2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö-
ja lahjaverolain 14 ja 19 a §:n sekä perintö-
ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys
eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä perintöverotaulukkoa
koskevin vähäisin tarkennuksin. Tämä on
esitys, jolla valtion verotuloja lisätään
noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, tosin ensi vuonna vielä vähän
vähemmän siirtymävaikutuksista johtuen.
Tämä veronkorotus on tarkoitus toteuttaa niin,
että perintö- ja lahjaveroasteikkojen rajaveroprosentteja
korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä molemmissa
veroluokissa ja lisäksi ylin porras säädetään
pysyväksi yli miljoonan euron ylittäviin perintöosuuksiin.
Perintöihin ja lahjoihin sovellettava ylin rajaveroprosentti
olisi siten ensi vuoden alusta ykkösluokassa 20 prosenttia
ja kak-kosluokassa 36 prosenttia.
Valiokunta pitää näitä esityksiä perusteltuina lähtökohtaisesti.
Julkisen talouden sopeutumistoimet heijastuvat koko yhteiskuntaan
ja edellyttävät tiukennuksia myös perintöverotukseen. Toisaalta
perintö- ja lahjavero on yksi taloudellista toimeliaisuutta
vähiten haittaavista veromuodoista, minkä vuoksi
korotus on perusteltua kohdistaa myös siihen.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei
sinänsä oteta kantaa perintöverojärjestelmän
oikeutukseen tai sukupolvenvaihdoksiin, mutta valiokunta on kuullut
myös näistä kysymyksistä asiantuntijoita.
Tätä taustaa vasten olemme kuulleet tutkijoita,
jotka ovat esittäneet erisuuntaisia näkemyksiä tästä kokonaisuudesta.
Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia,
muun muassa ennustettavuutta, johdonmukaisuutta, neutraalisuutta,
on syytä vaalia myös perintö- ja lahjaverotuksessa.
Tässä suhteessa viime vuodet antavat aihetta myös
itsekritiikkiin. Kestävien johtopäätösten
teko tätä laajemmin edellyttää kuitenkin
yhteiskunnallisen keskustelun ohella myös lisätutkimusta
muun muassa sukupolvenvaihdosluovutuksiin vaikuttavista merkityksellisistä syy—seuraus-suhteista.
Tämä koskee myös hallituksen esityksessäkin
mainittua VATTin tutkimusta, jonka tuloksia on sen laitoksen edustajan mukaan
ylitulkittu julkisessa keskustelussa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää sanotuista
syistä, että esitys hyväksytään
teknisluontoisella muutoksella. Valtiovarainvaliokunnan mietintöön
sisältyy vastalause.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Perintö- ja lahjaverohan on
iso kokonaisuus, ja oikeastaan se herättää tunteita
hyvinkin paljon. Mutta siitä kaikki ovat yhtä mieltä,
että sillä on merkittävä rooli
siinä, kuinka yritysten sukupolvenvaihdokset lähtevät
liikkeelle, ja tällä hetkellä, kun yrittäjien
kanssa keskustelee, he toivovat sen suhteen ratkaisuja, joilla voitaisiin
Suomessa edistää sukupolvenvaihdoksia. Me kaikki
tiedämme sen, että meillä on isokin patouma
siinä ja että sukupolvenvaihdoksia tulisi saada
liikkeelle. Sen vuoksi meidän tulisi käydä perintö-
ja lahjaverosta hyvinkin laaja selvitys siitä, millä tavoilla
me voisimme aktivoida sukupolvenvaihdoksia, mutta niin, että me
pystyisimme fiskaalisesti olemaan terveellä pohjalla.
Hallitushan kirjasi siitä, että selvitetään
kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavat keinot yritysten
sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Valitettavasti niitä ei
ole nyt selvitetty, päinvastoin: hallitus toi sitten esityksen
perintö- ja lahjaveron kiristämiseksi.
Keskusta on nähnyt, että meidän tulisi
tehdä tämä selvitys ja sen pohjalta seuraavalla
kaudella liikkua siihen suuntaan, että me voisimme aktivoida
yrityksiä ja saada kasvun tielle näitä yrityksiä,
joille monille tämä kyseinen kohta on erittäin
vaikea. Sen vuoksi me emme ole voineet yhtyä tähän
hallituksen mietintöön, vaan tulemme toisessa
käsittelyssä esittämään
tämän lain hylkäämistä.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhdyn samaan näkemykseen, mitä edustaja
Lintilä totesi. Ensinnäkin totean, että hallitus
ohjelmassaan lupaa edistää sukupolvenvaihdosten
edistämistä, lähtökohtana tietenkin,
että Suomeen saataisiin uusia omistajia ja uusia yrittäjiä.
Tässä kuitenkin, vaikka tällä käsittelyn
pohjana olevalla asialla ei suoranaista yhteyttä tähän
ole, kuitenkin vaikeutetaan tätä edistämistä.
Sen tähden on syytä pahoitella, ja aina tämänkaltaisissa
tilanteissa, joissa hallitus sanoo eri tavalla kuin mitä se
täällä on tekemässä,
on syytä muistuttaa, että näin ei voida
menetellä.
On pakko todeta, että me olemme tilanteessa, jossa
kymmenissätuhansissa yrityksissä pohditaan, löytyykö seuraavasta
sukupolvesta jatkaja vai joudutaanko yritys myymään.
Monilla yrityksillä tulee luovutusvoittoa, ja sen tähden
tällä korotuksella on olemassa tietynlaista merkitystä. Sen
tähden voi sanoa, että tällä vaikeutetaan
yritysten sukupolvenvaihdoksia, erityisesti niitten yritysten osalta,
joiden liikevaihto on aika merkittävää.
Sen tähden yhdyn siihen ehdotukseen, mitä edustaja
Lintilä totesi, että tulemme toisessa käsittelyssä esittämään
tämän lain hylkäämistä.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella perintö-
ja lahjaverotuksen suunta on ollut koko ajan kiristävä.
Pääministeri Kataisen ja pääministeri
Stubbin kausien aikana on nyt jo kertynyt kolme perintö-
ja lahjaveron kiristystä. Toinen oli suunta silloin, kun
pääministeri Matti Vanhasen hallitukset hallitsivat maata.
Silloin tehtiin merkittävä yritysten ja maatilojen
sukupolvenvaihdosten verohuojennus verovuoden 2005 alusta ja sitten
verovuoden 2009 alusta perintö- ja lahjaveroasteikkoa kautta linjan
kevennettiin 3 prosenttiyksiköllä.
Minusta perintö- ja lahjaverotusta, erityisesti yritysten
ja maatilojen osalta, pitää selvittää ja varsinkin
puhtaitten metsätilojen pitäisi päästä osalliseksi
ainakin huojennuksesta, jota niillä ei tällä hetkellä ole
ollenkaan. On myös tärkeää selvittää sitä,
voitaisiinko perintö- ja lahjaverosta luopua kokonaan kohtuullisin
ehdoin.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edellä edustajien
Lintilä, Kalli ja Kiviranta puheenvuoroihin, mitä tulee
tähän perintö- ja lahjaverolakiin ja
sen perintö- ja lahjaveron kiristämiseen. Tämä itse
perintöverohan ei kovin suosittu veromuoto ole kansalaisten
keskuudessa. Toisella puolella on tietenkin se, että sillä kerätään
kuitenkin satoja miljoonia verotuottoja valtiolle ja tässä taloudellisessa
tilanteessa on hirveän hankala lähteä siitä verosta
nopeasti luopumaan, jos ei samalla jotain korvaavaa veroa, verotuottoa,
pystytä saamaan toisaalta.
Sitten on oma kysymyksensä tämä yritysten sukupolvenvaihdoksen
verotus. Meillähän on aika toimiva verohuojennusjärjestelmä,
perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §,
joka useimpiin, varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdoksiin
on erittäin toimiva järjestelmä ja huojentaa
sillä tavoin, että verotuksesta ei yleensä tule
este sukupolvenvaihdokselle. Mutta sekin on tunnustettava, että kaikkiin
tilanteisiin tämä olemassa oleva huojennusjärjestelmä ei
kuitenkaan riittävästi pysty vastaamaan. Siinä mielessä,
kun täällä ei nyt valtionvarainministeri
ole paikalla mutta valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja
esitteli tämän, haluaisin mielenkiinnolla kysyä,
miten näette kokoomuksen suunnassa tai hallituksen puolelta,
onko tämä esitys, jota nyt ollaan eduskunnassa
hyväksymässä, helpottamassa sukupolvenvaihdoksia
vai viemässä ehkä asiaa toiseen suuntaan.
Markku Rossi /kesk:
Herra puhemies! Tuohon edustaja Lohen kysymykseen, jos näin
ryhmätoveri voi vastata: Ilman muuta se tulee kiristämään.
Käytännössähän se juuri
on näin, että jokainen prosenttiyksikönkin
tai prosentin nousu verotuksessa heikentää myös
sen yrityksen mahdollisuutta tulevaisuudessa pärjätä.
Kun, herra puhemies, lähtökohdan kai Suomessa
pitäisi olla, että me luomme edellytyksiä uusien
yritysten syntymiselle, niin se, että yhteiskunta sitten
verottaa siitä välistä entistä enemmän,
ei tue kyllä sitä kehitystä.
Me tarvitsemme kymmeniätuhansia uusia yrittäjiä,
sitä kautta työpaikkoja ja sitten pohdimme joillakin
muilla keinoilla, kuinka tuota tulisi tukea. Tässä suhteessa
koko tämä lahja- ja perintövero tältä osin
kyllä itse asiassa on siinä mielessä tarpeeton,
että kun yritys siirtyy uudelle omistajalle sukupolvenvaihdoksen
kautta, niin kysehän on tavallaan varsinkin perheyritysten kohdalla
sen entisen työn jatkamisesta, joka on lunastettu jo vuosien
saatossa ja maksettu hyvin monenlaiset verot moneenkin kertaan.
Tässä suhteessa kyllä tämä ratkaisu
on myös niitä virhepäätöksiä,
millä hallitus omalta osaltaan vie sitten yritysten kohdalla
verotusta tiukemmaksi.
Ajatellaan myös sitä, että toinen
esimerkki, missä hallituksen veropolitiikka tulee epäonnistumaan,
on tämä taksien verohuojennuksen poistaminen,
ainakin tavallisten taksiautojen kohdalla. Se tulee näyttäytymään
lopuksi niin, että ensi vuoden aikana valtiontalouden budjettivaje
tulee tältäkin osin kasvamaan, vaikka oletetaan,
että siitä huojennuksen poistumisesta tuleekin
sitten verokertymää valtiolle ja valtio näin
ikään kuin hyötyy. Kateudesta siinäkin
on varmaan kysymys, että lähdetään
tuota taksialan puolen asiaa poistamaan.
Näitä on ollut monta muutakin, yritysten edustuskulujen
verovähennyskysymykset, kotitalousvähennykset,
nämä asiat. Näitä on tuotu ensin leikkauksina,
sitten niitä korjataan ja tuodaan uudelleen eduskuntaan.
Tässä suhteessa tämä esitys
on nyt sellainen torso, jonka toivottavasti eduskunta pystyy osaltaan
omalla päätöksellään hylkäämään.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut nämä edellä käytetyt
keskustan eduskuntaryhmän puheenvuorot, ja mielestäni kaikissa
puheenvuoroissa oli puhe täyttä asiaa.
Me perussuomalaiset haluamme ihan sääntöjemme
mukaisesti pitää Suomen asuttuna etelästä pohjoiseen,
idästä länteen ja olemme tukemassa myös
maataloutta ja metsätaloutta. Tältä pohjalta
asiaa tarkasteltuna minä henkilökohtaisesti olen
täysin samaa mieltä kuin edelliset puhujat.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lohen kysymykseen vastaus on,
että ei tämä lakimuutos yhtään
helpota yritysten sukupolvenvaihdoksia. Toki on pakko todeta, että yritysten
sukupolvenvaihdokset nyt oikein toteutettuina, vaikkapa hyvän
asiantuntijan kuten edustaja Lohen tai jonkun asianajajan toteuttamina,
saadaan nyt jo nykyisillä säännöksillä toteutettua
aivan muutaman prosentin efektiivisellä verokannalla ja
tämä muutos on erittäin marginaalinen
näissä kysymyksissä.
Mitä sitten tulee kokoomuksen näkemyksiin tai
omiin näkemyksiini, niin minusta on selvää, että sukupolvenvaihdoksia
tulee edelleen helpottaa. Kriteeristöjä siihen,
että pääsee näiden huojennusten
piiriin, tulee helpottaa. Maksuaikoja tulee lisätä.
Oikeastaan siihen keskusteluun viitaten, jota viime vaalikaudella
käytiin tästä perustuslaillisesta ongelmasta,
pitääkö yritysvarallisuus rinnastaa vaikkapa
käteiseen rahaan perintönä, minusta perustuslakivaliokuntakin
voisi tässä tilanteessa harkita asiaa vielä uudelleen.
On päivänselvää, että kun
henkilö perii tai saa lahjana yrityksen, niin sen lisäksi,
että siellä on omaisuutta, tulee myös
kaikki valta ja vastuu ja huoli siitä varallisuuden säilymisestä.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta toi omassa puheenvuorossaan
esille myös metsätilojen sukupolvenvaihdokset.
Suomalaisesta omaisuudesta varsin paljon on kiinni metsässä,
ja se on meidän tulevaisuutemme kannalta myös
erittäin tärkeää, että tätä metsäomaisuutta
hoidetaan hyvin.
Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan yhä enemmän
kaupunkilaismetsänomistajia ja uhkana on se, että hyvin
hoidetut isot ja isohkot metsätilat pirstoutuvat. Tästäkin
näkökulmasta olisi erityisen tärkeää,
että metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa mietittäisiin
verokohtelua ja kohdeltaisiin samalla tavalla tai nykyistä paremmin verrattuna
maatiloihin myös metsätaloudessa sukupolvenvaihdostilanteissa.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Minä olen käynyt läpi
tämmöisen prosessin aikanaan. Jouduttiin tuommoiseen
tilanteeseen, ja siinä tapahtui sillä tavalla,
että investoinnit, jotka oli tarkoitus tehdä firmassa,
menivät tähän typerään
veroon, josta jo kerran oli maksettu vero. Kaksoisverotustahan tämä on,
ja melkein tapettiin tuommoinen firma siinä. Jos ei oma
porukka siellä olisi tehnyt yötä päivää töitä,
niin se olisi kaatunut tähän älyttömään
veroon. Niin kuin edustaja Rossi sanoi, se on sen vanhan työn jatkamista
ja siellä on ammattitaito opittu vähän niin
kuin kisällijärjestelmällä ja
tällä lailla, että se on siellä.
Tämmöisellä verolla tapetaan paljon toimivia
yrityksiä, ammattitaitoa, se tuhotaan ihan sosialisoimalla
tämmöiseen järjettömyyteen.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kataja täällä edellä puhui,
useimmissa tapauksissa nämä nykyiset huojennusjärjestelmät
ovat erittäin toimivia. Sanotaan, että nimenomaan
pk-sektorilla pystytään suunnittelemaan sillä tavalla
se sukupolvenvaihdos, jos hyvissä ajoin varaudutaan, että tämäkin
hallituksen esitys, mitä tässä esitetään,
itse asiassa jää hyvin marginaaliseksi vaikutuksiltaan.
Mutta sitten ovat ne kaksi tilannetta.
Toinen niistä on se, että jos ei täytetäkään
niitä omistussuhteen kriteereitä ja varallisuus
on erittäin suuri, niin huojennus ei tule kysymykseen välttämättä,
siis ei varallisuuden suuruuden takia vaan omistuksen määrän
takia. Tietenkin voidaan niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi omistus-
ja siirtymäosuus yrityksestä jää alle
10 prosentin, kysyä, onko enää yrittäjyydestä kysymys
siinä mielessä, että onko se yrittäjäasema vain
enemmänkin passiivinen omistaja-asema. Mutta se on se ongelma,
että niissä tilanteissa vero voi olla jopa miljoonia
ja kuitenkaan välttämättä ei
pystytä sitä yritysomaisuutta realisoimaan sen
veron maksamiseksi. Siis se voi olla siinä muodossa, että ei
sitä pystytä sieltä realisoimaan, tai
ne osakkeet, joita ollaan perimässä tai ollaan
saamassa sukupolvenvaihdostilanteessa, eivät ole edes kurantteja.
Nämä tilanteet ovat erittäin hankalia.
Toinen on se, mitä edustaja Peltokorpi otti esille.
Kun meillä on metsätiloja, joihin tämä — puhtaisiin
metsätiloihin — ei sovellu, siellä saattaa
tulla todella isossa kuvassa se ilmiö, että meillä edelleen
lähtee pirstoutumaan tämä metsäomaisuus.
Se on hankalaa meidän metsien hyödyntämiselle
laajassa mittakaavassa, että meillä on erittäin
paljon omistajia, jotka omistavat pieniä metsiä,
ja heillä ei taloudellista intressiä ole lähteä hyödyntämään
sitä metsää. Sitä pitäisi meidän
pyrkiä edistämään, että meillä säilyisi semmoisia
kokonaisuuksia, joita on mielekästä hyödyntää tulevaisuudessa.
Yleiskeskustelu päättyi.