Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keliakiaa sairastavat yli 16-vuotiaat henkilöt saavat Kelan maksamaa ruokavaliokorvausta, joka on 23 euroa 60 senttiä kuukaudessa ja jota korotettiin viime vuoden talousarviossa. Kuluttajaviraston vuonna 2011 tekemän hintaselvityksen mukaan gluteenittoman ruokavalion aiheuttamat ylimääräiset kustannukset ovat kuitenkin arviolta noin 65 euroa kuukaudessa verrattuna tavanomaisen ruokavalion kustannuksiin. Kelan myöntämä ruokavaliokorvaus kattaa vain osan gluteenittoman ruokavalion aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Ruokavaliokorvauksen jälkeenkin ruokavalion ai- heuttamia ylimääräisiä kustannuksia jää keliaakikoille maksettavaksi vielä 41 euroa 40 senttiä kuukaudessa, kun pohjana on tehdyt tutkimukset. Lisäksi henkilölle syntyy usein ylimääräisiä matkakustannuksia gluteenittomien tuotteiden hankinnasta, koska lähikauppojen valikoimat ovat usein suppeat.

Toimeentulotuen piirissä olevien keliakiaa sairastavien henkilöiden toimeentulotukipäätöksissä on ilmennyt suuria epäkohtia ja eriarvoisuutta. Keliakiasta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten katsotaan kuuluvan täydentävään toimeentulotukeen, ja päätöksen tekevä sosiaalityöntekijä tekee päätöksen kustannusten hyväksymisestä oman harkintansa mukaan. Tästä on aiheutunut eriarvoisuutta keliakiaa sairastavien kesken riippuen siitä, millä paikkakunnalla hakija asuu ja kuinka sosiaalityöntekijä tuntee keliakiaan liittyvät ongelmat. Hakemuksen käsittelijä ei ole aina myöskään ymmärtänyt, että keliakia ja gluteeniton ruokavalio eivät ole harkinnanvaraisia vaihtoehtoja keliakiaa sairastavalle. Joskus toimeentulotukihakemuksen käsittelijä on jopa laskenut ruokavaliokorvauksen henkilön tuloksi.

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuunityyppinen sairaus, jonka ainoa hoito ja lääke on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä, eikä lipsumista siinä voida sallia. Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin tuotteiden valinnassa kuin ruuan valmistuksessakin. Keliakiaa sairastava henkilö ei voi useinkaan hyödyntää ruoka-apupisteiden ruoka-avustuksia, koska jaettavat tuotteet ovat lähes aina gluteenipitoisia tuotteita. Ruokavaliosta ei myöskään voi joustaa henkilön taloudellisesta tilanteesta johtuvista syistä. Keliakia ja sen hoitoon lääkärin määräämä elinikäinen gluteeniton ruokavalio aiheuttaa pysyviä ylimääräisiä kustannuksia keliakiaa sairastavalle henkilölle.

Toimeentulotuella elävä henkilö elää köyhyydessä. Hänellä on suuri vaikeus huolehtia myös omasta terveydestään. Toimeentulotuen piirissä olevalla keliaakikolla ei ole varaa hoitaa sairauttaan, mikäli kustannuksia ei huomioida toimeentulotuessa. Tällöin hän tarvitsee edullisia tavanomaisia tuotteita, mikä aiheuttaa ohutsuolen tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion. Toistuvat altistumiset gluteenille ylläpitävät tulehdusreaktiota ohutsuolessa. Tämän seurauksena keliakiaa sairastavalle suurella todennäköisyydellä kehittyy lisäsairauksia, kuten puutostiloja, osteoporoosi, anemia, lapsettomuutta, masennusta tai pahimmassa tapauksessa jopa ohutsuolen pahanlaatuinen kasvain. Edellä mainituista sairauksista aiheutuu yhteiskunnalle runsaasti ylimääräisiä kustannuksia terveydenhuollon menoina. Oikealla hoidolla keliaakikko pysyy toiminta- ja työkykyisenä.

Toimeentulotukea hakevat ovat taloudellisesti heikossa asemassa olevia henkilöitä. Oma erityisryhmänsä ovat opiskelijat, jotka elävät opintotuen ja Kelan myöntämän ruokavaliokorvauksen varassa, pitkäaikaistyöttömänä olevat henkilöt, jotka elävät työmarkkinatuella. Samassa vaikeassa tilanteessa on myös suuri joukko pientä eläkettä saavia keliaakikkoja.

Toimeentulotukea saavan keliaakikon sairauden hoidon turvaamiseksi on erittäin tarpeellista, että keliakiaruokavaliohoidon aiheuttamat ylimääräiset kustannukset huomioidaan toimeentulotuen perusosassa. Tällöin keliaakikot ovat myös tasavertaisessa asemassa lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä sairauksiensa hoitoon käyttävien kanssa.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy lakiesityksen, jossa muutetaan toimeentulotukilain 7 §:ää siten, että perusosalla katettavien menojen lisäksi perusmenoina otetaan huomioon kotivakuutus, vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot sekä myös keliakiaruokavalion kustannukset. Näin myös toimeentulotuella elävät ihmiset voivat elää tasavertaisesti, yhdenvertaisesti ja huolehtia paremmin omasta terveydestään.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Kun aikoinaan tämä keliakiakorvaus saatiin, niin olimme tosi iloisia sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että nyt on tehty hyvä päänavaus ja asia on hyväksytty ja ymmärretty se, että gluteiiniton ruokavalio on erittäin tärkeä keliaakikon hoitona ja lääkkeenä. Pidimme jo tuolloin alimitoitettua korvauksen tasoa jonkinlaisena, että tästä se nyt nousee, mutta valitettavasti se ei ole ainakaan hintojen nousun myötä noussut. Eli tilanne on monelle sellaiselle, joka saa eläkettä, pientä tuloa, jopa kohtuullista tuloa, erittäin haasteellinen, sillä keliaakikon ruokavalio on kallis. Selvä on, että tilanne on erityisen haasteellinen kaikkein köyhimmille eli toimeentulotuella oleville. Sen vuoksi ehdottomasti pidän tätä edustaja Kiljusen tekemää aloitetta tärkeänä ja toivon, että se otetaan vakavasti huomioon ja se menee eteenpäin tässä talossa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Keliakiaa sairastava kärsii ohutsuolen tulehduksesta. Hoitamattomana seuraukset voivat olla todella vakavat. Inhimillisesti ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että keliaakikko pysyy työkykyisenä ja pystyy elämään ilman suurempia oireita. Gluteenittomia ruoka-aineita on kauppojen hyllyllä myynnissä enemmän kuin muutama vuosi sitten, ja se on hyvä asia.

Erikoisruokavalion noudattaminen on monelle pienituloiselle taloudellisesti vaikeaa. Kela korvaa vain osan. Toimeentulotuen piirissä keliakiaa sairastavat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen paikkakunnasta. Gluteeniton ruokavalio on keliaakikolle ehdoton asia, jos haluaa pysyä oireettomana. Kannatan toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamista, koska se on askel oikeudenmukaisempaan suuntaan keliakiaan sairastuneitten kohdalla. Täytyy huomioida, että tämä sairaus on elinikäinen.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! 2 prosenttia väestöstämme sairastaa keliakiaa tällä hetkellä. Keliaakikkolasten määrä kasvaa nopeasti, hallitsematonta vauhtia jopa. Keliakia voi alkaa missä tahansa iässä: lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä johtuen usein puutteellisesta terveydenhuollon asiantuntemuksesta. Huomioitava on, että ruokavaliohoito aloitetaan aina vasta lääkärin tekemän aidon diagnoosin jälkeen. Keliakia on elinikäinen sairaus, eikä se parane koskaan, vaikka oireet häviävät tarkalla ruokavaliohoidolla. Keliakiaruokavaliohoito edellyttää jatkuvaa syömisten tarkkailua, vaivaa ja huolta ruuan gluteenittomuudesta. Ruokavaliohoito aloitetaan siis aina vasta lääkärin diagnoosin jälkeen. Tätä haluan painottaa siksi, että tänä päivänä julkisuudessa keskustellaan paljon siitä, onko tarpeellista, onko välttämätöntä, onko asianmukaista ja ajankohtaista aloittaa tämmöinen ruokavaliohoito ja milloin se aloitetaan, mutta ainoastaan lääkäri diagnoosin jälkeen voi tehdä tämän pätevän määrityksen.

Erityisen haasteellista gluteenittomien tuotteiden kalleus on pienituloisille, työttömille ja opiskelijoille, joilla ei ole varaa hoitaa sairauttaan, ja siksi tämä edustaja Kiljusen lakialoite on enemmän kuin paikallaan.

Arvoisa puhemies! Keliakialiitto on tehnyt jäsenistölleen kyselyä siitä, mitä mieltä he ovat ruokavaliokorvauksesta. 97 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ruokavaliokorvaus ei ole tällä hetkellä riittävä. 3 prosenttia vastasi, että se on riittävä. Miksi ei ole riittävä? Perusteita löytyy näistä vastauksista muutamia luetellakseni seuraavanlaisesti: Gluteenittomat tuotteet ovat vastaajien mielestä kalliita. Korvaus ei riitä sairauden hyvään hoitoon. Riski lipsua ruokavaliosta kasvaa, kun raha ei yksinkertaisesti riitä. Ruokavalio jää helposti yksipuoliseksi — ja tiedämme, mitä seurauksia tästä voi olla. Ja viimelopuksi: korvaus ei takaa tasa-arvoista asemaa muihin sairauksiin nähden. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, toivon myös, että tämä edustaja Kiljusen ensimmäisenä allekirjoittama aloite käsitellään hyvin valiokunnassa ja perin pohjin, ja toivottavasti lopputulos on myös myönteinen.

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeydestä puhutaan paljon, ja nyt käsissämme on aloite, jonka myötä voisimme siirtyä edes yhdessä asiassa puheista tekoihin. Kuten salissa on jo aikaisemmin tänään todettu, aiheuttaa hoitamaton keliakia monia vaikeita sairauksia, kuten maksasairauksia, lapsettomuutta, masentuneisuutta ja jopa ohutsuolen syöpää. Kaikki nämä ovat toteutuessaan merkittävästi suurempia kuormituksia niin yksilölle itselleen kuin yhteiskunnallekin verrattuna näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn. Edustaja Kiljusen aloite on tärkeä. Kysehän on loppujen lopuksi vain meidän päättäjien tahtotilasta ja kyvystä nähdä myös tätä päivää kauemmaksi tulevaisuuteen.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä aloitetta. Olisin allekirjoittanutkin, tämä on mennyt jossakin vaiheessa niin nopeasti ohi, etten ole huomannut. Minulla on omakohtaisia kokemuksia keliakiasta ja siitä ruokavaliosta, minkälaista täytyy käyttää, ja on se huomattu myös, että hintaa löytyy ihan eri tavalla näille tuotteille, mitä kotimainen vilja esimerkiksi on. Sitten kun on tuommoisestakin pienestä ihmisestä kysymys, niin hänellehän täytyy jo kaikki etukäteen valkata, että tulee oikeita tuotteita syötyä. Kannatan tätä pitemmittä puheitta ja toivon, että tällä aloitteella on menestystä tulevaisuudessa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Karhu kuvasi hyvin tämän keliakiatuen kehityksen, mutta sehän on jämähtänyt nyt paikalleen. Edustaja Kiljunen taas toisaalta kuvasi äärimmäisen hyvin minun mielestäni sen, mikä on se keliaakikon arki, nimenomaan semmoisen pienituloisen arki. Se ei todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista, vaan se on monta kertaa todella ankea. Kyllä minun mielestäni nyt on aika korjata tällä ehdotetulla tavalla keliaakikkojen arkipäivää edes siltä pieneltä osalta. Sieltähän se sairaus jää joka tapauksessa sinne elämään, niin että sen kanssa heidän joka tapauksessa tulee toimeen tulla. Lämpimästi kannatan lakiesitystä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen tästä positiivisesta kannanotosta mutta ymmärrän, että kaikki me varmaan olemme tietoisia siitä todellisuudesta, jossa keliaakikot elävät tänä päivänä. Kuten täällä on todettu ja kuten lakialoitteessakin on todettu, niin keliakian hoidolla ei ole muita vaihtoehtoja. Se ei ole elämäntapakysymys, se ei ole lääkehoidolla hoidettavissa, vaan kyseessä on ainoastaan oikealla ravinnolla, gluteenittomalla ruualla, hoidettava sairaus, ja muita vaihtoehtoja yksinkertaisesti ei ole. Tämä ei siedä minkäänlaista lipsumista mihinkään suuntaan, vaan yksinkertaisesti henkilö joutuu huolehtimaan kaikissa elämän eri tilanteissa sen, että hänellä on tämä oikea ruokavalio.

Jotta sitten tämä hahmotetaan toimeentulotukeen, kun mietitään, mitä tämä pientä tuloa omaavien ihmisten toimeentulossa käytännössä tarkoittaa, toimeentulotuessa yksittäisellä ihmisellä on käytettävissä päivittäin rahaa 12 euroa, jolla hän maksaa kaiken ravinnon, minkä hän ostaa sillä 12 eurolla, puhtauden, mahdollisesti vaatetuksen, elikkä vaatetus kuuluu siihen 12 euroon sekä sitten kaikki henkilökohtaiset harrastukset tai elämään liittyvät meille kaikille arjessa olevat tyypilliset toimet. Kaiken tämän hän kustantaa 12 eurolla. Kun hän tärkeimmäksi tehtäväkseen varmasti jossakin mielessä kokee, että hänen pitäisi pystyä huolehtimaan omasta ter- veydestään, joka hoituu ainoastaan oikealla ravinnolla, niin tästä syystä on kohtuullista, että tämä erityinen elämäntilanne huomioidaan myös taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten osalta, että he saisivat sitten myös oikeasti mahdollisuuden huolehtia omasta terveydestään. Sen takia mielestäni tämä ei ole kohtuuton pyyntö, että me lähtisimme oikaisemaan tätä epäkohtaa.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Itselläni neljästä lapsesta kaksi sairastaa keliakiaa, ja tiedän kyllä, minkälaista arjessa on näiden lasten hoito, ja olen todennut monta kertaa kaupassa käydessäni, että varmasti pienituloisilla ja toimeentulotuella elävillä on edessään se tilanne, että he eivät voi ostaa niitä elintarvikkeita, jolloin se sairaus jää kokonaan hoitamatta. Pidän todella tärkeänä sitä, että toimeentulotuessa jatkossa huomioitaisiin keliaakikkojen ruokatarpeet.