James Hirvisaari /m11(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lyhyesti perustellun ja yksinkertaisen, selkeän
lakialoitteeni aihe on kansanäänestys Nato-jäsenyydestä.
Aloitteessa ehdotetaan kansanäänestystä,
mutta siinä ei oteta kantaa siihen, pitäisikö Suomen
liittyä Natoon vai ei. Viimeaikaisten tapahtumien ja Ukrainan kriisin
takia muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia aiheesta
on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti. Media on tapansa mukaan
suurilla otsikoilla ollut osaltaan luomassa vastakkainasettelua
ja lietsomassa Venäjä-hysteriaa, mutta myös
poliitikkojen ja presidentinkin kannanottojen perusteella vaikuttaa
siltä, että huoli maamme puolustuskyvystä ei
ole turha. Mahdollisen liittymisen taustalla on myös Suomen
Nato-yhteistyökumppanuus, jonka puitteissa sotilaallista
yhteistoimintakykyä on kehitetty meillä jo parikymmentä vuotta
ja jatkuvasti edelleen ke-hitetään. Mutta lakialoite
ei puutu nykyiseen kumppanuussopimukseen, vaan siinä puhutaan ainoastaan
täysjäsenyydestä.
Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmien puheenjohtajien paneelissa
eduskunnan toimittajaseminaarissa noin kuukausi sitten tätä aihetta
käsiteltiin ja lähes kaikki puheenjohtajat ilmaisivat olevansa
sitä mieltä, että Natoon ei pidä mennä ilman
kansanäänestystä. Lakialoitteeseeni en kuitenkaan
saanut lisäkseni kuin yhden allekirjoituksen. Mistä se
kertoo? Minulle se kertoo siitä, että te ette
oikeasti halua tai uskalla kansalta kysyä tai sitten hyvä ehdotus
tulee väärästä suunnasta, väärältä edustajalta
ja väärästä puolueesta. No,
itse en ole koskaan antanut sellaisten asioiden vaikuttaa valintoihini,
vaan asiat aina ratkaisevat.
Joitakin perusteluja olen kuullut. On sanottu, että ajankohta
ei ole oikea. On esitetty, että ensin pitää neuvotella
sopimuksesta, joka sitten vietäisiin kansanäänestykseen,
että siten tiedettäisiin tarkasti, mistä äänestettäisiin.
Minusta se on pitämätön argumentti. Liittymisprosessin
ensimmäinen vaihe on näet jäseneksi haluavan
maan ilmoitus kiinnostuksestaan liittyä Natoon. Tällaista
ilmoitusta ei mielestäni saa tehdä ilman kansalta
saatua mandaattia, ja sellainen mandaatti saadaan vain kansanäänestyksellä.
Eikä tämä niin avaruustiedettä ole,
etteikö jokainen ymmärtäisi, mistä täysjäsenyydessä on
kysymys. Sen ydin on yhteinen puolustus sekä liittoutuman
tarjoaman sotilaallisen pelotteen ja turvatakuun antaminen kaikille
jäsenille, ja sopimuksilla sitten viilataan jäsenmaan
velvollisuudet tarkemmin. Isosta kuvasta voidaan kansalaisia varmasti
informoida riittävän hyvin, jotta he kykenevät
valitsemaan "kyllä" tai "ei".
Arvoisa puhemies! Kaikissa kansanäänestyksissä haasteellista
on kansalaisten kannalta tasapuolisen ja riittävän
informaation saaminen. Kaikille äänioikeutetuille
tuleekin jakaa henkilökohtainen infopaketti, jotta heillä on
eväät punnita asioita ja valita oma kantansa.
Lisäksi medialla on suuri vastuu, ja iso kysymys onkin,
millä tasolla on median moraali. Onneksi kansa ei ole tyhmää,
ja onneksi on olemassa sosiaalinen media, joka on nykyään
vallan ja myös mediavallan vahtikoira. Eduskunta voisi
järjestää kansanäänestyksen
lakialoitteessa ehdotetulla tavalla ja kustannustehokkaasti jo ensi
kevään eduskuntavaalien yhteydessä. Voisimme
antaa kansalaisten hyvissä ajoin näyttää Suomelle
suuntaa neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä,
joka on mielestäni kylläkin moraalisesti vaikkakaan
ei juridisesti kansanedustajia sitova.
Itselleni Nato ei ole mikään mörkö mutta
ei myöskään mikään
pelastus, koska se voimakkaasti jakaa kansaa. Itse suhtaudun asiaan
siis melko neutraalisti. Kuitenkin, jos kansanäänestys
nyt pidettäisiin, äänestäisin
todennäköisesti "ei". Minä pidän
ihanteena sitä, että Suomi on täydellisen
puolueeton maa, joka aktiivisesti ylläpitää mahdollisimman
hyviä suhteita naapureihinsa mutta ei kumartele mihinkään
suuntaan eikä ole kenenkään käskytettävissä.
Ja jos iso maa haluaa tehdä pienelle kiusaa, se on kiusaajan
moraalinen ongelma.
Arvoisa puhemies! Jos kansanäänestyksen perusteella
Suomi hakee Naton jäsenyyttä, minä tietenkin
sen hyväksyisin, koska se on sitten kansan enemmistön
tahto. Tässä mielessä Muutos 2011 on
erilainen ja aivan erityislaatuinen puolue. Puolueen kanta on nimittäin
se, mikä on kansalaisten enemmistön kanta. Tämä pätee
kaikkiin asioihin, suuriin ja pieniin. Se pätee niin EU-jäsenyyteen,
eurovaluuttaan, ydinvoimaan, maahanmuuttoon kuin pakkoruotsiin ja
homoliittoihinkin. Muutos 2011 haluaa kysyä kansan mielipidettä ja
ajaa kansan enemmistön kantaa asiakohtaisesti. Sen takia
Muutos 2011 kerää joukkoihinsa hyvinkin erilaisia
ihmisiä. Nerokkaaseen kansanliikemuutokseen voi helposti
tulla ja on tullutkin ihmisiä vasemmalta ja oikealta ja vihreistä,
konservatiiveista ja arvoliberaaleista, joka suunnasta. Ylipäätään
minua itseäni tympii ihmisiä toisistaan eristävä poteropolitiikka
ja ihmisten jakaantuminen leireihin poliittisten puolueiden mukaan.
Mutta meillä ei ole puoluekuria vaan yhteinen näkemys
suorasta demokratiasta, eli kansan enemmistö päättäköön.
Olen siis tällä lakialoitteellani halunnut
herättää keskustelua myös suorasta
demokratiasta. Sveitsissä sitovilla kansanäänestyksillä on
pitkät perinteet. Mielestäni myös meidän
olisi kysyttävä kansan mielipidettä erityisesti
suurissa asioissa ja miksei pienemmissäkin. Mielestämme myös
kansalaisaloitteet olisi ratkaistava kansanäänestyksillä.
Demokratiaa on mahdollista kehittää niin, että Suomi-laivaa
luotsataan kansalaisten enemmistön haluamaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Tämä kuulostaa järkevältä,
koska se on järkevää. Minä uskon
suomalaisten arvostelukykyyn. Minä uskon meihin. Nato vai
ei? Arvoisa kansalainen, sinun pitää saada päättää.
Keskustelu päättyi.