Työllisyysmäärärahoja on lisättävä
Hallituksen esityksessä neljänneksi lisätalousarvioksi kuvataan hyvin talouden ongelmat ja alati paheneva työttömyystilanne. Itse lisätalousarviossa esitetään kuitenkin vain 2,8 miljoonaa euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin johtuen Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta saadun rahoituksen palautuksesta.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 syyskuussa 225 000. Työttömiä oli syyskuussa 7 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 8,2 prosenttia. Työllisiä oli 5 000 henkeä enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä (heinä—syyskuussa) työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,5 prosenttia.
Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus syksylle 2015 toteaa, että työttömyys lisääntyy selvästi tänä vuonna. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna aiemmin ennakoitua heikompaa ja työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin. Koko kuluvan vuoden työttömyysasteen arvioidaan olevan 9,6 prosenttia.
Työttömyyden kasvusta johtuvan huolen vuoksi sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat jättäneet vastalauseet sekä toiseen että kolmanteen lisätalousarvioon. Viesti on sekä kahdella edellisellä kerralla että nyt yksi ja sama: työllisyysmäärärahoja on lisättävä.
Vaikka hallitus on puhunut lisätalousarvioiden yhteydessä teknisistä lisätalousarvioista, kyse on poliittisesta arvovalinnasta. Hallitus on tehnyt tietoisen valinnan sekä toisessa että kolmannessa lisätalousarviossa siitä, että se maksaa mieluummin työttömyydestä kuin ihmisten työllistymisestä.
Juuri nyt on äärimmäisen tärkeää lisätä kannustimia ja tukitoimia aktiiviseen työnhakuun. Muuten työttömyysjaksot pitkittyvät entisestään ja rakenteellinen työttömyys lisääntyy. Työvoimakoulutuksen merkitys korostuu etenkin siinä, että suhdannepoliittisten ongelmien lisäksi taustalla on erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työnpaikkojen välillä. Työvoimakoulutuksen tarvetta lisää se, että työttömyyden taustalla on työmarkkinoiden rakennemuutos, jossa moni perinteinen työpaikka katoaa tai edellyttää uudenlaista osaamista.
Hallituksen vastaus päivä päivältä pahenevaan työttömyystilanteeseen on työllisyysrahojen riittämätön tarjonta tänä vuonna, niiden merkittävä leikkaaminen vaalikaudella sekä kotimaista ostovoimaa heikentävät pakkolakiesitykset sekä leikkaukset.
Tutkimuksen ja tieteen valtuuspäätöksistä pidettävä kiinni
On syytä myös kiinnittää huomiota siihen, että Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimusneuvoston uuden arviointimäärärahakäytännön puitteissa lisätalousarviossa on tehty teknisiä ajoituksen muutoksia. Näin toimittaessa on varmistettava, että jo tehdyistä eduskunnan päättämistä valtuuspäätöksistä tullaan pitämään kiinni ja valtuuksien edellyttämät arviointimäärärahat tullaan budjetoimaan myöhemmin käyttöön, kun hankkeet etenevät. On myös huolehdittava, että tuleville vuosille osoitettavat tieteen ja tutkimuksen määrärahat eivät pienene tämän lisätalousarvion teknisen päätöksen johdosta. Siten tekniset ajoitusmuutokset tieteen ja tutkimuksen määrärahoissa eivät saa myöhemmin johtaa valtuuksien leikkauksiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo välittömästi eduskuntaan työllisyyttä tukevan lisätalousarvion.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu ensi vuodelle kohdistetut työllisyysmäärärahojen leikkaukset.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että arviointimäärärahoja muutettaessa on varmistettava että jo tehdyistä eduskunnan päättämistä Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimusneuvoston valtuuspäätöksistä tullaan pitämään kiinni, ja valtuuksien edellyttämät arviointimäärärahat tullaan budjetoimaan myöhemmin käyttöön, kun hankkeet etenevät.
