Talousarvioaloite
TAA
250
2015 vp
Olli-Poika
Parviainen
vihr
ym.
Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä vuorottelukorvauksiin (4 000 000 euroa)
Eduskunnalle
Vuorotteluvapaalain mukaan vuorotteluvapaan tavoitteena on yhtäältä edistää työntekijöiden työssä jaksamista ja toisaalta parantaa työttömien työllistymisedellytyksiä. 
Vuorotteluvapaalle jääneet itse ovat mm. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kokeneet henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa sekä motivaationsa parantuneen vapaan ansiosta. He ovat myös yleensä palanneet siihen työhön, josta ovat jääneet vapaalle. 
Vapaalle jäämisen motiiveja ovat olleet muun muassa työpaineet, stressi tai levon tarve. On myös ainakin yksittäisiä viitteitä siitä, että osa työntekijöistä arvioi vuorotteluvapaamahdollisuuden tukevan jaksamista silloinkin, kun siihen ei turvauduta. Mahdollisuus toimii silloin perälautana, johon työntekijä tietää voivansa yrittää turvautua, jos tilanne alkaa tuntua mahdottomalta. Perälauta itsessään vähentää voimattomuuden ja vaihtoehdottomuuden tunnetta ja helpottaa stressiä sekä kykyä löytää ongelmiin ratkaisuja. 
Erityisen selviä ovat hyödyt, joita sijaiset järjestelmässä saavat. Työhön pääsy katkaisee työttömyyden ja antaa kullanarvoista kokemusta, joka edistää merkittävästi työllisen myöhempääkin työllistymistä. Se on myös keskimäärin parantanut sijaisten itse koettua hyvinvointia. 
Vuorotteluvapaan ehtoja on jo rajoitettu useaan kertaan väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja järjestelmän tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti vuonna 2014 säädettyjä rajoituksia merkittävinä. Vapaalle jäävällä tulee olla 16 vuoden työhistoria, hänen tulee olla alle 60-vuotias ja vapaalta ei voi jäädä suoraan eläkkeelle. Sijaiseksi tulevan on pääsääntöisesti oltava työttömänä vähintään kolmen kuukauden ajan. Kovin paljon tätä pidempi työttömyysehto saattaisi heikentää vuorotteluvapaan tehokkuutta. Yleensä työttömyyden syvenemiseen pystyy puuttumaan sitä tehokkaammin, mitä varhemmin sen pitkittyminen pystytään katkaisemaan. 
Tilanteessa, jossa työttömyys on suurta, vuorotteluvapaajärjestelmää ei voi pitää julkisen talouden kannalta kohtuuttoman kalliina. Usein vapaalle jäävälle maksettava korvaus kuittautuu sillä, että työllistyvälle sijaiselle ei tarvitse maksaa vapaan ajalta työttömyyskorvausta, jota hän olisi muuten työttömänä saanut. 
Hallitus esittää vuoden 2016 talousarviossa ja siihen liittyvällä lakiesityksellä HE 51/2015 vp vuorotteluvapaan ehtojen rajaamista edelleen nykyisestä. Hallitus arvioi, että vuonna 2016 rajaukset vähentäisivät valtion osuutta vuorotteluvapaiden kustannuksista 4 000 000 euroa.  
Vuorotteluvapaan käyttöä vähentävää rajoitusta ei voi pitää tehokkaana tai perusteltuna tapana sopeuttaa julkista taloutta. Ehdotuksen todelliset säästövaikutukset ovat todennäköisesti pienet. Työelämässä olevien työssä jaksaminen saattaa heikentyä. Samalla monen työttömän, joka pystyisi nykyisessä järjestelmässä ylläpitämään työelämävalmiuksiaan, asema heikkenee, työttömyys pitkittyy ja työllistyminen vaikeutuu. Nämä molemmat vaikutukset voivat paitsi olla inhimillisesti raskaita samalla heikentää myös julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusperustaa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 4 000 000 euroa momentille 33.20.56 valtionosuuteen vuorottelukorvauksesta. 
Helsingissä 9.10.2015 
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Pekka
Haavisto
vihr
Emma
Kari
vihr
Jani
Toivola
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Antero
Vartia
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Touko
Aalto
vihr
Satu
Hassi
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Viimeksi julkaistu 22.10.2015 14.14