Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.38

Toimenpidealoite TPA 26/2016 vp 
Olli-Poika Parviainen vihr ym. 
 
Toimenpidealoite ympäristökasvatuksen lisäämisestä

Eduskunnalle

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa tavoitellaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja pedagogiikan uudistamista. Lisäksi hallitus on asettanut yhdeksi ns. kärkihankkeekseen saada kaikki koulut toteuttamaan aktiivisempaa koulupäivää ja lisätä liikkumista niin, että jokainen oppilas liikkuisi tunnin päivässä. Ympäristökasvatuksen resurssien vahvistaminen ja ympäristökasvatuksen yhdistäminen esimerkiksi tunti liikuntaa päivässä -hankkeeseen tukisi useita hallituksen tavoitteita yhtäaikaisesti. 

Nuorisolain uudistamista selvittänyt työryhmä vuorostaan on todennut, että uuden lain tulisi edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia ja että uudistuksen lähtökohtina tulisi olla mm. yhteisvastuu, terveet elämäntavat ja ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolain uudistamishankkeessa onkin perusteltua huomioida selkeästi myös ympäristökasvatuksen rooli ja varmistaa nuorten ympäristötoiminnan toimintaedellytykset. 

Myös vuonna 2015 annettu perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa, että ihminen on osa luontoa ja riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Perusopetuksen tavoitteena on luoda sivistystä, joka vaalii ekosysteemien monimuotoisuutta sekä rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle. Opetussuunnitelma sisältää potentiaalia nykyistä laajempaan ympäristökasvatukseen, mutta käytännössä näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on pitkälti riippuvaista paikallisista ja koulukohtaisista päätöksistä. Erityisesti nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kuntiin ja kouluihin kohdistuu monia ristikkäisiä paineita, ja riskinä on, että ympäristökasvatus jää tällöin muiden tavoitteiden jalkoihin. 

Eri ministeriöiden yhteinen työryhmä luovutti vuonna 2015 mietintönsä (YMRa 18/2015) ympäristökasvatuksen kehittämiseksi Suomessa. Mietinnössä esitettiin mm. tapoja parantaa eri hallinnonalojen yhteistyötä ja ehdotettiin kansallista kokoavaa suunnitelmaa, jossa asetettaisiin tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen koulutuksen, ympäristökasvatuksen ja kulttuuriympäristökasvatuksen muodostamalle kokonaisuudelle.  

Esimerkiksi kannustamalla kuntia yhteistyöhön, parantamalla eräiden keskeisten toimijoiden erikoistumista ja työnjakoa sekä ottamalla käyttöön uusia keinoja, kuten liikkuva Ekopaku-luontokoulu, voidaan pienilläkin panostuksilla saavuttaa huomattavia hyötyjä ympäristökasvatuksen kattavuuden paranemisena.  

Monia uusia menetelmiä on järkevää hyödyntää etenemällä kokeilujen kautta. Kokeilun avulla voitaisiin selvittää esimerkiksi kiertävään luontokoulutoimintaan tarvittavat resurssit, jotta kaikille Suomen peruskouluille pystyttäisiin tarjoamaan riittävät mahdollisuudet saada tukea luonto- ja ympäristökasvatukseen. 

Ympäristö- ja luontokouluilla on merkittävä rooli konkreettisessa ympäristökasvatustyössä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen työn tukijana. Niiden rahoitus on kuitenkin tällä hetkellä hyvin sirpaleista ja epävarmaa. Esimerkiksi Jyväskylän, Vantaan ja Helsingin Töyhtöhyypän luontokoulut ovat viime vuosina olleet lakkautusuhan alla tai ne on lakkautettu. 

Luonto- ja ympäristökoulujen verkosto arvioi, että valtion talousarvion kokonaisuuteen nähden pieni, noin kolmen miljoonan euron lisämääräraha turvaisi paikallisen ympäristökasvatustyön jatkuvuutta. Sen lisäksi jatkossakin tarvitaan sitä kunta- ja muuta rahoitusta, jonka voimin verkosto tällä hetkellä toimii. 

Verkoston tekemässä kyselyssä 99 % vastaajista oli tyytyväisiä opetusmenetelmien monipuolisuuteen sekä tiedon ja elämyksien tasapainoon. Luonnossa liikkumisen ja ulkoilmaopetuksen on havaittu useissa tieteellisissä tutkimuksissa vaikuttavan myönteisesti sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Tilastollisesti merkittävinä myönteisinä vaikutuksina on havaittu olevan myös oppilaiden keskittymishäiriöiden väheneminen, liikkumisen lisääntyminen ja parempi viihtyminen.  

Luonnossa tapahtuvasta opetuksesta on hyötyä monien aineiden opetuksessa. Moni alakoulu on innostunut mm. matematiikan ulko-opetuksesta, ja esimerkiksi lajituntemus kasvaa paremmin luonnossa kuin pulpetissa. Lähiluonto on myös monipuolinen ympäristö uuden opetussuunnitelman mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämiseen. Ympäristökasvatus antaa yleisemminkin sellaisia valmiuksia, joita kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteltavaksi suunnitelman kestävän kehityksen kasvatuksesta ja velvoittaa ministeriön huolehtimaan suunnitelman toimeenpanosta sekä siitä, että kestävän kehityksen kasvatus tulee huomioiduksi kaikissa toimialan linjauksissa, 
että Liikkuva koulu -hankkeen puitteissa kannustetaan ko. kärkihankkeeseen varattujen määrärahojen käyttöön myös ulkoilmaopetukseen ja luonnossa liikkumiseen ja 
että kokeiluhankkeella selvitetään kiertävään luontokoulutoimintaan tarvittavat resurssit ja hallituskauden aikana tehdään kokeilun perusteella päätös luontokoulutoiminnan resursoinnista. 
Helsingissä 31.5.2016 
Olli-Poika Parviainen vihr 
Mari-Leena Talvitie kok 
Pertti Salolainen kok 
Vesa-Matti Saarakkala ps 
Olli Immonen ps 
Sari Tanus kd 
Antero Laukkanen kd 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
Ville Niinistö vihr 
Antero Vartia vihr 
Nasima Razmyar sd 
Katja Hänninen vas 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
Ilkka Kantola sd 
Ilmari Nurminen sd 
Hanna Sarkkinen vas 
Satu Hassi vihr 
Leena Meri ps 
Veera Ruoho ps 
Ritva Elomaa ps 
Sanna Marin sd 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
Maria Guzenina sd 
Timo Harakka sd 
Johanna Karimäki vihr 
Emma Kari vihr 
Hanna Halmeenpää vihr 
Touko Aalto vihr 
Krista Mikkonen vihr 
Heli Järvinen vihr 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
Jyrki Kasvi vihr 
Jani Toivola vihr 
Joona Räsänen sd 
Ozan Yanar vihr