Toimenpidealoite
TPA
26
2016 vp
Olli-Poika
Parviainen
vihr
ym.
Toimenpidealoite ympäristökasvatuksen lisäämisestä
Eduskunnalle
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa tavoitellaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja pedagogiikan uudistamista. Lisäksi hallitus on asettanut yhdeksi ns. kärkihankkeekseen saada kaikki koulut toteuttamaan aktiivisempaa koulupäivää ja lisätä liikkumista niin, että jokainen oppilas liikkuisi tunnin päivässä. Ympäristökasvatuksen resurssien vahvistaminen ja ympäristökasvatuksen yhdistäminen esimerkiksi tunti liikuntaa päivässä -hankkeeseen tukisi useita hallituksen tavoitteita yhtäaikaisesti. 
Nuorisolain uudistamista selvittänyt työryhmä vuorostaan on todennut, että uuden lain tulisi edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia ja että uudistuksen lähtökohtina tulisi olla mm. yhteisvastuu, terveet elämäntavat ja ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolain uudistamishankkeessa onkin perusteltua huomioida selkeästi myös ympäristökasvatuksen rooli ja varmistaa nuorten ympäristötoiminnan toimintaedellytykset. 
Myös vuonna 2015 annettu perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa, että ihminen on osa luontoa ja riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Perusopetuksen tavoitteena on luoda sivistystä, joka vaalii ekosysteemien monimuotoisuutta sekä rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle. Opetussuunnitelma sisältää potentiaalia nykyistä laajempaan ympäristökasvatukseen, mutta käytännössä näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on pitkälti riippuvaista paikallisista ja koulukohtaisista päätöksistä. Erityisesti nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kuntiin ja kouluihin kohdistuu monia ristikkäisiä paineita, ja riskinä on, että ympäristökasvatus jää tällöin muiden tavoitteiden jalkoihin. 
Eri ministeriöiden yhteinen työryhmä luovutti vuonna 2015 mietintönsä (YMRa 18/2015) ympäristökasvatuksen kehittämiseksi Suomessa. Mietinnössä esitettiin mm. tapoja parantaa eri hallinnonalojen yhteistyötä ja ehdotettiin kansallista kokoavaa suunnitelmaa, jossa asetettaisiin tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen koulutuksen, ympäristökasvatuksen ja kulttuuriympäristökasvatuksen muodostamalle kokonaisuudelle.  
Esimerkiksi kannustamalla kuntia yhteistyöhön, parantamalla eräiden keskeisten toimijoiden erikoistumista ja työnjakoa sekä ottamalla käyttöön uusia keinoja, kuten liikkuva Ekopaku-luontokoulu, voidaan pienilläkin panostuksilla saavuttaa huomattavia hyötyjä ympäristökasvatuksen kattavuuden paranemisena.  
Monia uusia menetelmiä on järkevää hyödyntää etenemällä kokeilujen kautta. Kokeilun avulla voitaisiin selvittää esimerkiksi kiertävään luontokoulutoimintaan tarvittavat resurssit, jotta kaikille Suomen peruskouluille pystyttäisiin tarjoamaan riittävät mahdollisuudet saada tukea luonto- ja ympäristökasvatukseen. 
Ympäristö- ja luontokouluilla on merkittävä rooli konkreettisessa ympäristökasvatustyössä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen työn tukijana. Niiden rahoitus on kuitenkin tällä hetkellä hyvin sirpaleista ja epävarmaa. Esimerkiksi Jyväskylän, Vantaan ja Helsingin Töyhtöhyypän luontokoulut ovat viime vuosina olleet lakkautusuhan alla tai ne on lakkautettu. 
Luonto- ja ympäristökoulujen verkosto arvioi, että valtion talousarvion kokonaisuuteen nähden pieni, noin kolmen miljoonan euron lisämääräraha turvaisi paikallisen ympäristökasvatustyön jatkuvuutta. Sen lisäksi jatkossakin tarvitaan sitä kunta- ja muuta rahoitusta, jonka voimin verkosto tällä hetkellä toimii. 
Verkoston tekemässä kyselyssä 99 % vastaajista oli tyytyväisiä opetusmenetelmien monipuolisuuteen sekä tiedon ja elämyksien tasapainoon. Luonnossa liikkumisen ja ulkoilmaopetuksen on havaittu useissa tieteellisissä tutkimuksissa vaikuttavan myönteisesti sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Tilastollisesti merkittävinä myönteisinä vaikutuksina on havaittu olevan myös oppilaiden keskittymishäiriöiden väheneminen, liikkumisen lisääntyminen ja parempi viihtyminen.  
Luonnossa tapahtuvasta opetuksesta on hyötyä monien aineiden opetuksessa. Moni alakoulu on innostunut mm. matematiikan ulko-opetuksesta, ja esimerkiksi lajituntemus kasvaa paremmin luonnossa kuin pulpetissa. Lähiluonto on myös monipuolinen ympäristö uuden opetussuunnitelman mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämiseen. Ympäristökasvatus antaa yleisemminkin sellaisia valmiuksia, joita kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteltavaksi suunnitelman kestävän kehityksen kasvatuksesta ja velvoittaa ministeriön huolehtimaan suunnitelman toimeenpanosta sekä siitä, että kestävän kehityksen kasvatus tulee huomioiduksi kaikissa toimialan linjauksissa, 
että Liikkuva koulu -hankkeen puitteissa kannustetaan ko. kärkihankkeeseen varattujen määrärahojen käyttöön myös ulkoilmaopetukseen ja luonnossa liikkumiseen ja 
että kokeiluhankkeella selvitetään kiertävään luontokoulutoimintaan tarvittavat resurssit ja hallituskauden aikana tehdään kokeilun perusteella päätös luontokoulutoiminnan resursoinnista. 
Helsingissä 31.5.2016 
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Mari-Leena
Talvitie
kok
Pertti
Salolainen
kok
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
Olli
Immonen
ps
Sari
Tanus
kd
Antero
Laukkanen
kd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Ville
Niinistö
vihr
Antero
Vartia
vihr
Nasima
Razmyar
sd
Katja
Hänninen
vas
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Ilkka
Kantola
sd
Ilmari
Nurminen
sd
Hanna
Sarkkinen
vas
Satu
Hassi
vihr
Leena
Meri
ps
Veera
Ruoho
ps
Ritva
Elomaa
ps
Sanna
Marin
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Maria
Guzenina
sd
Timo
Harakka
sd
Johanna
Karimäki
vihr
Emma
Kari
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Touko
Aalto
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Jani
Toivola
vihr
Joona
Räsänen
sd
Ozan
Yanar
vihr
Viimeksi julkaistu 1.6.2016 16:37