Valiokunnan mietintö
VaVM
7
2015 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 neljänneksi lisätalousarvioksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 neljänneksi lisätalousarvioksi (HE 101/2015 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Lisätalousarvioaloitteet
Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä aloitteet LTA 5—6/2015 vp. Aloiteluettelo on tämän asiakirjan liitteenä. 
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Lisätalousarviossa korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 33 milj. eurolla. Ansio- ja pääomatuloveron arviota alennetaan 135 milj. eurolla lähinnä aiempien vuosien lähdeveropalautuksista johtuen. Yliopistokiinteistöyhtiöiden myynnit puolestaan korottavat Senaatti-kiinteistöjen tuloutusta 160 milj. euroa, ja valtiolle takaisin maksettavien lainojen tuloarviota nostetaan 103 milj. euroa ennenaikaisen viennin jälleenrahoituslainan takaisinmaksun vuoksi. Lisäksi tuloarvioissa on huomioitu mm. Suomen EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston hätäapuosuus (8 milj. euroa). 
Määrärahoja lisätään nettomääräisesti noin 1,7 milj. euroa. Suurimmat määrärahalisäykset tehdään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon (yhteensä 61,3 milj. euroa), Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (44,3 milj. euroa), ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvien arvonlisäveromenojen korvauksiin (39,5 milj. euroa) ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa koskeviin menoihin (yhteensä 23,1 milj. euroa). Suurimmat menon vähennykset puolestaan aiheutuvat rakennerahastojen ohjelmakauden käynnistymisen viivästymisestä (-60 milj. euroa), työmarkkinatukien arvion alentumisesta (-45 milj. euroa) ja työttömyysvakuutusrahastolle maksettavien koulutuskorvausten vähenemisestä (-17 milj. euroa).  
Neljäs lisätalousarvio vähentää valtion nettolainanoton tarvetta noin 31 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2015 noin 5,2 mrd. euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 100 mrd. euroa, mikä on noin 49 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.  
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01.
Ministeriö ja hallinto
04.
Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin päätösosaa tulisi korjata, jotta momentin määräraha voidaan käyttää hallituksen esityksessä tarkoitetulla tavalla.  
Kyse on siitä, että aikaisemmin oikeusministeriön yhteydessä toiminut Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos siirtyi 1.1.2015 lukien Helsingin yliopiston yhteyteen ja sen nimi muuttui Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiksi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen määrärahoista siirtyi tälle vuodelle 320 000 euroa, jotka on nyt tarkoitus siirtää em. instituutin käyttöön. Jotta näin voidaan tehdä, tulee momentin perusteluihin lisätä maininta siitä, että kyse on vuoden 2014 määrärahoista, mikä on mainittu nyt vain momentin selvitysosassa. 
Momentti muuttuu seuraavaksi: 
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2014 talousarvion määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutille.  
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
92.
EU ja kansainväliset järjestöt
69.
Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
Arviomääräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi, jotta voidaan varautua ennakoimattomiin muuttoliikkeestä ja turvallisuustilanteesta aiheutuviin menoihin vuonna 2016. 
Momentin määrärahalaji muuttuu seuraavaksi: 
69. Maksut Euroopan unionille (siirtomääräraha 2 v
(1. kappale kuten HE 101/2015 vp) 
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10.
Maaseudun kehittäminen
44.
Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentin määräraha on esitetyn 1,0 milj. euron lisäyksen jälkeen yhteensä 20 milj. euroa. Lisäksi käytössä on lähes 9 milj. euroa Euroopan unionin kokonaan rahoittamaa kriisitukea maidon- ja lihantuotantoon (mom. 30.20.41). 
Valiokunta toteaa, että maataloustuotanto on poikkeuksellisen suuressa kannattavuuskriisissä. Maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen vuoksi tuottajahinnat ovat laskeneet kaikissa tuotantosuunnissa vuodesta 2013 lähtien. Lisäksi Venäjän elintarvikkeille asettamat tuontirajoitukset ja niistä johtuvat markkinahäiriöt aiheuttavat edelleen suoria tulonmenetyksiä. Esimerkiksi pelkästään maidon osalta myyntitulojen vähenemisen arvioidaan olevan yli 200 milj. euroa vuodessa. Myös kasvukauden 2015 hankalat sääolot aiheuttivat tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia laajalti maataloudessa.  
Valiokunta painottaa, että maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen tarvitaan monenlaisia keinoja ja niukka julkinen tuki tulee kohdistaa mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Suorien tukien lisäksi valiokunta pitää tärkeänä mm. tilakohtaisia kehittämistoimenpiteitä, kuten tuotannon tehokkuuden ja kustannusten hallinnan parantamista. Maatalouden toimintaedellytyksiä turvaavina toimenpiteinä tulee siten huomioida myös tiloille tarjottavat tuetut neuvontapalvelut. Valiokunta korostaa, että tilatason kehittämiseen sijoitetulle rahalle saadaan vipuvaikutusta maatilojen kannattavuuden parantamisen kautta ja samalla voidaan välttää myös turhia konkursseja. 
YHTEENVETO
Hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 1 661 000 euron lisäystä, tuloarvioihin (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 32 990 000 euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan 31 329 000 euron vähennystä. 
Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio, ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs lisätalousarvio huomioon ottaen 54 386 676 000 euroa. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 
Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 101/2015 vp sisältyvän ehdotuksen vuoden 2015 neljänneksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin. 
Eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet LTA 5—6/2015 vp. 
Eduskunta päättää, että vuoden neljättä lisätalousarviota sovelletaan 1.12.2015 alkaen. 
Helsingissä 17.11.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Maria
Tolppanen
ps
jäsen
Touko
Aalto
vihr
(osittain)
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Eero
Heinäluoma
sd
(osittain)
jäsen
Kalle
Jokinen
kok
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
(osittain)
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Krista
Kiuru
sd
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
(osittain)
jäsen
Sami
Savio
ps
jäsen
Kari
Uotila
vas
(osittain)
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ville
Vähämäki
ps
varajäsen
Li
Andersson
vas
(osittain)
varajäsen
Timo
Harakka
sd
(osittain)
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
(osittain)
varajäsen
Riitta
Myller
sd
(osittain)
varajäsen
Joakim
Strand
r
varajäsen
Ozan
Yanar
vihr
(osittain)
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Hellevi
Ikävalko
valiokuntaneuvos
Mari
Nuutila
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
ylitarkastaja
Arto
Mäkelä
VASTALAUSE sd, vihr, vas
Yleisperustelut
Työllisyysmäärärahoja on lisättävä 
Hallituksen esityksessä neljänneksi lisätalousarvioksi kuvataan hyvin talouden ongelmat ja alati paheneva työttömyystilanne. Itse lisätalousarviossa esitetään kuitenkin vain 2,8 miljoonaa euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin johtuen Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta saadun rahoituksen palautuksesta.  
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 syyskuussa 225 000. Työttömiä oli syyskuussa 7 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 8,2 prosenttia. Työllisiä oli 5 000 henkeä enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä (heinä—syyskuussa) työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,5 prosenttia.  
Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus syksylle 2015 toteaa, että työttömyys lisääntyy selvästi tänä vuonna. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna aiemmin ennakoitua heikompaa ja työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin. Koko kuluvan vuoden työttömyysasteen arvioidaan olevan 9,6 prosenttia. 
Työttömyyden kasvusta johtuvan huolen vuoksi sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat jättäneet vastalauseet sekä toiseen että kolmanteen lisätalousarvioon. Viesti on sekä kahdella edellisellä kerralla että nyt yksi ja sama: työllisyysmäärärahoja on lisättävä.  
Vaikka hallitus on puhunut lisätalousarvioiden yhteydessä teknisistä lisätalousarvioista, kyse on poliittisesta arvovalinnasta. Hallitus on tehnyt tietoisen valinnan sekä toisessa että kolmannessa lisätalousarviossa siitä, että se maksaa mieluummin työttömyydestä kuin ihmisten työllistymisestä. 
Juuri nyt on äärimmäisen tärkeää lisätä kannustimia ja tukitoimia aktiiviseen työnhakuun. Muuten työttömyysjaksot pitkittyvät entisestään ja rakenteellinen työttömyys lisääntyy. Työvoimakoulutuksen merkitys korostuu etenkin siinä, että suhdannepoliittisten ongelmien lisäksi taustalla on erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työnpaikkojen välillä. Työvoimakoulutuksen tarvetta lisää se, että työttömyyden taustalla on työmarkkinoiden rakennemuutos, jossa moni perinteinen työpaikka katoaa tai edellyttää uudenlaista osaamista.  
Hallituksen vastaus päivä päivältä pahenevaan työttömyystilanteeseen on työllisyysrahojen riittämätön tarjonta tänä vuonna, niiden merkittävä leikkaaminen vaalikaudella sekä kotimaista ostovoimaa heikentävät pakkolakiesitykset sekä leikkaukset. 
Tutkimuksen ja tieteen valtuuspäätöksistä pidettävä kiinni 
On syytä myös kiinnittää huomiota siihen, että Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimusneuvoston uuden arviointimäärärahakäytännön puitteissa lisätalousarviossa on tehty teknisiä ajoituksen muutoksia. Näin toimittaessa on varmistettava, että jo tehdyistä eduskunnan päättämistä valtuuspäätöksistä tullaan pitämään kiinni ja valtuuksien edellyttämät arviointimäärärahat tullaan budjetoimaan myöhemmin käyttöön, kun hankkeet etenevät. On myös huolehdittava, että tuleville vuosille osoitettavat tieteen ja tutkimuksen määrärahat eivät pienene tämän lisätalousarvion teknisen päätöksen johdosta. Siten tekniset ajoitusmuutokset tieteen ja tutkimuksen määrärahoissa eivät saa myöhemmin johtaa valtuuksien leikkauksiin.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat: 
Vastalauseen lausumaehdotus 1 
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo välittömästi eduskuntaan työllisyyttä tukevan lisätalousarvion.  
Vastalauseen lausumaehdotus 2 
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu ensi vuodelle kohdistetut työllisyysmäärärahojen leikkaukset. 
Vastalauseen lausumaehdotus 3 
Eduskunta edellyttää, että arviointimäärärahoja muutettaessa on varmistettava että jo tehdyistä eduskunnan päättämistä Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimusneuvoston valtuuspäätöksistä tullaan pitämään kiinni, ja valtuuksien edellyttämät arviointimäärärahat tullaan budjetoimaan myöhemmin käyttöön, kun hankkeet etenevät.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, 
että ehdotus vuoden 2015 neljänneksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja 
että edellä ehdotetut kolme lausumaa hyväksytään.  
Helsingissä 17.11.2015
Krista
Kiuru
sd
Touko
Aalto
vihr
Kari
Uotila
vas
Timo
Harakka
sd
Pia
Viitanen
sd
Riitta
Myller
sd
Li
Andersson
vas
Ozan
Yanar
vihr
Liite
Lisätalousarvioaloite
LTA
5
2015 vp
Jukka
Gustafsson
sd
ym.
Lisätalousarvioaloite määrärahan  lisäämisestä  Suomen Akatemian tutkimusmäärärahaan (10 000 000 euroa)
29.40.51
Lisätalousarvioaloite
LTA
6
2015 vp
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
ym.
Lisätalousarvioaloite määrärahan lisäämisestä strategiseen tutkimusrahoitukseen (4 000 000 euroa)
29.40.54
Viimeksi julkaistu 23.11.2015 14:32