Viimeksi julkaistu 8.5.2021 12.29

Valiokunnan mietintö VaVM 8/2019 vpHE 67/2019 vpHallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi (HE 67/2019 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 114 milj. eurolla ja määrärahoja lisätään noin 95 milj. eurolla.  

Tuloarvion taustalla on lähinnä valtion saamien sekalaisten tulojen lisäys (12,2 milj. euroa) ja valtion omaisuustuloja kasvattava järjestely, jossa Pohjolan Rautatiet Oy tulouttaa valtiolle 102 milj. euroa. Vastaava määräraha lisätään yhtiön Turun ja Tampereen suunnan nopeiden ratayhteyksien suunnitteluun liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan.  

Suurimmat varsinaiset määrärahalisäykset esitetään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle uusiutuvan energian tuotantotukeen (36 milj. euroa), tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (15 milj. euroa) ja TE-toimistojen digihankkeen kustannuksiin (7 milj. euroa). Rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin ehdotetaan 29,2 milj. euron lisämäärärahaa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin. Lisäksi sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 27,9 milj. euroa lähinnä Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen ja Maahanmuuttoviraston toiminnan vahvistamiseen.  

Suurimmat määrärahojen vähennykset puolestaan aiheutuvat tarvearvioiden tarkentumisesta sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa (yli 300 milj. euroa). 

Lisätalousarvioesitys sisältää myös valtuuden, jolla Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luopumaan Helsingin Keski-Pasilan kaupunginosassa sijaitsevasta kiinteistövarallisuudesta (vähintään 34 milj. euron myyntihintaan) sekä aloittamaan Jokioisten kartanon rakennuskannan ja niihin liittyvien pelto- ja metsäalueiden myynnin. 

Vuoden 2019 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 19 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2019 noin 2,4 mrd. euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa 107 mrd. euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 33SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

65.Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen (siirtomääräraha 2 v)

Saadun selvityksen mukaan momentin määrärahan tulisi olla 3-vuotinen määräraha, jotta se olisi käytettävissä vielä vuoden 2021 aikana, johon saakka jo suunniteltujen hankkeiden on tarkoitus kestää. Momentin määrärahalajin muuttaminen kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi varmistaa osaltaan määrärahan tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön. 

Momentin määrärahalaji muuttuu seuraavaksi: 
65. Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen (siirtomääräraha 3 v) 
(1. ja 2. kappale kuten HE 67/2019 vp) 
Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. (Uusi) 

YHTEENVETO

Hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 94 973 000 euron lisäystä, tuloarvioihin (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 114 160 000 euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan 19 187 000 euron vähennystä.  

Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs lisätalousarvio huomioon ottaen 56 069 692 000 euroa. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 

Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 67/2019 vp sisältyvän ehdotuksen vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin.  
Eduskunta päättää, että vuoden 2019 neljättä lisätalousarviota sovelletaan 1.12.2019 alkaen. 
Helsingissä 15.11.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja 
Antti 
Rantakangas 
kesk 
 
jäsen 
Anders 
Adlercreutz 
 
jäsen 
Timo 
Heinonen 
kok 
 
jäsen 
Heli 
Järvinen 
vihr 
 
jäsen 
Anneli 
Kiljunen 
sd 
 
jäsen 
Esko 
Kiviranta 
kesk 
 
jäsen 
Jari 
Koskela 
ps 
 
jäsen 
Markus 
Lohi 
kesk 
 
jäsen 
Raimo 
Piirainen 
sd 
 
jäsen 
Sari 
Sarkomaa 
kok 
 
jäsen 
Sami 
Savio 
ps 
 
jäsen 
Pia 
Viitanen 
sd 
 
varajäsen 
Eveliina 
Heinäluoma 
sd 
 
varajäsen 
Petri 
Honkonen 
kesk 
 
varajäsen 
Toimi 
Kankaanniemi 
ps 
 
varajäsen 
Merja 
Kyllönen 
vas 
 
varajäsen 
Jani 
Mäkelä 
ps 
 
varajäsen 
Arto 
Pirttilahti 
kesk 
 
varajäsen 
Juha 
Pylväs 
kesk 
 

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos 
Hellevi 
Ikävalko 
 
 
valiokuntaneuvos 
Mari 
Nuutila 
 
 
valiokuntaneuvos 
Ilkka 
Lahti 
 
 
valiokuntaneuvos 
Tanja 
Nurmi 
 

VASTALAUSE ps

Yleisperustelut

Suomen talouskasvun normalisoitumisen ja muun muassa tulorekisterin käyttöönottoon liittyvien vaikutusten takia verokertymän kasvu on osoittautunut aiempia ennusteita vaatimattomammaksi. Kansainvälisten suhdannenäkymien ja kansainvälisen kaupan epävarmuustekijöiden takia Suomen vähäinenkin kasvu nojaa pitkälti kotimaisen kysynnän varaan. Perussuomalaisten mielestä on vaarallista tuudittautua valtion velan korkomenojen madaltumisen tuomaan helpotukseen talousarviossa.  

Kansalaisten kunnioitus valtiota ja verojärjestelmäämme kohtaan kokee kolauksen, kun yhteisistä verorahoista jaetaan rahoja hankkeisiin, joiden perustelut, tavoitteet, vaikutukset ovat heikot ja edunsaajat kaukana. Kansallisen yhtenäisyyden takia olisi suotavaa välttää laajalti turhiksi koettuja hankkeita, joiden ainoa konkreettinen hyöty on hallituksen poliittisten irtopisteiden hankinta kansainvälisillä areenoilla. 

Hallituksen ja eduskunnan arvovaltaa rapauttavat lehtiotsikot hallitusneuvottelukarkeista ja tasa-arvopalkinnosta Angela Merkelille samanaikaisesti, kun kaikissa muissa yhteyksissä valitetaan varojen vähäisyyttä. Nykyisessä suhdannetilanteessa tulisi korostaa kotimaista kysyntää ja tuottavuuskasvua painottavia momentteja maailman parantamisen sijaan. 

Kansainvälisten suhdannenäkymien heikkouden ja kauppasodan pitkittyminen vaarantaisi sekä talouskasvu- että työllisyysastetavoitteet. Hallituksen tulisi varautua skenaarioon laatimalla jo etukäteen talouden vakauden ja kasvuedellytykset turvaava varasuunnitelma. Varasuunnitelman olemassaolo saattaisi edesauttaa kotitalouksia ja yrityksiä selviytymään huonoista ajoista ja siten estäisi talouden itseään toteuttavan ja tarpeettoman hidastumisen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varautuu pitkittyvään heikon taloussuhdanteen jaksoon laatimalla etukäteen talouden vakauden ja kasvuedellytykset turvaavan varasuunnitelman. Suunnitelmassa täytyy huomioida hintakilpailukykyä nopeasti nostavat ja työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemista edistävät toimet. 

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 23  

VALTIONEUVOSTON KANSLIA  

90. Hallinto  

59. Avustus tasa-arvopalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 

Perussuomalaiset katsoo, että Suomen hallituksen perustama kansainvälinen tasa-arvopalkinto (International Gender Equality Prize, IGEP) on huonosti suunniteltu hanke. Se on jaettu ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja palkinto jaettiin tuolloin Saksan liittovaltiokansleri Angela Merkelille. Palkinnon saanut henkilö voi itse päättää, mihin tasa-arvoa edistävään kohteeseen palkintosumma lahjoitetaan.  

Perussuomalaisten mielestä kansainvälisten maksatusten ja poliitikkojen arvovallan pönkittämisen sijaan palkinnon jakamisen ehtoja tulisi muuttaa siten, että palkinto jaettaisiin suomalaisen tasa-arvotyön edistämiseen ilman tarpeetonta välikättä. Samaten kotimainen arvovaltainen palkintolautakunta on pelkkää poliittista pönöttämistä.  

Suomi on tutkitusti ja myös sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan tasa-arvon edistyksellisin maa. Perussuomalaisten mielestä Miina Sillanpään säätiö olisi hyvä kohde vastaanottamaan palkinto ja jakamaan se eteenpäin niille tahoille tai kohteille, jotka säätiö katsoo parhaaksi.  

Miina Sillanpää toimi kansanedustajana lähes neljä vuosikymmentä, ja hän oli myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Hänelle erityisesti heikossa asemassa olevien naisten asema oli tärkeä asia, ja hän perusti Suomeen myös ensikodit. Sillanpään asema edelläkävijänä ja kansalaisvaikuttajana on kiistaton, ja hänen työnsä jälki näkyy nykyisessä yhteiskunnassamme laajalti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentin 23.90.59 perusteluihin lisätään maininta, että palkinto suunnataan vain suomalaiseen tasa-arvotyöhön ja pidättäydytään palkinnon jakamisesta poliittisen välikäden kautta ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa kansainvälisen IGEP-tasa-arvopalkinnon suomalaiseen kohteeseen jaettavaksi Miina Sillanpää-säätiön kautta. 
Ehdotus
Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja 
että edellä ehdotetut 2 lausumaa hyväksytään. 
Helsingissä 15.11.2019
Toimi 
Kankaanniemi 
ps 
 
Jari 
Koskela 
ps 
 
Sami 
Savio 
ps 
 
Jani 
Mäkelä 
ps