin yhteen MAL-sopimuksilla. Maankäytön strategista suunnittelua vahvistetaan kaupunkialueilla niin, että rakennus- ja infrahankkeista voidaan suunnitella laajempia, kuntarajat ylittäviä kokonaisuuksia. Valtio sitoutuu pitkäjänteisesti rahoittamaan liikennehankkeita, jotka vauhdittavat asuntorakentamista. Erityinen huomio on raidehankkeissa. Vastineeksi kunnat sitoutuvat lisäämään asuntokaavoituksen määrää ja huomioimaan erityisesti pyöräily- ja kävelymahdollisuudet kaavoituksessa.  

MAL-sopimuksissa tulee kohdistaa entistä enemmän huomiota terveyttä ja kestävää kehitystä tukevien liikkumismuotojen edistämiseen kaavoituksella. Kun valtio edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä, kuntien tulee edellyttää rakennuttajilta enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kunnissa on asuntokaavoitettua rakentamatonta maata viiden vuoden tarpeisiin. MAL-sopimuksia tulee solmia jatkossa myös uusien kaupunkiseutujen kanssa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 102 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asuntokaavoituksen merkittäväksi lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa sitomalla maankäyttö-, asumis- ja liikennepolitiikka tiiviisti yhteen ja laajentamalla MAL-sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille. 

Kaikilla on oikeus terveeseen sisäilmaan 

Viime hallituskauden lopulla viisivuotinen Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma päättyi, eikä sitä ole jatkettu SDP:n vaatimuksesta huolimatta. ARA-avustuksia koskevasta laista poistettiin terveyshaitta ja energia-avustukset ilman, että tilalle kehitettiin uusia avustusmuotoja. Tilalle tarvitaan uudet tukimuodot. Uuden terveyshaitta-avustuksen tulisi auttaa homeloukkuun ajautuneita kotitalouksia kestämättömästä tilanteesta ilman kohtuutonta byrokratiaa. Uudelleen muotoillulla energia-avustuksella tulisi tukea ilmastotavoitteita kannustamalla kotitalouksia ottamaan käyttöön selkeästi minimikriteerit ylittäviä uusia energiatehokkuusratkaisuja. 

Rakentajien ja rakennusten ylläpitäjien vastuuta kosteusvaurioiden ehkäisemisessä tulee selkeyttää tarkastusvaliokunnan raportin linjaamalla tavalla samalla, kun kuntia tuetaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisessa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 103 

Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi uusien, helpommin sovellettavien terveyshaitta- ja energia-avustusten kehittämiseen tähtäävän valmistelutyön. 

Vaelluskaloja tulee suojella 

Puhtaat vedet ja kalojen elinolosuhteet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien kestävyyden kannalta. Sen lisäksi hyvinvoivat kalakannat ovat Suomelle myös matkailuvaltti. 

Vaihtoehdossamme vaelluskalojen kulkua edistetään kalatiestrategian mukaisissa kohteissa ympäri Suomea. Voimayhtiöiden vastuuta uhanalaisten vaelluskalakantojen vahvistamisesta lisätään. Kalatalousvelvoitteita puuttuu ainakin noin 50 voimalaitoksen vesiluvista, ja olemassa olevienkin velvoitteiden toimeenpano ontuu. Myös vesilain uudistuksen valmistelu on aloitettava, jotta myös voimayhtiöiden vastuuta kalakantojen suojelusta voidaan lisätä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 104 

Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa vesilain uudistamisen valmistelun lain yleiseksi modernisoimiseksi ja vaelluskalakantojen elinolojen turvaamiseksi. 

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 

Valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen tekemä työ on tärkeää ympäristönsuojelun, kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Ympäristöjärjestöt tekevät ansiokasta luonnonsuojelu- ja ympäristötyötä. Samalla ne ovat merkittäviä asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista hyödynnetään laajasti. Työ on luonteeltaan myös kansainvälistä. Vapaaehtoisten henkilöiden työpanoksen hyödyntäminen on erinomainen tapa lisätä suomalaisten ympäristötietoisuutta ja tehdä konkreettisia ympäristön suojelutoimenpiteitä. Viranomaisten kuormitus vähenee esimerkiksi asumis- ja rakennusalan järjestöjen tiedotus- ja neuvontatoiminnalla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 35.01.65 lisätään 200 000 euroa avustuksiin ympäristöjärjestöille. 

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 

Metsähallitus on myös tehnyt tärkeää työtä nuorten työllistämisessä erillismäärärahoilla ja palkkatuella. Vuosina 2010—2015 Metsähallitus työllisti noin 550 nuorta maaseutupaikkakunnilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia on ollut niukasti. Nuorten työllistäminen on koettu erittäin hyödylliseksi, ja se on tarjonnut työttömille nuorille mahdollisuuden saada arvokasta työkokemusta erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Vaikka nuorisotyöttömyys on onneksi laskusuunnassa, edelleen nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien keskimääräiseksi lukumääräksi vuodelle 2017 ennustetaan 40 000 ja 36 000 vuodelle 2018 (Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste toukokuu 2017). On harmillista, että tämä tärkeä nuorten työllistämisen parantamiseen tähtäävä panostus on poistettu valtion talousarviosta.  

Määrärahan säilyttäminen talousarviossa on tärkeää toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 35.10.52 lisätään 1 000 000 euroa Metsähallitukselle nuorten työllistämisen tukemiseen. 
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Suomen metsäluonto köyhtyy. Suomi on sitoutunut pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen, vähentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. METSO-ohjelman kautta kanavoitu suojelutoiminta on ollut tehokas ja suosittu keino suojella yksityisessä omistuksessa olevia metsiä. Vaikka hallitus ja eduskunta on lisännyt METSO-ohjelman rahoitusta Sipilän hallituksen vuonna 2015 tekemän valtavan leikkauksen paikkaamiseksi, lisärahaa tarvitaan edelleen.  

Suomen metsiin kohdistuu tällä hetkellä suuri poliittinen ja taloudellinen kiinnostus. Ilmastopolitiikan laskentasäännöt ovat valmistelussa ja luovat epävarmuutta sektorille. Hallituksen massiiviset biotaloushankkeet ja erityisesti liikenteen biopolttoaineiden suunniteltu suuri rooli tilanteessa, jossa muu maailma etenee kohti sähköautoilua, on herättänyt kysymyksen Suomen metsien ja metsäluonnon kohtalosta tulevaisuudessa. Järkevälle metsäpolitiikalle ja suojelulle on nyt tarvetta enemmän kuin pitkään aikaan. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja tarvitaan paljon lisää ja Suomen metsillä tulee olemaan tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.  

Monimuotoinen luonto on itseisarvo sinänsä. Ekosysteemipalvelut (puhdas ilma, vesi jne.) ovat mittaamattoman arvokkaita ja välttämättömiä ihmiselle. Taloudellisesti tiukkoinakin aikoina on huolehdittava monimuotoisen luonnon säilymisestä jälkipolville. Suojelluilla alueilla on myös arvoa virkistys-, metsästys- ja luonnontuotteiden keräilyalueina.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 35.10.63 lisätään 10 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin. 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

60. Siirto valtion asuntorahastoon 

Valtion asuntorahaston (VAR) varoja on käytettävä vuokra-asumisen ja asukkaiden hyödyksi lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntorakentamista ja korjausrakentamista, parantamalla asuinmukavuutta ja viihtyvyyttä ja vähentämällä asumisen sosiaalisia ongelmia. VAR on budjetin ulkopuolinen rahasto, jonka kautta kanavoitiin viime kaudella SDP:n asuntoministerien toimesta merkittäviä varoja ko. kohteisiin ja saatiin tuloksia aikaan. SDP ehdottaa seuraavassa muutoksia asuntorahaston myöntövaltuuksiin momentin 35.20.60 perusteluosaan.  

1.8.2016 voimaan tullut laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta tulee lisäämään asuntorahaston menoja. Tuki on ollut sen anteliaisuuden vuoksi suosittu rakentajien keskuudessa. SDP ei hyväksy sellaisen asuntotuotannon tukemista, joka ei tosiasiallisesti tuota kohtuuhintaista vuokra-asumista ja edistää vuokra-asunnoilla keinottelua. Valtion asuntotuotannon tuet tulee ohjata kohtuuhintaista tuotantoa pitkäjänteisesti rakennuttaville yleishyödyllisille tahoille. Vuodelle 2018 valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetty 1 410 miljoonan euron korkotukivaltuus tulee ohjata kokonaisuudessaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisiin lainoihin (nk. pitkä korkotuki). Valtuuden arvioidaan mahdollistavan noin 9 000 uuden asunnon rakentamisen.  

Nk. pitkän korkotuen ehtoja tulee parantaa kattavasti. Ehtojen uudistaminen on aloitettu ministeriössä, mutta esitystä ei ole annettu eduskunnalle. Tätä työtä tulee kiirehtiä. Hallituksen tulee välittömästi perustaa työryhmä pohtimaan, miten pitkään tai pysyvästi vuokrauskäytössä oleva tuotanto saadaan rakennuttajia kiinnostavaksi. Välittömänä toimenpiteenä lasketaan myös korkotukilainojen omavastuukorko 1 prosenttiin, jotta se olisi kilpailukykyinen markkinakorkojen kanssa.  

Korjausrakentamista on jatkettava ja energiainvestointeihin on panostettava 

Merkittävä määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja kiinteistöjä on tullut korjausikään. SDP:n vaihtoehdossa korjausrakentamiseen panostetaan lisäämällä asuntojen korjaus- ja energia-avustuksiin 30 miljoonaa euroa valtion asuntorahaston sisältä kohdentaen avustuksia pieni- ja keskituloisille ihmisille sekä erityisesti kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen.  

Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia asumismukavuutta unohtamatta. Tällaisia ovat muun muassa energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys (mm. jälkiasennushissit) ja parvekkeiden lasitus. Myös ikääntyneen väestön tarpeet asumisessa lisäävät korjausrakentamisen, mm. esteettömyyden, vaatimuksia. Korjausrakentamisen yhteydessä asuntojen energiatehokkuutta voidaan parantaa tuntuvasti ja näin vähennetään energiankulutusta ja Suomen hiilidioksidipäästöjä. Pientalojen energiaremontteja täytyy tukea osana energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. 

Lähiöt ja asuinalueiden kehittämisohjelma 

Asuinalueiden kehittämisohjelmaa eli ns. lähiöohjelmaa jatketaan. Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Näiden ihmisten asumista tulee kehittää jatkossakin ohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena viime kaudella oli ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, edistää asuinalueiden palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa, vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta ja luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä.  

Käynnistysavustukset MAL-aiesopimusalueilla 

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. On keskeistä, että kaikilla maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus-alueilla otetaan käyttöön valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa käynnistysavustukset. Käynnistysavustukset ovat suora kannustin kunnille ja niiden alueilla toimiville vuokrataloyhtiöille vauhdittaa asuntotuotantoa. Samalla käynnistysavustukset alentavat valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon vuokria.  

Käynnistysavustusten määrä lisätään porrastaen 25 miljoonaan euroon siten, että suurin käynnistysavustus myönnettäisiin Helsingin seudulle ja sen suuruus olisi 10 000 euroa asuntoa kohden. Muille MAL-kaupunkiseuduille myönnettävä käynnistysavustus olisi suuruudeltaan 5 000 euroa asuntoa kohden. Käynnistysavustuksilla voidaan alentaa rakennettavan vuokratalokohteen vuokratasoa jopa 1,5 euroa neliöltä kuukaudessa.  

ARA-asuntojen uusi turha byrokratia on purettava 

Tulorajojen asettaminen ARA-asuntoihin vuoden 2017 alusta oli tarpeeton ja haitallinen muutos, joka ei merkittävästi lisää edullisten vuokra-asuntojen saatavuutta. SDP:n mallissa rajoitus puretaan. Vuokralaisvalinta toimi jo ennen muutosta niin, että asunnot kohdistuivat lähinnä pieni- ja keskituloisille ihmisille. Tulorajojen asettaminen lisää byrokratiaa ja asuinalueiden segregaatiota ja lisää tuloloukkuja.  

Asunnottomuus poistetaan ja asumisneuvontaan panostetaan 

Asunnottomuus on kitkettävä Suomesta kokonaan. Jokaisella on oikeus asuntoon. Asunnottomuutta ehkäistään parhaiten ennakoivalla sosiaalityöllä, asumisneuvonnalla sekä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävällä määrällä. 

Asumisneuvontaan panostetaan lisää 1 miljoona euroa. Asumisneuvonnalla vähennetään vuokra-asuntoyhtiöissä asumisen ongelmista aiheutuvia kuluja ja parannetaan asumisviihtyvyyttä. Neuvonta on ollut tuloksellista. Asumisneuvontatoiminnan laajenemisen ja sosiaalitoimen tehtäviksi siirtymisen kautta vaikutusaluetta on pyritty laajentamaan muun muassa syrjäytymisen ehkäisemiseen. Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa asumisen ongelmista aiheutuvien kulujen pienenemiseen, turhien häätöjen määrän vähentämiseen, asumisviihtyvyyden paranemiseen, asukasyhteisön sisäisten konfliktien ratkaisemiseen, kulttuurisen kanssakäymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentin 35.20.60 päätösosaa muutetaan seuraavasti:  
vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa,  
korkotukilainojen omavastuukorko lasketaan 1 prosenttiin,  
vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia sekä energia-avustuksia enintään 50 000 000 euroa,  
asuinalueiden kehittämisohjelmaa jatketaan,  
vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa, 
asumisneuvontaan osoitetaan 1 000 000 euroa vuonna 2018 ja, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 105 

Eduskunta edellyttää nopeita ja tehokkaita toimia, jotta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kannustimet, erityisesti pitkän korkotuen ehdot, uudistetaan ja vaikuttavuutta seurataan, sillä kohdennetut rakentamisen tarjontatuet ovat tehokas keino lisätä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää ja sitä kautta hillitä asumistukimenojen nousua.  

Vastalauseen lausumaehdotus 106 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen ARA-asuntojen tulorajojen poistamisesta. 

TULOARVIOT 

Osasto 11 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 

Hallitus on veropoliittisissa ratkaisuissaan unohtanut hyvän verojärjestelmän keskeisimmät periaatteet: oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden. Oikeudenmukaisuus varmistetaan parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Lisäksi veropäätöksissä tulee välttää turhaa poukkoilua ja kohdistaa verotus mieluiten maksukykyisimpiin siten, että verotus aiheuttaa mahdollisimman vähän haitallista käyttäytymistä. 

Hallitus on jättänyt tietoisesti tulojen lisäämisen pois julkisen talouden tasapainotuksen keinovalikoimasta, mitä esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto on perustellusti kritisoinut. Hallituksen veropäätökset ovat kiistatta lisänneet tuloeroja. Ne ovat olleet myös taloudellisesti tehottomia. Esimerkiksi yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen kaltaisilla uudistuksilla hallitus on puhkonut veropohjaa verotuksen asiantuntijoiden näkemysten vastaisesti. Kalliilla veronalennuksilla on suosittu hallituspuolueiden läheisiä eturyhmiä, mutta talouden toiminnan kannalta uudistukset ovat olleet haitallisia. 

Verotuksen päätavoite on fiskaalinen: rahoittaa julkisia palveluja. Vaihtoehdossamme kerätään lisää verotuloja erityisesti veropohjia tiivistämällä ja aliverotetun finanssisektorin oikeudenmukaisella verotuksella. Harmaan talouden ja veronkierron torjunnan vaikutukset huomioiden verotulot lisääntyisivät noin 1,1 miljardilla eurolla.  

Esitämme, että pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettäisiin nykyisestä. Lapsiperheet huomioitaisiin säilyttämällä pieni- ja keskituloisten lapsivähennys. Veronkorotukset tehtaisiin oikeudenmukaisesti haittaamatta taloutta. Monet SDP:n veroratkaisut, kuten harmaan talouden ja kansainvälisen veronkierron torjunta, tervehdyttäisivät markkinoiden toimintaa ja siten loisivat edellytyksiä myös talouskasvulle. 

Varmistaisimme oikeudenmukaisemman ja talouden toiminnan kannalta tehokkaamman verotuksen siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja sosiaalietuuksien verotuksesta omistamisen verotukseen. Lisäksi veropohjan tiivistäminen tulee olla keskeinen osa veropolitiikkaa. Verotusta tulee käyttää myös julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan kehittämisen rahoittamiseen, sillä ne hyödyttävät eniten vähävaraisimpia. 

Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verotukseen monin tavoin. SDP kiristäisi perintöjen verotusta 59 miljoonalla eurolla painottamalla veronkorotukset suurimpiin perintöihin. Verokannat palautettaisiin vuoden 2016 tasolle ja lisäksi yli miljoonan euron lahjojen ja perintöjen verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä. SDP nostaisi pääomatuloverokantoja nykyisistä 30 ja 34 prosentista 32 ja 35 prosenttiin. Tämä toisi 154 miljoonan euron lisäverotuoton.  

Rahoitusala muodostaa aukon arvonlisäveron veropohjassa. Paikkaisimme aukon ottamalla käyttöön Norjan mallin mukaisen rahoitusalan arvonlisään kohdistuvan veron, jolla kerättäisiin 230 miljoonaa euroa. Lisäksi otettaisiin käyttöön voimalaitosvero, jolla kerättäisiin 85 miljoonaa euroa. Se koskisi päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä muita energiatukiin perustuvia ylisuuria voittoja. Makeisveron tilalle tulee valmistella uusi terveysperusteinen vero, jolla kerättäisiin 102 miljoonaa euroa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti tällaista veroa viime vuonna yksimielisessä mietinnössään. Lisäksi peruisimme ylisuuren autoveron alennuksen, mistä kertyisi 40 miljoonan euron lisätuotto vuonna 2018. 

Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 107 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen rahoitusverosta, joka valmistellaan muiden Pohjoismaiden mallin mukaan. 

Harmaaseen talouteen ja aggressiiviseen verosuunnitteluun on puututtava tehokkaasti 

Sosialidemokraattien aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina. On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas takavarikointi lisäävät ohjelman tehoa.  

Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi veronumerokäytännön laajentamisella sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden parantamisella voitaisiin toteuttaa konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa. Lisäksi lainsäädäntömuutoksilla voidaan edelleen lisätä yrityksien vastuuta harmaan talouden torjunnassa. SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitetään 13 konkreettista toimenpidettä harmaaseen talouteen puuttumiseksi. Niiden ohella harmaan talouden torjunnan resursseja tulee lisätä 20 miljoonalla eurolla. 

Monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun, kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän verokeidasvilpin sekä muun harmaan talouden torjunta ovat tärkeitä tavoitteita. SDP julkaisi syyskuussa 2017 kattavan 23-kohtaisen toimenpideohjelman kansainvälisen veronkierron suitsimiseksi. Ohjelmassa esitetyt lakimuutokset toteutettaisiin muun muassa toimeenpanemalla keskeisimmät veronkiertodirektiivin säännökset kunnianhimoisesti.  

Ohjelmassa keskeinen rooli on lainsäädännön täsmentämisellä, jolla parannettaisiin verotuksen ennustettavuutta ja vähennettäisiin yritysten sekä viranomaisten hallinnollista taakkaa. Veronkiertodirektiivi on toimeenpantava viimeistään ensi vuonna, mutta hallitus ei ole vielä tehnyt yhtään direktiiviä koskevaa lakiesitystä.  

Harmaan talouden ja kansainvälisen verosuunnittelun vastaisten toimien vaikutuksia on vaikea ennakoida tarkasti. Aihetta koskevien tutkimusten perusteella arvioimme, että valtion verotulot kasvaisivat lyhyellä aikavälillä noin 300 miljoonalla eurolla, jos esittämämme toimenpiteet toteutettaisiin. 

Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 108 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa harmaan talouden torjuntaansa ja antaa esitykset, joilla torjutaan harmaata taloutta ja näin myös lisätään verotuloja. 

Yritystoimintaa, työllisyyttä ja vientiä edistävät veromuutokset 

Tutkimustulokset osoittavat, että verotuksen rooli yritystoiminnan kehittämisessä ja investointipäätöksissä on suhteellisen pieni. Tukisimme yritystoimintaa ja työllisyyttä ensisijaisesti hyvien julkisten palvelujen avulla. Veropolitiikassa pitäisimme verotuksen yksinkertaisena. Tämä toteutettaisiin ennen kaikkea laajoilla veropohjilla ja kohtuullisilla verokannoilla. 

SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyy kuitenkin eräitä aloitteleville yrityksille suunnattuja sekä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nostaisimme arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan 30 000 euroon vuodessa, mikä pienentäisi valtion verotuloja 97 miljoonalla eurolla. Muutoksella kevennettäisiin aloittelevien ja pienten yritysten hallinnollista taakkaa, mikä samalla vähentäisi myös julkishallinnon kustannuksia. 

Tukisimme kasvuyrittäjiä ja työllistymistä niin kutsutulla palkkausvähennyksellä, johon varattaisiin 20 miljoonaa euroa. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voisi vähentää seuraavan vuoden tuloksesta. Vähennys toteutettaisiin alueellisena kokeiluna, jota voitaisiin laajentaa tulosten myötä koko maahan.  

Esitämme myös energiaveron palautukseen väliaikaista 20 miljoonan euron lisäystä EU-lainsäädännön sallimalle enimmäistasolle, millä estettäisiin suomalaisen työn siirtymistä halvemman tuotannon maihin. Lisäksi SDP puolittaisi väylämaksut niiden vuoden 2018 budjetin mukaisesta tasosta. 

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

01. Ansio- ja pääomatuloverot 

Esitämme tuloveroasteikkoihin ja tuloverolakiin oikeudenmukaisia muutoksia, jotka tukevat työllisyyttä ja kasvua. Oikeudenmukaisuus varmistetaan parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu, kun pidetään verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. 

Keventäisimme pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta. Palkansaajien verotus kevenisi SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mallissa noin 100 eurolla vuodessa noin 5 000 euroa ja vähemmän ansaitsevilla. Eläkeläisillä verotus laskisi 100 euroa vuodessa noin 3 600 euroa alittavilla kuukausituloilla. Etuuksien saajilla verotus laskisi noin 50 eurolla vuodessa, jos kuukausitulot olisivat alle 1 800 euroa. Lapsiperheet huomioitaisiin säilyttämällä pieni- ja keskituloisten lapsivähennys. Toisaalta yli 90 000 euron ansiotulojen verotusta kiristettäisiin kahdella prosentilla. 

Mahdollistaisimme kotitalousvähennyksen pienituloisille suomalaisille poistamalla 100 euron omavastuun kokonaan. Reilumpi kotitalousvähennys on budjettineutraali, kun vähennetään enimmäisvähennystä vastaavasti ja pienennetään korvaussuhdetta. Samalla kotitalousvähennys tulee ulottaa nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaille. 

Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verotukseen monin tavoin. SDP nostaisi pääomatuloverokantoja nykyisistä 30 ja 34 prosentista 32 ja 35 prosenttiin. Tämä toisi 154 miljoonan euron lisäverotuoton.  

Tiivistäisimme veropohjaa luopumalla hallituksen tänä vuonna käyttöön ottamista yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä. Niiden vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun ovat olemattomat, joten ne tulisi poistaa perusteettomina huojennuksina. Lisäksi rajattaisiin veropohjaa kaventavien, muun muassa verosuunnitteluun liittyvien luovutustappioiden ja muiden tappioiden vähennysoikeutta. Näillä uudistuksilla kertyisi noin 160 miljoonan euron lisäverotulot, joista valtion osuus olisi 106 miljoonaa. 

Parantaisimme verotuksen tasapuolisuutta ja taloudellista tehokkuutta uudistamalla listaamattomien yhtiöiden verotusta valtiovarainministeriön ylijohtaja Terhi Järvikareen vetämän asiantuntijaryhmän helmikuussa esittämän mallin pohjalta. Tämä lisäisi verotuottoja 265 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus olisi 112 miljoonaa euroa. Poikkeuksena työryhmän mallista emme kuitenkaan soveltaisi osinkoverohuojennusta suuriin yli 150 000 euron osinkoihin. Tämä on perusteltua, sillä huojennuksen saisi, jos osingot alittavat 4 prosentin tuoton suhteessa yritysvarallisuuteen. Nykyisillä selvästi alle 4 prosentin verokannoilla huojennus olisi edelleen antelias, eikä sen laajentaminen suuriin sijoitustuottoihin ole siksi perusteltua. Suurten tuottojen raskaampi verotus huomioi myös paremmin verovelvollisten maksukyvyn. 

Osinkoverotuksen tiivistämisen ohella pääomatuloverotuksen veropohjaa tiivistettäisiin useilla tavoilla. Verottaisimme sijoitusvakuutuksiin ja vakuutuskuoriin kertyneitä tuottoja ottamalla käyttöön vakuutusten arvoon perustuvan maltillisen veron, joka pohjautuu Ruotsissa käytössä olevaan veromalliin. Verotuotot kasvaisivat näin noin 115 miljoonalla eurolla. Verottaisimme myös sijoitusten todellista tuottoa, kun niitä nostetaan tai sijoituksia luovutetaan, jotta suuria tuottoja ei verotettaisi kevyemmin kuin pieniä. Samalla varmistaisimme, että mahdolliset vakuutusten sijoitustappiot voidaan vähentää vastaavista tuotoista.  

Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 109 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen tuloveroasteikon muuttamisesta siten, että 90 000 euroa ylittävien tulojen osalta ansiotuloveroprosentti nousee kahdella prosenttiyksiköllä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 110 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen lapsivähennyksestä, jolla jatketaan tällä hetkellä voimassa olevan tuloverolain 126 a §:n voimassaoloa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 111 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työtulo- ja eläketulovähennyksen korotuksesta ja oikeudenmukaisemmasta kohdennuksesta niin, että pieni- ja keskituloiset hyötyisivät enemmän. 

Vastalauseen lausumaehdotus 112 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 3 300 euroon. 

Vastalauseen lausumaehdotus 113 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen alemman pääomaverokannan nostosta 32 prosenttiin ja ylemmän pääomaverokannan nostosta 35 prosenttiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 114 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen tuottoasterajaa lasketaan 4 prosenttiin ja veronalaisen osingon osuus nostetaan 40 prosenttiin valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän esittämällä tavalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 115 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä sijoitusvakuutusten sekä vakuutuskuorien verotusta koskevan lakiesityksen, jolla saatetaan niiden verokohtelu tasapuolisemmaksi suhteessa suoriin sijoituksiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 116 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jolla puututaan tiukemmin monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veron kiertämiseen muun muassa rajaamalla korkovähennysoikeutta yhteisöjen tuloverolain piiriin kuuluvien tulojen osalta vastaavasti kuin korkovähennysoikeutta on rajattu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ssä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 117 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jonka mukaan yhteisö katsotaan tuloverolain 9 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kotimaiseksi, jos (1) yhteisö on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan; (2) yhteisön kotipaikaksi on rekisteröity Suomi; tai (3) sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 118 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen tuloveron piiriin kuuluvien yhteisöjen korkovähennyksen rajauksesta, joka vastaa nykyisin elinkeinoverotuksessa säädettyä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 119 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen yrittäjävähennystä koskevan tuloverolain 30 a §:n kumoamisesta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 120 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen metsälahjavähennystä koskevien tuloverolain 55 a ja 55 b §:n kumoamisesta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 121 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen alarajan poistamisesta, sen enimmäismäärän laskemisesta 100 eurolla, tuloverolain 127 b §:ssä tarkoitettujen enimmäisvähennysten laskemisesta vuoden 2016 tasolle sekä kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla yhtiöissä toteutettaviin remontteihin.  

02. Yhteisövero  

Yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkausvähennys  

Esitimme jo vuoden 2016 vaihtoehtobudjetin yrittäjäpaketissa yksinyrittäjän palkkausvähennystä. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voi vähentää seuraavan vuoden tuloksesta 20 000 euroa. Työllistämisvähennys toteutetaan alueellisena kokeiluna, joka laajennetaan myönteisten tulosten myötä koko maahan. Tukeen varataan 20 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 122 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen vähennyksestä siten, että työnantaja voi vähentää tilikauden verotettavasta tuloksesta ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkasumman, kuitenkin enintään 20 000 euroa. 

04. Perintö- ja lahjavero 

SDP kiristäisi perintöjen verotusta 59 miljoonalla eurolla painottamalla veronkorotukset suurimpiin perintöihin. Verokannat palautettaisiin vuoden 2016 tasolle ja lisäksi yli miljoonan euron lahjojen ja perintöjen verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 123 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen yli 1 000 000 euron perintöjen ja lahjojen verotuksen kiristämisestä 2 prosenttiyksiköllä sekä I että II veroluokassa sekä perintö- ja lahjaverokantojen palauttamisesta muutoin vuoden 2016 tasolle. 

04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 

01. Arvonlisävero  

Esitämme uudistusta, jossa arvonlisävelvollisuuden alaraja nostetaan nykyisestä 10 000 euron vuosittaisesta liikevaihdosta 30 000 euroon. Yrittäjyyteen kannustava ja pientä yritystoimintaa olennaisesti helpottava uudistus on luontevaa jatkoa sille, että valtiovarainministerinä Antti Rinne nosti vuonna 2015 arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 8 500 eurosta nykyiseen summaan. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen edellyttää EU:ssa poikkeuslupaa, mutta sen saaminen on todennäköistä, sillä monissa EU-maissa alaraja on korkeampi kuin 30 000 euroa. 

VATT:n tutkimuksen mukaan nykyinen alaraja estää pienten yritysten kasvua. Se arvioi myös arvonlisäverojen raportoinnin aiheuttamiksi hallinnollisiksi kuluiksi 1 600 euroa, joka on pieneen liikevaihtoon nähden kohtuuton. Järjestelmää monimutkaistava huojennusjärjestelmä ei ole käytössä muissa EU-maissa, joten siitä voidaan luopua. Esitys vähentää verotuloja 97 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 124 

Eduskunta edellyttää, että hallitus hakee neuvoston direktiivin (2006/112/EY) 395 artiklan mukaista poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 10 000 euron liikevaihdosta 30 000 euron liikevaihtoon.  

08. Valmisteverot 

07. Energiaverot 

Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn energiaveron palautusjärjestelmää tulee tehostaa. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen määrä tulee nostaa 90 prosenttiin valmisteverojen määrästä jalostusarvon 0,5 prosenttia ylittävältä osalta. Kustannusvaikutus on arviolta 20 miljoonaa euroa. Samalla palautusjärjestelmää tulee kehittää niin, että se kannustaa nykyistä tehokkaammin parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään päästöjä. Järjestelmän kehittämisestä tulee neuvotella keskeisten kilpailijamaiden kanssa, joissa on käytössä saman tyyppisiä tukimuotoja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 125 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työllisyyden ja viennin tukemiseksi energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen nostamisesta suurimmalle mahdolliselle tasolle EU:n minimirajojen puitteissa. 

10. Muut verot 

03. Autovero  

Hallitus esittää ohjelmansa mukaisesti autoveron laskemista niin, että verotuottovaikutus vuoden 2019 tasolla on noin 200 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti hallitus esittää joukkoliikenteen ostoliikenteen leikkaamista, jonka seurauksena maakunnille tärkeitä junayhteyksiä lakkaa. Tässä taloustilanteessa näin suuret autoveron kevennykset eivät ole perusteltuja, ja esitämme, että osa autoveron kevennyksestä ohjataan VR:n ostopalveluliikenteen turvaamiseen sekä joidenkin muiden hallituksen epäoikeudenmukaisten leikkausten purkamiseen. Vuonna 2018 autoveron tuotto voisi olla 40 miljoonaa euroa hallituksen esittämää suurempi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 126 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen autoveron kevennyksen osittaisesta perumisesta ja kohdistamisesta julkisen liikenteen palveluiden turvaamiseen. 

19. Muut veronluonteiset tulot 

06. Väylämaksut 

Väylämaksu on puolitettu vuosina 2015—2018 osana rikkikompensaatiota ja työmarkkinaratkaisua siten, että väylämaksua alennettiin lastialuksia ja parhaita jääluokkia painottaen. Vientiteollisuuden logistiikkakustannusten alentamiseksi ja Suomen satamien kilpailukyvyn parantamiseksi väylämaksuja on perusteltua alentaa edelleen. Väylämaksut tulee edelleen puolittaa painottaen parhaita jääluokkia, joilta maksu poistuu kokonaan. Maksun tuotto alenee 22,4 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 127 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen väylämaksujen alentamisesta viennin kilpailukyvyn edistämiseksi painottaen parhaita kahta jääluokkaa, joilta maksu tulee poistaa kokonaan. 

09. Muut verotulot 

Terveysperusteinen vero 

Kansanterveyttä edistetään haittaveroilla. Sipilän hallitus on korottanut innokkaasti tupakkaveroa, mutta makeisveron se lakkautti, vaikka sillä oli yli vuosi aikaa valmistella EU-sääntöihin sopivampi terveysperusteinen vero. Makeisveron tilalle tarvitaan laajempi terveysperusteinen vero, joka korjaa edellisen veron epäreiluja vaikutuksia mm. luontaisen sokerin jalostamiselle. Poistettu makeisvero tulee korvata terveysperusteisella verolla, kuten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellyttänyt yksimielisessä mietinnössään. Lasten ja nuorten liikalihavuuden ja elämäntapasairauksien torjunta on tärkeää kansanterveydelle, mutta haittojen ehkäisy myös kansantaloudelle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 128 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen kannan mukaisesti säädösvalmistelun elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittämiseksi.  

Voimalaitosvero 

On perusteltua ottaa käyttöön voimalaitosvero, joka koskee päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä ylisubventoitua tuulivoimaa. Vero toteutetaan valtiollisena kiinteistöverona ja sen tuotoksi arvioidaan varovasti 95 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 129 

Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa valtiollisena kiinteistöverona toteutettavan voimalaitosveron valmistelun, joka koskee päästökaupasta ansiottomasti hyötyneitä sekä ylisubventoituja voimaloita. 

Osasto 12 

SEKALAISET TULOT 

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 

44. Kalastonhoitomaksut 

Hallitus nostaa kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Uudistus ei takaa maksukertymän kasvamista toivotulla tavalla. Hinnan nosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella.  

Esitämme momentin 30.40.51 kohdalla, että kalastonhoitomaksun korotuksesta luovutaan (lausumaehdotus 71). Tämä merkitsee hoitomaksun kertymän säilymistä kuluvan vuoden tasolla. 

Osasto 13 

KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET 

03. Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 

01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot  

Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, Sitralle, on kertynyt yli 800 miljoonan euron omaisuus, jonka tuloksesta se ei jaa tuloja valtiolle. 

Valtion yhtiöomistuksia tulee hoitaa huolellisesti ja niiden arvo säilyttäen. Valtio voi luopua yksittäisistä yhtiöomistuksista tai vähentää omistustaan, jos omistamiseen ei ole enää valtion omistajuusstrategiaan perustuvaa syytä. Tuottavia omistuksia ei kuitenkaan nykyisessä tilanteessa ole syytä myydä budjettivarojen tarpeen kattamiseksi, vaan myynneistä saadut varat on sijoitettava uudelleen tuottavasti ja elinkeinopolitiikkaa tukevalla tavalla. Omistusjärjestelyissä lähtökohtana ei ole yksinomaan yhtiön tai osakkeiden myyntihinta, vaan huomiota kiinnitetään erityisesti kansantalouden kilpailukyvyn ja talouden kilpailullisuuden parantamiseen, kotimaisen teollisuuden ja talouselämän toimialakohtaisten toimintaedellytysten turvaamiseen, osaamisen säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä työllisyyden turvaamiseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 130 

Eduskunta edellyttää, että valtion erityisen tuottavaa omaisuutta ei tulisi myydä.  

04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta 

01. Osuus Suomen Pankin voitosta  

Suomen Pankista annetun lain mukaan tuotosta tuloutetaan normaalisti 50 % ja 50 % jätetään Suomen Pankin taseeseen. Lain mukaan voidaan kuitenkin päättää toisin, jos se on pankin taloudellisen aseman tai vararahaston suuruuden vuoksi perusteltua. Suurempi tuloutus on perusteltu, sillä Suomen Pankin vakavaraisuus on hyvä. Lisävarauksia ei siksi enää tarvita. Valtio voi tulouttaa 60 miljoonaa euroa enemmän Suomen Pankin tuloksesta. 

Osasto 15 

LAINAT 

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 

01. Nettolainanotto ja velanhallinta 

Sosialidemokraattien esittämien tulo- ja menoehdotusten yhteisvaikutuksena valtion nettolainanotto vähenee 170 miljoonaa euroa. 

Ehdotus
Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin, 
että edellä ehdotetut 130 lausumaa hyväksytään ja 
että yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamusehdotus hyväksytään. 
Helsingissä 11.12.2017
Krista 
Kiuru 
sd 
 
Eero 
Heinäluoma 
sd 
 
Maria 
Tolppanen 
sd 
 
Pia 
Viitanen 
sd 
 
Timo 
Harakka 
sd 
 
Riitta 
Myller 
sd 
 
Harry 
Wallin 
sd 
 

VASTALAUSE 2 vihr

Yleisperustelut

Vihreiden tulevaisuusbudjetti on oikeudenmukainen vaihtoehto Suomen tulevaisuudelle. Vihreät tahtoo rakentaa rohkeaa, uudistuvaa ja eteenpäin katsovaa Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus onnelliseen elämään. Inhimillinen, uudistava ja tulevaisuuteen katsova vaihtoehto on mahdollista tehdä ottamatta enempää velkaa kuin hallitus. Vihreiden budjetissa velkaa otetaan vajaat 3 mrd. euroa, mikä on suunnilleen saman verran kuin mitä hallituksen budjettiesityksessä (2,96 miljardia).  

Kavennetaan tuloeroja  

Tuloerojen kasvu ja yhteiskunnan eriarvoistuminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Yhteiskunta, jossa tuloerot pysyvät kohtuullisina ja kaikki saavat samat mahdollisuudet hyvään elämään, on kaikille parempi. 

Hallitus pitää tuloerojen kasvua valitettavana, mutta jatkaa talouspolitiikkaa, jossa suurimmat leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan ja koulutuksen tasa-arvoon. Mahdollisuuksien tasa-arvo heikkenee ja eriarvoistuminen voimistuu. Samaan aikaan talouden liikkumavaraa käytetään hyvätuloisille suunnattuihin veronkevennyksiin.  

Haluamme pysäyttää eriarvoistumisen ja kaventaa tuloeroja. Esitämme, että pienimpiin tuloihin kohdistuvaa verotusta kevennetään korottamalla kunnallisveron perusvähennystä. Perusvähennyksen korottaminen koituu kaikkein pienipalkkaisimpien eduksi. Se hyödyttää myös työttömiä ja eläkeläisiä, jotka eivät hyödy ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä.  

Ansiotulojen verotus on Suomessa kohtuullisen progressiivista. Tuloerojen kannalta ongelmallisinta on se, että listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan erittäin kevyesti. Näiden osinkojen verotusta on kiristettävä tuloerojen kaventamiseksi. Tämä on perusteltua myös siksi, että nykyiset huojennukset ohjaavat osingonjakoa ja investointeja puhtaan taloudellisestakin näkökulmasta väärään suuntaan.  

Vähennetään köyhyyttä  

Hallitus on sopeuttanut taloutta leikkaamalla kaikista pienituloisimmilta. Kelan maksamat etuudet, kuten peruspäiväraha, takuueläke ja vammaisetuudet, on jäädytetty niin, että ne eivät nouse kustannusten noustessa. Viime vuonna etuuksiin tehtiin myös suoria leikkauksia. Myöskään opintoraha ei enää seuraa indeksiä, ja hallitus on leikannut siitä kovalla kädellä. Opiskelijat ovat tämän hallituskauden suurimpia häviäjiä. Ensi vuonna leikataan myös asumisen tuista.  

Köyhimmiltä leikkaaminen on arvovalinta, jota ei olisi ollut pakko tehdä. Sosiaaliturvan leikkauksilla on kipeät seuraukset: Köyhien köyhyys on syventynyt ja koko yhteiskunnan eriarvoisuus voimistunut.  

Esitämme etuuksien palauttamista takaisin indeksiin ja jo tehtyjen leikkausten korvaamista. Tehdään opintotukeen selvä tasokorotus ja perutaan asumistukeen tehtävät leikkaukset. Korotuksen jälkeen sitoisimme opintorahan indeksiin vuodesta 2019 alkaen. Näin parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella ja vältetään asumistuen saajien ajautuminen pahimmaksi kannustinloukuksi tiedetyn toimeentulotuen piiriin.  

Hallituksen käynnistämä perustulokokeilu on tervetullut, mutta rajautuu vain työmarkkinatuen saajiin, ja kokeilun piirissä on ainoastaan 2 000 suomalaista. Perustulossa on kyse paljon laajemmasta muutoksesta. Siksi otantaa on laajennettava määrällisesti ja laadullisesti niin, että se kattaa useampia ihmisryhmiä.  

Vahvistetaan tasa-arvoa  

Vihreiden tulevaisuusbudjetti edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tuloeroja kaventavalla veropolitiikalla tasoitamme myös sukupuolten välisiä tuloeroja. Vihreiden tulevaisuusbudjetissa esitetyt muutokset tuloveroihin ja sosiaaliturvaan kasvattavat naisten käytettävissä olevia tuloja +0,43 % ja leikkaavat miesten käytettävissä olevia tuloja -0,17 %.  

Uudistamme perhevapaat niin, että äitien asema työelämässä paranee ja isien asema kotona vahvistuu. Isien vapaita tulee pidentää ja tehdä vapaiden käyttö kaikille joustavammaksi. Panostukset päivähoitoon lisäävät sen houkuttelevuutta, ja naisten siirtyminen työelämään helpottuu. Puutumme myös naisiin kohdistuvaan väkivaltaan lisäämällä turvakotipaikkoja ja tekemällä turvakotiverkostosta kattavamman.  

Hallitus romuttaa koulutuksen perustaa 

Suomen tulevaisuuden menestys nojaa laadukkaaseen koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Koulutuksen tasa-arvo ja korkea taso eivät ole itsestäänselvyys, vaan niistä on pidettävä huolta jatkuvasti ja kaikilla tasoilla. Suomessa osaamiseen on ymmärretty panostaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Globaalissa taloudessa osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti.  

Hallitus on tehnyt koulutukseen historiallisen suuret leikkaukset. Se on leikannut varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, ammatillisesta opetuksesta, ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Suomalaisen koulutuksen perustaa on rapautettu vakavalla tavalla, eivätkä hallituksen viimeiset täsmäpanostukset riitä korjaamaan tehtyjä virheitä. Ne eivät paikkaa mittavia leikkauksia, jotka ovat edelleen voimassa.  

Tehdyt leikkaukset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon ja heikentävät sekä opetuksen että tutkimuksen laatua. Pidemmällä aikavälillä koulutusleikkaukset vievät pohjaa osaamiseen nojaavasta talouden kasvusta.  

Vihreät panostaa koulutukseen puoli miljardia 

Panostamme vuoden 2018 budjetissa koulutukseen yhteensä noin puoli miljardia euroa. Pienemmät lisäpanostukset eivät riitä korjaamaan suomalaisen osaamispohjan vaarantamista. Rahoitamme koulutusinvestoinnit leikkaamalla joko suoraan ympäristölle haitallisia tai talouden uudistumisen kannalta tehottomia yritystukia. 

Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten oppimismahdollisuuksia ja ehkäistä syrjäytymistä. Hallituksen lakkauttama kaikkien lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon tulee palauttaa, ryhmäkokoja pienentää ja päivähoidon laatua parantaa.  

Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää on lisättävä, jotta lasten eriarvoistumiseen ja oppimistulosten heikentymiseen voidaan puuttua.  

Haluamme tarjota kaikille lapsille laadukasta perusopetusta. Resursseja tulee ohjata erityisesti alueille ja kouluihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä ja koulutusta on jatkuvasti kehitettävä, jotta peruskoulu pystyy vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin.  

Vain laadukas ja aidosti nuorten saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus antaa todelliset valmiudet työelämään tai jatko-opintoihin. Tarvitsemme enemmän aloituspaikkoja, enemmän lähiopetusta ja enemmän opettajia.  

Suomen menestys nojaa korkeaan osaamiseen. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus suorittaa opintonsa hyvin, koska vain pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa huippuluokan tutkimuksen ja suomalaisen sivistyksen. Korkeakoulut tarvitsevat rahoitukseen tasokorotuksen, jossa on huomioitu myös hallituksen aiemmin tekemät indeksileikkaukset. 

Tekesin tuella on tutkitusti merkittävä rooli innovaatioiden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja kansainvälistymisessä. Yksi Suomen vahvuuksista on ollut innovoinnin runsaus, ja siitä tulee pitää huolta jatkossakin. Siksi suuntaamme Tekesille 40 miljoonaa euroa. 

Vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja ehkäistään syrjäytymistä 

Nuorten syrjäytyminen, opintojen keskeyttämiset ja koulutuksen periytyvyyden voimistuminen vaativat uusia toimia koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseksi.  

Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tehokkain keino vähentää nuorten syrjäytymistä erityisesti silloin, kun pystytään antamaan erityistä tukea sitä tarvitseville. Ns. positiivinen diskriminaatio, jossa osoitetaan ylimääräisiä resursseja niitä eniten tarvitseviin päiväkoteihin tai kouluihin, tulisi ottaa pysyväksi osaksi valtakunnallisia rahoitusjärjestelmiä. Askeleet kohti maksutonta varhaiskasvatusta ovat askeleita kohti tasa-arvoista koulutusta. 

Peruskoulun päättävät ovat riskiryhmä, joka tarvitsee nykyistä enemmän tukea siirtyäkseen sujuvasti toiselle asteelle. Heille tulisi säätää oikeus tukiopinto-ohjaukseen, jossa saa yksilöllistä opinto-ohjausta tämän siirtymävaiheen yli. Pelkkä aloituspaikka toisen asteen opintoihin ei vielä riitä, sillä opinnoista tippuu matkan varrella moni tukea vaille jäänyt nuori. 

Toisella asteella joka kolmannella opintonsa keskeyttäneistä oppilaista taustalla on taloudellisia syitä. Pelkällä peruskoululla ei pärjää nykyisillä työmarkkinoilla, ja kouluttamattomuus kasvattaa syrjäytymisriskiä. Seuraavaksi tavoitteeksi on otettava aidosti maksuton toinen aste, ja ensimmäiset askeleet siihen tarvitaan välittömästi. 

Enemmän energiaa auringosta, tuulesta ja pelloilta  

Ilmastonmuutos etenee rajummin kuin uskoimme. Lämpöasteet kasvavat nopeammin, merenpinta nousee korkeammalle ja tuulet puhaltavat voimakkaammin. Ilmastokriisiin vastaaminen edellyttää nopeampia ja laajempia toimia kuin mihin hallitus on pystynyt. Ilmastopolitiikalla voidaan luoda mahdollisuuksia ja markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Metsään mennään pahasti silloin, kun biotaloushuumassa pienennetään metsien hiilinielua ja vaarannetaan luonnon monimuotoisuus.  

Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan sokea piste on bioenergian lisääminen tavalla, joka puolittaa metsissämme olevan hiilinielun. Se tekee tyhjäksi kaikilla muilla sektoreilla tehtävät päästövähennykset. Tällä menolla Suomi ei vähennä päästöjään lainkaan vuoteen 2030 mennessä.  

Hakkuita ei voida nykyisestä kestävästi kasvattaa, jolloin on panostettava enemmän aurinkoon, tuuleen, älykkääseen sähköverkkoon ja energiatehokkuuteen. Ensi vuoden budjetin kannalta tärkeimmät toimet ovat energian pientuotannon vauhdittaminen, uusiutuvan energian kannustinjärjestelmän luominen tarjouskilpailutusmallilla ja fossiilisten polttoaineiden tukien alasajon käynnistäminen. Kaikki nämä toimet tukevat elinkeinojen uudistamista ja kestävää talouskehitystä, joka parantaa mahdollisuuksiamme tulevaisuudessa.  

Haluamme, että uusiutuvien energialähteiden teknologianeutraali tarjouskilpailu käynnistyy vuonna 2018 — ja että se tehdään suunnitelmia suuremmin. Uusiutuvan energian hyvää kehitystä ei saa päästää katkeamaan, Suomeen syntynyttä osaamista hupenemaan ja vientimahdollisuuksia vaarantumaan. Nopealla toiminnalla markkinoille saadaan varmuus siitä, että Suomi aikoo nojata uusiutuviin energialähteisiin bioenergiaa monipuolisemmin.  

Haluamme edistää energian pientuotantoa kodeissa ja maatiloilla enemmän kuin mitä hallitus tekee. Otetaan kattopinta-ala paremmin käyttöön tukemalla asunto-osakeyhtiöiden investointeja aurinkopaneeleihin. Laaditaan strategia maatalouden biokaasun edistämiseksi. Kannustetaan kuntia vaihtamaan öljykattilat esimerkiksi maalämpöön. 

Käynnistetään fossiilisten polttoaineiden tukien alasajo. Esimerkiksi turvetta verotetaan edelleen kevyesti, vaikka se on ilmastovaikutuksiltaan pahempi kuin kivihiili. Diesel ja työkoneiden kevyt polttoöljy saavat edelleen huomattavat verotuet.  

Vauhtia liikenteen murrokseen  

Hallitus on tehnyt joitakin hyviä ehdotuksia liikenteen ohjaamiseksi kestävälle uralle. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet täyttyisivät. Joukkoliikennettä tuetaan liian vähän ja yksityisautoilua liikaa. Nestemäisiä biopolttoaineita korostetaan liikaa ja sähköautoja taas liian vähän. Nyt on otettava loikka kestävän liikkumisen aikaan.  

Biopolttoaineet pitää säästää ensisijaisesti raskaaseen liikenteeseen sekä lento- ja laivaliikenteeseen. Henkilöliikenteen sähköistymistä pitää vauhdittaa paljon suunniteltua nopeammin. Sähköautot tulee vapauttaa viiden vuoden määräajaksi auto- ja ajoneuvoverosta, jotta autokanta uusiutuisi nopeammin. Samaan aikaan laajennetaan latausverkkoa, jotta ihmiset rohkaistuvat hankkimaan sähköautoja. 

Haluamme päivittää työmatkaliikenteen tuet liikenteen päästövähennystavoitteiden mukaisiksi. Nykyisellään ne kannustavat yksityisauton käyttöön silloinkin, kun vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja olisi tarjolla. Kilometrikorvaukset on mitoitettava uudelleen niin, että ne korvaavat kaikki auton käytöstä syntyvät kustannukset, mutta omistamista vain osittain. Työmatkavähennyksiin tarvitaan myös rakenteellista uudistusta, jotta ne kohtelisivat eri liikennemuotoja tasapuolisemmin. 

Haluamme siirtää liikennettä teiltä raiteille. Se edellyttää parannuksia rataverkkoon ja panostuksia junaliikenteeseen. Hallituksen tekemät leikkaukset junaliikenteeseen pakottavat matkustajia siirtymään junista autoihin ja heikentävät samalla liikkumisen tasa-arvoa. Rataverkon parantamisessa suunnitelmia on nopeutettava erityisesti pääradalla Helsingin ja Tampereen välillä. 

Hallitus osoittaa lisärahaa suurille kaupunkiseuduille kestävien liikkumismuotojen kehittämiseen. Vastaavaa kehittämisrahaa tarvitsevat myös keskisuuret kaupungit, joiden väestömäärä ja yhdyskuntarakenne eivät mahdollista raskaita joukkoliikenneratkaisuja, mutta joissa on mahdollista kehittää liikennettä hyödyntämällä digitalisaatiota, kehittämällä palveluita ja edistämällä kevyttä liikennettä. 

Karsitaan ympäristölle haitallisia ja tehottomia yritystukia  

Vihreiden valinta on panostaa koulutukseen ja osaamiseen ja karsia sen sijaan ympäristölle haitallisia tukia sekä tehottomia yritystukia. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin uudistavat talouttamme tehokkaammin. 

Yritystukia maksetaan noin 4 miljardin euron edestä. Vain 11 prosenttia tuista on taloutta uudistavia, ja useiden tukien tehottomuudesta on selkeää näyttöä. Osa tuista kohdistuu suoraan fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Tukia karsimalla edistetään elinkeinojen uudistumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Siksi esitämme pienennettäviksi tai lakkautettaviksi useita ympäristölle haitallisia tukia ja tehottomia yritystukia.  

Suojellaan arvokasta luontoamme 

Suomi on sitoutunut pysäyttämään metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä, mutta monimuotoisuus hupenee uhkaavasti. Hallituksen suuret hakkuutavoitteet ovat sovittamattomassa ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Nyt tarvitaan merkittäviä panostuksia luonnonsuojeluun.  

Metsähallitus on ollut viime aikoina kohujen keskellä hakatessan metsiä retkeilyalueilla ja vanhojen metsien säästökohteissa. Liikelaitoksen tulostavoitetta ollaan nostamassa ensi vuonna edelleen. Pienentäisimme Metsähallituksen tulostavoitetta kestämättömien hakkuiden vähentämiseksi. 

Panostamme luonnonsuojelualueiden hankintaan ja metsäluonnon hoitoon. Nopeutamme METSO-ohjelman toimeenpanoa. Kohdennamme lisärahaa myös uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseen. Samalla parannetaan myös luontomatkailun edellytyksiä.  

Ympäristöjärjestöt tekevät tärkeää ympäristövalistus- ja kasvatustyötä. Lisäksi niiden rooli päätösten seurannassa ja laillisuusvalvonnassa on kasvanut, joten ne tarvitsevat lisää resursseja toimintansa vahvistamiseen. 

Kannetaan vastuuta 

Maailmalla on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Yli 20 miljoonaa ihmistä elää pakolaisina kotimaansa rajojen ulkopuolella. Haluamme edistää rauhaa ja auttaa lähtömaissa, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää kotejaan. Haluamme, että Suomi kantaa globaalia vastuuta ja kasvattaa pakolaiskiintiön ensi vuonna 2 500 henkilöön. 

Pakeneville ihmisille taas tarvitaan turvallisia reittejä suojaan. Hallitus on viime vuosina kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa radikaalisti, ja kokeneiden turvapaikkajuristien mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut. Vaarana on, että prosessi ei tunnista haavoittuvassa asemassa olevia. 

Suomen turvapaikkaprosessi on laitettava kuntoon ja kotoutumiseen panostettava. Vihreille tämän ketjun jokainen lenkki on tärkeä. Turvapaikkapolitiikka ja -menettely tarvitsevat kokonaisarvion ja Maahanmuuttovirasto riittävät resurssit, jotta turvapaikkaprosessin laatu ja ihmisoikeuksien toteutuminen pystytään varmistamaan.  

Maahanmuuttajien kotouttamisesta huolehtivat käytännön tasolla kunnat, mutta niiden kotouttamiseen saamat kuntakorvaukset eivät ole ajan tasalla. Haluamme siksi korottaa korvauksia. On koko yhteiskunnan etu, että kotoutumiseen panostetaan ja maahanmuuttajat saadaan mukaan työelämään. 

Kehitysyhteistyö on inhimillisin tapa vähentää köyhyyttä ja näköalattomuutta. Suomen maksaman rahoituksen taso on laskenut alle 0,4 prosenttiin BKTL:sta. Mittavat leikkaukset estävät ihmisten auttamisen heidän kotimaissaan. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja on kasvatettava pikaisesti. Tässä ajassa enemmän tukea tarvitsevat myös Ihmisoikeusliiton toiminta ja rauhantyö. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin tuloerojen kaventamiseksi ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.  
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimiin köyhyyden vähentämiseksi ja peruuttaa KEL-indekseihin tehdyt jäädytykset ja leikkaukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa perustulokokeilua laajentamalla kokeiluun otettavien ihmisten joukkoa ja pidentämällä kokeilun kestoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimeen parantaakseen esitystensä vaikutusarvioiden kattavuutta erityisesti perhe-, lapsi- ja sukupuolivaikutusten osalta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kiireellisesti perhevapaajärjestelmän siten, että perheiden valinnanvapaus lisääntyy ja isälle kiintiöityä osuutta pidennetään. 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää huolellisesti asumisen tukijärjestelmiin liittyvät muutos- ja kehitystarpeet ja pidättäytyy toistaiseksi tekemästä yksittäisiä muutoksia asumistukeen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa voimakkaammin julkisiin investointeihin, kuten homekoulujen korjaamiseen ja ratayhteyksien parantamiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa harmaan talouden torjuntaan käytettäviä resursseja ja ottaa aktiivisemman roolin kansainvälisen verovälttelyn kitkemiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin koulutus- ja tutkimusjärjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon kohentamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimeen maksuttoman varhaiskasvatuksen toimeenpanemiseksi alkaen 5-vuotiaiden ikäluokasta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää peruskoulun päättäville tehostetun nivelvaiheen tuen järjestämisen ja rahoittamisen tukiopinto-ohjausmallilla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti edistämään koulutuksellista tasa-arvoa siten, että toisen asteen opiskelu tehdään opiskelijalle maksuttomaksi myös oppimateriaalien ja -välineiden osalta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin peruuttaakseen indeksijäädytykset, jotka koskevat eri koulutustasojen valtionosuusindeksejä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarttuu määrätietoisesti toimeen lisätäkseen Suomen ilmastopoliittisten toimien kunnianhimon tasoa niin, että Suomi omalta osaltaan täyttää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.  

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa bioenergian lisäämissuunnitelmissaan huomioon tieteellisen tiedon koskien hakkuiden vaikutusta hiilinielujen kokoon ja pidättäytyy tavoittelemasta hakkuiden lisäämistä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 16 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy määrätietoisesti toimiin ilmastolle ja ympäristölle haitallisten fossiilisen energian tukien karsimiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 17 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin uusiutuvan energian pientuotannon vauhdittamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 18 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehostettuihin toimiin sähköautoilun edistämiseksi ja sen vaatiman infrastruktuurin vahvistamiseksi. 
Vastalauseen lausumaehdotus 19
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi muun muassa lisäämällä luonnonsuojelualueiden ostoon tarkoitettuja määrärahoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 20 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii aikataulutetun suunnitelman siitä, kuinka kehitysyhteistyön määrärahojen 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta saavutetaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 21 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 22 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen ryhtymällä parantamaan turvapaikkaprosessin laatua. 

Vastalauseen epäluottamusehdotus  

Hallituksen koulutusleikkaukset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon ja heikentävät opetuksen ja tutkimuksen laatua. Talouden kasvun synnyttämää liikkumavaraa käytetään hyvätuloisille suunnattuihin veronkevennyksiin samaan aikaan, kun sosiaaliturvaa edelleen leikataan. Tämä kasvattaa tuloeroja ja yhteiskunnan eriarvoisuutta. Hallituksen kyvyttömyys uudistaa taloutta ja karsia ympäristölle haitallisia tukia heikentää mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta sekä hyötyä energiamurroksen synnyttämistä kasvun mahdollisuuksista. Myös kehitysyhteistyö ja luonnonsuojelu tarvitsevat parempaa resursointia, jotta pystymme rakentamaan parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmallekin. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.  

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 24 

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

Hallituksen budjettiesityksessä pidetään voimassa mittavat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuvat leikkaukset ja toimeenpannaan hallituksen vuonna 2016 kehysriihessä päättämät 25 miljoonan euron lisäleikkaukset. Näillä päätöksillä kehitysyhteistyön rahoitustaso putoaa kauas YK:n suosittamasta 0,7 %:n tasosta. Budjettikirjan arvio on, että ensi vuonna kehitysyhteistyön osuus BKT:sta on 0,38 prosenttia. Vuonna 2014 Suomi saavutti jo 0,6 prosentin tason mm. päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön ohjaamalla. 

Kehitysyhteistyön tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. On tärkeää varmistaa, että Suomi uskottavasti tavoittelee hallitusohjelmaan kirjattua kansainvälistä 0,7 prosentin tavoitetta ja että kehitysyhteistyöllä autetaan edelleen kaikkein köyhimpiä ihmisiä, ja 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuus ohjataan kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti köyhimmille LDC-maille. 

Monet keskeiset kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöt ovat joutuneet leikkaamaan toimintojaan, kun niiden rahoitukseen on kohdistunut jopa 40 prosentin leikkaukset. Tämä on vastoin itsenäisten ohjelmatukijärjestöjen toimintaa koskevien evaluaatioiden tuloksia, joissa todetaan kansalaisjärjestöjen työ kustannustehokkaaksi ja monipuolisia tuloksia myös vaikeissa olosuhteissa toimittaessa saavuttavaksi. Hallituksen esityksessä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ollaan kanavoimassa 65 miljoonaa euroa eli noin 7 prosenttia kaikesta Suomen kehitysyhteistyöstä.  

Kehitysyhteistyön finanssisijoitusten momentille myönnetään 130 000 000 euroa, joka on noin 15 prosenttia Suomen kaikesta kehitysyhteistyön rahoituksesta. Hallitus ohjaa näin ollen merkittävän summan kehyksen ulkopuolisena määrärahana kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin. Finanssisijoituksilla voi olla paikkansa osana kehitysyhteistyötä, mutta niiltä tulee vaatia samaa tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä ja ihmisoikeuksien edistämistä kuin mitä edellytetään muultakin kehitysyhteistyöltä.  

Vuoden 2015 aikana myös Suomi koki mittaluokaltaan ennennäkemättömän pakolaiskriisin. Siihen vastatessaan Suomi on korostanut konflikteihin ja kriiseihin vastaamista jo niiden alkulähteillä ja ongelmien juurisyihin puuttumista. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tehokkaita keinoja kriisien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisemisessa. Myös Suomen rauhanvälityksen tuki kanavoidaan kehitysyhteistyömäärärahojen kautta. 

Leikkauksilla on väistämättä vaikutuksia miljoonien ihmisten elämään kehitysmaissa ja myös Suomen imagoon ja vaikutusvaltaan kansainvälisessä yhteistyössä sekä asemaamme pohjoismaisena toimijana. Nykyisen kehitysrahoituksen tasolla Suomen tuki monelle YK-järjestölle jää vaatimattomaksi, ja se vaikuttaa myös suomalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa YK-järjestöjen toimintaan. Suomi on vuosia ollut yksi YK:n ympäristöohjelma UNEPin suurimpia rahoittajia, ja meillä on ollut järjestössä kokoamme suurempi painoarvo. UNEPin rahoituksen hiipuminen on esimerkki huonosti valitusta säästökohteesta kansainvälisissä järjestöissä. Ympäristö- ja ilmastokysymysten tulisi säilyä suomalaisena prioriteettina. Leikkaukset ovat kohdistuneet rajuina myös YK:n kehitysjärjestöön UNDP:hen, jolla on tärkeä rooli mm. YK:n maaohjelmien koordinaatiossa. 

YK:n hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimus edellyttävät kehittyneiltä mailta lisää rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Edellisen hallituksen aikana luotiin yksi innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä, päästöhuutokauppatulojen käyttäminen kokonaisuudessaan kehitysrahoitukseen, ennen kaikkea kansainvälisiin ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Tämä suomalainen innovaatio on saanut laajaa kiitosta maailmalla. Budjettiesityksessä jätetään käyttämättä mahdollisuus päästöhuutokauppatulojen edes osittaisesta kanavoimisesta kehitysyhteistyöhön. 

Mittavat leikkaukset vähiten kehittyneissä maissa asuvien ihmisten tukeen sotivat vahvasti myös sitä periaatetta vastaan, että ihmisiä autettaisiin heidän kotimaissaan tai lähialueillaan. Kehitysyhteistyöllä on luotu elämisen mahdollisuuksia, näköaloja ja toivoa sinne, missä olosuhteet ajavat ihmisiä sotien, nälänhädän tai ympäristömuutosten ajamana pakolaisuuteen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että  

momentille 24.30.66 lisätään 125 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.  

Ulkoasiainvaliokunta pitää budjettilausunnossaan perusteltuna, että vuoden 2018 budjetissa korotetaan myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoja. Järjestöjen tuki on käytännössä jälleen pienenemässä, kun kehitysjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatukseen tarkoitettua tukea (nk. VGK-tuki) ollaan siirtämässä OPH:n hallinnoitavaksi ja opetuksenjärjestäjien (kuntien ja yksityisten oppilaitosten) haettavaksi. VGK-tuella kansalaisjärjestöt ovat toteuttaneet monipuolista toimintaa globaalin vastuun edistämiseksi. Tästä työstä kouluyhteistyö on ollut vain osa. Tuella on myös kampanjoitu, tehty laadukasta mediaviestintää ja perehdytetty yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan. Järjestöjen globaalikasvatus- ja kehitysviestintätyöhön ei ole olemassa muuta tukimuotoa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 23 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta. Viestintä- ja globaalikasvatuksen tuella mahdollistetaan jatkossakin järjestöjen omaehtoinen ja moninainen työ kehityskysymysten parissa ja se säilyy kokonaisuudessaan kansalaisjärjestöjen haettavissa.  

Pääluokka 25 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 

EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja. 

Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 25.10.03 lisätään 2 000 000 euroa tuomioistuimille harmaan talouden torjuntaan.  

30. Syyttäjät 

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 

EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja. 

Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 25.30.01 lisätään 2 000 000 euroa syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan.  

Pääluokka 26 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 

EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja. 

Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 26.10.01 lisätään 2 000 000 euroa poliisille harmaan talouden torjuntaan.  

40. Maahanmuutto 

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Laadukas ja ihmisoikeusperustainen turvapaikkaprosessi on oikeusvaltiossa välttämättömyys. Maahanmuuttoviraston toiminnassa tulee turvata se, että jokaisen turvapaikkaa hakevan ihmisen turvapaikkahakemus käsitellään parasta ja luotettavinta mahdollista tietoa käyttäen sekä yksilön oikeusturvaa kunnioittaen. Jokaisen hakijan turvapaikkahakemus on käsiteltävä yksilöllisesti. 

Turvapaikkaprosessin tulee olla läpinäkyvä ja johdonmukainen, ja hakijalle tulee antaa asianmukaista tietoa prosessin etenemisestä. Tähän on varattava riittävät resurssit. Turvapaikkatutkintajärjestelmää on kehitettävä tunnistamaan kidutuksen uhri paremmin, samoin alaikäisten hakijoiden osalta lapsen edun toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esimerkiksi säilöön ottamista tulee välttää. 

Jokaiselle turvapaikanhakijalle on taattava mahdollisuus saada riittävää oikeusapua ja käyttää ammattitaitoista avustajaa sekä tulkkia koko prosessin ajan, erityisesti turvapaikkapuhuttelun aikana. Kielitaidon puutteet, epäluulo viranomaisia kohtaan ja monenlaiset haastavat elämäntilanteet ja traumaattiset kokemukset lisäävät oikeusavun merkitystä olennaisten tietojen antamisen ja toisaalta prosessin ohjaavuuden suhteen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 26.40.01 lisätään 5 000 000 euroa turvapaikkaprosessin laadun parantamiseen. 

Pääluokka 28 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Verotus ja tulli 

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 

EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja. 

Harmaan talouden torjuntaan on panostettu viime vuosikymmeninä. Jos suunta halutaan pitää, resurssien taso on turvattava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 28.10.01 lisätään 2 000 000 euroa verottajalle harmaan talouden torjuntaan.  

90. Kuntien tukeminen 

Kunnissa on valtavasti kouluja, päiväkoteja ja hoitolaitoksia, joissa on home- ja kosteusvaurioita. Selvitysten mukaan sisäilmaongelmia on selvästi yli puolessa kouluista ja päiväkodeista, ja merkittävä kosteusvaurio on 12—18 %:ssa koulujen ja päiväkotien ja 20—26 %:ssa hoitolaitosten kerrosalasta. Home- ja kosteusvaurioisissa tiloissa oleilee jopa 300 000 henkeä, joista suuri osa on lapsia ja nuoria. Osa heistä on joutunut oleilemaan homerakennuksissa vuosikausia ja sairastunut loppuiäkseen. Tilanne on kohtuuton. 

Sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa jo 25 vuotta. Sen sijaan, että asia olisi korjattu, korjausvelan määrä on tuona aikana kaksinkertaistunut. Koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten korjausvelan määrä on jo noin 4,65 miljardia euroa. Nyt on oikea aika kuitata tämä korjausvelka, kun korot ovat alhaalla ja työpaikkoja tarvitaan erityisen kipeästi. 

Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että valtio tukee oppilaitosten ja päiväkotien sekä sosiaali- ja terveysalan toimintayksikköjen korjausrakentamishankkeita kolmen vuoden aikana 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Avustusta myönnettäisiin kunnille niiden hakemuksesta ensisijaisesti hankkeisiin, joilla varmistetaan terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt. Hankekohtainen avustus olisi 15—25 % hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen ehtona kuntien tulisi sitoutua ylläpitämään ja korjaamaan omistamiaan kiinteistöjä pitkäjänteisellä, kestävällä ja ennakoivalla tavalla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 24 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin vauhdittaakseen kuntien korjausrakentamishankkeita.  

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 

Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia ja kouluvalmiuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hallituksen tulisi turvata riittävät resurssit lasten varhaiskasvatuksen laadun, henkilöstön työhyvinvoinnin ja pienten ryhmäkokojen takaamiseksi. 

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa Euroopan alimpia. Aliedustettuina ovat erityisesti matalasti koulutettujen vanhempien ja maahanmuuttajaperheiden lapset. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi olla riippuvainen hänen vanhempiensa työmarkkina-asemasta. Kyse on ensisijaisesti lapsen oikeudesta, ei vanhemman. Erityisesti tämän vuoksi tulisi positiiviseen diskriminaatioon keskittyä valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen piirissä. 

Tutkimusten mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta ja ennaltaehkäisee olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Se on yksi tärkeimmistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista, ja sen rajaaminen voi kasvattaa lastensuojelun kustannuksia.  

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi olla riippuvainen hänen vanhempiensa työmarkkina-asemasta. Kyse on ensisijaisesti lapsen oikeudesta, ei vanhemman. Samalla subjektiivinen päivähoito-oikeus kuitenkin tukee perheitä, työnantajia ja laajemmin koko yhteiskuntaa.  

Varhaiskasvatuslaissa on määritelty varhaiskasvatukselle hyvät, haastavat ja pedagogista ammattitaitoa vaativat tavoitteet. Niiden toteutuminen edellyttää sopivan kokoisia lapsiryhmiä ja pedagogisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden riittävää mitoitusta jokaisessa lapsiryhmässä. Päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen ja ammattikasvattajien määrän vähentäminen heikentävät varhaiskasvatuksen laatua.  

Hoitajamitoituksen heikennys myös lisää entisestään fyysisesti ja henkisesti kuormittavan, pienipalkkaisen ja naisvaltaisen alan kuormittavuutta ja heikentää alan työllisyyttä. Hallitus ei ole asianmukaisesti arvioinut esityksensä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon tai lapsen edun näkökulmasta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 25 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kokopäiväisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 26 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin palauttaakseen varhaiskasvatuksen hoitajamitoituksen ennalleen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kannustaa/ohjaa kuntia kohdentamaan varhaiskasvatuksen resursseja voimakkaammin päiväkoteihin ja alueille, joissa tuen tarve on suurin. 

91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 

41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 

Koulutukseen tehtävät leikkaukset tulisi korvata leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia. Yksinomaan energiaverotuloihin kohdistuu 11 verotukea, joiden kokonaismäärä ylittää kaksi miljardia euroa.  

Energiaveromomentille kohdistuvista verotuista toiseksi merkittävin on työkoneissa käytetyn polttoaineen normia alempi verotus. Verotuki syntyy siitä, että tietyille työkoneille on annettu oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään mm. dieselmoottorilla varustetuissa liikkuvissa työkoneissa ja maa- ja metsätalouskoneissa.  

Vuonna 2018 tämän verotuen suuruudeksi arvioidaan 454 miljoonaa euroa. Esitämme, että verotuesta leikataan vajaa neljännes. Teknisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että siirretään verotuetun kevyen polttoöljyn käyttäjät dieselin käytön piiriin, mutta palautetaan heille osa veroista verotuksen yhteydessä. Vastaava palautusjärjestelmä on luotu esimerkiksi maatiloille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 28 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kevyen polttoöljyn verotuen leikkaamiseksi.  

Energiaintensiivinen yritysten veronpalautus kohdistuu tällä hetkellä suuryrityksille ja pääasiallisesti saastuttavan talouden ylläpitämiseen. Paljon energiaa käyttävien yritysten verohuojennukset ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä verotuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuuttaan. 

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on tuoreessa vuonna 2016 valmistuneessa tutkimuksessaan todennut, että energiaveron palautuksista on tullut mittava verotuki paljon energiaa käyttäville suuryrityksille. Valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta, sillä mikään ei osoita tuen parantaneen näiden yritysten kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyky ei ole kiinni energiaverosta. 

Energiaverotukien taloutta tukevien vaikutusten puuttumista selittää se, että teollisuus maksaa muutenkin sähköstä Suomessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa ja että yritysten energiaverot ennen palautuksia olivat keskimäärin vain 1—2 prosenttia liikevaihdosta vuosina 2011—2014. Energiaveronpalautusten laskutapa suosii suuria yrityksiä, ja yli 95 prosenttia palautuksista päätyykin kansainvälisille suuryrityksille. 

Saman momentin 28.91.41 "maatalouden tukea" ei esitetä vähennettäväksi. Kyseistä tukea on kuitenkin syytä lähivuosina uudistaa niin, että se kannustaisi maataloutta siirtymään kestävän uusiutuvan energian käyttöön. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 29 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin tehottomien ja ympäristölle haitallisten verotukien, kuten energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, poistamiseksi.  

Pääluokka 29  

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Hallitus leikkaa yleissivistävästä koulutuksesta. Eniten nämä leikkaukset tuntuvat niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tarjoamalla kaikille lapsille hyvän peruskoulukokemuksen me ennaltaehkäisemme syrjäytymistä kustannustehokkaasti. Positiivinen diskriminaatio eli ylimääräisten resurssien osoittaminen alueille ja kouluihin, jotka niitä eniten tarvitsevat, on todettu erittäin tehokkaaksi tavaksi pidentää lasten myöhempää koulutaivalta. Meidän tulisi siis entistä enemmän kohdentaa koulutusrahoitusta niille, jotka hyötyvät siitä eniten.  

Perusopetuksen valmistava opetus edistää kotoutumista ja parantaa erilaisista taustoista tulevien oppilaiden peruskoulutaipaleen alkua. Valmistavaan opetukseen satsaaminen helpottaa kaikkien peruskoulussa opiskelevien ja opettavien arkea. Samalla saadaan aikaan säästöjä pitkällä aikavälillä.  

Ryhmäkokoja pienentävillä määrärahoilla opetuksen järjestäjä on voinut palkata resurssiopettajia jakotuntien lisäämiseen sekä samanaikaisopetukseen. Niillä on siis palkattu oikeita opettajia heikommin pärjäävien oppilaiden tueksi, edistetty oppimista ja parannettu opetuksen laatua. On kaikkien lasten etu, kun ryhmäkoot ovat riittävän pieniä, koska se mahdollistaan yksilöllisen kohtaamisen. 

Yleissivistävän koulutuksen laaturahat on käytetty esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin pedagogiseen kehittämiseen, kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin sekä kodin ja koulun yhteistyön tiivistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Lisäksi rahoja on käytetty opetuksen järjestäjien kouluttamiseen digitaalisten työkalujen käyttämiseen opetuksessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.10.30 lisätään 70 000 000 euroa yleissivistävään koulutukseen. 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Kilpailukykysopimus leikkaa vapaalta sivistystyöltä enemmän kuin oli aikaisemmin tiedossa. Kiky-sopimuksessa sovittiin, että työaikojen pidennyksistä ja lomarahojen leikkauksista syntyvät säästöt käytetään työnantajamaksujen alentamiseen. Sopimuksessa kuitenkin sovittiin, että vain julkinen sektori joutuu kompensoimaan työnantajamaksujen alennuksesta johtuvaa hyötyä lisäleikkauksilla. Kiky-sopimuksen aiheuttamat leikkaukset tulivat yllätyksenä vapaan sivistystyön toimijoille, sillä sopimuksesta aiheutuvien leikkausten piti kohdistua vain julkiseen sektoriin eivätkä vapaan sivistystyön toimijat ole julkisia vaan yksityisiä toimijoita.  

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja urheiluopistot, ja niissä opiskelee vuosittain noin miljoona ihmistä. Kiky-sopimuksesta syntyvät leikkaukset vaikuttavat merkittävästi vapaan sivistystyön toimintaan, sillä oppilaitokset saattavat joutua karsimaan kurssitarjontaa tai nostamaan kurssimaksuja. Kurssimaksujen korottaminen vaikuttaa suoraan ihmisten mahdollisuuksiin osallistua opetukseen ja kursseille. Pahimmassa tapauksessa leikkaukset saattavat johtaa irtisanomisiin.  

Vapaan sivistystyön merkitys on todella suuri, sillä se tarjoaa kaikille ihmisille mahdollisuuden opiskella ja kouluttautua. Vapaa sivistystyö takaa myös mahdollisuuden läpi elämän jatkuvaan opiskeluun. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.10.31 lisätään 1 000 000 euroa vapaan sivistystyön oppilaitosten avustuksiin.  

20. Ammatillinen koulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 

Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista nuorten tulevaisuudesta. Laadukas ammatillinen koulutus antaa valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja ammattiin.  

Jo tehdyt leikkaukset ammatilliseen koulutukseen näkyvät muun muassa opettajien ja lähiopetuksen vähenemisenä sekä koulutustarjonnan supistumisena. Lisäksi koulutuksen alueelliseen saatavuuteen tulee merkittäviä heikennyksiä. Ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi hallituskauden aikana toteutetut leikkaukset ammatilliseen koulutukseen on peruttava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.20.30 lisätään 80 000 000 euroa ammatilliseen koulutukseen. 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

Suomalainen koulutus varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on haasteiden edessä: valtion ja kuntien säästökuurit ovat kiristäneet resurssit äärimmilleen ja laatu kärsii. Luokkakoot suurenevat, ja sivistysajattelu on antamassa sijaa kapealle taloudelliselle ajatusmaailmalle. Korkeakouluilta on jo leikattu viime hallituskausilla, ja hallinnollista säästämistä ei ole enää tehtävissä. Yliopistoindeksin jäädyttäminen lisää säästöjen kerrannaisvaikutusta. 

Koulutuksen tasa-arvo on vaarassa koulujen välisten erojen kasvaessa ja koulutuksen periytyvyyden lisääntyessä. Myös sivistys, kasvatus ja opettaminen on nähtävä arvona. Opiskelijat tarvitsevat kouluihin ja yliopistoihin kannustavia ja eteenpäin ohjaavia opettajia ja henkilökunta työlleen vakaan rahoituksen ja tuen. 

Leikkaukset yliopistojen perusrahoitukseen ovat suoraan pois tutkimuksesta, opetuksesta ja tukipalveluista ja sitä kautta heikentävät ratkaisevasti yliopisto-opiskelijoiden mahdollisuutta suoriutua opinnoistaan hyvin. Säästöjen vaikutus näkyy jo yliopistojen toiminnassa ja henkilökunnan jokapäiväisessä työssä. Tilannetta pahentaa se, että perusrahoituksen lisäksi yliopistojen rahoituksen turvaavat indeksit on jäädytetty ja apteekkikompensaatio poistettu, minkä päälle yliopistoihin kohdistuu kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet leikkaukset. 

Yliopistot tarvitset rahoituksen tasokorotuksen, jossa on huomioitu kaikki tehdyt indeksileikkaukset ja muut edellä mainitut yliopistoihin kohdistuneet kiristykset. Pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus mahdollistaa yliopistoissa tehtävän huippuluokan tutkimuksen ja suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kehittymisen. Jotta Suomi pärjäisi vastaisuudessakin globaaleilla markkinoilla, meidän on panostettava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen. Suomi tarvitsee sekä huipputason perustutkimusta että innovaatioita ja taloutta palvelevaa tutkimusta. Hallitus on vaarantamassa tätä tavoitetta leikkaamalla yliopistoilta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.40.50 lisätään 150 000 000 euroa yliopistojen toimintaan. 

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

Suomalainen koulutus varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on haasteiden edessä: valtion ja kuntien säästökuurit ovat kiristäneet resurssit äärimmilleen ja laatu kärsii. Luokkakoot suurenevat ja sivistysajattelu on antamassa sijaa kapealle taloudelliselle ajatusmaailmalle. Korkeakouluilta on jo leikattu viime hallituskausilla, ja hallinnollista säästämistä ei ole enää tehtävissä. Ammattikorkeakouluindeksin jäädyttäminen lisää säästöjen kerrannaisvaikutusta. 

Koulutuksen tasa-arvo on vaarassa koulujen välisten erojen kasvaessa ja koulutuksen periytyvyyden lisääntyessä. Myös sivistys, kasvatus ja opettaminen on nähtävä arvona. Opiskelijat tarvitsevat kouluihin kannustavia ja eteenpäin ohjaavia opettajia ja henkilökunta työlleen vakaan rahoituksen ja tuen. 

Pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus mahdollistaa ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja suomalaisen osaamisen kehittymisen. Jotta Suomi pärjäisi vastaisuudessakin globaaleilla markkinoilla, meidän on panostettava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen. 

Hallitus on vaarantamassa tätä tavoitetta leikkaamalla ammattikorkeakouluilta. Tilannetta pahentaa se, että perusrahoituksen lisäksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen turvaavat indeksit on jäädytetty ja niihin kohdistuu kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet leikkaukset. 

Ammattikorkeakoulut tarvitset rahoituksen tasokorotuksen, jossa on huomioitu kaikki tehdyt indeksileikkaukset ja muut edellä mainitut ammattikorkeakouluihin kohdistuneet kiristykset. 

Ammattikorkeakoulut toimivat erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työ- elämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Ne ovat merkittävä työelämän asiantuntijoiden kouluttaja sekä alueensa työelämän kehittäjä. Ne tuottavat teknologisten innovaatioiden lisäksi sosiaalisia ja järjestelmäinnovaatioita. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.40.55 lisätään 60 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen toiminnan perusrahoitukseen. 

70. Opintotuki 

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 

Hallitus petti koulutuslupauksensa ja leikkasi opintotukea merkittävästi. Hallitus on leikannut yhteiskunnan pienituloisimmalta ryhmältä. Hallituksen tekemä opintotukiuudistus on heikentänyt koulutuksellista tasa-arvoa ja pidentänyt opintoaikoja. 

Hallitus on muuttanut opintotukijärjestelmää lainapainotteisemmaksi. Lainapainotteinen opintotuki ei sovi nykyaikaan, jossa työelämä on epävakaata ja pirstaleista eikä taetta opiskelun jälkeisestä pysyvästä työstä ole.  

Korkeakouluopiskelijoiden merkittävin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo. Opiskelijoiden mahdollisuus keskittyä opintoihinsa on heikentynyt, kun lisätienestejä on ollut pakko hakea entistä enemmän töissä käynnistä. Opintotuista päätettäessä tulee myös muistaa toista astetta käyvät, niin ala- ja täysi-ikäiset itsenäisesti asuvat kuin vanhempiensa luonakin asuvat opiskelijat. 

Vihreät esittää 100 miljoonan euron korotusta valtion opintotukimäärärahaan. Jos korotus annettaisiin kaikille toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoille tasaisella euromääräisellä korotuksella, se tarkoittaisi noin 50 euron korotusta opintorahaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 30 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee opintorahaan tasokorotuksen ja sitoo opintorahan takaisin indeksiin vuodesta 2019 alkaen.  

80. Taide ja kulttuuri 

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 

Kirjasto on paikka, johon kaikki ovat tervetulleita. Se on yhteinen tila, jossa kaikki yhteiskunnan jäsenet kohtaavat riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjastoilla on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä elinikäisen oppimisen ja sivistyksen ylläpitäjänä sekä kotimaisista kielistä vastuuta kantavana tahona. 

Kirjasto on keskeinen hyvinvointipalvelu. Kirjastojen tehtävä on taata kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa kulttuuria, vahvistaa omaa sivistystään ja kehittää omaa osaamistaan. 

Kirjaston kaltaisten peruspalvelujen käyttäjinä kansalaisten tulisi kuitenkin olla yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä he asuvat. Pienissä kunnissa kirjasto saattaa olla ainoa kulttuuria tarjoava laitos, joka toimii sekä kulttuuritilaisuuksien järjestäjänä että kotiseutuhengen ylläpitäjänä. 

Kirjastoverkkoon on jo nyt syntynyt katvealueita, joissa toimintamenot pidetään keinotekoisesti alhaalla heikentämällä palveluita. Hallituksen esittämät leikkaukset ovat kohtalokkaat katvealueiden kirjastoille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.80.30 lisätään 200 000 euroa kirjastojen toimintaan. 

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Kilpailukykysopimus leikkaa teattereilta, orkestereilta ja museoilta 583 000 euroa. Kiky-sopimuksessa sovittiin, että työaikojen pidennyksistä ja lomarahojen leikkauksista syntyvät säästöt käytetään työnantajamaksujen alentamiseen. Sopimuksessa kuitenkin sovittiin, että vain julkinen sektori joutuu kompensoimaan työnantajamaksujen alennuksesta johtuvaa hyötyä lisäleikkauksilla. Kiky-sopimuksen aiheuttamat leikkaukset tulivat yllätyksenä teattereille, orkestereille ja museoille, sillä sopimuksesta aiheutuvien leikkausten piti kohdistua vain julkiseen sektoriin eivätkä nämä toimijat ole julkisia vaan yksityisiä toimijoita. Kiky-sopimuksen tarkoituksena ja tavoitteena oli leikata henkilökustannuksista, minkä seurauksena valtionvarainministeriö katsoo, että jaettavia määrärahoja voidaan leikata. 

Tutkimusten mukaan kulttuuripalvelut ovat rahallisesti kannattavia yhteiskunnalle, sillä kulttuuri lisää matkailua ja matkailu lisää tuloja. Kulttuuripalveluiden katsotaan myös vaikuttavan siihen, että ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään ja ymmärtävät toistensa kulttuureja. Kulttuuri edistää myös ihmisten hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.80.31 lisätään 583 000 euroa kiky-leikkausten kompensointiin. 

Vihreiden mielestä kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuri ja taide ovat sekä itseisarvo että väline hyvään elämään. Kulttuurin on oltava ihmisiä lähellä, osa arkea. Kulttuuri on myös merkittävä osa kansantaloutta: ala tuottaa kolme prosenttia kansantulostamme, mikä on enemmän kuin elektroniikka- tai paperiteollisuuden, metsätalouden tai hotelli- ja ravintola-alan osuudet. 

Teatterit, orkesterit ja museot ovat suomalaisen kulttuurin selkäranka. Niiden rooli maamme kulttuuriperinnön vaalijoina on keskeinen. Teatterit, orkesterit ja museot saavat suuren osan rahoituksestaan valtionosuuksista. Työvoimavaltaisten alojen kustannukset ovat nousseet vuosittain, ja valtionosuuden perustana olevat laskennalliset yksikköhinnat ovat jääneet pahasti jälkeen todellisuudesta. Ruotsissa hallitus on päättänyt nostaa ensi vuoden taiteen ja kulttuurin budjettia 78 miljoonalla eurolla ja yksi suurimmista hyötyjistä on taiteen vapaa kenttä, joka saa 12 miljoonaa lisää. Suomessa hallitus suunnittelee päinvastoin pienentävänsä taiteen ja kulttuurin budjettia. 

Tällä hetkellä orkestereiden, teattereiden ja museoiden valtionosuusjärjestelmään suunnitellaan uudistusta, joka on kulttuuripoliittisesti ehkä merkittävin vuosikymmeniin. Monimuotoistuva ja kasvava taiteen vapaa kenttä tulisi mukaan valtionosuusjärjestelmän piiriin. Uusi valtionosuusjärjestelmä takaa entistä moninaisemman taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden ympäri Suomen. Uudistus jää kuitenkin torsoksi, mikäli valtionosuuksien budjetti ei samalla nouse. Uudistukseen on syytä valmistautua jo nyt kasvattamalla valtionosuuksien tasoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.80.31 lisätään 1 000 000 euroa teattereille, orkestereille ja museoille. 

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia. Ne ovat osa kansainvälistä oikeutta ja niiden toteutumista valvotaan kansainvälisissä ja kansallisissa valvontaelimissä. Ihmisoikeusliitto on ainoa yleinen ihmisoikeusjärjestö, joka seuraa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta.  

Ihmisoikeuksien edistäminen ja vaaliminen ovat länsimaisen sivistysvaltion tunnusmerkkejä ja velvollisuuksia. Vahvan kansalaisyhteiskunnan merkitys on tässä työssä keskeinen. Kansalaisjärjestöt, kuten Ihmisoikeusliitto, valvovat ja edistävät osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista.  

Ihmisoikeusliiton työ naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä lasten, pakolaisten ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi on arvokasta ja välttämätöntä. Ihmisoikeusliiton asiantuntemus on yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta hyödyllistä ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta tarpeellista.  

Järjestö toimittaa tietoa ihmisoikeusloukkauksista kansallisille ja kansainvälisille valvontaelimille, esimerkiksi Poliisi on pyytänyt asiantuntijatukea oman koulutuksensa ihmisoikeusosioiden kehittämiseen ja järjestö on myös tarjonnut ETYJille valmistelutukea. Vuonna 2017 Ihmisoikeusliitto on myös kouluttanut muun muassa rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttoviraston toimijoita. Ihmisoikeusliitto tekee tärkeää rasismin vastaista työtä ja toimii sen eteen, että viharikokset tunnistettaisiin paremmin. 

Rauhanliike on toiminut Suomessa jo yli sata vuotta. Rauhantyötä tekevien kansalaisjärjestöjen toiminta tukee valtion tavoitteita muun muassa järjestämällä globaali- ja rauhankasvatusta sekä täydentää asiantuntemuksellaan yhteiskunnallista keskustelua.  

Järjestöjen tukeminen on valtiolle edullinen tapa edistää yhteisiä tavoitteita. Mittavasta työsarasta huolimatta rauhantyö perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Valtion avustuksella varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja pitkäjänteisyys.  

Monimutkaisten kansainvälisten konfliktien aikana rauhantyöstä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Globaali- ja rauhankasvatuksen merkitys kouluissa korostuu entisestään uusien opetussuunnitelmien myötä. Leikatut määrärahat heikentävät merkittävästi rauhanjärjestöjen mahdollisuutta tukea kouluja tässä kasvatustyössä ja toteuttaa pitkäjänteistä työtään rauhan ja vakauden edistämiseksi Suomessa ja maailmalla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.80.50 lisätään 200 000 euroa Ihmisoikeusliiton toiminnan tukemiseen ja 400 000 euroa rauhantyön edistämiseen. 

Pääluokka 30 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

40. Luonnonvaratalous 

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 

Vesi- ja kalataloushankkeiden tukemisen määrärahaa käytetään kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseen toteuttamalla kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistäviä hankkeita.  

"Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen" -momentille on sisällytetty hallitusohjelman mukainen miljoonan euron säästö vuonna 2017, mutta momentin loppusummassa ei näy vuodelle 2017 lainkaan muutosta, koska kyseiselle momentille oli sisällytetty "Biotalous ja puhtaat ratkaisut ‑kärkihankkeen" saman suuruinen miljoonan euron panostus. Näin toteutettuna vesi- ja kalataloushankkeiden perusrahoitus on nimetty uudelleen kärkihankerahoitukseksi, eikä kalojen luontaista elinkiertoa tukevien hankkeiden rahoitus lisääntynyt vuonna 2017 lainkaan.  

Vuodelle 2018 on budjetoitu viime vuoteen verrattuna 1 350 000 euron korotus, joka on edelleen vain 1 350 000 euron korotus vuoden 2016 määrärahaan verrattuna, vaikka kärkihankkeelle sanotaan sijoitetun jo 2 350 000 lisäeuroa.  

Valtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen kalatiestrategian maaliskuussa 2012 uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi. Kalatiestrategian tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tämä mahdollistuu vaellusyhteyden palauttamisella ja muilla luontaista lisääntymiskiertoa tukevilla toimenpiteillä, joihin kyseistä määrärahaa on käytetty. Kalakantojen elinvoimaisuutta parantavaan määrärahaan tarvitaan miljoonan euron korotus, jotta uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuus vahvistuu. Panostamalla vaelluskalakantojen tilaan voidaan parantaa myös mm. luontomatkailun edellytyksiä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 30.40.31 lisätään 1 000 000 euroa vesi- ja kalataloushankkeiden tukemiseen.  

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 

METSO-toimenpideohjelma yhdistää metsien hoidon ja suojelun. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Monimuotoisuus METSO-ohjelmassa turvataan luonnonhoidolla, jota käytetään elinympäristöjen luonnonarvojen parantamiseen.  

Ohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Ohjelman ansiosta ympäri maata pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta tultaisiin perustamaan tuhansia uusia luonnonsuojelualueita ja ympäristötukikohteita.  

Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on myös parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt metsä- ja ympäristöalan toimijoiden välistä yhteistyötä. Suojelun avulla turvataan myös puuston rakennepiirteiltä edustavia ja lajistoltaan monimuotoisia metsäluonnon elinympäristöjä. METSO-ohjelman leikkaukset olisivat haitallisia niin ympäristölle kuin maanomistajillekin.  

Yksi hallituksen kärkihankkeista on biotalouden edistäminen. Kuitenkin samaan aikaan luonnonsuojelun määrärahoja karsitaan ja niiden leikkaukset osuisivat erityisen tuntuvasti METSO-ohjelmaan. Mikäli määrärahoja leikattaisiin, METSO-ohjelman tärkeät tavoitteet, yhteensä 96 000 hehtaarin pysyvä ja 82 000 hehtaarin määräaikainen suojelu vuoteen 2025 mennessä, jäävät toteutumatta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 30.40.45 lisätään 1 000 000 euroa metsäluonnon hoidon edistämiseen.  

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Rataosa Jyväskylä—Tampere on runsaan henkilöliikenteen ohella myös merkittävä tavaraliikenteen rata. Esimerkiksi Jämsänjokilaakson metsäteollisuuden Rauman satamaan suuntautuvat vientikuljetukset muodostavat yhden Suomen suurimmista tavaraliikennevirroista, ja niiden on arveltu kasvavan. Rataosa tulee olemaan tärkein reitti myös Suomen kautta aikojen suurimman metsäteollisuuden investoinnin, Äänekosken biotuotetehtaan, vientikuljetuksille.  

Muutosten myötä Tampere—Jyväskylä-rataosan tavaraliikenteen toimintavarmuus ja liikennöintiedellytykset heikkenevät merkittävästi. Keskimääräinen matka-aika pitenee jopa viidenneksen ja ei-kaupalliset pysähdysviiveet lähes kaksinkertaistuvat sekä matka-aikojen hajonta kasvaa merkittävästi. Häiriötilanteiden hallinta vaikeutuu nykyisestään. Heijastusvaikutukset muulle rataverkolle voivat olla moninkertaiset. 

Liikenneviraston ja Keski-Suomen liiton teettämässä esiselvityksessä rataosaa esitetään parannettavaksi siten, että lopputilanteessa koko matkalla on nopea kaksoisraide. 

Rataosalla kannattaa kuitenkin toteuttaa liikenteen toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa edistäviä edullisempia parannuksia kiireellisemmin. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa Tampereen ja Jyväskylän välillä parannetaankin radan rakenteita, tunneliosuuksia ja turvalaitteita. Näiden toimien lisäksi tulee pikaisesti toteuttaa Jämsä—Jämsänkoski-kaksoisraide sekä Muuramen lisäkohtausraide. Liikenneviraston arvion mukaan Jämsä—Jämsänkoski-kaksoisraiteen kustannukset olisivat noin 15 miljoonaa euroa ja Muuramen lisäkohtausraiteen kaksi miljoonaa euroa.  

Noin neljän kilometrin pituinen Jämsä—Jämsänkoski-kaksoisraide helpottaisi liikennepaikkojen tuotantolaitosten välistä runsasta liikennettä merkittävästi, mikä heijastuu koko rataosalle parantaen muun liikenteen toimintavarmuutta. Muuramen lisäkohtausraide parantaa niin ikään aikataulusuunnittelun ja häiriötilanteiden hallinnan edellytyksiä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.77 lisätään 17 000 000 euroa Tampere—Jyväskylä-rataosuuden parannustöihin. 

Raideliikenteen edistäminen on liikennesektorin keskeisimpiä toimenpiteitä, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Kaupunkien välille tulee rakentaa nopeita ja häiriöttömiä yhteyksiä. Suurilla kaupunkiseuduilla tulee satsata lähiraideliikenteen kehittämiseen. Lisäraiteiden rakentaminen Helsingin ja Tampereen välillä tukee näitä tavoitteita.  

Päärata Tampereen ja Helsingin välillä on erittäin keskeinen osa Suomen rataverkkoa. Rataosa yhdistää pohjoisen, keskisen ja läntisen Suomen pääkaupunkiseutuun.  

Raideyhteyden vaikutusalueella asuu kolmasosa suomalaisista sekä sijaitsee 40 % valtakunnan työpaikoista. Raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon. Valtakunnallisesti erittäin merkittävän kasvukäytävän kapasiteetin riittävyydestä sekä yhteysvälin häiriöttömyydestä tulee pitää huolta. 

Junien määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi kyseisellä yhteysvälillä. Henkilöliikenteessä Helsinki—Tampere on jo nyt Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa: sillä kulkee 4,2—6,3 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä 2010—2030 olevan jopa 40 %. Myös tavaraliikenteessä Tampere—Toijala on yksi Suomen ruuhkaisimmista rataosista kuljetusmäärien ollessa 2,4—3,7 milj. tonnia vuodessa. Kasvun on arvioitu vuosina 2013—2025 olevan noin 16 %. Raideyhteyden kapasiteetti uhkaa junaliikenteen kasvaessa loppua. 

Jo käynnistyneen Pasila—Riihimäki-parantamishankkeen ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan muun muassa raidejärjestelyjä, vaihteistoja, laitureita ja liityntäpysäköintiä. Toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Jokelan välille, jolloin siihen muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus. Vihreät esittävät vaihtoehtobudjetissaan Pasila—Riihimäki-parantamishankkeen toisen vaiheen pikaista käynnistämistä.  

Pasila—Riihimäki-hankkeen toteuttamisen jälkeenkin rataosuus on suurimmalta osin kaksiraiteinen.  

Kapasiteetin riittävyyden sekä muun muassa Tampereen eteläpuolisen lähijunaliikenteen kehittämisen kannalta seuraava tärkeä askel on lisäraidekapasiteetin suunnittelu välillä Tampere—Riihimäki. Suunnittelussa olevan Helsinki—Turku-yhteyden tapaan tavoitteeksi tulee ottaa se, että junalla voi matkustaa Helsingistä Tampereelle yhdessä tunnissa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.77 lisätään 10 000 000 euroa Helsinki—Tampere-lisäraidekapasiteetin suunniteluun. 

Pääradan liikenteen Helsingin ja Tampereen välillä on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. 

Kyseessä oleva yhteysväli on yksi Suomen merkittävimmistä kasvukäytävistä, ja sen vaikutusalueella asuu kolmasosa suomalaisista sekä sijaitsee 40 % valtakunnan työpaikoista. Raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon. Valtakunnallisesti erittäin merkittävän kasvukäytävän kapasiteetin riittävyydestä sekä yhteysvälin häiriöttömyydestä tulee pitää huolta.  

Pasila—Riihimäki-rataosuus on nykyisellään Keravalle saakka neliraiteinen ja siitä eteenpäin pääosin kaksiraiteinen. Neliraiteisen osuuden kaksi itäisintä raidetta muodostavat pääradasta melko erillään toimivan kaupunkiradan, joten Helsingin ja Riihimäen välisen liikenteen käytössä on tälläkin välillä kaksi raidetta.  

Meneillään olevaan Pasila—Riihimäki-rataosan liikenteellisen välityskyvyn parantamishankkeen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy muun muassa liikennepaikkojen parantamista sekä Kyrölän ja Purolan välinen lisäraide.  

Pasila—Riihimäki-parantamishankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan varsinaiset lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus. Toiseen vaiheeseen sisältyy kahden lisäraiteen rakentaminen väleille Kytömaa—Ainola ja Purola—Jokela sekä yhden lisäraiteen rakentaminen Kytömaan kohdalle pääradalta Lahden oikoradalle. Lisäksi Ainolassa ja Nuppulinnassa uusitaan laitureita ja asema-alueiden kulkuyhteyksiä. Pasila—Riihimäki-rataosan parantamishankkeen toisen vaiheen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennustyöt on mahdollista toteuttaa noin kolmessa vuodessa.  

Välityskyvyn lisääminen parantaa radan toimintavarmuutta ja mahdollistaa lähi- ja kaukoliikenteen junamäärän lisäämisen. Hankkeen myötä muodostuva noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen rataosuus välille Kerava—Jokela mahdollistaa liikennerakenteen, jossa on aikataulun mukainen ohitus kaukojunien ja lähijunien välillä. Ohitusta hyödyntämällä lähiliikenteen määrää Helsingin ja Riihimäen välillä voidaan nostaa neljään tunnittaiseen junapariin, kun nykyään lähiliikenteen perustarjonta on kaksi tunnittaista junaparia. Tavaraliikenteelle pystytään tarjoamaan paremmin asiakkaita palvelevia aikatauluja ja lisäämään junamääriä tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla. Liikennöinti voidaan järjestää myös mahdollisimman energiatehokkaasti liikenteen muuttuessa sujuvammaksi. Pasila—Riihimäki-rataosan välityskyvyn parantamishankkeen toinen vaihe tuleekin aloittaa mahdollisimman pikaisesti. Hankkeella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia rakennusalalle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.77 lisätään 30 000 000 euroa Pasila—Riihimäki-rataosan parantamisen toisen vaiheen käynnistämiseen.  

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 

Valtio tukee merenkulkua erilaisin tuin merkittävillä summilla. Yksi tuista kohdistuu miehistökustannuksiin, ja sen tarkoituksena on parantaa Suomen lipun alla seilaavien alusten kilpailukykyä ja edistää huoltovarmuutta. Miehistökustannustuesta osa kuitenkin kohdistuu huoltovarmuuden kannalta toissijaiseen matkustajaliikenteeseen, kuten Viron ja Ruotsin risteilyihin. 

Tukea maksetaan kaikille kauppa-alusluetteloon merkityille Suomen lipun alla seilaaville aluksille. Tukea nauttiva yritys saa siis palautuksena takaisin tukea saavan aluksen miehistön palkoista maksetut tuloverot sekä työnantajamaksut. Matkustaja-alusten kohdalla tuki kohdistuu muunkin kuin merenkulun kannalta olennaisimman henkilöstön palkkakustannuksiin, esimerkiksi asiakaspalvelijoiden ja taloushenkilöstön palkkoihin. 

Ehdotamme tämän vuoksi miehistötukea rajattavaksi matkustajaliikenteessä. Merenkulkuun kohdistuu lisäksi paljon muita tukia, jotka jäisivät voimaan. Näitä ovat alv- ja valmisteverovapaus, maksut merimiesten eläkekassalle, investointituet, ympäristöinvestointituet, merityötulovähennys, polttoaineverotuki, henkilökunnan muonituksen verottomuus, väylämaksujen puolitus, telakkatuki sekä tonnistovero. 

Matkustajaliikenteessä kulkee myös merkittävä määrä viennin ja tuonnin lastia, mutta tuen määrä ei ole sidottu huoltovarmuuden kannalta oleellisiin kuljetuksiin millään tavalla. Tukea saavilta aluksilta ei myöskään edellytetä jatkamista Suomen lipun alla: alus voi saada tukea yhtenä vuonna ja vaihtaa kotimaata seuraavana vuonna esteettä, mikäli esimerkiksi keskeisenä kilpailijamaana toimiva Ruotsi muuttaa tukijärjestelmäänsä edullisemmaksi. 

Matkustajaliikenteen miehistökustannustuen ehtoja ja rakennetta tulisikin tarkastella kriittisesti sen suhteen, mikä tukitaso olisi riittävä huoltovarmuuden takaamiseksi ja millaisia ehtoja tuen saamiselle tulisi asettaa. Puhtaasti rahtialusten sekä matkustaja+rahtialusten tuen ehdot voisivat myös olla erilaiset, sillä rahtialukset ovat huoltovarmuuden takaamisessa ensisijaisia.  

Matkustajaliikenteeseen kohdistuessaan miehistökustannustuki myös vääristää kilpailua kotimaisten viihde-, konferenssi- ja majoituspalveluiden tuottajien kanssa. Risteilyjen hintoja pidetään keinotekoisesti markkinahintaa alhaisempina, jolloin kotimainen matkustaja valitsee helpommin risteilyn kuin kotimaanmatkan. Tuen leikkaaminen tasaa kilpailuasetelmia kotimaisten palveluntuottajien kanssa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin rajatakseen matkustajaliikenteen miehistötukea.  

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Vuonna 2015 hallitus leikkasi 15 miljoonaa euroa joukkoliikenteen palvelujen ostosta ja kehittämisestä. Vuoden 2018 budjetissa leikkauksia tilkitään palauttamalla junaliikenteen ostoihin kaksi miljoonaa euroa.  

Pienestä leikkausta tilkitsevästä lisärahasta huolimatta on selvää, että junaliikenne ei tule palautumaan vuoden 2015 ostoliikenteen leikkauksia edeltäneelle tasolle. Muutokset pakottavat matkustajat turvautumaan yhä useammin yksityisautoiluun, sillä osalla nykyisistä yhteysväleistä bussiliikenne on käytännössä katsoen olematonta. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ja muut haitat tulevat lisääntymään.  

Junavuorojen lakkauttamisen seurauksena vaarantuu liikkumisen tasa-arvo. Monia lakkautettuja junayhteyksiä käyttivät paljon nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset. Heille yksityisautoilu ei ole vaihtoehto. Myöskään korvaavat bussivuorot eivät ole todellinen vaihtoehto kaikille junan käyttäjille muun muassa hitaamman nopeuden sekä heikompien työskentelymahdollisuuksien takia.  

Toimivat junayhteydet ovat tärkeitä maakuntien elinvoimaisuudelle. Junayhteyksien lakkauttaminen vaikeuttaa yritystoiminnan mahdollisuuksia maakunnissa ja heikentää edellytyksiä houkutella investointeja. Myös maakuntien houkuttelevuus muuttajien silmissä kärsii. Erityisesti junavuorojen lakkauttaminen tulee heikentämään maakuntien keskuskaupunkien korkeakoulujen vetovoimaa. Maakuntien matkailuelinkeinolle junaliikenteen loppuminen on paha takaisku. 

Marraskuussa 2016 valmistuneessa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Liikennesuoritteen osalta strategian tavoitteena on henkilöautoilun kasvun taittuminen kaupunkiseuduilla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitellaan henkilöauton käytön tehostumista, joukkoliikenteen ja liikenteen uusien palveluiden lisääntyvää käyttöä sekä 30 %:n kasvua kävely- ja pyörämatkojen määrissä. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää muun muassa digitalisaation ja niin sanotun Mobility as a Service (MaaS) eli liikkuminen palveluna -konseptin hyödyntämistä. Liikkuminen palveluna tarkoittaa kokonaisuutta, jossa käyttäjät voivat ostaa tarpeidensa mukaan paketoituja liikkumispalveluja. 

Hallitus suuntaa 3,5 miljoonaa euroa suurille kaupunkiseuduille yksityisautoilulle vaihtoehtoisten liikkumismuotojen kehittämiseen osana suurten kaupunkien joukkoliikennetukea. Suuria kaupunkiseutuja ovat joukkoliikenneasetuksen mukaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut. 

Digitalisaatiota ja liikenne palveluna -toimintatapaa edistäviä kehittämishankkeita tulee tukea myös keskisuurissa kaupungeissa, joilla tarkoitetaan Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkiseutuja sekä Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Vaasan kaupunkeja. Lisätuki erityisesti keskisuurille kaupungeille mahdollistaa kehitystoimintaa, johon on vähemmän yksityisiä resursseja kuin suurissa kaupungeissa. Keskisuurissa kaupungeissa tarvitaan myös erilaisia palvelukonsepteja verrattuna suuriin kaupunkiseutuihin. Koska keskisuurten kaupunkien väestömäärä ja yhdyskuntarakenne eivät useinkaan mahdollista raskaita joukkoliikenneratkaisuja, voisi digitalisaation ja liikkuminen palveluna -konseptien hyödyntämisellä saada niissä kustannustehokkaimpia ratkaisuja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.30.63 lisätään 16 500 000 joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen.  

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta. Tästä syystä tietoverkkoihin kohdistuviin häiriöihin ja rikoksiin tulee pyrkiä varautumaan suunnitelmallisesti myös viranomaisten toimesta. 

Viestintäviraston organisaatioon kuuluva Kyberturvallisuuskeskus on kansallinen tietoturvaviranomainen, joka kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta.  

Kyberturvallisuuskeskuksen CERT-toimintoihin kuuluu tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. Keskuksen NCSA-tehtäviin sisältyy vastuu turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. 

Keskuksen toiminta tähtää yleisten viestintäverkkojen ja viestintäpalveluiden turvallisen ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti Kyberturvallisuuskeskus vastaa osaltaan huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuuden turvaamisesta.  

Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta tulee turvata riittävillä resursseilla, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin mahdollisiin kyberuhkiin. Hallitus lisää Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamenoihin kaksi miljoonaa euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitarve on kuitenkin kolminkertainen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.40.01 lisätään 4 000 000 euroa kyberturvallisuuskeskusksen toimintamenoihin. 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 

Maailman talousfoorumi julkaisi vuonna 2015 raportin, jossa tarkastellaan maiden pitkän aikavälin rakenteellista kilpailukykyä. Suomi oli 140 valtion vertailussa paras Pohjoismaa ja sijoittui kokonaisuudessa kahdeksanneksi. Yksi Suomen vahvuuksista oli innovoinnin runsaus, jossa Suomi sijoittui kaikista vertailumaista toiseksi. 

Valtion tukia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (tki-toiminnalle) on tällä hallituskaudella leikattu kovalla kädellä. Tekesin rahoitukseen on kohdistettu kymmenien miljoonien eurojen leikkaukset, jotka näkyvät niin yritysten, yliopistojen kuin valtion tutkimuslaitosten tki-hankkeiden vähentymisenä. Vaikka hallitus esittää vuoden 2018 talousarviossa Tekesille yhteensä 35 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta, nosto ei palauta määrärahoja läheskään aiemmalle tasolle. 

Tekesillä on Suomen tki-toiminnan kentässä olennainen rooli. Innovaatiotukien tehtävä on tukea radikaaleja ja kunnianhimoisia hankkeita, joihin ei löydy riittävästi yksityistä rahoitusta. Tuella on merkittävä rooli innovaatioiden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja kansainvälistymisessä. Esimerkiksi Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä, joiden hanke päättyi vuonna 2010—2011, liikevaihto kasvoi vuosina 2010—2013 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavissa pk-yrityksissä keskimäärin. Kansainväliseen kasvuun tähtäävissä yrityksissä vastaava luku oli 24 prosenttiyksikköä.  

Tekesin rahoituksesta valtaosa kohdistuu hallitusohjelman korostamille sisältöalueille: digitalisaatioon, cleantechiin, biotalouteen sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Leikkaukset ovat siis kohdistuneet hallituksen itse määrittelemille kärkihankealoille. 

Tekesin ja Finpron yhdistyminen vuoden 2018 alusta lähtien parantaa linkkiä innovaatioiden kehittämisen sekä markkinoinnin ja kaupallistamisen välillä edistäen suomalaisten tuotteiden murtautumista markkinoille sen jälkeen, kun ne on kehitetty. Lakiesitys uuden Business Finland -organisaation luomisesta on tervetullut, mutta toiminnan rahoituksen taso ja sen kehitys on huolestuttava. Talouden lähdettyä viime aikoina vihdoin kasvuun ei ole järkevää heikentää uusien innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä. 

Yritystukijärjestelmäämme on uudistettava radikaalisti, myös innovaatiorahoituksen osalta. Tukijärjestelmää tulisi katsoa siitä näkökulmasta, missä valtion tuoma lisäarvo on suurin eikä yksityistä rahoitusta ole riittävästi saatavilla. Tukia pitäisi myös muuttaa vastikkeettomasta jakamisesta lainapainotteiseen suuntaan tai valtiontakauksiin.  

Pelkät leikkaukset ilman järjestelmän uudistamista eivät kuitenkaan edistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuutta. Yritystukien leikkauksia ei tulisi kohdistaa ensimmäisenä tki-tukiin, jotka on yritystukia koskevassa taloustieteellisessä tutkimuksessa todettu kaikkein tehokkaimmaksi tukimuodoksi. Tukien pienentäminen ja uudistaminen tulisi sen sijaan aloittaa ympäristölle haitallisista ja tehottomista tuista, joita on listattu esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2017 julkaisemassa virkamiesraportissa yritystuista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.40 lisätään 40 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan Tekesin kautta. 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 

Vaikka työttömyys on jonkin verran helpottanut, tarvitsemme lisää panostusta mm. työvoimakoulutukseen, työllisyyspoliittisiin avustuksiin, palkkatukeen ja starttirahaan. Harjoittaaksemme aktiivista ja tuloksellista työvoimapolitiikkaa tarvitsemme osaamisen parantamista ja päivittämistä. Työvoimapolitiikalla voidaan osaltaan helpottaa myös rakennemuutoksessa syntyvää kohtaanto-ongelmaa.  

Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan monia heikennyksiä ja leikkauksia: palkkatuen enimmäiskestoa on lyhennetty ja tukikuukausia on vähennetty. Myös työvoimapoliittista koulutusta on vähennetty. Nyt ehdotettu määrärahan lisäys ei riitä vastaamaan käsillä olevaan haasteeseen eikä paikkaamaan aiempia leikkauksia.  

Kasvava maahanmuuttajien joukko asettaa uusia haasteita myös työvoimapolitiikalle. Usein ensimmäinen askel työelämään on kielitaidon oppiminen. Kotouttamiseen sijoittaminen on paitsi inhimillisesti oikein myös hyvä investointi yhteiskunnalta.  

Tavoitteena pitää olla laadukas ja toimiva kieliopetus, johon pääsee nopeasti ja joka tuottaa tuloksia. Se vaatii myös taloudellista resursointia. Yksi vaihtoehto olisi tarjota maahanmuuttajille koulutusseteleitä, joiden avulla maahanmuuttaja voi hankkia itselleen sopivassa vaiheessa kielikoulutusta. Mahdollisuutta kieliopintoihin ei tule rajoittaa maassaoloajan tai työmarkkina-aseman perusteella, jotta esimerkiksi myös kotona lapsia hoitavat vanhemmat pääsevät kieliopintojen piiriin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.30.51 lisätään 40 000 000 euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin. 

60. Energiapolitiikka 

40. Energiatuki (arviomääräraha) 

Biokaasutusinvestoinnit eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla Suomessa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on varsinkin maatila- ja kyläkokoluokan tuotannossa, jossa on toteutettu korkeintaan muutamia kymmeniä biokaasulaitoksia. Ruotsi, Saksa ja Itävalta ovat jo panostaneet biokaasun pientuotantoon, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Varsinkin Saksassa biokaasulla on jo merkittävä rooli osana energiantuotantoa.  

Hallitusohjelmassa on esitetty toimia biotalouden kehittämiseksi. Esitetyt toimet ovat kuitenkin riittämättömiä ja liian yksipuolisia. Hallitusohjelma nojaa biotalouden kehittämisessä vahvasti metsien hyödyntämiseen. Maatalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntalietteiden/jäteveden puhdistamojen merkittävä raaka-ainepotentiaali biokaasun tuotannossa on unohtunut.  

Maatiloilla, elintarvikealan yrityksillä ja kunnilla olisi merkittävä potentiaali tuottaa biokaasua eri kokoluokan yksittäisissä ja yhteishankkeissa, niin omaan käyttöön, liikenteen polttoaineiksi kuin tulevaisuudessa mahdollisesti myös sähkönä verkkoon myytäväksi. Biokaasuhankkeilla olisi myös mahdollista auttaa kannattavuuden kanssa kamppailevia maatiloja uudistamaan ja laajentamaan elinkeinorakennettaan sekä luomaan työpaikkoja. 

Investointituen myötä käynnistettävän kolmivuotisen projektin rahoitus olisi 25 000 000 euroa vuodessa. Kolmen tuetun vuoden jälkeen noin 300 rakennetulla reaktorilla voitaisiin tuottaa arviolta yhden terawattitunnin verran energiaa vuosittain ja luoda 600 pysyvää työpaikkaa. Lisäksi rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus olisi noin 1 500 henkilötyövuotta. Samalla vähennettäisiin merkittävästi myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edistettäisiin ravinteiden kierrätystä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.60.40 lisätään 25 000 000 euroa biokaasuinvestointeihin. 

Aurinkovoimaloilla tuotetaan puhdasta energiaa, ja alalla on valtavat vientimarkkinat. Investointien myötä kasvava suomalainen asiantuntemus ja tuotekehitys luovat innovaatioita ja auttavat yrityksiä ponnistamaan vauhdilla kasvaville maailmanmarkkinoille.  

Lähes viidennes Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin tuottaa kattojen aurinkopaneeleilla, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö. Aurinkosähkön pientuotannon yleistyminen antaa hyvän pohjan innovaatioille, joilla edistetään kysyntäjoustoja ja älykästä sähköverkkoa. 

Aurinkopaneeleita on asennettu tähän mennessä erityisesti omakotitalojen katoille, mutta myös muun rakennuskannan kattopinta-ala pitää saada kattavammin käyttöön. Asunto-osakeyhtiöitä pitäisi tukea ja kannustaa aurinkovoimaloiden hankkimiseksi. 

Asunto-osakeyhtiöiden kannustamiseksi käynnistettävän kolmivuotisen projektin rahoitus olisi 15 000 000 euroa vuodessa. Kolmen tuetun vuoden jälkeen 10 000 rakennetulla aurinkovoimalalla voitaisiin tuottaa arviolta 0,24 terawattitunnin verran energiaa vuosittain. Lisäksi rakennusvaiheessa investointien työllisyysvaikutus olisi noin 1 500 henkilötyövuotta. 

Nykytilanteessa omakotitaloasukas voi saada investointiinsa kotitalousvähennystä ja yritykset ja kunnat taas energiatukea. Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myöntää uusiutuvan energian hankkeille erillistä investointitukea, joka koskee kuitenkin vain yli viiden miljoonan euron hankkeita. Asunto-osakeyhtiöt jäävät tässä väliinputoajiksi.  

Omakotiasukkaat voivat saada aurinkopaneelien asentamiseen kotitalousvähennystä, jonka arvo on noin 15 prosenttia investoinnin kokonaishinnasta. Lainsäädäntö ei mahdollista kotitalousvähennyksen käyttämistä asunto-osakeyhtiöille. Vastaavan suuruinen 15 prosentin investointituki tulisi myöntää asunto-osakeyhtiöiden aurinkovoimalainvestointeihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.60.40 lisätään 15 000 000 euroa asunto-osakeyhtiöiden arinkopaneeli-investointien tukeen. 

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 

Vuonna 2018 on saatettava nopealla aikataululla toimintaan uusiutuvan energian tarjouskilpailutus, jotta uusiutuvan energiantuotannon hyvä kehitys ei katkea ja Suomeen syntynyt osaaminen katoa. Uusi teknologianeutraali kannustinjärjestelmä mahdollistaa uusien kilpailutusten aloittamisen esimerkiksi tuulivoiman osalta, jossa vanha syöttötariffijärjestelmä on sulkeutunut ja uusia työllisyyttäkin lisääviä rakennuslupia ei siitä johtuen tällä hetkellä myönnetä. Viimeisten arvioiden mukaan tuulivoima on jo kaikkein kustannustehokkainta energiaa, on tärkeää, että sen tuotannon lisääminen ei hidastu hallinnollisista syistä.  

Käynnistettävässä tarjouskilpailutusmallissa toimijat valitaan sen mukaan, kuka pystyy tarjoamaan uusiutuvaa energiaa kustannustehokkaimmin. Järjestelmässä järjestetään uusiutuvan energian huutokauppoja/tarjouskilpailuja, jotka voivat olla teknologianeutraaleja tai kohdennettuja esimerkiksi aurinko- tai tuulisähkölle kulloisenkin tarpeen mukaan. Tällaisessa tarjouskilpailussa toimijat tarjoavat sähköntuotantoaan tiettyyn hintaan, jolloin saadaan kustannustehokkaasti lisättyä uusiutuvan energian tuotantoa.  

Uusi järjestelmä tarvitaan vauhdittamaan uusiutuvaa energiaa monipuolisesti ja teknologianeutraalisti. Suomen tulee tavoitella edelläkävijyyttä uusiutuvan ja puhtaan energiateknologian viejämaana.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.60.44 lisätään 5 000 000 euroa uusiutuvan energian tarjouskilpailuun. 

Metsähakkeen tuotantotuki on sidottu turpeen verotasoon, jotta näiden keskenään kilpailevien polttoaineiden väliset hintasuhteet ja kilpailuasema eivät muuttuisi. Toisessa talousarvioaloitteessaan Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa turpeen verotuen pienentämistä, joten vastaavasti on metsähakkeen tukea alennettava. Kokonaisuus tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. 

Metsähakkeen tuotantotukea maksetaan myös hakkeelle, joka on valmistettu korkeampaan jalostukseen sopivasta kuitu- ja tukkipuusta. Puu tulisi ilmasto- ja taloushyötyjen vuoksi käyttää aina korkeimpaan mahdolliseen jalostusasteeseen ja mahdollisimman pitkäikäisiin lopputuotteisiin. Ns. järeän puun polttamisen tukeminen on kestämätöntä. Vuodesta 2019 eteenpäin tukea onkin suunniteltu laskettavan 40 %, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta. Tuki tulee kuitenkin poistaa tällaisen puun polttamiselta kokonaan ja jo vuodesta 2018 alkaen. 

Ehdottamamme turpeen verotuen pienennys lisäisi valtion verotuloja noin 12 miljoonaa euroa, ja tähän liittyvä metsähakkeen tuen alennus pienentäisi valtion menoja noin 8 miljoonaa euroa. Näiden toimien yhteisvaikutuksena valtiontalous siis kohenee noin 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi tuen poistaminen järeästä puusta valmistetulta metsähakkeelta pienentää valtion menoja 7 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus rajaa korkeampaan jalostusasteeseen tarkoitetun kuitu- ja tukkipuun metsähakkeen tuotantotuen ulkopuolelle.  

46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 

Hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat, käytännössä raskas teollisuus, voisivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.  

Päästökauppakompensaatiossa hyvitetään haittaa, jonka olemassaoloa ei ole todistettu. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportissa "Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn" todetaan, että empiirisissä tutkimuksissa hiilivuotoa ei ole havaittu. Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että ilmastotoimien vaikutukset yrityksiin ovat korkeintaan marginaalisia, usein olemattomia. Lisäksi sähkön hinta oli Eurostatin mukaan Suomessa teollisille toimijoille vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla Euroopan unionin toiseksi halvin. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan uusiutuvien energiamuotojen tulo markkinoille on laskenut sähkön hintaa, ei nostanut sitä. 

Kompensaatio kohdistuu aloille, jotka saavat jo ennestään runsaasti tukea alennetun sähköverokannan ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten kautta. VATT katsoo, että nyt esitetty teollisuuden tukien lisääminen ei edistä kansantalouden kasvuedellytyksiä eikä yritystoiminnan tehokkuutta. Resurssien sitominen verrattain heikkojen kasvunäkymien toimialoihin päinvastoin alentaa kansantalouden kasvuedellytyksiä. 

Tuki rahoitetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloilla. Päästökauppadirektiivin ja Euroopan neuvoston linjauksen mukaan vähintään 50 % päästöhuutokaupan tuloista tulisi osoittaa ilmastotekoihin. Aiemmin tuloista rahoitettiinkin mm. kehitysmaiden ilmastotoimia. Nyt rahat ohjataan lisätueksi raskaalle teollisuudelle sen sijaan, että ne käytettäisiin toimiin, jotka edistävät Pariisin sopimuksen velvoitteiden täyttämistä, kuten puhtaan energian tutkimus- ja kehitysmenoihin sekä kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitukseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lakkauttaakseen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen.  

47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Sähköisen liikenteen kehittäminen ja edistäminen ovat tärkeitä keinoja rajoittaa liikenteen päästöjä. Latausverkkoa on kehitettävä voimakkaasti, jotta ihmiset rohkaistuvat hankkimaan sähköautoja. Kattava latausjärjestelmä on avainasemassa sähköisen liikenteen määrän kasvuun ja liikkumisen sujuvuuteen. 

Sähköautojen latausverkkoa on parannettava esimerkiksi huoltamoilla sekä lisäämällä rakennusmääräyksiin velvoite sähköautojen latauspisteisiin varautumisesta uudisrakennuksissa ja saneerauskohteisissa. Myös kunnille tulee tarjota tukea ja neuvontaa sähköautoinfrastruktuurin kehittämisessä. Kokeilujen ja pilottien avulla myös uutta teknologiaa tulee edistää, jotta käyttöön saadaan tehokkaimmat ja sopivimmat ratkaisut. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.60.47 lisätään 3 000 000 euroa sähköautojen latausverkon parantamiseen.  

70. Kotouttaminen 

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 

Maailmalla on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Heistä suurin osa, 84 prosenttia, elää kehitysmaissa. Suomea pienemmässä Ugandassa oleskelee 1,3 miljoonaa pakolaista, ja Libanonissa joka viides asukas on syyrialainen pakolainen. Olosuhteet pakolaisleireillä ovat epäinhimilliset, ja laillisten maahantulokeinojen puuttuminen pakottaa yhä useamman hengenvaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Tilanne on kestämätön. 

Humanitaarinen hätä ei kuitenkaan ole vaikuttanut pysyvästi Suomen pakolaiskiintiöön. Vuodesta 2001 alkaen Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiötä nostettiin väliaikaisesti 300 hengellä Syyrian vaikean tilanteen vuoksi. Nyt tämäkin väliaikainen kasvu on leikattu pois, vaikka humanitaarinen kriisi Syyriassa pahenee koko ajan. Kasvattamalla pakolaiskiintiötä voimme lisätä turvallisia ja hallittuja väyliä pakolaisille hakeutua turvaan. 

Useat hallituksen ministerit ovat luvanneet, että pakolaiskiintiötä voidaan nostaa huomattavastikin, "kunhan turvapaikanhakijatilanne saadaan ensin hallintaan". Nyt tilanne on hallinnassa. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viidennekseen huippuvuodesta 2015. Muissa Pohjoismaissa on jo nostettu pakolaiskiintiöitä. Norjassa kiintiö on 3 000 ja Ruotsissa ensi vuonna 5 000. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kasvattaa Suomen pakolaiskiintiön 2 500 henkilöön.  

Kunnat toteuttavat monia erilaisia toimia, joilla tuetaan ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtio korvaa kunnille maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia maksamalla kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. 

Tavoite on, että maahanmuuttajat oppivat selviämään arjessa itsenäisesti sekä huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Mitä suurempi osa maahanmuuttajista työllistyy pysyvästi ja mitä nopeammin työllistyminen tapahtuu, sitä suuremmiksi muodostuvat kansantaloudelliset hyödyt inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan: kotoutumisen kannalta työllä on keskeinen merkitys. 

Korvausta kunnille maksetaan 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä. Laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993. Sen jälkeen laskennallisia korvauksia on korotettu vain kaksi kertaa, viimeksi vuonna 2011. 

Maahanmuuttajista kunnille koituvat todelliset kustannukset ovat selkeästi korvausta suuremmat. Varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien tukemiseen tarvitaan runsaasti aikaa ja henkilöresursseja. Kuntien kesken valmiudet maahanmuuton hoitoon vaihtelevat suuresti. On koko yhteiskunnan edun mukaista, että maahanmuuttajien kotoutumiseen panostetaan kunnolla ja heidät saadaan mukaan niin työelämään kuin muuhun yhteiskunnan toimintaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 32.70.30 lisätään 10 000 000 euroa maahanmuuttajista kunnille maksettavien korvausten kasvattamiseen.  

Pääluokka 33 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)  

Perustulon kokeileminen on välttämätöntä. Perustulokokeilu tarjoaa mahdollisuuden nähdä perustulon vaikutukset ihmisten elämään, työllisyyteen, köyhyyteen ja elinkeinoelämään.  

Hallituksen kokeilu perustulosta on kuitenkin niin rajallinen, ettei sen tuloksena synny perustulon jatkoselvityksen kannalta käyttökelpoista tai yleistettävää tietoa. Hallituksen perustulokokeilun tavoitteet rajautuvat työmarkkinatuen saajien työssäkäynnin lisäämiseen, ja kokeilun piirissä on vain 2 000 suomalaista. Perustulossa on kyse paljon laajemmasta muutoksesta.  

Jotta nähdään, miten kokeilu vaikuttaa erilaisiin ihmisryhmiin ja millaisia käyttäytymisvaikutuksia sillä on eri elämäntilanteissa, kokeilun otantaa on laajennettava. Kokeilun rajaaminen vain tiettyyn kapeasti rajattuun ihmisryhmään vääristää ja rajaa kokeilun tuloksia.  

Perustulo ansaitsee laajemman kokeilun, jossa noudatetaan tieteellisesti päteviä kriteerejä ja hyvän tiedontuotannon periaatteita. Kokeilun riittävän laajuuden turvaamiseksi sille on turvattava riittävät resurssit. Kokeilun tavoitteena tulee olla yleistettävä tieto ja tulokset, joiden pohjalta voidaan tehdä poliittisia päätöksiä perustulon jatkosta. 

Esitämme perustulokokeilun laajentamista niin, että kokeilun otantaa laajennettaisiin määrällisesti ja laadullisesti, kattamaan useampia ihmisryhmiä. Kokeilun laajentamista tukevat useat asiantuntijalausunnot. Esitämme, että kokeilun laajentamisen suunnitteluun varataan määrärahat ja laajennettu kokeilu toteutetaan alkuvuodesta 2018 alkaen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin perustulokokeilun otannan laajentamiseksi ja kokeilun keston pidentämiseksi. 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 

54. Asumistuki (arviomääräraha) 

Asumisen kalleus on etenkin suurissa kaupungeissa työttömyyden ohella merkittävin köyhyyttä aiheuttava syy. Asumistuen saajista useat ovat myös toimeentulotuen saajia.  

Hallituksen linjaus siirtää asumistuki vuokratasoindeksistä elinkustannusindeksiin on leikkaus, joka osuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin. Elinkustannusindeksi kehittyy vuokratasoindeksiä hitaammin etenkin suurilla kaupunkiseuduilla. Hallituksen linjaus jäädyttää asumistuen enimmäisasumismenojen taso vuoden 2017 tasolle leikkaa myös suurten kaupunkien asumistuensaajien tukea. Osaltaan myös osa-asunnon normin rajaaminen 80 prosenttiin enimmäisasumismenoista leikkaa tukea sen tarvitsijoilta.  

Vihreiden mielestä asumistuen kustannusmenoja voidaan vähentää lisäämällä edullista vuokra-asuntotuotantoa riittävästi. Hallituksen toimet vaikeuttavat asumistukea saavien ihmisten työn perässä muuttamista, kun asumisen hinta nousee yksilölle entisestään ja kannustin työn perässä muuttamiseen heikkenee.  

Valtioneuvoston selvityksen mukaan asumistuen leikkaus nostaa toimeentulotukimenoja 11,6 miljoonaa euroa sekä osaltaan lisää kannustinloukkuja.  

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruuttaa asumistukeen tehdyt leikkaukset ja käynnistää asumisen tukien kokonaisuudistuksen.  

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 

Tällä hetkellä Kela korvaa osan yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista. Mikäli ei halua jonottaa julkiseen terveydenhuoltoon, voi maksaa yksityislääkärin käynnistä korkeamman summan ja Kela maksaa tästä osan asiakkaalle takaisin. 

Yksityislääkärien Kela-korvaukset luovat terveydellistä epätasa-arvoa ja jakavat ihmisiä varakkaiden yksityiseen ja heikompiosaisten julkiseen terveydenhuoltoon. Samalla ne lisäävät kansalaisten terveyseroja ja heikentävät julkisen terveydenhuollon toimivuutta. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon piirissä tehtävät ylimääräiset tutkimukset ja apuvälineiden maksattaminen asiakkailla nostavat vakuutusmaksuja kaikkien osalta. 

Ymmärrämme, että yksityislääkärien Kela-korvauksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen lisää painetta julkiseen terveydenhuoltoon. Uskomme kuitenkin, että ne kansalaiset, joilla on varaa käyttää yksityislääkäreiden palveluita, tekevät sen Kela-korvauksen leikkaamisesta huolimatta. Yksityislääkärien Kela-korvaus on suora tulonsiirto yksityisille terveysasemille, eikä se ohjaa merkittävästi ihmisten käyttäytymistä. Varakkaiden ohituskaista terveydenhuoltoon ei ole hyvä asia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin yksityislääkäreiden Kela-korvausten pienentämiseksi. 

Hallitusohjelman mukaan lääkekorvauksiin kohdistetaan 150 miljoonan euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästöjen toteutus aloitettiin jo vuonna 2016, ja vuonna 2017 lääkekorvauksien omavastuuta korotettiin 50 euroon ja ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta korotettiin 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeistä lääkekohtaista omavastuuta korotettiin 1,50 eurosta 2,50 euroon. Potilaan matkakustannusten omavastuuta nostettiin 16 eurosta 25 euroon. 

Toteutetut säästöt sattuvat kipeimmin sairaisiin pienituloisiin ja eläkeläisiin. Kelan mukaan lääkeomavastuu on noussut useammin pieni- kuin suurituloisilla, ja kaikkein pienituloisimpien joukossa oli eniten niitä, joiden maksuosuus nousi jopa 100—200 euroa vuodessa. Matkakorvausten leikkaukset kohdistuvat erityisesti iäkkäille, harvaan asuttujen alueiden asukkaille. 

Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikkea sitä tarvitseville. Lääkekorvausjärjestelmän tulisi turvata erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien ja pienituloisten henkilöiden asianmukainen lääkehoito. Lääkekorvausten leikkaamisella voi olla arvaamattomia vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin kansalaisten tasa-arvoon. Hyvinvointivaltiossa kenenkään terveyden ei tulisi olla riippuvainen käytettävästä varallisuudesta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin potilaiden lääke- ja matkakorvausten korottamiseksi ja apteekkijärjestelmän uudistamiseksi määräsääntelystä luopumalla. 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 

Valinnanvapauspilotit toteutetaan osana tulevaa valinnanvapauslainsäädäntöä. Eduskunta käsittelee sote- ja maakuntauudistuksen lait keväällä 2018, lakien on tarkoitus tulla voimaan vasta kesällä 2018, ja valinnanvapauspilotit toteutetaan vasta uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2018 alkaen.  

Pilotoinnin tarkoituksena on kokeilla uutta valinnanvapausmallia laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Valinnanvapauspilotteja varten on valtion talousarviossa varattu vuodelle 2018 100 miljoonaa euroa, josta osa käytetään palvelusetelikokeilujen laajentamiseen. Vuonna 2017 valtion talousarviossa varauduttiin valinnanvapauskokeiluihin 20 miljoonalla eurolla.  

Koska valinnanvapauden pilotti on tarkoitus käynnistää vasta kesällä 2018 eikä ole ollenkaan varmaa, että lainsäädäntö valmistuu siihen mennessä, esitämme 50 miljoonan euron määrärahan vähennystä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 33.60.38 vähennetään 50 000 000 euroa valinnanvapauden pilotoinnista. 

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 

Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen, joka velvoittaa puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan nykyistä tehokkaammin. Suomessa naisista joka kolmas on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteessa. Kotiväkivalta uhkaa naisten lisäksi lukuisia miehiä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan Suomessa vuosittain yli 2 miljardin euron kustannukset. 

Turvakodit tarjoavat suojaa ja kriisiapua ihmisille, jotka eivät voi olla kotonaan välittömän väkivallan tai sen uhan johdosta. Jokaisen turvaa hakevan pitäisi saada apua mahdollisimman nopeasti, sillä vain siten väkivallan kierre saadaan tehokkaasti katkaistua. 

Suomen turvakotipaikkojen määrä ei vastaa Euroopan neuvoston suositusta eikä todellista tarvetta. Arvioiden mukaan turvakotien ovilta joudutaan käännyttämään vuosittain noin neljännes avunhakijoista. Todellinen ilman turvakotipaikkaa jääneiden määrä on vielä suurempi, sillä monessa tapauksessa paikkaa vaille jäävät myös yhteydenottajan lapset. 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan kattava turvakotiverkosto tarvitsisi vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoituksen. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa tarvittaisiin kipeästi lisää turvakotipaikkoja. Turvakotiverkoston tulisi olla myös maantieteellisesti kattavampi, sillä liian pitkät välimatkat voivat estää avun hakemisen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 33.60.52 lisätään 3 000 000 euroa turvakotitoiminnan menoihin. 

Pääluokka 35 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 

Kuluvalla hallituskaudella ympäristöjärjestöjen määrärahoja on leikattu yhteensä 270 000 eurolla. Leikkaukset ovat merkittävä haitta järjestöjen toiminnalle ja niiden tekemälle ympäristövalistus- ja kasvatustyölle. 

Järjestöt edistävät vuoropuhelua suomalaisessa yhteiskunnassa ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa. Järjestöjen rooli ympäristöneuvonnassa ja toiminnan ja päätösten seuraajina on korostunut entisestään, kun resursseja on leikattu ympäristöhallinnolta, ja toisaalta päätösten laillisuusvalvonta on jäämässä enenevässä määrin niistä jätettyjen valitusten varaan, kun esimerkiksi kaavoituksessa on heikennetty ELY-keskusten ja ympäristöministeriön ohjausvaltaa ja valitusoikeutta. 

Määrärahasta aiemmin myönnettyjen hankeavustusten avulla on toteutettu laadukasta, valtakunnallisesti merkittävää ympäristökasvatustyötä, joka on tukenut mm. koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työtä. Ympäristökasvatuksen hankeavustukset ovat olleet kustannustehokas tapa edistää ympäristövastuullisuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 35.01.65 lisätään 300 000 euroa järjestötukiin. 

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 

Hallitus esittää valtion talousarvioesityksessä 2018 (19.9.2017) luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoille 26,6 miljoonaa euroa. Hallituskauden aluksi menoja leikattiin dramaattisesti aiemmasta kehystasosta: 38 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan euroon. Nyt leikkausta pienennetään mutta aiemmasta tasosta ollaan jäljessä yhä yli 11 miljoonaa euroa. 

Leikkaukset ovat vieneet merkittävän osan toimintaedellytyksistä sekä maanomistajien että ympäristöjärjestöjen kannattamalta, vapaaehtoisuuteen perustuvalta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalta (METSO). Lisäksi leikkaukset eivät ole mahdollistaneet yksityismaiden soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista.  

Hallituksen mittavat luonnonsuojelualueiden hankintamenoleikkaukset, samaan aikaan kun hallituksen kärkihankkeissa edistetään metsien hakkuiden lisäämistä, vaarantavat luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen. Tämän huolen on tuonut esille myös meritoituneiden suomalaistutkijoiden julkilausuma (BIOS 2017). Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimukseen ja luonnon monimuotoisuutta koskevaan Euroopan unionin strategiaan, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden katoaminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Hallitus on kuitenkin jo nyt myöntänyt, ettei tavoitteessa pysytä.  

METSO- ja soidensuojeluohjelmat ovat keskeisiä tapoja biodiversiteettisitoumusten saavuttamiseksi. Aiempien vuosien massiivisten leikkausten korjaamiseksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenojen palauttaminen aiemmalle tasolle ei yksin riitä, vaan tarvitaan lisärahoitusta viime vuosien merkittävän rahoitusvajeen paikkaamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että  

momentille 35.10.63 lisätään 20 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin. 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

60. Siirto valtion asuntorahastoon 

Vuoden 2018 valtion talousarvioesityksessä hallitus esittää asuntoa kohti enintään 10 000 euron suuruista määräaikaista käynnistysavustusta sellaiseen vuokra-asuntorakentamiseen, joka kuuluu Helsingin seudun MAL-sopimuksen piiriin ja toteutetaan ns. pitkällä korkotuella (laki 688/2001) muille kuin erityisryhmille. 

Helsingin seudulla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on suuri pula ja pitkä korkotuki on käytännössä ainoa väline, joka tuottaa aidosti kohtuuhintaisia asuntoja. Tällä korkotuella tehdyn asuntotuotannon ja toisaalta puurakentamisen vauhdittamiseksi koko määrärahaa tulisi korottaa ja nostaa tuen määrää 15 000 euroon asuntoa kohti, kun kysymys on puurakentamisesta. 

Metsäisessä Suomessa puurakentaminen on luonnollinen vaihtoehto, ja sen vauhdittaminen tuo mukanaan uusia vienti- ja työllisyysmahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on puurakentamisohjelmassa linjannut tavoitteeksi nostaa puurakentamisen osuus kerrostalojen uudistuotannossa 1 %:sta 10 %:iin. Korotetulla tuella voidaan vauhdittaa puurakentamisen ympärille tarvittavan metsäteollisuuden ja puurakentamisen osaajien verkoston syntymistä. Tuki ei kuitenkaan määräaikaisuutensa vuoksi vääristäisi markkinoita merkittävästi.  

Puurakentaminen on myös tärkeä osa kestävää biotaloutta, jossa puuraaka-aineelle tulee hakea mahdollisimman pitkäikäisiä käyttökohteita, jotta se on ilmaston kannalta kestävää. Puurakentaminen pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin puurakentamisen edistämiseksi korottamalla käynnistysavustuksia, mikäli asuintalot ovat puurakenteisia. 

TULOARVIOT 

Osasto 11 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

01. Ansio- ja pääomatuloverot 

Hallitus on kautensa aikana keventänyt työtulojen verotusta noin miljardilla eurolla. Tämän lisäksi ensi vuodelle esitetään 300 miljoonan euron aitoa veronkevennystä kaikkiin tuloluokkiin.  

Vaikka työn verotuksen kevennys on pidemmällä aikavälillä tavoiteltavaa, ensi vuonna ei ole näin suurten yleisten kevennysten aika. Verojen kevennysten tulisi kohdentua voimakkaammin pieni- ja keskituloisille. Se auttaisi paremmin torjumaan tuloerojen kasvua ja vähentämään köyhyyttä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin verotuksen keventämiseksi pienituloisilta ja korottaa kunnallisveron perusvähennystä, josta hyötyvät myös eläkkeen ja etuuksien saajat.  

Hallitus lisää valtion verotuottoja pienentämällä asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Talousarvion mukaan vuonna 2018 oman vakituisen asunnon hankkimiseen otetun asuntolainan koroista 35 prosenttia olisi vähennyskelpoista.  

Nykyisellään asuntolainan korkovähennys vääristää markkinoita kannustamalla velanottoon. Lisäksi korkovähennyksestä luopuminen tukisi verotuksen selkiyttämisen tavoitetta.  

Hallitus on maltillisesti vähentämässä korkovähennystä itse, mutta nykyisenä matalan koron aikana on mahdollista toimia nopeammin niin, että koron vähentämisen oikeus supistuisi vuonna 2018 20 prosenttiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 41 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin asuntolainan korkovähennyksen pienentämiseksi ja lopulta poistamiseksi nopeutetussa aikataulussa.  

Työnantaja voi maksaa työntekijälle korvausta, kun työntekijä tekee työmatkan omalla autolla. Verottomana maksettavan korvauksen suuruus määritetään vuosittain Verohallinnossa. Tänä vuonna korvauksen perussumma on 0,41 euroa/km. 

Omalla autolla tehtävistä työmatkoista tulee maksaa työntekijälle korvausta, mutta nykyiseen korvaustasoon liittyy kuitenkin selvää ylikompensaatiota. Toisin sanoen korvaukset ylittävät oman auton käytöstä syntyvät todelliset kustannukset. 

Ylikompensaatiota syntyy monesta syystä. Ensinnäkin korvausten laskennassa ei oteta lainkaan huomioon yksityisajojen osuutta, joita on kuitenkin valtaosa ajokilometreistä. Toisekseen auton hankintaa korvataan senkin jälkeen, kun kiinteät kustannukset on keskimäärin korvattu. Kolmannekseen voidaan perustellusti sanoa, että kiinteät kustannukset on arvioitu verrattain korkeiksi, kun lähtökohtana on uutena myytyjen autojen keskihinta, joka on liki 30 000 euroa. 

Verovapaita kilometrikorvauksia on maksettu vuosittain hieman yli miljardi euroa. Suoraa ylikompensaatiota on tarkistusten jälkeenkin jäljellä noin 120 miljoonaa euroa, eikä tässä luvussa ole mukana ylikompensaation kaikkia elementtejä, kuten verrattain korkeaa hankintahintaa. 

Esitämme korvaustason ja -mallin tarkistamista siten, että korvaus kattaa kaikki auton käytöstä aiheutuvat juoksevat kustannukset, mutta auton hankinnasta korvataan vain osa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin verottomien kilometrikorvausten kohtuullistamiseksi.  

Työntekijä voi verotuksessa vähentää työstä aiheutuvia matkakustannuksia. Asunnon ja työpaikan välisissä matkoissa omavastuu on 750 euroa vuodessa ja enimmäismäärä 7 000 euroa vuodessa. 

Matkakuluvähennys pienentää veroastetta ja sitä kautta verotettavaa tuloa. YM:n haitallisia tukia koskevan raportin mukaan nettovaikutus valtion ja kuntien tuloihin vuonna 2013 oli noin 630 miljoonaa euroa. 

Työmatkavähennystä maksetaan halvimman mahdollisen kulkutavan mukaan, mutta käytännössä kyseessä on selvä tuki henkilöliikenteelle. Yksityisautoilijoille maksetaan noin 80 prosenttia vähennyksistä. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, vähennykset painottuvat yksityisautoiluun suurten kasvukeskusten kehyskunnissa. 

Nykyinen vähennysjärjestelmä lisää liikennettä, koska se sisältää epäsuoran kannustimen muuttaa kauemmas työpaikasta. Maanäytön hajautumisen taustalla on useita vaikuttimia, mutta tämä on niistä yksi. Siksi vähennystä voi pitää ympäristölle haitallisena tukena, vaikka sillä onkin perusteensa. 

Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla siirtymä vähemmän byrokraattiseen ja paremmin ilmastopolitiikkaa tukevaan kilometripohjaiseen järjestelmään. Siinä vähennyksen perusteena olisi etäisyys työpaikasta. Vähennyksen suuruuteen voisi vaikuttaa myös se, onko alueella tarjolla julkista liikennettä vai ei. Toisin sanoen vähennys olisi suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa. Vähennykset koskettavat noin 800 000 henkilöä, joten niillä on suuri vaikutus monien ihmisten talouteen. Siksi tarkistuksissa on oltava maltillinen. Esitämme, että tässä vaiheessa vähennyksen tasoa leikattaisiin niin, että omavastuuta korotetaan 750 eurosta 900 euroon ja enimmäismäärää lasketaan 6 000 euroon. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 43
Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee esityksen työmatkavähennyksen pienentämiseksi sekä uudistamiseksi siten, että se ei erityisesti kannusta yksityisauton käyttöön.  

Tällä hetkellä listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan tiettyyn rajaan saakka verrattain kevyesti. Kevyempi verotus ulottuu aina 150 000 euroon asti, mikäli tuottoasteraja (8 %) sen mahdollistaa. 

Esitämme, että osinkojen verotusta uudistettaisiin VM:n asiantuntijaryhmän esittämällä tavalla, jolloin tuottoasterajaa laskettaisiin 4 prosenttiin, mikä vastaisi paremmin niin sanottua normaalituoton rajaa, ja osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin. Samalla luovuttaisiin huojennuksen euromääräisestä rajasta. 

Asiantuntijaryhmä perustelee uudistusta mm. sillä, että nykyinen tapa verottaa osinkoja heikentää investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin taloudessa. Listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen kireämpi verotus tekisi myös tulojen muuttamisesta ansiotuloista osinkotuloiksi vähemmän kannattavaa ja auttaisi hillitsemään tuloerojen kasvua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kiristääkseen listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen verotusta VM:n asiantuntijatyöryhmän esittämällä tavalla.  

Vuoden 2017 alusta otettiin Sipilän hallituksen esityksestä käyttöön 5 %:n yrittäjävähennys. Vähennyksen tarkoituksena on yrittäjyyden tukeminen sekä taannoisen yhteisöveron alennuksen ulottaminen myös henkilöyritysten puolelle. Huomattava osa pien- ja mikroyrityksistä on henkilöyrityksiä, jotka ovat työllisyyden parantamisen kannalta avainasemassa. 

Käyttöön otetun tasaisen ja kaavamaisen yrittäjävähennyksen huono puoli on kuitenkin se, että hyöty kasautuu suurille ja hyvin menestyville henkilöyrityksille, kuten esimerkiksi apteekeille ja lakiasiaintoimistoille. 

Vihreät esittävät vuoden 2018 vaihtoehtobudjetissa, että tulonjakovaikutusten tasaamiseksi yrittäjävähennykselle asetettaisiin 50 000 euron katto. Kaikki henkilöyritykset siis saisivat vähennyksen tuohon rajaan saakka, mutta yli 50 000 euron tuloksen osalta 5 %:n yrittäjävähennystä ei enää myönnettäisi. Esitys oli osa myös vihreiden vuoden 2017 vaihtoehtobudjettia. 

Katto leikkaisi yrittäjävähennyksen hyötyjä kaikkein parhaiten menestyviltä yrityksiltä, mutta kannustevaikutus säilyisi muissa yrityksissä hallituksen esittämän suuruisena. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan tämä malli lisäisi verotuloja noin 23 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 45 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin yrittäjävähennyksen rajaamiseksi tietyn tulorajan ylittävältä osalta.  

02. Yhteisövero  

Valtio kerää vuonna 2018 arviolta lähes 4,2 miljardia euroa yhteisöveroa. Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia, joista yksi merkittävimpiä on irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki. Kyseisen verotuen kokoa voidaan arvioida vain laskennallisesti, mutta vuonna 2017 sen suuruudeksi on arvioitu noin 565 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 noin 610 miljoonaa euroa, joten tuki on erittäin suuri.  

Kuluvan irtaimen käyttöomaisuuden osalta yritys voi vähentää hankintamenot verotuksessa hyödykkeen käyttöaikana poistojen kautta. Taloudellisesti merkittävin tapa tehdä poisto on vähentää hankintameno tietyn enimmäisprosentin puitteissa kulloinkin poistamatta olevasta menojäännöksestä. Poistojen enimmäismäärät on määritelty elinkeinoverolaissa, jonka mukaan verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Yritys voi käyttää myös pienempää poistoprosenttia tai olla tekemättä poistoja ollenkaan.  

Verotuksen poistot ovat kaavamaisia eivätkä usein vastaa hyödykkeen todellista taloudellista kulumista. Yritykselle muodostuu verotukea, mikäli poisto ylittää hyödykkeen todellisen kulumisen. Tällöin veronmaksu lykkääntyy enemmän kuin se lykkääntyisi todelliseen kulumiseen perustuvan poiston perusteella. Tämän todelliseen kulumiseen perustuvan poistoprosentin VM katsoo olevan 15 %. Arviot verotuen suuruudesta viittaavatkin yhden vuoden verotulojen muutokseen, mikäli koneiden ja kalusteiden poistoprosentin enimmäismääräksi sallittaisiin 15 prosenttia nykyisen 25 prosentin sijaan. Verotuen suuruus on siten yli ajan laskettava veron maksun lykkääntymisestä tuleva hyöty (veroluoton korko). 

Irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin liittyvää lainsäädäntöä tulisi tarkastella uudelleen sen saavuttamiseksi, että tehdyt poistot kuvastaisivat todellista taloudellista kulumista. Tässä talousarvioaloitteessa esitämme verotuen pienentämistä tavoitteena 100 miljoonan euron verotuoton kasvu vuodelle 2018. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 46 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmän uudistamiseksi ja poistoista syntyvän verotuen pienentämiseksi.  

04. Perintö- ja lahjavero 

Vuonna 2016 hallitus on muuttanut perintö- ja lahjaveron asteikkoja erityisesti sukupolvenvaihdoksia maatiloilla ja yrityksissä painottaen. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu kuitenkin 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen, määräksi arvioidaan noin 141 miljoonaa euroa vuonna 2018. Sukupolvenvaihdoksia tuetaan siis jo nyt merkittävillä veroeduilla, ja näitä etuja voi pitää riittävinä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 47 

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi uudelleen perintö- ja lahjaverotuksen keventämisen tarpeellisuuden ja peruuttaa tehdyt muutokset.  

Metsälahjavähennyksen käyttöönotto asetti metsäomaisuuden poikkeavaan asemaan muihin omaisuus- ja sijoitusmuotoihin verrattuna. Vähennys on myös suuruudeltaan huomattava, vuositasolla noin 18 miljoonaa euroa. Vaikka metsälahjavähennykselle löytyy perusteluja esimerkiksi metsätilakoon kasvattamisesta ja puun tarjonnan lisäämisestä, on tämä ollut vääränsuuntainen uudistus, joka lisää entisestään yritystukien määrää. Ennemmin niitä pitää pyrkiä vähentämään. 

Vastalauseen lausumaehdotus 48 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin metsälahjavähennyksen poistamiseksi osana yritystukien karsintaa. 

08. Valmisteverot 

05. Virvoitusjuomavero 

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuoden 2017 alusta. Verolla on ollut hyvät terveysperusteet, eikä siitä olisi pitänyt luopua ilman korvaavaa veroa.  

Hallituksen tulisi nopealla aikataululla valmistella makeisveron korvaava sokerivero, jossa veron määrä riippuu tuotteessa olevan lisätyn sokerin määrästä. Sokerivero auttaisi hillitsemään lisätyn sokerin käyttöä ja torjumaan kansantautejamme. Valmistelussa on huomioitava se, että sokeria on luonnostaan myös joissakin terveyden kannalta suositelluissa ruoka-aineissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. 

Terveysperustaisen sokeriveron käyttöönoton puolesta ovat liputtaneet myös Evira ja THL, joiden mielestä lisätyn sokerin verotus lisää kansanterveyttä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 49 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan makeisveron korvaavaa sokeriveroa.  
07. Energiaverot

Koulutukseen tehtävät leikkaukset tulisi korvata leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia. Yksinomaan energiaverotuloihin kohdistuu 11 verotukea, joiden kokonaismäärä ylittää kaksi miljardia euroa.  

Energiaveromomentille kohdistuvista verotuista toiseksi merkittävin on työkoneissa käytetyn polttoaineen normia alempi verotus. Verotuki syntyy siitä, että tietyille työkoneille on annettu oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään mm. dieselmoottorilla varustetuissa liikkuvissa työkoneissa ja maa- ja metsätalouskoneissa.  

Vuonna 2018 tämän verotuen suuruudeksi arvioidaan 454 miljoonaa euroa. Esitämme, että verotuesta leikataan vajaa neljännes. Teknisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että siirretään verotuetun kevyen polttoöljyn käyttäjät dieselin käytön piiriin, mutta palautetaan heille osa veroista verotuksen yhteydessä. Vastaava palautusjärjestelmä on luotu esimerkiksi maatiloille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 50 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin pienentääkseen työkoneissa käytettävän polttoöljyn verotukea.  

Dieselpolttoaineen verotus on keveämpää kuin moottoribensiinin verotus. Tämä sisältää verotukea kaikkiaan noin 775 miljoonaa euroa. Henkilöautoliikenteen osalta verotuki leikataan pois ajoneuvoverotuksen kokonaisuuteen sisältyvän käyttövoimaveron avulla. 

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja erityisesti Pariisin ilmastokokouksen jälkeen on käytettävä kaikki keinot hiilipäästöjen vähentämiseksi. Dieselpolttoaineen saaman verotuen pienentäminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kohentaa lisäksi valtiontalouden tilaa.  

Dieseliä käytetään raskaan tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen lisäksi myös henkilöautoliikenteessä. Dieselin verotuen pienennys nostaa dieselpolttoaineen hintaa, ja tämä korotus tulee kompensoida dieselhenkilöautoja käyttäville alentamalla ajoneuvoveroon sisältyvää käyttövoimaveroa.  

Raskaassa tavaraliikenteessä dieselin verotuen pienennys aiheuttaa kuljetuskustannusten lievää nousua. Samalla tämä kuitenkin kannustaa myös etsimään raskaalle tavaraliikenteelle vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maa- tai biokaasua. Tähän liittyvä teknologia ei ole vielä laajamittaisesti käyttöön otettavissa, mutta verotuen pienennys nopeuttaisi vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden kehitystä. Toisaalta dieselin verotuen pienennys parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä kumipyöräliikennettä vastaan. 

Joukkoliikenteessä — etenkin kaupunkialueilla — vaihtoehtoja on jo olemassa. Kaasubusseja löytyy markkinoilta, ja sähköbussit tekevät voimakkaasti tuloaan. Dieselin verotuen pienennys parantaa kannusteita ja nopeuttaa vaihtoehtoisilla, ympäristöystävällisillä tavoilla liikkuvien bussien käyttöönottoa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 51 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy asteittain pienentämään dieselin verotukea ja samalla huojentaa dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa niin, etteivät tavallisen autoilijan kustannukset nouse.  

Turpeen verotukea on kasvatettu alentamalla turpeen verotusta tasolta 4,9 euroa/MWh ensin tasolle 3,40 euroa/MWh vuonna 2015 ja edelleen tasolle 1,9 euroa/MWh 2016, mikä kannustaa entistä enemmän runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan turpeen käyttämiseen polttoaineena erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Samassa yhteydessä on korotettu metsähakkeen energiakäytön tukea, jotta turpeen ja hakkeen välinen hintasuhde ei muuttuisi. Näiden toimien yhteisvaikutus valtion talouteen on ollut noin 20 miljoonaa euroa heikentävä. 

Vihreät ehdottaa turpeen verotuen pienentämistä palauttamalla veron tasolle 3,4 euroa/MWh. Metsähakkeen tuen vastaavasta alentamisesta Vihreät on tehnyt erillisen talousarvioaloitteen. 

Arvioiden mukaan turpeen saama verotuki verrokkipolttoaineisiin nähden on tällä hetkellä suuruusluokkaa 148 miljoonaa euroa vuodessa. Kertaheitolla tätä ympäristölle haitallista verotukea ei kuitenkaan voi kokonaisuudessaan poistaa, sillä se puolestaan kannustaisi kivihiilen ja muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöön polttoturpeen ja myös metsähakkeen asemesta. 

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja erityisesti Pariisin ilmastokokouksen jälkeen on käytettävä kaikki keinot hiilipäästöjen vähentämiseksi. Turpeen saaman verotuen pienentäminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kohentaa lisäksi valtiontalouden tilaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 52 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin polttoturpeen verotuen asteittaiseksi pienentämiseksi.  

Hallitus esitti vuoden 2017 talousarviossaan kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutetun sähkön siirtämistä korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II.  

Kaivostoiminta ja louhinta ovat hyvin energiaintensiivistä ja paljon saastuttavaa teollisuutta. Kaivosten sähköveron alentaminen pienentää kaivosteollisuuden sähkölaskua valtion tuella. Ilmaston lämmetessä ja valtion talouden ollessa tiukoilla tämä yhtälö on kestämätön. 

Kaivosten sähköveron alennus kytkeytyy osaksi laajempaa verokeskustelua: kuinka paljon mitäkin pitäisi verottaa. Kestävää on verottaa enemmän kulutusta ja haittoja ja vähemmän työtä ja toimeentuloa. 

Kaivosten verohuojennusten sijaan käyttöön pitäisi ottaa ennemmin kaivosvero. Se olisi eräänlainen louhintamaksu, joka voitaisiin rahastoida Norjan öljyrahaston tavoin. Varat käytettäisiin kaivosaluekuntien ja valtion hyväksi. Vihreät esittävät vaihtoehtobudjetissaan myös louhintaveroaloitteen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 53 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kaivosten palauttamiseksi takaisin sähköveroluokkaan I.  

10. Muut verot 

Louhintavero on kaivostoiminnassa louhittaviin maa-aineksen yksikkömääriin sidonnainen vero. Veron perinnästä on kokemusta ja tietoa useista Afrikan ja Etelä-Amerikan maista sekä Australiasta, USA:sta, Kiinasta ja Puolasta. Louhintaveroa tultaisiin perimään kaivosyhtiöltä korvauksena siitä, että kaivosyhtiö saa käyttää maaperän mineraaleja.  

Louhintaveron periminen ohjaisi kaivospolitiikkaa suuntaan, jossa louhinta aloitettaisiin silloin, kun mineraaliesiintymä on malmimääriltään tutkitusti riittävän arvokas. Esimerkiksi 20 000 000 euron vuosittainen verokertymä edellyttää, että veroa perittäisiin 40 senttiä kaivettua maa-ainestonnia kohden, koska Suomessa vuosittaiset louhintamäärät ovat noin 50 miljoonaa tonnia. 

Vero todennäköisesti lisäisi myös mineraalien kierrätystä. Suomessa luonnon mineraaliesiintymät ovat suhteellisen niukkoja, mutta muita mineraalilähteitä voi olla esimerkiksi kaivosjätteen tai -jätevesien jatkohyödyntäminen, joista voidaan erottaa muun muassa nikkeliä ja fosforia. Kaivannaistoiminnan louhintaverotus tekisi nämä muut vaihtoehtoiset tavat malmin rikastamiseksi nykyistä kannattavammiksi.  

Louhintaveron vähentäessä ympäristöä kuormittavan kiviaineksen louhintamääriä, pienenee myös kaivostoiminnalle tarvittavan maa-alan määrä. Tarvittavan maa-alamäärän pienentyessä louhinnan vaikutukset luontoon ja maisemaan vähenevät. Kaivostoiminnan ympäristöhaitoista erityisesti malmien rikastuksessa käytetty vesimäärä, sen hallinta ja jätevesihaitat liittyvät louhintamääriin, samoin rikastuskemikaalien käyttö.  

Louhintaveron avulla voitaisiin korvata esimerkiksi liikenneväylien rakentamisesta ja lupaprosesseista aiheutuvia kuluja kunnille ja valtiolle. Tuottoja on mahdollista käyttää myös laajemmin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tätä voidaan perustella sillä, että kyseessä on uusiutumattoman, kansallisvarallisuuden luonteisen varannon hyödyntäminen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 54 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan louhintaveron käyttöönottoa.  

03. Autovero  

Autoverotusta kevennetään asteittain. Ensimmäiset veronkevennykset tulivat voimaan vuosien 2016 ja 2017 alusta, ja seuraavat kevennykset tulisivat voimaan asteittain vuosien 2018 ja 2019 alussa. 

Vihreät näkevät, että hallituksen esittämät veronkevennykset tulisi jättää toteuttamatta vuodesta 2018 eteenpäin. Kertyvät tuotot tulisi kohdistaa ympäristöystävällisemmän liikenteen tukemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 55
Eduskunta edellyttää, että hallitus ei jatka autoveron kevennyksiä.  

Liikenteen päästövähennyksissä on edettävä ripeästi, jotta on mahdollista saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen asteeseen. 

Henkilöautoliikenteen osalta nopea sähköistyminen edistää parhaiten kokonaistavoitetta, kun biopolttoaineet voidaan ohjata raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön niin kauan kuin realistisia vaihtoehtoja ei ole. 

Sähköautot edustavat vielä verrattain uutta tekniikkaa, joka on melko kallista ja johon siirtyminen saattaa olla kuluttajille korkean kynnyksen takana. Tämän johdosta monissa maissa sähköautojen ostamista tuetaan suoraan valtion varoista. Hallitus on esittänyt täyssähköautojen ostajille 2 000 euron romutuspalkkiota vanhasta autosta, mutta tämä ei todennäköisesti ole riittävä kannuste sähköautojen nopealle yleistymiselle. 

Vihreät ehdottavat määräaikaista (max 5 vuotta) verovapautta täyssähköautoille. Keskimääräinen henkilöauton autovero on Suomessa 6 900 euroa. Vuonna 2018 tavoitteena olisi 5 000 uutta sähköautoa, jolla määrällä valtion menettämät autoverotulot olisivat noin 35 000 000 euroa. 

On tärkeää saada sähköautokanta lisääntymään nopeasti sellaiselle tasolle, että laajenevalla latausverkostolla on käyttäjiä. Pidemmällä tulevaisuudessa sähköautojen akkukapasiteettia voidaan käyttää myös sähköverkon tehontasaajana ja sähköenergiavarastona. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 56
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin vapauttaakseen sähköautot autoverosta määräajaksi.  

07. Ajoneuvovero  

Liikenteen päästövähennyksissä on edettävä ripeästi, jotta on mahdollista saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen asteeseen. 

Henkilöautoliikenteen osalta nopea sähköistyminen edistää parhaiten kokonaistavoitetta, kun biopolttoaineet voidaan ohjata raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön niin kauan kuin realistisia vaihtoehtoja ei ole. 

Sähköautot edustavat vielä verrattain uutta tekniikkaa, joka on melko kallista ja johon siirtyminen saattaa olla kuluttajille korkean kynnyksen takana. Tämän johdosta monissa maissa sähköautojen ostamista tuetaan suoraan valtion varoista. Hallitus on esittänyt täyssähköautojen ostajille 2 000 euron romutuspalkkiota vanhasta autosta, mutta tämä ei todennäköisesti ole riittävä kannuste sähköautojen nopealle yleistymiselle. 

Vihreät ehdottavat määräaikaista (max 5 vuotta) verovapautta täyssähköautoille. Keskimääräinen henkilöauton ajoneuvovero on Suomessa 340 euroa vuodessa, joten verottomuus tukisi sähköauton omistajaa noin 1 700 eurolla viiden vuoden aikajaksolla. Vuonna 2018 tavoitteena olisi 5 000 uutta sähköautoa, jolla määrällä valtion menettämät ajoneuvoverotulot olisivat noin 800 000 euroa. 

On tärkeää saada sähköautokanta lisääntymään nopeasti sellaiselle tasolle, että laajenevalla latausverkostolla on käyttäjiä. Pidemmällä tulevaisuudessa sähköautojen akkukapasiteettia voidaan käyttää myös sähköverkon tehontasaajana ja sähköenergiavarastona. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 57 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin vapauttaakseen sähköautot ajoneuvoverosta määräajaksi.  

Osasto 13 

KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET 

05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 

01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset  

Suomen metsien monimuotoisuuden suojelu on keskeinen osa kestävää metsätaloutta. Metsähallitus on kuitenkin ollut viime aikoina usein kohujen keskellä hakatessaan metsiä retkeilyalueilla ja vanhojen metsien säästökohteissa. Liikelaitoksen tulostavoitteen nosto yhdeksällä miljoonalla eurolla vuodelle 2018 ei ole kestävää nykyisen hakkuutoiminnan ollessa monin paikoin kyseenalaista.  

Hallituksella on kova paine kasvattaa metsien käyttöä ja pienentää hiilinieluja määrällisten biotaloustavoitteidensa saavuttamiseksi. Valtion liikelaitokselle korkeamman tulostavoitteen tavoittelu ilmaston ja luonnon kannalta kestämättömin keinoin päästöjä lisäämällä ei ole perusteltavissa. Sen sijaan Suomen on pyrittävä kaikin keinoin vähentämään päästöjään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestämättömien hakkuiden lisääminen ei ole oikea suunta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 58 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin metsähallituksen tulostavoitteen alentamiseksi.  
Ehdotus
Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin, 
että edellä ehdotetut 58 lausumaa hyväksytään ja 
että yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamuslause hyväksytään. 
Helsingissä 11.12.2017
Ozan 
Yanar 
vihr 
 
Emma 
Kari 
vihr 
 

VASTALAUSE 3 vas

Yleisperustelut

Suomen talouden tilanne näyttää pitkästä aikaa valoisammalta. Kasvu ei enää perustu pelkästään yksityiseen kulutukseen, vaan myös vienti ja investoinnit ovat lisääntyneet, ja tämä trendi näyttäisi jatkuvan. Myös ennusteet Euroopan ja maailman talouden kehityksestä vahvistavat myönteisiä näkymiä. Uusimpien tilastojen valossa valtiovarainministeriön 2,1 prosentin kasvuennuste ensi vuodelle vaikuttaisikin olevan alakanttiin. 

Toisaalta velkaantuminen ja osin siitä seurannut omaisuusarvojen paisuminen muodostavat kasvavan riskin koko maailmantalouteen. 

Kasvun vauhdittumisesta huolimatta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa edelleen sitkeää. Hallituksen politiikka kasvattaa ihmisryhmien välisiä eroja koulutuksessa, terveydessä, varallisuudessa, elinpiireissä ja mahdollisuuksissa. Paljon eroista siirtyy ylisukupolvisesti, eli hyvinvointivaltiolle ominainen sosiaalinen liikkuvuus ei enää toimi. Työttömien lapsista tulee muita todennäköisemmin työttömiä. Tulottomia kotitalouksia on jo 47 000. 

Suomessa tulo- ja varallisuuserojen kasvu on näkynyt nimenomaan ääripäiden erkaantumisena. Perus- ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi pienituloisimmat ovat jääneet ansiokehityksestä jälkeen, ja vastaavasti kaikista suurituloisimpien ansiot ovat kasvaneet selvästi muita nopeammin. Verotusratkaisut ovat lisänneet rikkaista rikkaimpien tuloja. 

Nousukaudesta puhutaan, mutta tästä huolimatta hallituksen ensi vuoden budjetti jatkaa aiemmilta vuosilta tuttua eriarvoistavaa ja suurituloisia suosivaa leikkauslinjaa. Veronalennukset lisäävät valtiontalouden rakenteellista alijäämää ensi vuonna. 

Suomen on jatkossakin oltava maa, jossa kaikilla perhetaustaan ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta on mahdollisuus hyvään elämään. 

Kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut, reilut työelämän pelisäännöt sekä oikeudenmukainen verotus- ja tulonjakojärjestelmä takaavat, että ketään ei jätetä heitteille ja että yhteiskunnan voimavarat saadaan valjastettua kaikkia hyödyttävällä tavalla. 

Vasemmistoliiton budjettiesitykset vuodelle 2018 tarjoavat tasa-arvoa ja yhteiskunnan kestävää rakennemuutosta edistävän vaihtoehdon. 

Perusturvan, pienimpien eläkkeiden, työttömyysturvan ja opintorahan tasoa korotetaan, hyvinvointipalveluiden maksullisuutta karsitaan ja koulutuksen ja kasvatuksen tasa-arvoa lisätään. Panostaisimme reilusti yli miljardi euroa hyvinvointieroja tasaaviin etuuskorotuksiin ja julkisten palveluiden parantamiseen. Esimerkiksi kansan- ja takuueläkettä korottaisimme 50 eurolla kuussa. Koulutusjärjestelmää ja opiskelijoiden asemaa vahvistaisimme puolella miljardilla eurolla. 

Verotuksessa lisäisimme verojärjestelmän progressiivisuutta. Tämä tapahtuisi tuloveroasteikon yläpäätä ja osinkoverotusta kiristämällä sekä pienituloisimpia auttavaa kunnallisveron perusvähennystä kasvattamalla. Vastalauseessamme hallituksen hyvätuloisia suosivia veronkevennyksiä perutaan. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja yhteiskunnan kestävän rakennemuutoksen edistämiseen panostaisimme niin ikään lähemmäs puoli miljardia euroa hallitusta enemmän. Samalla karsimme tehottomiksi todettuja ja ympäristölle haitallisia vero- ja muita tukia. 

Nykytilanteessa käyttämättömiä tuotantoresursseja on vielä paljon (työttömyys), eikä talouden voi noususuhdanteesta huolimatta katsoa olevan "ylikuumentunut". Siksi hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan linjaa lievästi ekspansiivisempi finanssipolitiikka olisi perusteltua tärkeiden rakennemuutosten edistämiseksi. Vaihtoehdossamme menojen ja tulojen suhde on kuitenkin samalla tasolla kuin hallituksen esityksessä. Tällä osoitamme, että erilaista politiikkaa voidaan tehdä valtion rahoitusasemaa muuttamatta. 

Politiikan ideologia-, arvo- ja painotuseroista kertoo, että vasemmistoliiton vaihtoehto pienentäisi tuloeroja kuvaavaa ginikerrointa 0,7 prosenttiyksiköllä. Köyhyysaste laskisi 0,88 prosenttiyksikköä. Miesten ja naisten käytettävissä olevien tulojen ero pienenisi. Sipilän hallituksen vuosien 2016—18 budjetit puolestaan ovat kasvattaneet ginikerrointa 0,2 prosenttiyksiköllä ja köyhyysastetta 0,3 prosenttiyksiköllä. 

Kilpailukykyä rakennetaan osaamisella, ei leikkaamalla palkkoja 

Vasemmistoliitto on ainoana puolueena vastustanut vuoden 2016 niin sanottua kilpailukykysopimusta. Sittemmin moni muukin on todennut kritiikin olleen oikeutettua. 

Hallituksen työmarkkinajärjestöille pakkosanelema sopimus merkitsi miljardiluokan tulonsiirtoa yrityksille työntekijöiden ja julkisen sektorin kustannuksella. Erityisen kovaa järjestely on iskenyt julkisen sektorin pienipalkkaisiin työntekijöihin, joilta leikattiin lomarahat. Yritysten maksamia eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja pienennetään yhteensä noin 2,4 prosenttiyksiköllä, ja työntekijöiden maksuja nostetaan lähes vastaavasti. Maksumuutosten "kompensoiminen" veronkevennyksillä on heikentänyt julkisen talouden rahoitusasemaa sadoilla miljoonilla euroilla. 

Perusteet kiky-sopimukselle olivat alun perinkin heikot, ja toteutuneen kehityksen valossa ne näyttäytyvät vieläkin heikompina. Ajatus työajan pidentämisen ja kilpailukyvyn parantumisen yhteydestä edustaa menneen maailman logiikkaa. Työehtojen heikentäminen ei ole lääke Suomen talousongelmiin, aivan kuten liian suuret palkat eivät ole niiden syy. 

Työ ei Suomessa ole keskeisiä kilpailijamaita kalliimpaa — päinvastoin. Yksikkötyökustannuksiin vaikuttaa palkkojen lisäksi työn tuottavuus. Joidenkin perinteisten korkean jalostusasteen vientialojen ongelmat ja korkean tuottavuuden työpaikkojen väheneminen ovat Suomessa viime vuosina johtaneet tuottavuuden laskuun. Heikon tuottavuuden taustalla vaikuttaa myös tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan leikkaukset. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuottavuus olisi kääntynyt kasvuun. Tuottavuus on myös vahvasti suhdannesidonnaista ja paranee yleisen taloustilanteen myötä. 

Ratkaisu Suomen työmarkkinoiden ongelmiin ei ole työn halpuuttaminen — sitä kilpailua Suomi ei voi koskaan voittaa — vaan panostaminen vahvuuksiimme: laaja-alaiseen osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen, laadukkaisiin tuotteisiin, työhyvinvointiin ja toimivaan infrastruktuuriin. Kiky-sopimuksen mukainen työajan pidennys sen sijaan on saattanut jopa hidastaa työllisyyden kasvua. 

Kilpailukykysopimus on näennäisesti työmarkkinaosapuolten välinen, mutta ilman hallituksen pakkotoimia sitä ei olisi syntynyt. Vastuu sen haitallisista vaikutuksista kuuluu siten myös hallitukselle. 

Esitämme kilpailukykysopimukseen liittyvien budjettilakien ja maksumuutosten perumista. Julkisen sektorin lomarahat palauttaisimme ennalleen. Yhteensä nämä muutokset parantaisivat julkisen sektorin rahoitusasemaa noin 650 miljoonalla eurolla. 

Otetaan ilmastonmuutos vakavasti ja nopeutetaan kestävää rakennemuutosta 

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja maapallon kestokyvyn mukaisesti eläminen ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita. Keskivertosuomalaisen ympäristöjalanjälki on kolmin- tai nelinkertainen kestävään tasoon nähden. 

Kestävä rakennemuutos on hyvinvointivaltion luomiseen verrattava yhteiskunnallinen "missio". Siirtymä vähähiiliseen elämäntapaan edellyttää valtavia muutoksia tuotantoon, kulutukseen, asumiseen ja liikkumiseen. Tämä vaatii huomattavasti nykyistä tiukempaa sitovaa ympäristösääntelyä, ulkoisvaikutusten hinnoittelua todellisten haittojen mukaisesti (esimerkiksi verotuksen kautta) sekä valtavia julkisia panostuksia infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Samalla on huolehdittava yhteiskunnallisesta tasa-arvosta verotuksen ja riittävän sosiaaliturvan avulla. 

Uusiutuvan energian, resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja ylipäänsä kestävien toimintamuotojen ja ratkaisuiden käyttöönottoa tulee tukea niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä, yhdistyksissä ja kotitalouksissa. 

Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kestävän rakennemuutoksen edistämiseen panostetaan satoja miljoonia hallitusta enemmän. Satsaamme joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä energiatehokkaaseen asumiseen. Lisäämme uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tukia ja mahdollistaisimme energiaremonttituet myös pienituloisille sekä asunto-osakeyhtiöille ja -osuuskunnillle. Ympäristölle haitallisia ja taloudellisesti tehottomia fossiilienergiatukia karsisimme ja panostaisimme kestäviä uusia ratkaisuita luoviin TKI-tukiin. 

Ehdotamme myös julkisen kehityspankin tai investointilaitoksen perustamista. Sen tehtävänä olisi koota ja kanavoida kestävää kehitystä edistävää rahoitusta pitkäjänteisesti kokonaisvaltaisen missioajattelun ja yhteiskuntavision mukaisesti.  

Harmaa talous ja verovälttely kuriin

Harmaa talous, talousrikollisuus ja verojen välttely aiheuttavat suuren laskun julkiselle taloudelle ja ovat valtava rakenteellinen ongelma.  

Harmaan talouden on eri selvityksissä arvioitu vastaavan 5—14 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Toisen arvion mukaan Suomi menettää yksistään monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena vuosittain 430—1 400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Veropohjan tilkitseminen ja verovälttelyn hillitseminen kohentaisi julkistalouden rahoitusasemaa, tehostaisi markkinamekanismin toimintaa ja parantaisi rehellisten ja pienten yritysten kilpailuasemaa. 

Viime vuosina harmaan talouden vastainen toiminta on tehostunut, ja tehdyt satsaukset ovat maksaneet itsensä monin kerroin takaisin. Kuitenkin on olemassa monia kansallisia ja EU-tason toimia, joilla harmaata taloutta, talousrikollisuutta ja verovälttelyä pystyttäisiin hillitsemään nykyistä tehokkaammin.  

Hallitus antoi kevään 2017 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä "täydentäviä linjauksia" harmaan talouden vastaisesta työstään. Pääsääntöisesti hallitus kuitenkin tyytyi tuolloinkin toteamaan käynnissä olevat EU-sääntelyhankkeet ja sen, että niin sanotun veronkiertodirektiivin kansallisen implementoinnin valmistelu on aloitettu. Direktiivin nojalla esimerkiksi korkovähennysoikeuden rajoittaminen koskee vuodesta 2019 alkaen myös konsernin ulkopuoliselle toimijalle maksettuja korkoja, mikä on tervetullutta. Myös ns. hybridijärjestelyihin tartutaan hallituksen mukaan tiukemmin "viimeistään vuodesta 2020 alkaen". 

Monet EU-uudistuksista menevät oikeaan suuntaan, ja on hyvä, jos Suomi aidosti soveltaa veronkiertodirektiiviä tiukasti. Esimerkiksi korkovähennysoikeuteen ja hybridijärjestelyihin liittyvät uudistukset ovat sellaisia, joita vasemmistoliitto on entuudestaan edellyttänyt. 

Valitettavasti Suomi ei kuitenkaan tosiasiallisesti ole ollut halukas esimerkiksi ulottamaan julkista raportointivelvollisuutta muihin kuin todella suuriin, yli 750 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin (eli ylivoimainen enemmistö yrityksistä jää raportointivelvollisuuden ulkopuolelle) tai edellyttämään maakohtaisten tietojen erittelyä kaikkien konsernin toimimaiden osalta, mikä olisi perusedellytys aggressiivisen verosuunnittelun tai veronkierron arvioimiselle.  

Suomen tulisikin nykyistä pontevammin edistää muun muassa kattavan maakohtaisen raportoinnin sekä taloudellisten ja edunsaajatietojen avoimuuden normeja EU:n direktiiveissä ja niiden kansallisessa toimeenpanossa. Esimerkiksi veronkiertodirektiivin toimeenpanoon on perusteltua suhtautua skeptisesti Sipilän hallituksen aiempien näyttöjen valossa: EU:ssa Suomi ei ole ajanut kunnianhimoisia sääntöjä, ja kotimaan lainsäädännössä on menty sieltä, missä aita on matalin.  

Lisäksi hallitus runnoi tänä vuonna läpi myös arvopapereiden niin sanottua hallintarekisteröintiä laajentavan lakimuutoksen, joka supistaa rahoitusmarkkinoiden ja omistajatietojen avoimuutta sekä viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia ja tekee veronkierrosta ja talousrikollisuudesta entistä helpompaa. Eduskunnan edellyttämät hallituksen "täydentävät" lisäesitykset eivät poista ongelmia kokonaan, ja on epäselvää, onko kaikkia eduskunnan edellyttämiä asioita edes edistetty.  

Kansallisella tasolla voitaisiin tehdä EU:sta riippumatta itsenäisestikin monia oikeudenmukaista ja tehokasta veronkantoa edistäviä toimia.  

Keskeistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kannalta on myös riittävien viranomaisresurssien turvaaminen sekä viranomaisten välisen yhteistyön helpottaminen. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa näiden toimintojen rahoitusta korotetaankin jo ensi vuodelle yhteensä 12 miljoonalla eurolla.  

Myönteistä on, että hallitus on luvannut laajentaa rakennusalalla jo käytössä olevan veronumeron myös muille toimialoille (esimerkiksi telakat, ravintola-ala, siivousala). Tätä uudistusta tulisi kiirehtiä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa talouspoliittista linjaansa niin, että suurituloisten veronkevennykset korvataan hyvinvointia lisäävillä ja pienituloisten ostovoimaa parantavilla toimilla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta lakiesityksiin ja tärkeisiin valtiontaloutta koskeviin suunnitelmiin, kuten julkisen talouden suunnitelmiin ja vuosittaisiin talousarvioihin, sisällytetään kattava arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista tulonjakoon ja eri väestöryhmiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ympäristökuormitukseen ja hyvinvointiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien, eduskunnan päätäntävaltaan kuuluvien lakimuutosten perumiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Eduskunta edellyttää, että hallitus alkaa edistää eurooppalaisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää kattavan ja julkisen maakohtaisen veroraportoinnin, verotuksellisen tiedonvaihdon ja taloudellisten tietojen avoimuuden normeja EU:n direktiivejä valmisteltaessa ja soveltaa niitä kansalliseen lainsäädäntöön suurimmalla direktiivien mahdollistamalla kunnianhimon tasolla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edellyttää kaikki kirjanpitolain mukaiset suuryritykset antamaan toiminnastaan kattavan julkisen maakohtaisen raportin kaikkien niiden maiden osalta, joissa niillä on tytäryhtiö tai kiinteä toimipiste. 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia kaventavan esityksen yritysten korkovähennysmahdollisuuksien rajoittamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jonka nojalla ulkomaille maksettavista koroista peritään 30 prosentin lähdevero tilanteissa, joissa tosiasiallinen hyödynsaaja asuu veroparatiisissa tai hyvin matalan verotuksen maassa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa riittävät viranomaisresurssit harmaan talouden, talousrikollisuuden ja aggressiivisen verovälttelyn suitsimiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tuo kiireellisesti eduskunnan käsiteltäväksi lainsäädäntömuutokset, joilla turvataan suoran omistuksen tasoinen arvopapereiden omistustietojen julkisuus, kuten eduskunta on aiemmin ponnen muodossa velvoittanut.  

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo ensi tilassa eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jonka nojalla suomalaisilta edellytetään sanktion uhalla suoraa omistusta suomalaisten yritysten osalta ja yritykset velvoitetaan tunnistamaan kaikki omistajansa ja toimittamaan niitä koskevat tiedot reaaliaikaiseen julkiseen rekisteriin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kaikki keskeiset EU:n taloudellisia ulkosuhteita koskevat asiat — kuten kauppa- ja investointisopimukset — eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, antaa eduskunnalle aktiivisen roolin ja riittävästi informaatiota käsiteltävinä olevista asioista ja varmistaa, että kaikki EU:n taloudellisia ulkosuhteita koskevat kannat ovat yhteismitallisia Suomen kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia koskevien sitoumusten kanssa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Eduskunta edellyttää, että hallitus alkaa edistää EU:ssa sisämarkkina-alueen yhteisiä ulkoisia hiilitulleja sekä laajempaa EU-alueen kasvihuonekaasujen verotuksen harmonisaatiota. 

Vastalauseen epäluottamusehdotus 

Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan, heikentänyt lyhytnäköisillä leikkauksillaan Suomen osaamisperustaa ja tulevaisuuden menestyksen edellytyksiä, kasvattanut suomalaisten eriarvoisuutta, vitkastellut ilmastonmuutoksen hillinnässä, väistellyt globaalia vastuutaan, sivuuttanut asiantuntijatiedon, sitonut itsensä etujärjestöjen talutusnuoraan ja osoittanut kyvyttömyyttä perusteelliseen poliittiseen valmisteluun. Eduskunta katsoo, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta. 

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 23 

VALTIONEUVOSTON KANSLIA 

10. Omistajaohjaus 

Valtion kehitysyhtiö 

Sipilän hallitus on tehnyt suuria muutoksia valtion omistajapolitiikkaan. Osa uutta linjaa on, että valtionomistuksia vähennetään yhtiöissä, jotka valtio omistaa nykyään kokonaan tai osittain. Tätä tehtävää varten on luotu kokonaan uusi toimija, "valtion kehitysyhtiö" eli Vake Oy. Ensi vaiheessa Vaken suoraan omistukseen on kerrottu siirtyvän 2,4 miljardin euron edestä valtion omistuksia yhdeksässä yrityksessä, joista valtio on saanut noin 72 miljoonaa euroa osinkoa vuodessa. 

Esimerkiksi valtion omistusosuuden vähentäminen Neste oyj:ssä vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Neste on hyvin kannattava ja strategisestikin merkittävä yritys, jonka tulevaisuus näyttää lisäksi valoisalta tuotannon onnistuneen modernisaation seurauksena. Uusien puhtaan teknologian tuotteiden pitkäjänteinen kehittäminen ja kaupallistaminen ei välttämättä olisi ollut edes mahdollista ilman kärsivällistä valtio-omistajaa. Julkisen enemmistöomistuksen säilyttäminen olisi tärkeää, jotta Neste voisi edelleen kehittää tuotantoaan ympäristöystävällisemmäksi ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuvammaksi. Mikäli valtion omistusosuus pienenee kolmannekseen, kuten suunnitelmissa on, ei julkista intressiä pystytä turvaamaan. Lisäksi pääoman tuotto on Nesteessä ollut yli 20 prosenttia. Yhtiöstä saatujen osinkotulojen osuus oli viime vuonna noin kolmannes kaikista valtion osakeomistusten osingoista.  

Vasemmistoliitto vastusti ainoana puolueena Vaken perustamista, koska Sipilän hallitus ei ole kyennyt uskottavasti perustelemaan uuden omistusyhtiön tarvetta. Kritiikki on yhä perusteltua. Edelleen vaikuttaa, että tuottavia ja strategisesti tärkeitä omistuksia aiotaan Vaken kautta myydä, jotta hallitus voi toteuttaa mielihankkeitaan veroleikkausten heikentämän budjetin ulkopuolella ja ilman budjettirahojen käyttöön liittyvää demokraattista kontrollia. Pelkona on, että kehitysyhtiöjärjestely on yksi askel kehityskulussa, jossa hallitus myy strategisesti tärkeitä ja/tai taloudellisesti järkeviä omistuksia ideologisista syistä enemmän kuin olisi perusteltua. 

Omistajaohjauksen epäonnistumisesta kertoo myös Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkkeen muodossa toteutettu kohtuuton ja hallituksen omien linjausten vastainen palkitsemisjärjestely. Lisäksi esimerkiksi sote-digi-nimellä kulkeva, sote-uudistukseen kytkeytyvä omistusjärjestely on herättänyt kysymyksiä, joihin ei olla saatu tyydyttäviä vastauksia.  

Valtionyhtiöiden verovastuu 

Omistajapolitiikan tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös edelläkävijyys sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuullisena omistajana. Valtio voi omalla esimerkillään lähettää markkinoille voimakkaita signaaleja, jotka muuttavat toimintatapoja laajemminkin. 

Tästä näkökulmasta on ongelmallista, ettei valtio-omistaja ole ollut halukas edistämään valtionyhtiöiden julkista maakohtaista verotietojen raportointia, vaikka asiasta linjattiin jo vuonna 2014 ja vaikka tavoite on vahvistettu myös omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä, jossa yhteiskuntavastuu määritellään "jokaisen valtionyhtiön perusarvoksi". 

Eri tunnuslukuja kattavasti erittelevää maakohtaista tilinpäätösraportointia pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista puuttua veropohjan murenemiseen, voittojen keinotekoiseen siirtelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Se antaa viranomaisille, kansalaisille ja tiedotusvälineille mahdollisuuden arvioida, näyttävätkö kansainvälisesti toimivat yhtiöt voittonsa eri toimimaissaan niissä tapahtuvan todellisen arvonlisäyksen mukaisesti ja maksavatko ne kussakin toimimaassaan asianmukaiset verot. 

Toistaiseksi yksikään matalan verotuksen valtiossa toimiva valtionyhtiö ei kuitenkaan ole julkisessa tilinpäätöksessään raportoinut toiminnastaan näiden maiden osalta. Pääongelma on, että valtioneuvoston kanslian nykyinen ohjeistus jättää yritysten itsensä päätettäväksi, mitkä tiedot ne katsovat raportoimisen arvoiseksi. Tällöin niiden on mahdollista jättää pois juuri ne tiedot, jotka ovat tärkeimpiä vastuullisen veronmaksun ja aggressiivisen veronmaksun arvioimisen kannalta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle kattavan selvityksen uudenlaisten omistajapoliittisten kehitysyhtiöiden todellisesta tarpeesta ja käyttötarkoituksesta ja että valtio-omistaja pidättyy myymästä sellaisia omistuksia, joilla on strategista merkitystä Suomen taloudelle ja elinkeinotoiminnan kehitykselle tai joiden tuotto ylittää selvästi Suomen valtionlainojen korkotason. 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Eduskunta edellyttää, että valtion omistus Neste Oyj:ssä säilytetään yli 50 prosentissa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 16 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa välittömästi uuden omistajapoliittisen ohjeistuksen, joka velvoittaa valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoimaan vähintään teollisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n niin sanotun BEPS-hankkeen mukaiset tiedot julkisesti ja eritellysti kaikista maista, joissa niillä on tytäryhtiö tai kiinteä toimipaikka. Tämä tarkoittaa, että raportoinnista tulee käydä ilmi henkilöstömäärä, henkilöstökulut, liikevaihto, voitto, maksetut ja kertyneet yhteisöverot sekä keskeiset rahoitustiedot.  

Pääluokka 24 

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Kriisinhallinta 

21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 

Konfliktien ja sotien muuttunut luonne on osoittanut, kuinka rajalliset mahdollisuudet aseellisilla ja sotilaallisilla keinoilla on väkivaltaisten konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisussa. 

Siviilikriisinhallinta edustaa kokonaisvaltaista kriisinhallintanäkemystä, jolla pyritään vakauttamaan maailman konfliktialueita ja ehkäisemään uusien globaalien uhkien leviämistä. Siviilikriisinhallinta kattaa myös pitkäkestoisemmat tilapäiset toimet, joiden tavoitteena on vahvistaa julkista hallintoa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. 

Suomen kansallisen siviilikriisihallintastrategian tavoitteena on, että kansainvälisissä operaatioissa on vuosittain keskimäärin 150 suomalaista asiantuntijaa. Nykyisellä määrärahatasolla Suomi pystyy kuitenkin lähettämään vain 120 asiantuntijaa. Ulkoasianministeriön arvion mukaan yhden siviilikriisinhallinta-asiantuntijan vuosittaiset kustannukset ovat keskimäärin 120 000 euroa. Tarvittaisiin siis noin 3,6 miljoonaa euroa lisää, jotta päästäisiin kansallisen strategian asettamaan 150 asiantuntijan tavoitteeseen.  

Osallistuminen kansainväliseen siviilikriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja siihen on varmistettava riittävät resurssit. 

Kuten siviilikriisinhallintastrategiassakin todetaan: "Suomalaisten asiantuntijoiden lähettäminen riittävissä määrin EU:n, YK:n, Etyj:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimielimiin tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan kehittämiseen sekä operaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen". Samalla Suomi osallistuu kansainväliseen vastuunkantoon ja tukee konfliktien ennaltaehkäisyä, ratkaisemista ja rauhanrakentamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.10.21 lisätään 3 600 000 euroa siviilikriisinhallinnan asiantuntijamäärän kasvattamiseen. 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

Suomen tulee kantaa vastuunsa ja edistää myönteistä kehitystä myös rajojemme ulkopuolella. Kehitysyhteistyöllä torjutaan osaltaan köyhyyttä, parannetaan ihmisoikeuksia, edistetään demokratiaa, ehkäistään konflikteja ja hillitään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutokseen liittyvät ympäristöongelmat ovat yhä useammin pakolaisuuden syy. Uusia ilmastopakolaisia arvioidaan olevan vuosittain yli 20 miljoonaa. 

Vuoden 2016 äkkiarvaamatta ja ilman kunnollista valmistelua toteutetut satojen miljoonien eurojen leikkaukset veivät kehitysyhteistyörahoituksesta hetkessä 40 prosenttia. Jättileikkaukset olivat suoraan pois miljoonien maailman köyhimpien ihmisten perustarpeista ja hyvinvoinnista. Ne ovat johtaneet monien menestyksekkäiden hankkeiden ennenaikaiseen päättymiseen ja heikentäneet Suomen kansainvälistä mainetta. Samalla olemme irtautuneet siitä pohjoismaisesta arvoyhteisöstä, johon itsemme mielellämme liitämme. 

Mikäli talous kasvaisi ensi vuonna valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti, jäisi kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus 0,38 prosenttiin. Luultavasti luku on alakanttiin, koska talous kasvanee VM:n arviota nopeammin. Vuonna 2014 osuus oli 0,59 prosenttia, ja vielä vuonna 2015 se oli 0,55 prosenttia. Suomi on edelleen "virallisesti sitoutunut" 0,7-tavoitteeseen, mutta parantuneesta taloustilanteesta huolimatta hallitus ei tee mitään bktl-osuuden kasvattamiseksi, vaan pienentää sitä entisestään. 

Huomattavaa on myös, että vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen ohjataan vain 0,16 prosenttia bruttokansantulosta, eli hallitusohjelmaankin sisältyvä lupaus kaikista köyhimpien maiden 0,2 prosentin osuudesta jää sekin toteutumatta. 

Samaan aikaan, kun kehitysyhteistyö on ajettu alas, vaatimukset esimerkiksi pakolaiskiintiön nostamiseksi tai oleskelulupakäytäntöjen inhimillistämiseksi on ohitettu vetoamalla siihen, että ongelmien "perimmäisiin syihin" tulee puuttua "paikan päällä". 

Paitsi leikkausten suuruus oleellista on myös niiden kohdennus. Hallitus on leikannut nimenomaan varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ja paikannut tätä vähän kasvattamalla samaan aikaan muita kehitysyhteistyönä raportoitavia menoja ja sijoitusmuotoisia järjestelyitä. Tuntuvimmin on leikattu kansalaisjärjestöiltä sekä monenkeskisiltä järjestöiltä, joiden toiminta on selvitysten mukaan ollut erityisen tehokasta. 

Yhä enemmän huomiota ja voimavaroja saavat erilaiset yksityisen sektorin hankkeet. Yksityisen sektorin kehitys on tärkeää, mutta enemmän huomiota tulee kuitenkin kiinnittää siihen, että yksityisen sektorin hankkeisiin sovelletaan vakiintuneita kehitysyhteistyön avoimuuteen ja tuloksellisuuteen liittyviä standardeja, että kyse on aidosta edunsaajalähtöisestä toiminnasta eikä kehitysyhteistyöksi naamioidusta vientituesta ja että vähiten kehittyneiden maiden ja kaikista köyhimpien ihmisten saama tuki ei vähene, kun resursseja kohdennetaan aiempaa enemmän markkinavetoisesti.  

Emme pidä perusteltuna valtiovarainvaliokunnan päätöstä korvamerkitä 400 000 euroa lisärahoitusta PIF-investointitukeen, joka on kehitysyhteistyömäärärahoista otettua vientitukea suomalaisyrityksille. Suomalaisyritysten siirtymistä kansainvälisille markkinoille ja myös globaaliin etelään on sinänsä perusteltua avittaa, mutta varat siihen tulisi ottaa muualta kuin varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista. 

Jatkossa Suomen tulee korottaa kehitysyhteistyöbudjettiaan vuosittain niin, että saavutamme kohtuullisella aikavälillä sitoumustemme mukaisen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden. Huomattava osuus rahoituksesta tulee kohdentaa kansalaisjärjestöille ja ilmastotyöhön. Kansalaisjärjestöjen vaikutus- ja kehitysviestintätyötä tulee tukea erillisellä tuki-instrumentilla, kuten tähänkin asti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.30.66 lisätään 120 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen ja että hyväksytään seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 17 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja vuosittain huomattavasti niin, että saavutamme kohtuullisella aikavälillä kansainvälisten sitoumustemme mukaisen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden. Ilmastorahoituksen tulee olla lisäistä kehitysyhteistyöhön nähden, ja nykyistä suuremman osan siitä tulee olla lahjamuotoista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 18 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdentaa kaikesta kehitysyhteistyöstään vähintään 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuuden kaikkein köyhimmille eli niin sanotuille LDC-maille kansainvälisten sitoumuksien mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 19 

Eduskunta edellyttää, että ilmastorahoituksen osuus Suomen kehitysyhteistyöstä tulee avata talousarvioesityksessä nykyistä yksityiskohtaisemmin niin, että talousarvioesityksestä käy tarkemmin ilmi, mikä on varsinaisen ja kansainvälisesti raportoitavan ilmastorahoituksen osuus ja käyttötarkoitus.  

Vastalauseen lausumaehdotus 20 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ei raportoi pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta Suomessa syntyviä kuluja, kehitysmaista Suomeen tulevien opiskelijoiden kuluja tai kehitysmaille annettavia velkahelpotuksia osana virallista kehitysyhteistyötään.  

Vastalauseen lausumaehdotus 21 

Eduskunta edellyttää, että kansalaisjärjestöjen kehitys- ja vaikutustyöhön sekä kehitysyhteistyötiedotukseen budjetoitu rahoitus mahdollistaa jatkossakin järjestöjen omaehtoisen ja moninaisen työn kehityskysymysten parissa, on kokonaisuudessaan kansalaisjärjestöjen haettavissa ja määrärahaosuudeltaan vähintään nykyisen VGK-tuen tasoa. 

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 

Samalla kun varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on leikattu, kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomaa ja niin sanottuja kehitysyhteistyön finanssisijoituksia on lisätty viime vuosina huomattavasti. Finnfundin sijoitusten vastuullisuuteen, kehitysvaikutuksiin ja verojalanjälkeen liittyen on tullut esiin useita huolestuttavia tietoja, eikä toistaiseksi ole takeita siitä, että Finnfundin käytännöt olisivat riittävästi muuttuneet. Hallitus on kuitenkin ohjaamassa Finnfundille jälleen 10 miljoonaa euroa lisää ensi vuonna.  

Finnfundin kaltaisilla julkisilla kehitysrahoituslaitoksilla on oma paikkansa ja tehtävänsä, mutta nykytilanteessa uutta pääomitusta ei voi pitää perusteltuna.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 24.30.88 vähennetään 10 000 000 euroa. 

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 

Finanssisijoitusten käyttötarkoituksesta ja kohdentumisesta on ollut saatavilla varsin vähän tietoa. Hallituksen tulee avoimemmin kertoa, mitä näillä rahoilla tehdään ja kuinka niiden osalta varmistetaan avun tuloksellisuuteen, kehitysvaikutuksiin, verovastuullisuuteen ja avoimuuteen liittyvien sitoumusten toteutuminen. 

Hallitus aikoo ensi vuonna kohdentaa 130 miljoonaa euroa "kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin" tämän vuoden tapaan. Näiden rahojen käyttötarkoituksesta, kohdentumisesta, seurannasta ja vaikutusten monitorointitavoista on ollut saatavilla hyvin vähän etukäteistietoa. Siten on epäselvää, käytetäänkö finanssisijoitukset Suomen kehitysyhteistyötavoitteiden ja -periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi tälle vuodelle myönnettyjen määrärahojen käytöstä, mukaan lukien Suomen ja Maailmanpankin alaisen IFC-rahoituslaitoksen välisestä, ilmastosijoituksia koskevasta yhteistyöstä kerrottiin vasta vuoden lopulla ja tällöinkin varsin niukasti.  

Demokratian ja hyvän hallintotavan näkökulmasta on ongelmallista, että eduskunnan tulee vuoden 2018 talousarvion käsittelyn yhteydessä antaa hyväksyntänsä näin suurelle määrärahalle vaillinaisen informaation varassa. 

Kun varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat yhä poikkeuksellisen alhaisella tasolla, merkitsee finanssisijoitusten voimakas kasvattaminen sitä, että Suomen kehitysyhteistyössä markkinaehtoisten toimien ja rahoituslaitosten suhteellinen osuus korostuu huomattavasti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 22 

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle välittömästi selvityksen kehitysyhteistyön finanssisijoitusten suunnitellusta käyttötarkoituksesta ja kohdennuksesta sekä siitä, kuinka näiden sijoitusten osalta varmistetaan yleisten kehitysavun tuloksellisuuteen ja avoimuuteen liittyvien kriteereiden toteutuminen. Jatkossa tämän tiedon tulee olla eduskunnan käytettävissä talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.  

Pääluokka 25 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Harmaa talous ja verovälttely 

Harmaa talous, talousrikollisuus ja verojen välttely aiheuttavat suuren laskun julkiselle taloudelle ja ovat valtava rakenteellinen ongelma. Harmaan talouden on eri selvityksissä arvioitu vastaavan 5—14 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Toisen arvion mukaan Suomi menettää yksistään monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena vuosittain 430—1 400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Veropohjan tilkitseminen ja verovälttelyn hillitseminen kohentaisi julkistalouden rahoitusasemaa, tehostaisi markkinamekanismin toimintaa ja parantaisi rehellisten ja pienten yritysten kilpailuasemaa. 

Toimivan lainsäädännön ohella keskeistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kannalta on riittävien viranomaisresurssien turvaaminen sekä viranomaisten välisen yhteistyön helpottaminen. Valitettavasti panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat kokonaisuutena kääntyneet laskuun ja jäävät riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. Myöskään valtioneuvoston vuonna 2016 hyväksymä harmaan talouden vastainen strategia ja toimenpideohjelma eivät sisällä merkittäviä resurssipanostuksia. Tällä hetkellä viranomaisten voimavarat ovat riittämättömällä tasolla.  

Tehokas talousrikostorjunta edellyttää, että verohallinnon, poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten, tullin sekä ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan määrärahoja kasvatetaan. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa näiden toimintojen rahoitusta korotetaankin jo ensi vuodelle yhteensä 12 miljoonalla eurolla.  

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Tuomioistuinten ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pidentyminen on merkittävä ongelma, joka korostuu erityisesti suuremmissa yleisissä tuomioistuimissa. Yleisiä tuomioistuimia kuormittavat erityisesti laajat talousrikoksia koskevat oikeudenkäynnit. 

Esitettyä laajemmat resurssit edistäisivät jutturuuhkan purkamista ja lyhentäisivät oikeudenkäyntien kestoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.10.03 lisätään 2 000 000 euroa harmaan talouden torjuntaan ja tuomioistuinten käsittelyruuhkan helpottamiseen. 

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan tehokas ja riittävästi resursoitu toiminta ennaltaehkäisee osaltaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.20.01 lisätään 2 000 000 euroa ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan. 

30. Syyttäjät 

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Harmaan talouden torjuntatyö on syyttäjälaitoksessa ollut tuloksellista. Talousrikossyyttäjien ajamissa harmaan talouden rikosoikeudenkäynneissä valtiolle konfiskoitu rikoshyöty on ollut viime vuosina noin sata miljoonaa euroa vuodessa, mikä tekee panos-tuotossuhteesta valtiontalouden kannalta erittäin hyvän. 

Käytännössä kyse on törkeistä vero-, velallisen ja kirjanpitorikoksista, joissa talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäviksi valmistuvia juttuja. Lisärahoitus syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan vahvistaisi rikosvastuun toteutumista ja toisi myös lisätuloja valtiolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.30.01 lisätään 2 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan. 

40. Rangaistusten täytäntöönpano 

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Pelson vankilan huono kunto edellyttää akuutteja korjausinvestointeja. 1960-luvun vankiosastoissa on vuonna 2016 havaittu vakavia sisäilmaongelmia, minkä vuoksi kyseisten tilojen käytöstä on luovuttu lokakuun 2016 alusta alkaen. Tämän seurauksena vankipaikkamäärä on laskenut 58 vankiin. Nyt käytössä olevat 1980-luvulla valmistuneet vankitilatkin ovat peruskorjauksen viivästymisen vuoksi erittäin huonossa kunnossa. Tarvittava rahoitus tilojen korjaukseen tai nykyiset tilat korvaavan uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen tulisi osoittaa välittömästi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että eduskunta lisää 7 000 000 euroa momentille 25.40.01 Pelson vankilan peruskorjaukseen tai uudisrakentamiseen. 

Pääluokka 26 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta 

Aiemmin poliisin määrärahoissa oli erillismomentti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. 

Erillisrahoituksella viranomaiset ovat pystyneet pitämään harmaaseen talouteen kohdistuvat torjuntatoimet tähän asti kohtuullisella tasolla muista voimavaraleikkauksista huolimatta. Sittemmin erillinen momentti on kuitenkin poistettu, joskin talousrikostorjuntaan on edelleen korvamerkitty määrätty rahoitusosuus, joka Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan on käytettävä kokonaisuudessaan tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016 talousrikostutkijoita kuitenkin siirrettiin muihin tehtäviin turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun seurauksena.  

Kehyksissä poliisille annettu lisäraha on korvamerkitty osittain harmaan talouden torjuntaan ja osin automaattiseen liikennevalvontaan. Poliisin harmaan talouden torjuntaresurssit ovat siis selkeästi laskemassa. Lisäksi valtaosa harmaan talouden torjunnan resursseista tulee poliisin perusrahoituksesta, jota ollaan myös tulevina vuosina merkittävästi leikkaamassa. Tämä näkyy väistämättä poliisin kyvyssä kitkeä talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. 

Samaan aikaan poliisille ilmoitettujen talousrikosjuttujen määrä on ollut kasvussa vuodesta 2016 alkaen. Viime vuosina talousrikosyksiköiden tutkittaviksi on annettu myös muita kuin perinteisiä talousrikoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kiskonnantapaiset työsyrjinnät, ihmiskaupparikokset sekä elintarvikepetokset, korruptioon liittyvät rikokset ja yritystoimintaan liittyvät petosrikokset. Uusien juttujen paine tuntuu erityisesti pääkaupunkiseudulla. Verohallinnon tietojen mukaan juttumäärät eivät jatkossa pienene. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.10.01 lisätään 2 000 000 euroa harmaan talouden torjuntaan. 

Raskaan liikenteen valvonta 

Tulli ja katsastusviranomainen tekivät elokuussa 2016 tarkistusiskun Hangossa raskaaseen liikenteeseen. Tarkistuksessa kymmenestä tarkastetusta Viron Paldiskista saapuneesta raskaan liikenteen ajoneuvosta joka toinen asetettiin välittömästi ajokieltoon ja kuljettajille kirjoitettiin sakkoja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajoneuvorikkomuksista. Kaikki ajokieltoon asetetut ajoneuvot oli rekisteröity Baltian maissa.  

Ajokieltojen syinä olivat muun muassa vakavat jarruviat. Yhden ajoneuvoyhdistelmän jarrut olivat esimerkiksi niin heikkotehoiset, etteivät jarrut menneet lukkoon ollenkaan. Kyseisen ajoneuvon lastina oli 10 000 kiloa laastia. 

Raskaan liikenteen valvonta Suomen teillä on vähentynyt liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Raskaan liikenteen valvontaan tarvitaan erityisosaamista ja ammatillisia taitoja. Siksi raskas liikenne tarvitsee oman valvontayksikkönsä. Erillisen valvontayksikön perustaminen lisäisi koko liikenteen turvallisuutta Suomen maanteillä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.10.01 lisätään 10 000 000 euroa raskaan liikenteen valvontayksikön perustamiseen.  

40. Maahanmuutto 

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 

Maailmanlaajuisesti yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen sotaa ja vainoa. Heistä yli 22 miljoonaa on pakolaisina kotimaansa ulkopuolella. Vastuu pakolaisten auttamisesta ei jakaudu tasaisesti valtioiden kesken. Pakolaisista 84 prosenttia on köyhissä ja kehittyvissä maissa. Esimerkiksi väkiluvultaan noin Suomen kokoisessa Libanonissa elää yli miljoona syyrialaista pakolaista, Turkissa pakolaisia on noin kolme miljoonaa. 

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n koordinoima uudelleensijoittaminen pakolaiskiintiössä on hallittu keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Se tarjoaa hädänalaisimmille kipeästi kaivatun turvallisen reitin suojeluun ja mahdollistaa uuden alun usein vuosia pakolaisleireillä eläneille ihmisille. Kiintiöpakolaisiksi valitaan muun muassa kidutuksen uhreja, väkivaltaa kokeneita naisia, vammaisia ja lapsiperheitä. Suomen viime vuosina vastaanottamista kiintiöpakolaisista noin puolet on ollut lapsia.  

UNHCR:n mukaan 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan nykyisen oleskelumaansa ulkopuolelta. Paikkoja on kuitenkin tarjolla vuosittain murto-osalle heistä.  

Rajojen sulkemisen ja hädänalaisten hengenvaarallisille reiteille pakottamisen sijaan tarvitaan turvallisia reittejä vaikeimmassa tilanteessa olevien pakolaisten auttamiseksi. 

Suomi on osallistunut kiintiöpakolaisten vastaanottoon pitkään ja esimerkillisesti. Vuosittaisen pakolaiskiintiön suuruus ei ole kuitenkaan heijastellut maailman historiallista pakolaistilannetta. Vuotuinen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkeä 2000-luvun alusta lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015, joille kiintiötä nostettiin erityisesti Syyrian tilanteen vuoksi 1 050:een. Sittemmin humanitaarinen tilanne Syyriassa on pahentunut, ja myös useat muut pitkittyneet konfliktit pakottavat ihmisiä pakenemaan kotimaistaan. Pakolaiskiintiö kuitenkin laskettiin vuodeksi 2016 takaisin 750:een, eikä sitä ole vieläkään korotettu huolimatta muun muassa sisäministeriön esityksestä ja Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän normalisoitumisesta vuoden 2015 jälkeen.  

Naapurimaistamme Norja vastaanottaa tänä vuonna 3 120 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 3 400. Myös Suomella on varaa auttaa enemmän. Vasemmistoliitto esittää Suomen vuosittaisen pakolaiskiintiön kasvattamista 2 500:aan. Näin voimme auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia hallitusti pakolaisleireiltä turvaan. Jatkossa kiintiötä tulee edelleen nostaa kunnianhimoisesti ylöspäin. 

Viime vuosina suojelun saaminen Suomesta on vaikeutunut merkittävästi. Havainnot turvapaikkapäätöksenteon vakavista ongelmista ja kansainvälisen oikeuden valossa ongelmallisista pakkopalautuksista on otettava vakavasti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.40.21 lisätään 3 200 000 euroa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon pakolaiskiintiön korottamiseksi 2 500:aan ja että hyväksytään seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 23 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa käyttöön viisumisäännöstön mahdollistaman niin sanotun humanitaarisen viisumin turvallisen Suomeen matkustamisen mahdollistamiseksi kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille. 

Vastalauseen lausumaehdotus 24 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi kokonaisarvion kaikista viime vuosina tehdyistä, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa heikentäneistä lainsäädäntöuudistuksista sekä Maahanmuuttoviraston kiristyneistä käytännöistä ja näiden muutosten yhteisvaikutuksista.  
Vastalauseen lausumaehdotus 25
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu tekemänsä päätökset turvapaikanhakijoiden oikeusavun rajaamisesta, valitusaikojen leikkaamisesta ja avustajien palkkiojärjestelmän muutoksesta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 26 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta Suomi keskeyttää turvapaikanhakijoiden palautukset vakavien konfliktien keskelle ja ihmisoikeusloukkausten vaaraan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla perutaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisen edellytykseksi asetettu toimeentulovaatimus. 

Vastalauseen lausumaehdotus 28 

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa perheenyhdistämishakemuksen jättämisen missä tahansa Suomen edustustossa. 

Pääluokka 27 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Suomen historian suurimmat puolustushankintapäätökset tehdään tällä ja seuraavalla eduskuntakaudella. Puolustusvoimain rakenneuudistus aiheutti omat paineensa puolustushallinnon toimintaan, ja taannoisessa parlamentaarisessa työryhmässä sitouduttiin merkittäviin puolustusmäärärahojen tasokorotuksiin.  

Myös toimintaympäristö on muuttunut. Valitettavasti hallituksen talousarvioesityksessä puolustusministeriön pääluokassa toimintaympäristön kuvaus tukeutuu enemmän puolustusselonteon yksipuoliseen ja värittyneeseen kuvaukseen kuin eduskunnan ilmaisemaan tahtoon.  

Taloudellisia sitoumuksia ja poliittisia ratkaisuja tulee harkita entistä tarkemmin. Eduskunnan on äärimmäisen vaikea saada kokonaiskäsitys puolustusmäärärahojen tasosta ja kohdentamisesta yhtä vuotta pidemmällä aikaa. Samaan aikaan työntekijöiden tilanne ja työssäjaksaminen vaikeutuvat. Työuupumus on liiankin tuttua puolustushallinnon siviili- ja sotilashenkilöstölle.  

Puolustusministeriön tavoite on muuttaa Suomen puolustusbudjetin laskentatapa Nato-mallin mukaiseksi. Vaikka laskentatapa olisi yhdenmukainen ja vertailukelpoinen muiden maiden kanssa, ei sillä saavuteta mitään käytännön hyötyä. Suomen puolustusvoimien suorituskykyä arvioidaan muuten kuin yhden prosenttiluvun mukaan. Yhdenmukaista mittaustapaa voidaan käyttää poliittiseen painostukseen myös sellaista maata vastaan, joka ei ole Naton jäsen. Esimerkiksi Suomi täyttää Naton vaateen kahden prosentin bkt-osuudesta puolustusmenoihin strategisten hankintojen (HX ja Laivue 2020) jälkeen. Tämän lisäksi tulevat EU:n syvenevän puolustusyhteistyön kustannukset.  

Puolustusmenoihin on tehty ja tullaan tekemään merkittäviä lisäyksiä ja uusia linjauksia, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Valmiuden parantamiseen ohjataan vuositasolla 50 miljoonaa euroa lisää. Materiaalihankintojen määrärahojen on suunniteltu nousevan vuosina 2017—2020 niin, että ne ovat vuonna 2021 noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla on painetta korottaa materiaalihankintojen osuus puolustusmenoista kolmasosaan (nyt n. neljännes). Lisäksi Laivue 2020 -hankkeen rinnalla kulkee muuta rahoitusta aiemmin ilmoitetun 1,2 miljardin euron lisäksi 80—100 miljoonaa euroa muina hankintoina.  

Strategiset hankkeet ovat mittaluokaltaan valtavan suuria. HX-hanke lienee Suomen historian suurin yksittäinen hankintapäätös. Jos oletetaan, että strategiset hankinnat tehdään ilmoitetun mukaisesti ja kaikki aiemmat päätetyt määrärahalisäykset toteutuvat, nousee Suomen puolustusmenojen bkt-osuus reilusti yli kahden prosentin. Sen lisäksi tulevat Euroopan unionin puolustusrahaston ja syvenevän puolustusyhteistyön aiheuttamat kustannukset.  

Puolustusvaliokunnalle on jo pidemmän aikaa raportoitu henkilöstön jaksamiseen liittyvistä ongelmista. Henkilöstöä kuormittavat huomattavasti myös kybervalmistautuminen, tiedustelulait ja strategisten hankintojen valmistelu. Henkilöstön hyvinvointiin tulisi panostaa nykyistä voimakkaammin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 29 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jatkossa puolustusministeriön pääluokan päätösten valmistelussa lähtökohdaksi eduskunnan esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä selkeästi ilmaiseman näkemyksen Suomen toimintaympäristöstä. 

Pääluokka 28 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Hallinto 

Talouspolitiikan valmistelu 

Hallitus valmistelee keskeiset Suomen talouspolitiikkaa koskevat linjaukset valtiovarainministeriön tekemien kustannus- ja vaikutuslaskelmien pohjalta. Valtiovarainministeriön ennusteet hallituksen politiikkatoimien kasvu-, työllisyys- ja muista yhteiskunnallisista vaikutuksista esitetään eduskunnalle ja yleisölle eräänlaisina totuuksina tulevasta kehityksestä ilman, että ennusteiden perusteina käytettyjä oletuksia avattaisiin. 

Koska tulevaisuutta koskevien mallinnusten tulokset riippuvat keskeisesti niiden taustalla olevista teorioista, oletuksista ja painotuksista, tulisi hallituksen avata näitä perusteita kattavasti ja mahdollisimman yleistajuisesti talousarvioesitystensä yhteydessä. Tällöin hallituksen talouspoliittisia valintoja ja väittämiä olisi mahdollista arvioida kriittisesti ja erilaisiin vaihtoehtoihin suhteuttaen. Tämä mahdollistaisi myös laadukkaamman talouspoliittisen keskustelun. 

Esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta on arvostellut hallitusta siitä, etteivät niin sanottu Agenda2030 ja siihen sisältyvät kestävän kehityksen tavoitteet näy riittävästi julkisen talouden suunnitelmassa. Samaa voi sanoa talousarviosta. Vasemmistoliitto yhtyy tulevaisuusvaliokunnan kantaan siitä, että niin sanottua ilmiöpohjaista budjetointia tulisi laajemmin soveltaa talousarvioesityksissä ja että talouspolitiikan valmistelussa ja arvioinnissa tulisi käyttää myös muita hyvinvoinnin mittareita kuin bruttokansantuotetta. Valtiovarainministeriö on sitoutunut kehittämään kestävän kehityksen tavoitteiden "huomioimista" talousarviossa, mutta työ on vasta alkuvaiheessa, ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa, ettei valtioneuvostossa olisi kunnianhimoa kovinkaan suuriin uudistuksiin esimerkiksi hyvinvointimittareiden käytön suhteen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 30 

Eduskunta edellyttää, että hallitus julkistaa keskeisten esitystensä taustaoletukset ja laskentaperusteet lähteineen kattavasti ja kansantajuisesti talousarvioesitysten ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää jatkossa talousarvion valmisteluun ja arviointiin sekä ilmiöpohjaisen budjetoinnin kokeiluita että vähintään yhden bruttokansantuotetta täydentävän hyvinvointimittarin. 

10. Verotus ja tulli 

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Verohallinto on keskeisessä roolissa sekä kotimaisen että rajat ylittävän talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. Edellisinä vuosina tehdyt panostukset, jotka ovat johtaneet muun muassa erillisen harmaan talouden selvitysyksikön perustamiseen ja yritysten kansainvälisen siirtohinnoittelun väärinkäytösten aiempaa parempaan tutkimiseen, ovat maksaneet itsensä takaisin lisääntyneiden verotulojen muodossa. Verohallinnossa on Suomessa ainutlaatuista osaamista monimutkaisten rahoitusjärjestelyiden ja verosuunnittelumenetelmien analysoimiseksi. 

Tämä huomioiden on valitettavaa, ettei valtioneuvoston vuonna 2016 hyväksymä harmaan talouden vastainen strategia ja toimenpideohjelma sisällä merkittäviä uusia toimintaresursseja. Vuoden 2018 talousarvioesitys ei korjaa tilannetta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 28.10.01 lisätään 2 000 000 euroa verohallinnon toimintamenoihin. 

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Voimakkaasti kasvava verkkokauppa asettaa myös uusia vaatimuksia, jotta kasvavasta liikennevirrasta kyetään tarkastamaan lähetykset, joiden epäillään sisältävän kieltojen ja rajoitusten alaisia tai ilmoitetusta poikkeavia tavaroita. Valvonta-automatiikan avulla voidaan parantaa valvonnan kattavuutta ja suunnata henkilöresurssien käyttöä tehokkaammin. On erittäin myönteistä, että valtiovarainvaliokunta päätyi korottamaan tullin määrärahoja postilinjaston tullivalvonnan automatisointia varten.  

Samalla kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että Tullia ei ole huomioitu lainkaan harmaan talouden erillisresursoinnissa vuoden 2015 jälkeen. Tullin rahoitus on heikentynyt samaan aikaan, kun kansainvälisen talousrikollisuuden uudet muodot ovat lisänneet ja monimutkaistaneet sen tehtäviä. Tullin nykyinen rahoitus ei mahdollista riittävää harmaan talouden ja verovalvonnan tasoa tai modernin valvontateknologian käyttöönottoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 28.10.02 lisätään 2 000 000 euroa Tullin toimintamenoihin. 

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 

Ensi vuonna kuntien valtionavut ovat hallituksen esityksessä yhteensä 10,6 miljardia euroa. Kunnan peruspalveluiden osuus on tästä noin 8,5 miljardia. Peruspalvelujen yleiskatteinen valtionosuus sisältää rahoituksen sosiaali- ja terveystoimen lisäksi lasten päivähoitoon, esi- ja perusopetukseen, kirjastoihin ja eräisiin kulttuuritoimen palveluihin. Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuus alenee noin 30 miljoonaa euroa, kun huomioidaan myös hallituksen täydentävä talousarviosesitys. 

Hallituksen esityksessä euromääräisesti merkittävimmät muutokset peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2018 johtuvat kilpailukykysopimukseen liittyvästä valtionosuusleikkauksesta (468 miljoonaa), kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (68 miljoonaa täydentävän esityksen jälkeen) sekä veromenetysten kompensaatiosta (131 miljoonan lisäys). Hallitus esittää valtionosuusprosenttia nostettavaksi 0,11 prosenttiyksiköllä 25,34 prosenttiin vuonna 2018. Tällöin kuntien omarahoitusosuudeksi jää 74,66 prosenttia valtionosuuden laskennallisesta kustannuksesta (74,77 prosenttia vuonna 2017). 

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon 0,09 prosenttiyksikön lisäys varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointina sekä 0,03 prosenttiyksikön lisäys uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseksi siten, että valtionosuusprosentti on 100 prosenttia. Vastaavasti on tehty 0,01 prosenttiyksikön vähennys liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen toimeentulotuen Kela-siirron seurauksena. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden 468 miljoonan euron vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 85,47 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden kustannustason muutosta (indeksikorotus) vastaavan määrän vähentämiseen liittyen valtionosuutta ehdotetaan vähennettäväksi 7,72 euroa asukasta kohden. 

Päivystysjärjestelmän uudistuksen ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisen arvioidaan vähentävän kuntien menoja 125 miljoonalla eurolla vuonna 2018, minkä vuoksi peruspalvelujen valtionosuuteen esitetään 32 miljoonan euron vähennystä. On kuitenkin epätodennäköistä, että tällaista säästöä käytännössä saavutettaisiin. 

Sipilän hallitus on leikannut valtionosuuksia ja heikentänyt kuntien edellytyksiä vastata asukkaidensa tarpeisiin. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kunnille taataan mahdollisuus tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, koulutus- ja sosiaalipalveluita.  

Vasemmistoliitto korottaisi kuntien varhaiskasvatuksen valtionosuuksia yhteensä 36 miljoonalla eurolla suhteessa hallituksen esitykseen. Peruskoulutuksen vahvistamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen ohjaisimme 30 miljoonaa, ammattikouluille 220 miljoonaa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille 5 miljoonaa. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen parantamiseksi valtionosuuksia nostettaisiin 20 miljoonalla.  

Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle tunnustetaan yleisesti. Hallituksen päätökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet varhaiskasvatuksen kehittämistä. Yksi merkittävimmistä heikennyksistä on päätös rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Lisäksi hallitus kasvatti yli 3-vuotiaiden lasten päivähoidon ryhmäkokoja, mikä heikentää varhaiskasvatuksen laatua merkittävästi. Lasten lisäksi ryhmäkokojen kasvattaminen kuormittaa kohtuuttomasti päiväkotien henkilökuntaa. Tämä pahentaa päiväkoteja pitkään vaivannutta työvoimapulaa.  

Myös varhaiskasvatuksessa eriarvoisuus lisääntyy alueellisesti, sukupuolten välillä ja eri taustoista tulevien lasten välillä. Osallistumisasteen nostaminen on keskeinen keino koulutuksellisen tasa-arvon ja oppimistulosten parantamiseksi. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen, ryhmäkokojen pienentäminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen sekä maksuttomuuden kokeileminen ovat kaikki keskeisiä keinoja sen saavuttamiseksi. 

Myös vanhustenhoidon puutteista puhutaan paljon. Usein syynä ongelmiin on henkilöstön riittämätön määrä. Kun töitä on liikaa, heikentää se sekä vanhusten että hoitohenkilökunnan hyvinvointia. Sipilän hallituksen leikkauksista ja pätevyysvaatimusten höllennyksistä ovat kärsineet eniten heikoimmassa asemassa olevat ja yksinäiset vanhukset. 

Vasemmistoliitto esittää myös terveyskeskusmaksun poistoa koko maassa. Tästä aiheutuva 40 miljoonan euron lisärahoitustarve tulisi kattaa täysimääräisesti valtionosuuksista. 

Niin sanottua kilpailukykysopimusta vasemmistoliitto on vastustanut alusta alkaen. Vaihtoehdossamme kilpailukykysopimusta vastaava 468 miljoonaan euron valtionosuusleikkaus perutaan. Perumme myös hallituksen indeksileikkaukset. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu vanhuuspalveluiden laatua heikentävät uudistuksensa ja varaa kuntien valtionosuuksiin riittävät määrärahat vanhuspalveluiden ja -hoidon parantamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen parantamiseksi, ryhmäkokojen pienentämiseksi ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvaamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta terveyskeskusmaksut voidaan poistaa koko maassa ja että tästä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksina. 

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kaikki indeksileikkauksista ja kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet valtionosuuksien pienennykset perutaan. 

91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 

41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 

Suomessa on erilaisia yritys- ja elinkeinotukia usean miljardin euron edestä. Valtioneuvoston viime vuonna teettämän selvityksen mukaan suoria yritystukia jaetaan vuosittain noin 1,3 miljardilla ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia 6 miljardilla eurolla. 

Monet tuet ovat tarpeen taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn tai rakennemuutoksen edistämisen näkökulmasta. Jotkut tukimuodot voivat palvella jotakin muuta yhteiskunnallista tavoitetta. 

Kaikkia tukia ei kuitenkaan voi uskottavasti perustella millään argumentilla. Edellisen hallituksen teettämä selvitys identifioi 850 miljoonan euron edestä sellaisia yritystukia, jotka ovat "rakennemuutosta hidastavia tai muuten haitallisia". Ilmastonmuutoksen oloissa ympäristönäkökulman tulee olla keskeisesti läsnä yritystukia uudistettaessa. 

Paljon keskustelua ovat herättäneet energiaintensiivisen teollisuuden satojen miljoonien eurojen tuet. Esimerkiksi teollisuuden energiaveronpalautukset, joiden määrä on yli kymmenkertaistunut vuoden 2011 tasosta, eivät Vattin tutkimuksen mukaan ole parantaneet kilpailukykyä. Sen sijaan ne poistavat kannustimet vähäpäästöisempien ratkaisuiden etsimiseen ja ovat pois muista julkisista toiminnoista. Myös viime vuonna lanseeratun päästökauppakompensaatiotuen tarve on nykytilanteessa kyseenalainen. 

Kestävän rakennemuutoksen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta ongelma on, että suuri osa yritystuista kohdistuu suurille, vanhoille yrityksille eikä kannusta riittävästi innovoimaan uutta. Yritystukijärjestelmää uudistetaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa tukien kunnianhimoista reformia, joka tukee uuden luomista, ympäristökestävyyttä ja työllistämistä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee osana yritystukien reformia esityksen energiaintensiivisen teollisuuden verotuen keventämiseksi esimerkiksi puoleen sen nykytasosta. 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Jokaisella pitää taustastaan riippumatta olla oikeus ja mahdollisuus hyvään kasvatukseen ja koulutukseen päiväkodista yliopistoon ja aikuiskoulutukseen. Uuden oppiminen, oivaltaminen ja itsensä kehittäminen on jokaisen ihmisen perusoikeus ja edellytys yhteiskunnan kehittymiselle. Hyvin toimivalla ja tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli niin yhteiskunnallisen tasa-arvon kuin kansantalouden näkökulmasta. 

Hallituksen vuoden 2018 talousarvioesityksen suuri linja on, että pienillä panostuksilla yritetään paikata valtavia leikkauksia. Korjaavien toimenpiteiden mittakaava on kuitenkin aivan eri kuin leikkausten. 

Jo aiemmin koulutusleikkaukset ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa koulutukselliselle tasa-arvolle sekä koulutuksen laadulle ja saatavuudelle. Tuhoisin elementti hallituksen leikkauksissa on niiden sattumanvaraisuus — perustana ei ole koulutuspoliittista kokonaisnäkemystä eikä juurikaan vaikutusten arviointia. 

Suomi tarvitsee syy-seuraussuhteita tunnistavan koulutus- ja tutkimusstrategian. Strategian tulisi kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja sisältää selkeät tavoitteet ja keinot koulutuksen laadun ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi. Siinä tulisi huomioida myös koulutuksen ja tutkimuksen merkitys talouden kehittymiselle ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. 

Uuden oppiminen on itsessään arvokasta, mutta osaamispääoma on myös Suomen tärkein voimavara. Siksikin on huolestuttavaa, että kansainväliset vertailut ovat osoittaneet Suomen jääneen jälkeen keskeisistä verrokkimaistamme sekä nuorten että työikäisen väestön osaamisessa ja koulutustasossa. Tämä kehitys on käännettävä. 

Meidän on nostettava korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus 50 prosenttiin. Tärkeimmät keinot tämän saavuttamiseksi ovat koulutusjärjestelmän joustavuus, maksuttomuus, koulutuksen periytyvyyden vähentäminen ja elinikäinen oppiminen. Tavoitteena on kasvattaa osaavia, ajattelevia kansalaisia, jotka tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. 

Aidosti maksuton toisen asteen koulutus 

Perustuslain (PL 16 §:n 2 mom.) mukaan "julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä".  

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan suomalaisista peräti 15 prosenttia ei suorita toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Osuus on suuri etenkin pienituloisten perheiden lapsilla, mikä kertoo taloudellisesta epätasa-arvosta. Jopa joka neljäs toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä sanoo, että opiskeluun liittyvät kustannukset ovat olleet keskeyttämisen syynä. 

Eniten rahapulasta kärsivät ammatillisen koulutuksen valinneet. Ammatillisissa oppilaitoksissa koulutuksen keskeyttäminen on toisen asteen oppilaitoksista yleisintä, ja rahanpuute on vaikuttanut keskeyttämiseen ainakin jonkin verran lähes joka kolmannen opiskelijan kohdalla. Ammatillisessa koulutuksessa on myös arkipäivää, että opiskelijat joutuvat karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan tai viivyttämään valmistumistaan taloudellisin perustein.  

Lukiokoulutuksessa suurimmat kustannukset tulevat oppikirjoista. Lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon, mikä on suuri summa perheille, joilla tekee rahasta tiukkaa. Suuret kustannukset ovat myös vastoin universaalisuuden ja maksuttomuuden ajatusta. Suomalaisen koulutuspolitiikan lähtökohtana ja tavoitteena on ollut, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta.  

Tilanne täytyy korjata, sillä meillä ei ole varaa syrjäyttää nuoria. Ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta on myös erittäin vaikea työllistyä. Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys tulee kalliiksi niin inhimillisesti kuin rahallisesti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii viivyttelemättä selvityksen aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen siirtymisestä ja tuon sen pohjalta eduskunnan käsiteltäväksi maksuttomuuden toteuttamisen kannalta tarpeelliset esitykset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen kattavan koulutus- ja tutkimusstrategian, joka sisältää selkeät tavoitteet ja keinot koulutuksen laadun ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi. 

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Peruskoulu eriarvoistuu. Oppimistulokset ovat laskeneet, ja sekä alueelliset että sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet. Koulujen väliset erot kasvavat kovaa vauhtia kuntien välillä sekä kuntien sisällä. Entistä harvempi oppilas saavuttaa perusopetuksen vähimmäistavoitteet ja entistä useampi tarvitsee tehostettua opetusta tai erityistukea. Myös koulussa viihtyminen on vähentynyt, eikä oppilaiden motivaatio ole entisellä tasolla. Perusopetuksesta löytyy jopa 38 lapsen ryhmiä. 

Lasten sosioekonominen tausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Pisa-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestyminen on Suomessa OECD-maiden heikoimpia ja ero kantaväestöön on suuri. Peruskoulu ei siis takaa kaikille lapsille tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppia uutta, viihtyä koulussa ja menestyä opinnoissa.  

Perusopetus tarvitsee kehittämistä ja lisäresursseja sekä erityisopetukseen on panostettava. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän vahvuus on tulevaisuudessa oltava, että jokaisella lapsella on taustasta ja asuinpaikasta riippumatta oltava oikeus laadukkaaseen opetukseen. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat yksilöllisen opetuksen ja oppilaiden erityistarpeiden ja kouluviihtyvyyden huomioimisen. Opetushenkilökuntaa on oltava riittävästi, jotta yksilöllisiä oppimispolkuja voidaan toteuttaa.  

Hallitus on leikannut koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen tähtääviä rahoja. Ensi vuoden lisäpanostus, 25 miljoonaa euroa peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen, ei ole riittävä paikkaamaan peruskoulun eriarvoistumiskehitystä. Vasemmistoliitto haluaa varmistaa, että suomalainen peruskoulu on jatkossakin yksi maailman parhaista kaikille lapsille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.10.30 lisätään 3 000 0000 euroa ryhmäkokojen pienentämiseen ja perusopetuksen laadullisen tasa-arvon parantamiseen. 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Vapaa sivistystyö on Suomessa merkittävässä roolissa elinikäisen oppimisen ja ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä. Opiskelijoita on oppilaitoksissa yhteensä noin miljoona. 

Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksia ja -avustuksia on leikattu useiden vuosien ajan. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaa hankaloittaa hallituksen päätös indeksikorotusten jäädyttämisestä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla vuosiksi 2016—2019. Opetuksen järjestäjissä huolta aiheuttaa myös puheet siitä, että indeksijäädytykset jäisivät pysyviksi. Rahoituksen leikkaaminen ja epävarmuuden kasvu vaikeuttavat oleellisesti toiminnan suunnittelemista. Vasemmistoliitto vaatii indeksijäädytysten perumista. 

Leikkausten keskellä vapaan sivistystyön tarjoaman koulutuksen kysyntä on kuitenkin suurta. Leikkausten vuoksi koulutusmaksuja on jouduttu viime vuosina korottamaan ja koulutustarjontaa supistamaan erityisesti haja-asutusalueilla, mikä vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja koulutuksen alueellista kattavuutta.  

Vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksien rahoitusta lisätään vuoden 2018 talousarvioesityksessä, mutta se ei paikkaa tarpeeksi viime vuosien leikkauksia.  

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että momentille 29.10.31 lisätään 5 032 000 euroa valtionosuuksiin ja -avustuksiin vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin. 

20. Ammatillinen koulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 

Ammatillisesta koulutuksesta on tämän hallituskauden aikana leikattu rajulla kädellä. Enimmillään yksittäisen koulutuksen järjestäjä menettää yli viidenneksen rahoituksestaan. Luvatut lisärahat ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen eivät paikkaa aiempia leikkauksia. Suurin osa kouluista on joutunut tinkimään yli kymmenesosan budjetistaan. 

Oppilaitoksista katosi viime vuonna 1 600 työpaikkaa. On selvää, että näin merkittävät irtisanomiset heikentävät opetuksen sisältöä ja oppilaitosten ilmapiiriä, kun samalla pitäisi vielä valmistautua mittavaan ammatillisen koulutuksen reformiin. Ryhmäkoot suurenevat, ja lähiopetus vähenee. Lähiopetuksen väheneminen on haaste monelle teini-ikää läpikäyvälle opiskelijalle, mutta erityisesti se kolahtaa niihin oppilaisiin, joilla on oppimisvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmia tai muuta erityisen tuen tarvetta. Lähiopetus on erityisen tärkeää maahanmuuttajien koulutuksessa ja kotoutuksessa. Kaikki nuoret tarvitsevat aikuistumisen kynnyksellä opettajan tukea opiskelussa ja työelämään oppimisessa.  

Ammatillisen koulutuksen on oltava saavutettavissa joka puolella Suomea. Hallituksen leikkaukset ovat vakava uhka saavutettavuudelle. Nuorten syrjäytyminen näyttää erilaiselta maan eri osissa, ja se on ollut kasvussa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kasvukeskuksissa on kova kilpailu opiskelupaikoista, ja tämä vaikuttaa maahanmuuttajien syrjäytymiseen, ellei ongelmaan tartuta tarvittavilla resursseilla. Jo nyt liian suuri osa nuorista jää pelkän peruskoulun varaan ja syrjäytymisuhan alle, ja tämä joukko uhkaa kasvaa merkittävästi hallituksen leikkausten takia. 

Hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen vaarantavat ammatillisen koulutuksen reformin läpiviemistä. Noin puolet peruskoulun päättävistä nuorista jatkaa ammatilliseen koulutukseen, ja reformi koskettaa arviolta 300 000 opiskelijaa. Monet opettajat kokevat, että tunnit eivät riitä opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Työpaikoilla lisääntyvä oppiminen voi sopia monelle opiskelijalle, mutta haasteena on riittävän ohjauksen saaminen. Työelämän painottamisesta ei saa tulla vain uusi säästökeino, jonka hinnan maksavat opiskelijat.  

Toisen asteen riittävä rahoitus tulee turvata, jotta ammatillisen koulutuksen reformi on mahdollista viedä läpi järkevällä tavalla. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ohjataan 220 miljoonaa euroa hallituksen talousarvioesitystä enemmän.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo vuoden 2018 lisätalousarviossa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, joka kumoaa ammatilliseen koulutukseen kohdistetut leikkaukset ja varmistaa ammatillisen koulutuksen riittävän rahoituksen. 

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 

Edellisellä hallituskaudella luotiin nuorten yhteiskuntatakuu nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportissa todettiin, että nuorisotakuun toteutuksen on oltava pitkäjänteistä, alueellisesti kattavaa ja ulotuttava kaikkiin nuoriin, myös maahanmuuttajiin. 

Osana nuorisotakuuta on toteutettu nuorten aikuisten osaamisohjelma, jossa 20—29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on ollut mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suoritettu näyttötutkintoina. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta on järjestetty oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. 

Nuorten aikuisten osaamisohjelma on saavuttanut vakuuttavia tuloksia, ja sitä olisi syytä jatkaa. Hallitus on kuitenkin päättänyt lopettaa ohjelman.  

Kaikille tulisi turvata mahdollisuus vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Se on edellytys myös työllisyysasteen nostolle ja syrjäytymisen ehkäisemiselle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus elvyttää nuorten aikuisten osaamisohjelman ja osoittaa siihen riittävät määrärahat.  

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

Vuonna 2015 yliopistolakia muutettiin hallituksen esityksestä väliaikaisesti siten, että vuosina 2016—2019 yliopistoille osoitettavaa talousarvion määrärahaa ei koroteta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Vasemmistoliiton mielestä indeksijäädytyksistä on luovuttava. 

Yliopistoindeksin jäädyttäminen on kuitenkin vain yksi nykyisen hallituksen yliopistoihin kohdistamista leikkauksista. Vuonna 2016 korkeakoulujen perusrahoituksesta vietiin pysyvästi 50 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on lakkauttanut niin sanotun apteekkikompensaation, jonka suuruus oli yli 30 miljoonaa vuodessa. 

Hankerahoitusta on jonkin verran lisätty, mutta se ei paikkaa perusrahoituksen ongelmia. Vakiintunut ja ennustettava rahoitus on tärkeää tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi. Hallituksen päätökset ovat rapauttaneet yliopistojen perustoimintoja ja johtaneet massiivisiin irtisanomisiin. Irtisanomiset ovat vaikuttaneet yliopistojen kykyyn uudistua ja uudistaa yhteiskuntaa.  

Vasemmistoliiton tavoitteena on korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattaminen, mikä on keskeinen keino toteuttaa yliopistojen autonomiaa ja luoda edellytyksiä pitkäjänteiselle perustutkimukselle.  

Yliopistoilla on yhteiskunnallisia velvoitteita myös opiskelijoita kohtaan. Opetuksen laatu ja tarjonta kärsivät leikkauksista. Hallinnon vähentäminen vähentää samalla opiskelijan opintojen ohjauksen ja muun opintoneuvonnan määrää, mikä hidastaa valmistumista. Koulutuksen muutosten seuraukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua, ja siksi koulutuksen kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Vasemmistoliitto kannattaa tavoitetta kansallisen osaamistason nostosta ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuuden nostamisesta 50 prosenttiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.40.50 lisätään 78 900 000 euroa yliopistojen toimintaan ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 41 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa yliopistojen apteekkikompensaation tai ryhtyy tarvittaviin toimiin sen poistamisesta aiheutuneen rahoitusaukon paikkaamiseksi.  

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

Vuonna 2015 ammattikorkeakoululakia muutettiin hallituksen esityksestä väliaikaisesti siten, että vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluille osoitettavaa talousarvion määrärahaa ei koroteta ammattikorkeakouluindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelman mukaan indeksin korottamatta jättämisen vaikutus ammattikorkeakouluille oli noin seitsemän miljoonaa euroa vuonna 2017. Vasemmistoliitto vaatii indeksijäädytyksen peruuttamista.  

Indeksin jäädyttäminen on vain yksi nykyisen hallituksen ammattikorkeakouluihin kohdistamista leikkauksista. Aiemmin tehdyn päätöksen perusteella hallitus leikkaa ammattikorkeakouluilta 25 miljoonaa euroa vuosittain korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Kilpailukykysopimuksen seurauksena ammattikorkeakoulujen rahoitusta pienennetään noin kolme prosenttia vuosina 2017—2019. Nämä leikkaukset rampauttavat jo aiemmin talousvaikeuksista kärsineiden ammattikorkeakoulujen toimintaa, heikentävät opetuksen laatua ja tarjontaa sekä opintojen ohjausta. 

Ammattikorkeakouluissa on tehty viime vuosina mittavia irtisanomisia, eikä eläköityneen henkilökunnan tilalle ole palkattu uusia. Erilaiset työolobarometrit todistavat, että ammattikorkeakouluissa voidaan erittäin huonosti. Työssä jaksaminen on heikentynyt ja työn kuormittavuus lisääntynyt, mikä voi heijastua myös opiskelijoihin. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen taso on korjattava.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.40.55 lisätään 39 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen toimintaan. 

70. Opintotuki 

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 

Sipilän hallitus on leikannut korkea-asteen opiskelijoiden kuukausittaisesta opintorahasta reilun neljänneksen ja lyhentänyt tukiaikaa. Nämä heikennykset ovat opiskelijan näkökulmasta täysin kohtuuttomia.  

Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen tulee todennäköisesti lisäämään opiskelun aikaista työssäkäyntiä ja toiselta asteelta valmistuvien nuorten pitämien välivuosien määrää, joka pidentää opiskeluaikoja entisestään. Opintolainan nostaminen ei ole houkuttelevaa tilanteessa, jossa valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja pankkilainojen tulevaisuuden korkotaso ovat epävarmoja.  

Opiskelijat ovat jo nyt pienituloisin väestöryhmä, ja leikkaukset ovat tehneet valtavan loven heidän perustoimeentuloonsa. Tutkimusten perusteella tiedämme, että lainan nostamisen halukkuus riippuu opiskelijan sosioekonomisesta taustasta. Näin korkeakoulutukseen osallistuminen eriarvoistuu entisestään.  

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat hälyttävän yleisiä. Opiskelijoiden diagnosoitu masennus ja ahdistus ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000. Opintotuen leikkaukset ja tiukentuneet ehdot heikentävät mielenterveysongelmista kärsivien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. Leikkaukset lisäävät huolta ja stressiä opinnoista selviytymisestä ja näin ollen myös mielenterveysongelmien riskiä. 

Opintotukeen on viime vuosien aikana tehty lukuisia muutoksia, joiden vaikutukset tulisi arvioida kunnolla. Opintotukijärjestelmää tulisi kehittää nykyisen, opintorahapainotteisen mallin pohjalta ja antaa opiskelijoille mahdollisuus keskittyä opintoihin jatkuvan toimeentulosta huolehtimisen sijaan.  

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa Sipilän hallituksen tekemät opintorahan heikennykset perutaan. Esityksemme seurauksena esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee 250 eurosta 340 euroon kuukaudessa. 

Opintorahaleikkausten peruminen itsessään lisää valtion menoja noin 98 miljoonaa euroa. Samalla kuitenkin asumistukimenot pienenevät 10 miljoonaa ja toimeentulotuki 4 miljoonaa. Lisäksi korotus kasvattaa kuntien (ja esimerkiksi kirkon ym.) verotuloja yhteensä 17 miljoonalla. Kun tämäkin huomioidaan, on uudistuksen nettovaikutus julkiseen talouteen 67 miljoonaa euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu tekemänsä opintotuen heikennykset ja kehittää opintotukijärjestelmää opintorahapainotteisen mallin pohjalta niin, että opiskelijoiden perustoimeentulo turvataan. 

80. Taide ja kulttuuri 

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI on sekä muistiorganisaatio (elokuva-, tv- ja radio-arkisto) että valvontaviranomainen. Sen tehtävänä on säilyttää ja välittää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä edistää turvallista mediaympäristöä ja mediakasvatusta. 

KAVIn määrärahat ovat vuosina 2014—2017 pienentyneet 22 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriönkin ilmoituksen mukaan KAVIn budjetti on vuonna 2018 nykyisellä henkilöstömäärällä 300 000 euroa liian pieni. Vuonna 2019 vaje olisi jo 800 000 euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.06 lisätään 300 000 euroa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenoihin. 

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Valtion tuki on Suomen kaltaisessa pienessä maassa välttämätöntä elinvoimaisen ja koko maan kattavan monipuolisen taiteen ja kulttuurin mahdollistamiseksi. Ilman valtion tukea monien museoiden, teatterien ja orkesterien toiminta ei olisi mahdollista. 

Viime hallituskaudella kulttuurin valtionosuuksia karsittiin jo merkittävästi, eikä uusia leikkauksia voi enää tehdä ilman huomattavaa heikentävää vaikutusta toiminnoille. Kilpailukykysopimuksen varjolla tehtyjen leikkausten seurauksena kulttuuri on joutumassa todella ahtaalle, eikä alan kehittäminen ole jatkuvien leikkausten keskellä helppoa. 

Kulttuuriala on työvoimavaltainen ala ja alueellisesti merkittävä työllistäjä. Leikkaukset iskevät väistämättä henkilökunnan määrään.  

Kehittyneeseen yhteiskuntaan kuuluu kattava, monipuolinen ja korkealaatuinen taide- ja kulttuurielämä koko maassa teattereineen, museoineen ja orkestereineen. Kansallista ylpeydenaihetta tulee edistää eikä tietoisesti köyhdyttää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.31 lisätään 2 230 000 euroa valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin. 

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 

Nuorten kulttuuriseteli 

Suomessa kulttuuriseteleistä ovat nauttineet monet työntekijät työsuhde-etuina. Nuorilla, jotka ovat usein opiskelijoita tai muuten työelämän ulkopuolella, ei ole ollut vastaavaa etua. 

Kulttuuriseteli on oiva tapa saada ihmiset kiinnostumaan monipuolisesti yhteiskunnan tarjoamista taide- ja kulttuuripalveluista omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Pääsylippujen hinnat ovat kuitenkin nuorille usein korkeita. Kulttuuriseteli lisäisi kulttuuripalveluiden käyttöä ja osaltaan edistäisi kulttuurielämän monipuolisuutta Suomessa. Tällä olisi myös alueellisesti merkittävä työllistävä vaikutus työvoimavaltaisella taiteen ja kulttuurin alalla. 

Italiassa 18 vuotta täyttäneet nuoret ovat saaneet syyskuusta 2016 alkaen valtiolta 500 euron arvoisen kulttuurisetelin. Summan voi käyttää esimerkiksi teattereiden, museoiden ja muun kulttuurin ja taiteen pääsylippuihin sekä kirjojen ostamiseen. Setelin voi ottaa käyttöönsä ja maksut voi suorittaa mobiilisovelluksen avulla. Summa on käytettävä seuraavan vuoden loppuun mennessä.  

Vastaava kokeilu tulisi aloittaa myös Suomessa, esimerkiksi alkuun 100 euron setelillä, ja saatujen kokemusten pohjalta summaa voitaisiin myöhemmin tarkistaa. 18-vuotiaiden ikäluokka on Suomessa noin 57 000 henkilöä, joten yhteensä tämä merkitsisi hankkeen käynnistämis-, hallinto- ja seurantakuluineen kuuden miljoonan euron vuotuista kustannusta. 

Kansalaisjärjestöjen tukeminen 

Aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa suomalaista demokratiaa. Erilaiset yhdistykset tarjoavat osallistumisen mahdollisuuksia, kanavoivat kansalaisten tuntoja, sivistävät, elävöittävät paikallisyhteisöjä sekä tuottavat arvokasta tietoa ja palveluita. 

Suomessa on ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea. Valitettavasti kansalaisjärjestöjen rahoitusta on viime vuosina leikattu tuntuvasti. 

Rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita ja keskustelijoita, ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia, rauhankasvattajia sekä kansainvälisen ja lähialueyhteistyön toimijoita. Väkivallattomuuden edistäminen, rasismin vastustaminen ja suvaitsevaisuus ovat aina olleet keskeinen osa rauhantyötä.  

Nykyinen turvallisuus- ja yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa ja lähialueilla edellyttää aktiivista rauhantyötä ja myös elinvoimaisia rauhanjärjestöjä. Sodat, pakolaisuus ja rasismin nousu asettavat kansalaisjärjestöille uusia korkeita vaatimuksia. Rauhanjärjestöjä tarvitaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekemään rauhankasvatustoimintaa kouluissa, tiedotustyötä, julkaisutoimintaa, tapahtumia sekä kansainvälistä ruohonjuuritason yhteistyötä.  

Suomalaisen ihmisoikeus- ja rauhantyön toimintaedellytykset on säilytettävä. Valtiovarainvaliokunnan päätös lisätä momentille 100 000 euroa Ihmisoikeusliiton toimintaan ja 100 000 euroa rauhanjärjestöille on perusteltua, mutta katsomme, että kansalaisyhteiskunnan tärkeän roolin vahvistamiseksi järjestöavustusten kokonaismäärää olisi perusteltua kasvattaa tätä enemmän.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.50 lisätään 1 000 000 euroa vapaaehtoistoiminnan, järjestötyön ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja rauhantyön edistämiseen ja että hyväksytään yksi lausuma.  

Vastalauseen lausumaehdotus 43 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi esityksen nuorten kulttuurisetelistä.  

52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 

Taiteilijoiden toimeentulo-ongelmat ovat yksi suurimmista esteistä taiteen teolle. Jotta taitelijat saavat pysyvämmän varmuuden toimeentulosta, on Suomeen perustettava taiteilija-allianssi. 

Taitelija-alliansseja on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Niiden perusajatuksena on luoda päteville freelancereille ammatillinen, taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko työsuhteiden muodossa. Taiteilija-allianssin perustamisesta on Suomessakin käyty vilkasta keskustelua ja kehitetty erilaisia malleja. Niiden pohjalta tulee käynnistää pilottihanke. Jatkossa on syytä tarkastella, sopisiko allianssimalli taiteilijoiden ohella myös muiden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tueksi. 

Allianssi tulee rahoittaa sekä työ- ja elinkeinoministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista, sillä siinä on kyse paitsi taiteen myös työllisyyden tukemisesta. Allianssimallin kehittäminen vaatiikin hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. 

Valtiovarainvaliokunta tunnistaa taiteilija-allianssin tarpeellisuuden ja lisää 50 000 euroa siihen liittyvään selvitystyöhön. Katsomme, että määrärahan tulisi olla huomattavasti suurempi niin, että se mahdollistaisi allianssimallin pilotoinnin jo vuoden 2018 aikana.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.52 lisätään 500 000 euroa taitelija-allianssi -selvityksen ja -pilottihankkeen toteuttamiseen. 

90. Liikuntatoimi 

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 

Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannukset ovat nousseet tällä vuosituhannella kohtuuttomasti. Tutkimuksen mukaan harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmesta suomalaisperheestä. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla oikeus liikuntaharrastukseen, ja valtion pitää omalta osaltaan tukea sitä, että jokainen voi harrastaa ohjattua liikuntaa. 

Valtion suoran seuratuen tavoitteeksi otettiin vuonna 2013 harrastusten kustannusten alentaminen. Ehdottomana kattona tuettava toiminta on saanut maksaa enintään 50 euroa kuukaudessa. Raja on asetettu sen vuoksi, että seuratuki aidosti alentaisi kustannuksia. 

Tutkimusten mukaan aiemmin käytössä ollut seuratuki jopa nosti kustannuksia vapaaehtoistyön osuuden vähentyessä. Seuratuen tasoa nostettiin viime eduskuntakaudella merkittävästi. Vuodesta 2011 vuoteen 2014 seuratuki kasvoi kolminkertaiseksi viiteen miljoonaan euroon. Vuonna 2015 seuratukea alettiin leikata ja 2016 seuratuesta leikattiin lisää. Hallitus on julkisesti painottanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tarvetta alentaa liikunnan kustannuksia. Seuratuen leikkaaminen oli kuitenkin päinvastainen päätös kuin julkilausutut tavoitteet. 

Seuratukea maksetaan veikkausvoittovaroista, ja ministerillä on veikkausvoittovarojen suhteen suora valta siihen, mihin niitä käytetään. Seuratuen määrärahan osuuden lisäämiseksi 2 miljoonalla eurolla liikunnan veikkausvoittovaroista (momentti 29.90.50) esitämme, että liikunnan koulutuskeskusten valtionosuusrahoitusta siirretään rahoitettavaksi budjettimomentilta. Se toteutetaan lisäämällä momentin 29.90.52 (Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin) määrärahaa 2 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.90.52 lisätään 2 000 000 euroa valtionosuuteen liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitukseen liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin. 

91. Nuorisotyö 

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 

Nuorten työllistymistä ja elämäntaitoja voidaan edistää myös erilaisten työpajojen avulla. Työpajoissa opitaan vuorovaikutusta, yhdessä tekemistä ja eri alojen työtehtäviä työ- ja yksilövalmentajien ohjauksessa. Nuorten tulevaisuuden kannalta työpajat ovat tärkeitä paikkoja, sillä yli 80 prosenttia nuorista löytää elämälleen suunnan työpajajakson jälkeen. 

Etsivä nuorisotyö antaa varhaista tukea nuorelle, joka voi olla ilman koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa tai muuten tarvitsee apua palveluihin pääsemiseksi. Etsivän nuorisotyön kautta on vuosittain tavoitettu yli 20 000 nuorta, joista yli 15 000 on kaivannut pidempiaikaista ohjausta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.91.51 lisätään 7 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. 

Pääluokka 30 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Hallinto ja tutkimus 

01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen eläinten terveyden turvaamisen ja hyvinvoinnin parantamisen. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävän lakkauttaminen on räikeässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. 

Eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen tehtävä perustettiin aikoinaan, koska havaittiin selkeä tarve itsenäiselle viranomaiselle, joka edistäisi eläinten hyvinvointia, tekisi valistustyötä sekä ylläpitäisi keskustelua eri viranomaisiin, tutkijoihin, järjestöihin ja asiantuntijoihin.  

Eläimet ovat nykyaikaisessa yhteiskunnassa erittäin haavoittuvia ja ihmisestä riippuvaisia. Tämä koskee niin tuotantoeläimiä, lemmikkejä kuin luonnonvaraisia eläimiä. Ruoantuotanto ja lääkkeiden testaaminen eläimillä ovat esimerkkejä asioista, jotka koskettavat useimpia suomalaisia. Ihmisten velvollisuus on varmistaa eläinten hyvinvointi ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. 

Kun eduskunta hylkäsi turkistarhakieltoa vaatineen kansalaisaloitteen, vaati eduskunta samalla selkeitä parannuksia eläinten hyvinvointiin. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävän lakkauttaminen osoittaa, ettei eduskunnan vaatimusta oteta tosissaan. 

Suomi tarvitsee jatkossakin eläinten asioita ajavan itsenäisen viranomaisen, joko eläinsuojeluasiamiehen tai laajemman tehtäväkentän omaavan eläinasiavaltuutetun. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 30.01.01 lisätään 310 000 euroa eläinsuojeluun ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä riippumattoman eläinsuojeluasiamiehen tai eläinsuojeluvaltuutetun tehtävän. 

40. Luonnonvaratalous 

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 

Jyrki Kataisen hallituksen aikana laadittiin kalatiestrategia, mutta sen toteutus on edennyt hitaasti vesivoimayhtiöiden nihkeän suhtautumisen ja riittämättömän julkisen rahoituksen vuoksi. Tilanne on epäoikeudenmukainen. Vesivoimayhtiöt ovat valjastaneet yhteisen resurssimme yksityiseen taloudellisen voitontavoittelun käyttöön, lopputuloksena sukupuuttoon kuolleet tai vakavasti vaarantuneet vaelluskalakannat.  

Kalatiet olisi pitänyt vaatia alun perin voimaloita rakennettaessa, mutta viimeistään nyt asia on saatava kuntoon. Kalateiden rakentamisen tulee olla vesivoimayhtiöiden vastuulla, ja valtion tulee huolehtia strategian mukaisesta kiireellisyysjärjestyksestä. Rakennuskustannuksiin voidaan osaltaan ohjata valtion avustusta. 

Käytössä olevien kalateiden vaatima vesimäärä on merkityksetön voimalaitosten kannattavuudelle. Pienille, taloudellisesti merkityksettömille vesivoimaloille tulisi kehittää romutuspalkkio tai muu kulttuuriarvot säilyttävä purkamisen mahdollistava keino. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 45 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa kalatiestrategian toteutumisen ja tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset vesivoimayhtiöiden vastuun selkeyttämiseksi. 

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson tavoitteena on pysäyttää metsäisten elinympäristöjen ja metsälajien taantuminen vuoteen 2025 mennessä. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan ohjelman konkreettisena tavoitteena on suojella pysyvästi noin 96 000 hehtaaria ja saada määräaikaisen suojelun sekä luonnonhoitohankkeiden piiriin 82 000 hehtaaria. 

Metso-ohjelma on ollut menestyksekäs. Tavoitteesta on saavutettu noin puolet, ja vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt metsä- ja ympäristöalan toimijoiden välistä yhteistyötä. Metson keinot ovat tehokkaita ja kustannusvaikuttavia, ja niiden avulla on pystytty suojelemisen lisäksi turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta luonnonhoidon keinoin. Metsäluonnon hoidon edistäminen on olennainen osa Metso-ohjelmaa. 

Metso-ohjelman rahoitusta on leikattu. Nyt ohjelman tavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta, kun rahoitus ei riitä. Hallitusohjelman mukainen kolmen miljoonan euron säästö tulee perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 30.40.45 lisätään 3 000 000 euroa metsäluonnon hoidon edistämiseen. 

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 

Kemijoki on Suomen pisin joki. Sen lohikanta menetettiin, kun jokisuu tukittiin vuonna 1949. Samalla tuhottiin Euroopan paras lohijoki.  

Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet tulee saattaa ajan tasalle. Se tarkoittaa kalateiden rakentamista Kemijoen voimalaitosten yhteyteen sekä vaelluskalakannan palauttamista alueen vesistöihin. Tavoitteena tulee olla palauttaa kalateiden avulla lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-Kemijoen ja Raudanjoen vesistöjen lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Kalateiden lisäksi voimalaitosten tulee luovuttaa kalateihin riittävästi vettä, jotta lohet ja taimenet löytävät kalatiet. 

Nykyinen Kemijoen kalanhoitovelvoite on ollut voimassa 35 vuotta. Istutuslajeiksi on alun perin määrätty kaksivuotiaita taimenia ja kesän vanhoja siikoja. Lapin Ely-keskuksen mukaan patoaltaiden karut ympäristöolosuhteet eivät ole soveltuneet näiden lajien elinympäristöksi. Uusiksi istutuslajeiksi esitetään kuhaa sekä pyyntikokoiseksi kasvatettuja taimenia ja kirjolohia. 

Ely-keskuksen mukaan myös merialueelle tehtävien merilohien ja taimenten istutusten määrää pitäisi kasvattaa. Kalatalousviranomaisena toimiva ely-keskus on päättänyt jättää Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi.  

Ilman kokonaisvaltaista strategiaa, valtion voimakasta panostusta, EU-rahastojen hyödyntämistä, kuntien osallistumista ja Kemijoki Oy:n / PVO-Vesivoima Oy:n velvoitteiden päivittämistä hanke ei etene. Valtiolla on vetovastuu, ja sen pitää näyttää tietä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 30.40.51 lisätään 2 000 000 euroa Kemijoen lohen palauttamiseksi.  

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelman riittävästä rahoituksesta on linjattu parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän väliraportissa elokuussa 2017. Tähän ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta ensi vuoden valtion talousarviossa.  

Pyöräily ja kävely ovat paitsi päästöttömimpiä myös terveellisimpiä liikkumismuotoja. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelmassa voidaan muun muassa tukea kuntien kävely- ja pyöräilyinvestointeja, suunnitella ja kehittää valtakunnallista baanaverkostoa, koordinoida kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä sekä tukea sähköpyörien hankintaa ja kestäviä liikennemuotoja edistäviä järjestöjä. Toimenpideohjelmaa tulisi pikaisesti alkaa toteuttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.01.01 lisätään 20 000 000 euroa kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelman toteuttamiseen.  

10. Liikenneverkko 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Suomen henkilöliikenteestä vain viisi prosenttia kulkee raiteilla. Raideliikenteen kehittäminen edesauttaisi liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Samalla on mahdollisuus vähentää ruuhkia ja tehdä liikkumista joustavammaksi.  

Raideliikenteen lisääminen edellyttää, että raideverkosto on kunnossa. Ensiksi tulisi korjata pullonkaulat, jotka estävät raideliikenteen laajentumisen sekä aiheuttavat vikoja ja myöhästymisiä.  

Vasemmistoliitto on ehdottanut, että raideliikenteen kehittämiseksi laadittaisiin konkreettinen toimenpideohjelma kehittämiskohteineen ja vaadittavan rahoituksen sisältävä yli vaalikausien ulottuva parlamentaarinen sopimus. Nykyisin ratahankkeisiin käytettävän noin 100 miljoonan euron rahoituksen lisäksi tarvittaisiin toinen 100 miljoonaa per vuosi. Vuositasolla tulisi siis varata vähintään 200 miljoonaa euroa raideverkoston investointeihin seuraavien vaalikausien ajaksi. Investointiohjelma tulisi toteuttaa kehyksien ulkopuolella. 

Investointien kiireellisyysjärjestyksessä voidaan nojata Liikenneviraston asiantuntija-arvioon. Esimerkkejä tarpeellisista korjauskohteista ovat Pasila—Riihimäki-rataosan parantaminen, Oulu—Kemi- ja Ylivieska—Iisalmi-yhteysvälien korjaus ja Hangon radan sähköistys sekä Joensuun, Kouvolan ja Kuopion ratapihojen modernisointi. 

On hienoa, että valtiovarainvaliokunta yhtyy näkemykseemme yli vaalikausien ulottuvan suunnitelman välttämättömyydestä. Valiokunnan kuulemisissa tuli myös esiin, ettei liikenneinvestointeja tulisi käsitellä talousarviossa kulueränä, koska ne tuottavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin ja ovat talouskasvun ja viennin kannalta välttämättömiä. Valitettavasti valiokunta ei kuitenkaan päätynyt esittämään määrärahojen nostoa, jotta tarpeellisia investointeja voitaisiin vauhdittaa jo ensi vuonna. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 46
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan yhdessä eduskuntapuolueiden kanssa raideliikenteen investointi- ja toimenpideohjelmaa, joka kasvattaisi merkittävästi raideverkostoinvestointeja ja jonka rahoituksesta sovittaisiin vaalikaudet ylittävällä parlamentaarisella sopimuksella.  

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Sipilän hallitus on leikannut joukkoliikennetukea viime vuosina. Tämä on näkynyt lakkautettuina juna- ja bussivuoroina. Ihmisten asuinpaikan valintaan vaikuttaa liikenneyhteyksien sujuvuus. 

Leikkaukset on nyt peruttava, ettei alueiden kehitys vinoudu joukkoliikenteen kuihtumisen vuoksi. Koko maan kattava julkinen liikenne takaa alueiden yhdenvertaisuuden. 

Raideliikenteen määrän ja laadun nostaminen parantaa työllisyyttä ja tarjoaa miellyttävän vaihtoehdon yksityisautoilulle. Julkisen liikenteen on oltava käyttäjälle yksityisautoilua edullisempaa, jotta liikenteen ilmastopäästöjä saadaan alennettua. 

Suuret kaupunkiseudut ovat saaneet joukkoliikennetukea vasta vuodesta 2010 lähtien. Metropolialueella sujuva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on merkittävässä roolissa työvoiman saatavuuden kannalta. Kun asumisen hinta kaupungissa on noussut liian korkeaksi, täytyy töihin päästä sujuvasti myös kauempaa. Kohtuuhintainen joukkoliikenne on tärkeää myös eriarvoistumisen estämisen näkökulmasta. Syrjäytämme ihmisiä yhteiskunnasta, mikäli heillä ei ole mahdollisuutta liikkua. 

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen lipunhintoihin kohdistuu kova nousupaine. Koko maan talouskasvu nojaa pääkaupunkiseudun kukoistukseen. Esimerkiksi naapurimaamme pääkaupunki Tallinna on siirtynyt asukkaille maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Pääkaupunkiseudulle tulee suunnata enemmän tukea joukkoliikenteeseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.30.63 lisätään 40 000 000 euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen. 

67. Kansallispuistojen saavutettavuuden ja palveluiden kehittäminen (uusi momentti) 

Suomessa on 40 kansallispuistoa, jotka ovat laajoja luonnonsuojelualueita. Kansallispuistot suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia. Valtion Metsähallituksen ylläpitämät kansallispuistot ovat maksuttomia, niin että jokaisella on mahdollisuus liikkua luonnossa ja tutustua suomalaiseen luontoon. 

Vain muutamiin kansallispuistoihin on sujuvat joukkoliikenneyhteydet, ja monien palvelutaso on puutteellinen. Jotta kansallispuistot olisivat aidosti kaikkien saatavilla, tulisi joukkoliikenneyhteyksiä ja palvelutasoa parantaa. 

Katsomme, että valtion budjetista tulee varata erillinen määräraha uudelle momentille kansallispuistojen joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden parantamiseen. 

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 317/2017 vp perusteella ehdotamme, 

että luvun 31.30 uudelle momentille 31.30.67 osoitetaan 3 000 000 euroa kansallispuistojen saavutettavuuden ja palvelutason parantamiseen. 

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 

45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v) 

Valtioneuvosto esittää, että momentille myönnetään 2 miljoonaa euroa, joka käytetään yleisen edun televisiokanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen. Ohjelma on voimassa määräaikaisesti ajalla 1.7.2017—30.6.2019.  

Tuen käyttötarkoitus, -kohde ja myöntöperusteet eivät kestä kriittistä tarkastelua, sillä käytännössä tuki on rajattu niin tuettavan teknologian kuin tukea saavan toimijan osalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 47 

Eduskunta edellyttää, hallitus uudistaa mediatukea niin, että se huomioi tasapuolisesti eri teknologiat ja mediatyypit ja painottaa tasapuolisesti eri toimijoiden ja toimintamallien yhteiskunnallista merkitystä ja hyötyä. 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 

Korkea osaaminen on Suomen suurin valtti. Vahva koulutusjärjestelmä on mahdollistanut edistyksellisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, jota harjoitetaan niin tutkimuslaitoksissa ja ajatuspajoissa kuin yrityksissä. Näillä toiminnoilla on keskeinen rooli Suomen tulevaisuuden kannalta. Talouden elinvoimaisuus, työpaikkojen luominen ja vähähiiliseen, korkean lisäarvon tuotantojärjestelmään siirtyminen edellyttävät elinkeinorakenteen radikaalia uudistumista. Vientiteollisuutemme kilpailukyky riippuu tuotannollisteknologisesta kehityksestä ja uusista innovaatioista. 

Julkiset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen maksavat itsensä takaisin. Tutkimuslaitoksissa tehty työ luo perustaa kaupallisille ratkaisuille, ja tuet yritysten omalle tutkimus- ja kehitystoiminnalle mahdollistavat riskinoton ja uuden luomisen. 

T&k-toiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa kuitenkin pienentynyt vuodesta 2009 alkaen. Sipilän hallituksen aikana tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tukemisen merkitys elinkeinopolitiikassa on entisestään vähentynyt. Vuonna 2015 t&k-toimintojen bruttokansantuoteosuus painui jo alle kolmen prosentin, mikä on huomattavasti vähemmän kuin keskeisissä verrokkimaissamme. Esimerkiksi Ruotsissa tukien määrä on kaksinkertainen ja Yhdysvalloissa kolminkertainen Suomeen nähden. 

Tutkimus- ja kehityspanostusten määrän lisäksi huomioita tulisi kiinnittää myös niiden kohdentumiseen. Tällä hetkellä yritykset keskittyvät pitkälti olemassa olevien tuotteiden parantamiseen. Kokonaan uusien innovaatioiden osuus on vain muutamia prosentteja. Yleisten verotukien korvaaminen suorilla innovaatiotuilla saattaisi osaltaan parantaa tilannetta. 

Tutkimus on erittäin työvoimavaltaista. Leikkaukset tutkimuslaitosten ja yritysten t&k-toimintojen rahoituksessa ovat siten pahentaneet myös työttömyyttä. Vastaavasti lisäsatsaukset tutkimukseen näkyvät välittömästi uusina työpaikkoina. 

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja maapallon kestokyvyn mukaisesti eläminen ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita. Keskivertosuomalaisen ympäristöjalanjälki on kolmin- tai nelinkertainen kestävään tasoon nähden. 

Kestävä rakennemuutos on hyvinvointivaltion luomiseen verrattava yhteiskunnallinen "missio". Siirtymä vähähiiliseen elämäntapaan edellyttää valtavia muutoksia tuotantoon, kulutukseen, asumiseen ja liikkumiseen. Tämä vaatii huomattavasti nykyistä tiukempaa sitovaa ympäristösääntelyä, ulkoisvaikutusten hinnoittelua todellisten haittojen mukaisesti (esimerkiksi verotuksen kautta) sekä valtavia julkisia panostuksia infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Samalla on huolehdittava yhteiskunnallisesta tasa-arvosta verotuksen ja riittävän sosiaaliturvan avulla. 

Uusiutuvan energian, resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja ylipäänsä kestävien toimintamuotojen ja ratkaisuiden käyttöönottoa tulee tukea niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä, yhdistyksissä ja kotitalouksissa. 

Yksi tapa edistää kokonaisvaltaista rakennemuutosta on julkinen kehityspankki tai investointilaitos, joka kokoaa ja kanavoi rahoitusta pitkäjänteisesti kokonaisvaltaisen missioajattelun ja yhteiskuntavision mukaisesti. Esimerkiksi Saksan energiakäänteessä julkinen kehitysrahoituslaitos on ollut keskeinen toimija. Suomen hallituksen tulee aloittaa uudenlaisen julkisen investointilaitoksen valmistelu. Rahastoon voitaisiin houkutella pääomia myös yksityisiltä kansalaisilta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 48 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostamiseksi keskeisten kilpailijamaidemme tasolle ja että nykyistä suurempi osuus tuista kohdennetaan uusien innovaatioiden ja toimintamallien kehittämiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 49 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan julkista kehityspankkia tai investointirahastoa, joka kokoaa ja kanavoi rahoitusta pitkäjänteisesti kokonaisvaltaisen, kestävää rakennemuutosta edistävän missioajattelun ja yhteiskuntavision mukaisesti. 

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Geologian tutkimuskeskuksessa tehdään tärkeää työtä, joka vahvistaa Suomen osaamisperustaa sekä ekologisesti kestävän talouskasvun edellytyksiä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.01 lisätään 2 000 000 euroa Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenoihin. 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta elinkeinorakenteen uudistuminen, tuottavuuden parantaminen ja uusien innovaatioiden syntyminen ovat keskeisen tärkeitä. Julkinen tuki on ollut tehokas ja korvaamaton elementti taloutemme kehittymisessä. 

Tätä taustaa vasten Suomen viime vuosien leikkaukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta ovat käsittämättömiä. Korkean lisäarvon työpaikkoja tuottavan ja ekologisesti kestävän rakenneuudistuksen aikaansaaminen edellyttää julkisten tukien tuntuvaa kasvattamista. Suomen tavoitteena tulee olla, että TKI-toimintaan käytetään yhteensä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta ja että julkisen TKI-rahoituksen osuus on vähintään yksi prosentti bkt:sta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.40 lisätään 120 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. 

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

VTT:llä on keskeinen rooli Suomen osaamisperustan kehittäjänä ja arvokkaan tutkimustiedon tuottajana. Sen toimintaresurssien raju leikkaus on ollut kohtalokas virhe. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.49 lisätään 5 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan. 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v

Työttömyys käy kalliiksi ja aiheuttaa monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Suomen julkisen talouden kestävä tasapainottaminen voi tapahtua vain nostamalla työllisyysastetta ja alentamalla työttömyyttä. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyys, joka on edelleen erittäin suurta. Työttömyyden pitkittyessä työkyky ja ammattitaito heikkenevät ja työllistyminen käy vaikeammaksi. 

Hallituksen pääasialliset keinot työllisyyden parantamiseksi ovat olleet työehtojen heikentäminen ja työttömien kurittaminen. Halpatyön ja työvoimapoliittisten sanktioiden lisääminen edustavat maailmankuvaa, jossa eriarvoisuus on hyväksyttävää ja työttömyyden katsotaan johtuvan työttömien laiskuudesta. 

Vasemmistoliitto haluaa taata mahdollisimman monelle hyvän työn — oli kyse sitten perinteisestä palkkatyöstä, pienyrittämisestä tai eri työmuotojen yhdistelmästä. 

Tärkein yksittäinen työvoimapoliittinen toimi on Suomen kokonaistalouden kestävä kehitys. Keskeistä on myös turvata riittävät työllisyysmäärärahat ja osoittaa lisämäärärahaa vaikuttavimpiin työllistäviin toimenpiteisiin, etenkin palkkatukeen, jota on supistettu rajusti. Vasemmistoliitto on ehdottanut palkkatuen uudistamista ns. Myllykosken mallin mukaisesti.  

Yhdistysten ja säätiöiden merkitys palkkatuetun työn tarjoajina on keskeinen. Ne tavoittavat usein myös sellaisia henkilöitä, joita yritykset eivät palkkaa tuenkaan turvin. Hallitus on kuitenkin rajoittanut järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen 3 000 henkilötyövuoteen, mikä tarkoittaa, että tukirahat loppuvat joissakin tapauksissa jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, kuten esimerkiksi vuonna 2017 kävi. Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vaatinut tämän rajoitteen poistamista.  

Työttömien omaehtoista opiskelua tulee helpottaa, ja kaikille halukkaille tulee tarjota laadukkaita julkisia työvoimapalveluita. Työllistymisen kannalta oleellista on, että tukea ja palveluita tarjotaan heti työttömyyden alussa. Uraohjaus, koulutus, palkkatuettu työ ja panostukset tehokkaaseen työnvälitykseen maksavat itsensä takaisin. 

Viime vuosina työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja on leikattu rajusti. Esimerkiksi Ruotsissa työttömiä on suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa, mutta työvoimapalveluissa työskentelee yli kuusi kertaa enemmän ihmisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa yksi virkailija palvelee satoja ihmisiä, Ruotsissa muutamia kymmeniä. Te-keskusten resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät, jotta ne pystyisivät tarjoamaan kunnollisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä palveluita. Määrärahojen nostotarve olisi vähintään kymmeniä miljoonia, mikäli henkilöstömäärä ja palvelun taso haluttaisiin nostaa edes välttävälle tasolle. 

Ongelmana hallituksen politiikassa ei kuitenkaan ole pelkästään määrärahojen taso. Myös toimintamallit ja työllisyyspalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat vaarallisia asiakkaiden yhdenvertaisuuden, palveluiden laadun, kustannustehokkuuden sekä demokratiaan kuuluvan ja oikeusturvan kannalta keskeisen viranomaisvastuun näkökulmasta. 

Niin sanottu aktiivimalli on johdonmukaista jatkoa hallituksen työllisyyspolitiikalle: malli perustuu ajatukseen laiskoista ja työhaluttomista työttömistä, ja "aktiivisuuden" osoittamiseksi edellytetyt kriteerit ovat mielivaltaisia, epätarkoituksenmukaisia ja hallinnollisesti raskaita. 

Nuorille on taattava mahdollisuus saada koulutustaan vastaavaa työkokemusta heti valmistumisen jälkeen. Mitä kauemmin oman alan työpaikkaa joutuu etsimään, sitä suuremmaksi käy todennäköisyys, ettei sellaista koskaan löydy. 

Kielenopetus sekä muu koulutus, kuten ammatillinen koulutus tai sen täydentäminen, on keskeistä, jotta maahanmuuttajat sopeutuvat nopeasti ja heidän osaamisensa saadaan yhteiskunnan käyttöön. Kotouttamiskoulutukseen on osoitettava riittävästi resursseja, ja palveluiden tulee olla kaikkien maahanmuuttajien saatavilla. Kieltä on päästävä opiskelemaan heti Suomeen saapumisen jälkeen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.30.51 lisätään 65 000 000 euroa, josta 35 000 000 euroa työvoima- ja yrityspalveluiden laadukkaiden perustoimintojen turvaamiseen ja 30 000 000 euroa palkkatukeen, 
että momentin päätösosasta poistetaan yhdistysten ja säätiöiden palkkatukea koskeva rajoitus ja 
että lisäksi hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 50 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa huomattavasti palkkatukeen osoitettuja varoja ja uudistaa palkkatukijärjestelmää ns. Myllykosken mallin mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 51 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmistaan ulkoistaa ja yksityistää työllisyyspalvelut ja kehittää niitä niin, että julkisilla viranomaisilla ja te-keskuksilla on jatkossakin päävastuu palveluiden järjestämisestä ja että sanktioiden ja valvonnan lisäämisen sijaan keskitytään parantamaan palveluiden tasoa niitä käyttävien ihmisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.  

60. Energiapolitiikka 

Uusiutuvan energian kaupallista tukijärjestelmää uudistetaan ensi vuonna. Suunniteltu teknologianeutraali huutokauppamalli on sinänsä kannatettava, mutta suunnitelman mukainen tuella tuotettavan uusiutuvan energian määrä on auttamattomasti liian pieni. 

Teollisuuden lisäksi myös kotitalouksissa ja maatiloilla on huomattavaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaalia, jota hyödynnetään puutteellisesti. Kotitalousvähennystä tulisi uudistaa niin, että se soveltuisi myös asunto-osakeyhtiöille, mutta kaikkien ei ole mahdollista hyödyntää vähennyksiä. Siksi tarvitaan erillistä energiaremonttitukea. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 52 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi energiaremonttituen, jolla tuetaan asunto-osakeyhtiöiden ja -osuuskuntien uusiutuvan energian pientuotantoa ja energiatehokkuuden parantamista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 53 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kasvattaa uudella uusiutuvan energian tuella tuotettavan energian tavoitemäärää tuntuvasti ja tuo tarvittavat lisämäärärahat eduskunnan hyväksyttäväksi vuoden 2018 lisätalousarviossa. 

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 

Vasemmistoliitto ehdottaa turpeen verotuen pienentämistä turpeen suurten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Sipilän hallitus on kuitenkin päinvastoin tehnyt turpeen käytöstä jopa entistä houkuttelevampaa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvillä energiaverotuksen muutoksilla hallitus parantaa epäsuorasti turpeen kilpailuasemaa suhteessa muihin energialähteisiin.  

Vasemmistoliiton kanta on, että turpeen verokohtelu tulisi palauttaa vuoden 2014 tasolle eli 4,9 euroon megawattitunnilta nykyisestä 1,9 eurosta. Muutos tulisi tehdä asteittain siten, että ensi vuonna vero olisi viimeisintä veronkevennystä vastaavalla tasolla eli 3,4 euroa per megawattitunti. Tämä ohjaisi energiankäyttöä ympäristöystävällisempään suuntaan ja nostaisi turpeen hinnan lähemmäs sitä tasoa, joka olisi perusteltua sen ympäristö- ja ilmastovaikutusten kannalta. 

Metsähakkeen tuotantotuki on sidottu turpeen verotasoon. Metsähaketukea maksetaan kuitenkin myös sellaiselle hakkeelle, joka on peräisin kuitu- ja tukkipuusta. Tämä ei ole perusteltua, sillä korkealaatuisempi puuaines tulisi käyttää korkeamman jalostusasteen pitkäikäisiin tuotteisiin. Turpeen verotuen keventämisen seurauksena myös metsähaketukea tulee pienentää, ja sen myöntöperusteita järeälle puuainekselle tulee rajata nopeammin kuin mitä hallitus on suunnitellut.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 54 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pienentää metsähakkeen tukea vastaamaan alennettua turpeen verotukea ja että hallitus kiirehtii metsähaketuen rajaamista niin, ettei sitä enää myönnetä korkealaatuiselle kuitu- ja tukkipuulle. 

46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio on nykymuodossaan ja nykyisessä tilanteessa tarpeeton ja kallis. Tukea on perusteltu hiilivuotoriskillä, mutta todisteet tällaisesta ongelmasta ovat heikkoja. Tuki ei todennäköisesti ole luonut uusia työpaikkoja, eikä se ole välttämätön vanhojen turvaamiseksi. Kyse on veronmaksajien rahojen siirtämisestä yritysten voittoihin. 

Tuen tarkoitus on nimensä mukaisesti kompensoida päästöoikeuden hinnasta johtuva korkeampi sähkön hinta. Sähkön hinta ei kuitenkaan ole kallistunut, vaan se on edelleen Suomen teollisuudelle hyvin edullista. Paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan vuosittain useilla sadoilla miljoonilla euroilla myös energia- ja sähköverohelpotusten muodossa.  

Jotta EU:n päästökaupalla olisi sen tavoitteen mukainen ohjausvaikutus, tulisi päästöoikeuden hinnan olla vähintään 30 euroa. Tämä edellyttäisi kuitenkin päästöoikeuden hinnan nelin-, viisin- tai kuusinkertaistumista nykytasostaan. Mikäli päästöoikeuksien hinnan vuosittainen keskiarvo ylittäisi esimerkiksi mainitun 30 euron rajan, voitaisiin päästökauppakompensaatiota alkaa soveltaa. Tällöin tukea tulisi myöntää energiankäytön sijaan yritysten energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. 

Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa pitää tehdä kokonaisvaltaisesti, tieteeseen ja tutkimukseen perustuen. Kun maailman suunta on kohti hiilineutraalia tuotantoa, ei ole järkevää kannustaa teollisuutta pitäytymään vanhassa. Tuet tulisi kanavoida energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian käytön edistämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Edelläkävijyys ja uuden puhtaan teknologian käyttöönotto synnyttäisivät myös uusia työpaikkoja ja vientituloja.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentti 32.60.46 päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta poistetaan. 

70. Kotouttaminen 

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 

Maailmanlaajuisesti yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen sotaa ja vainoa. Heistä yli 22 miljoonaa on pakolaisina kotimaansa ulkopuolella. Vastuu pakolaisten auttamisesta ei jakaudu tasaisesti valtioiden kesken. Pakolaisista 84 % oleskelee köyhissä ja kehittyvissä maissa. Esimerkiksi väkiluvultaan noin Suomen kokoisessa Libanonissa elää yli miljoona syyrialaista pakolaista, ja Turkissa on noin kolme miljoonaa pakolaista. 

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n koordinoima uudelleensijoittaminen pakolaiskiintiössä on hallittu keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Se tarjoaa hädänalaisimmille kipeästi kaivatun turvallisen reitin suojeluun ja mahdollistaa uuden alun usein vuosia pakolaisleireillä eläneille ihmisille. Kiintiöpakolaisiksi valitaan muun muassa kidutuksen uhreja, väkivaltaa kokeneita naisia, vammaisia ja lapsiperheitä. Suomen viime vuosina vastaanottamista kiintiöpakolaisista noin puolet on ollut lapsia.  

UNHCR:n mukaan 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan nykyisen oleskelumaansa ulkopuolelta. Paikkoja on kuitenkin tarjolla vuosittain murto-osalle heistä. 

Suomi on osallistunut kiintiöpakolaisten vastaanottoon pitkään ja esimerkillisesti. Vuosittaisen pakolaiskiintiön suuruus ei ole kuitenkaan heijastellut maailman historiallista pakolaistilannetta. Vuotuinen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkeä 2000-luvun alusta lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015, joille kiintiötä nostettiin erityisesti Syyrian tilanteen vuoksi 1 050:een. Sittemmin humanitaarinen tilanne Syyriassa on pahentunut, ja myös useat muut pitkittyneet konfliktit pakottavat ihmisiä pakenemaan kotimaistaan. Pakolaiskiintiö kuitenkin laskettiin vuodeksi 2016 takaisin 750:een, eikä sitä ole vieläkään korotettu huolimatta muun muassa sisäministeriön esityksestä ja Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän normalisoitumisesta vuoden 2015 jälkeen.