11) Laki kansaneläkelain 9 §:n muuttamisesta
Päivi Räsänen /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite koskettaa
hyvin pientä ihmisryhmää, ulkomailta
adoptoituja vammaisia lapsia, jotka ovat jääneet
väliinputoaja-asemaan. Kansaneläkelain mukaan
työkyvyttömyyseläkkeen voi saada 16 vuotta
täyttänyt henkilö, joka on asunut Suomessa
vähintään kolme vuotta, mutta henkilöllä on
oikeus kansaneläkkeeseen ilman asumisaikavaatimusta, jos
hänen työkyvyttömyytensä alkaa
hänen asuessaan Suomessa. Tämä lain toteutus
on epäoikeudenmukainen adoptiolasten osalta, koska työkyvyttömyyseläkkeen
hakemisen syyn pitää olla syntynyt Suomessa eikä työkyvyttömyyseläkkeen saaminen
tämän vuoksi onnistu sellaiselta adoptoidulta
nuorelta 16-vuotiaana, vaan hänen pitää odottaa
tuo kolmen vuoden karenssiaika 19 vuoden ikään
saakka. Tilanne on erityisen hankala, kun myös lapsilisä loppuu
tuossa vaiheessa eikä tilalle tule mitään.
Yli 16-vuotiaalla mutta alle 19-vuotiaalla vammaisella ulkomailta
adoptoidulla nuorella on toki oikeus vammaistukeen, mutta vammaistuen taso
on taas selvästi kansaneläkkeen tasoa alempi eikä se
turvaa nuoren toimeentuloa. Pitäisin erittäin
oikeudenmukaisena, että ulkomailta Suomeen adoptoiduilla
vammaisilla lapsilla, joiden vamma on joko ollut tiedossa heitä adoptoitaessa tai
sitten vasta paljastunut tämän prosessin jälkeen,
myös näillä nuorilla olisi aivan sama
mahdollisuus 16 vuotta täytettyään työkyvyttömyyseläkkeeseen
kuin perheeseen syntyneellä nuorella, jos he todellakin
ovat pysyvästi työkyvyttömiä.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Sen verran, että totta kai tämä on
selkeä jonkunlainen porsaanreikä, jos näin
negatiivisesta asiasta voi käyttää tämmöistä ilmaisua.
Tätä ehdotusta täytyy kannattaa ja ennen
kaikkea siksi, että joku on löytänyt
tämmöisen ja näin tarkasti selvittänyt vielä ja
antanut oikeastaan jo kaiken valmiina sille, että siitä vaan
toteuttamaan tätä muutosta lakiin. Kannatetaan.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Voin kertoa ihan luvan kanssa, että tämä tapaus
tuli eteeni, kun tällaisen 16 vuotta täyttäneen
nuoren kehitysvammaisen adoptoidun lapsen äiti otti minuun
yhteyttä. Perhe oli adoptoinut lapsen Virosta, ja sitten
vasta muutaman vuoden ikäisenä kävi ilmi,
että lapsi oli hyvin vakavasti vammainen ja pysyvästi
vammautunut. Hän oli hyvin hämmästynyt
siitä, miksi tällaisella perheeseen adoptoidulla
lapsella on näin eriarvoinen tilanne verrattuna aivan vastaavassa
elämäntilanteessa olevaan perheeseen syntyneeseen
lapseen. Olen ollut tästä asiasta ministeri Hyssälään
yhteydessä, olen keskustellut hänen kanssaan henkilökohtaisesti
useamman kerran, ja kun hän kuuli ensimmäisen
kerran tästä, niin hän sanoi, että ilman muuta
tämä pitää korjata. Mutta olen
kyllä aika pettynyt siitä, että korjausta
tähän asiaan ei ole tullut. Sen takia nyt tein
tämän lakialoitteen. Tämä koskettaa
todellakin, niin kuin sanoin, pientä, hyvin pientä ryhmää ihmisiä,
ehkä vain muutamia nuoria. Valtiontaloudellista merkitystä tämän
ongelman korjaamisella ei olisi, mutta näiden nuorten kannalta
mielestäni tämä lisäisi selvästi
oikeudenmukaisuutta.
Keskustelu päättyi.