Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Adressin Malmin lentoaseman säilyttämisen
puolesta on allekirjoittanut lähes 70 000 kansalaista. Malmin
lentoasema on maamme toiseksi vilkkain lentokenttä ja seutunsa
ainoa yleisilmailukenttä. Alueen yritykset työllistävät
satoja ihmisiä. Malmin lentoaseman historiallinen miljöö on saanut
kansainvälistä huomiota jo kahdesti, ja kahdesti
se on mainittu maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla.
Lentoasema on keskeinen harrasteilmailun, lentäjäkoulutuksen,
viranomaistoiminnan ja turvallisuuden kannalta. Lentoaseman harrasteilmailun
volyymi on niin suuri, etteivät kaavaillut varalentokentät
voi esimerkiksi ympäristölupien takia tarjota korvaavia
palveluja.
Malmin lentoaseman merkitystä varakenttänä ei
ole syytä vähätellä. Lentokentän
alue on harvinaisten lintujen pesimäalueena myös
ekologisesti tärkeä. Liikenne- ja viestintäministeriön
tilaama selvitys, joka ei perustunut operaatiotietoihin ja faktoihin,
ei vakuuttanut ilmailualan asiantuntijoita, (Puhemies koputtaa)
harrastajia tai tilastotieteen asiantuntijoita.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä liikenneministeriltä:
mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä Malmin lentoaseman
säilyttämiseksi, vai aiotteko sivuuttaa edellä mainitut
seikat (Puhemies: Ja nyt aika on täynnä!) mukaan
lukien 70 000 kansalaisen mielipide.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja totesi ja tietää, valtiohan
on tehnyt päätöksen
siitä, että valtio vetäytyy Helsinki-Malmin
lentoasemalta omine toimintoineen pois syyskuussa 2016. Niin kuin
tiedätte, tätähän on vatkattu
edestakaisin varmaan 14 vuotta, ja tämänkin hallituksen
aikana on tehty erilaisia päätöksiä.
Nyt ollaan kuitenkin päädytty siihen, että se
on todella se 2016 syyskuussa ja se toiminta siirtyy Helsingin kaupungille
1.1.2017.
Me olemme kuitenkin halunneet tätä siirtymäaikaa
nyt helpottaa sillä, että on katsottu, että varmasti
kaikilla, jotka siellä toimivat, on sitten korvaava paikka,
ja mielestäni ollaan onnistuttu aika hienosti. Meillä on
virkamiestyönä tehty selvitys siitä,
miten esimerkiksi Patria, miten Rajavartiolaitos, miten siirrytään
minnekin, ja kaikille on löytynyt paikka erittäin
hienosti. Mutta ainoa meidän murheenkryynimme on harrasteilmailijat,
joiden puolesta itsekin kannan tosi paljon nyt huolta. Trafi on
tekemässä siihen nyt suunnitelmaa ja selvitystä,
voisiko sitä jatkaa sinne 2018:aan siitä huolimatta,
että valtio vetäytyy sieltä jo 2016.
Tämä selvitys valmistuu varmasti tässä nyt
kuukauden sisällä. Sen lisäksi (Puhemies
koputtaa) olen kutsunut ilmailuharrastajat luokseni miettimään,
mitä voidaan tehdä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä haluavat
esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Suomen maakuntalentoasemaverkosto toimii
varsin edullisesti, kun se suhteutetaan muihin liikenteen muotoihin.
Pääkentän ulkopuoleisen verkoston alijäämä on
20 miljoonan euron suuruusluokassa. Alijäämä on
pieni verrattuna sen aikaansaamaan taloudelliseen aktiviteettiin
ja hyötyyn.
Vuonna 2012 maakuntalentoasemien kautta kulki yli 4 miljoonaa
matkustajaa, ja suorien ti-laus- ja lomalentojen määrä maakuntien
lentoasemilta on koko ajan lisääntynyt. Maakuntalentoasemilla
on myös suuri merkitys Helsinki-Vantaan päälentokentälle
liikenteen syöttäjänä.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä elinkeino-ministeri
Vapaavuorelta ja liikenneministeriltä: kuinka aiotte varmistaa
kattavan maakuntalentoasemaverkoston säilymisen, jotta
Suomen talouskehitys ja kilpailukyky on turvattu myös Helsingin
ulkopuolisilla alueilla?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Tämäkin oli erittäin hyvä kysymys — kiitos
siitä. Olemme juuri tänään liikennepoliittisessa
ministeriryhmässä käsitelleet sitä,
kun meille tehdään tällaista lentoliikennestrategiaa
elikkä pohditaan sitä, miten juuri tämä asia
varmistetaan Suomessa, koska kyllä me sen tiedämme,
että me tarvitsemme niitä lentoliikenneyhteyksiä eri
puolilla Suomea. Ei riitä, että meillä on
Helsinki-Vantaa, vaan me tarvitsemme sitä syöttöliikennettä,
me tarvitsemme elinkeinoelämän tueksi mutta myös
kansalaisten matkustamisen varmistamiseksi ja mahdollistamiseksi
niitä lentokenttiä.
Meillä valmistuu vuoden loppuun mennessä lentoliikennestrategia,
ja siellä katsotaan niitä erilaisia vaihtoehtoja,
miten me voimme ratkaista, että eri puolilta Suomea pystyy
myös lentämään.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä tärkeä kysymys.
Kyse on vilkkaassa käytössä olevasta
lentoasemasta. Siellä on tärkeää viranomaistoimintaa
Rajavartiostosta alkaen, erittäin tärkeää lentokoulutusta,
monenlaista yritystoimintaa, harrastustoimintaa, ja pitäisi
ajatella, että se on tulevaisuuden valtti, että tässä pääkaupunkiseudulla
on tällainen pienlentokoneille, ja vähän
isommillekin, sopiva lentoasema siinä juuri, missä se
on. Jos se siitä kerran poistetaan, niin lähimaillekaan
ei voi kyllä vastaavaa rakentaa.
Sitä on perusteltu niin, että Helsinki saa
lisää alueita asuntorakentamiseen, mutta Helsingillä on
kyllä aika lailla alueita muutenkin: on Kalasatamaa, Jätkäsaarta,
Keski-Pasilaa, valtavat alueet entiseltä Sipoolta vietyä aluetta
yli 100 000 asukkaalle.
Tässä on kyseessä nyt vain poliittinen
päätös, jonka teidän hallitus
on tehnyt kovin huterin perustein, kovin huterin perustein, se täytyy
kyllä sanoa. Vielä ehditte muuttaa tuon päätöksen,
ja sille olisi väkevät perusteet.
Kysymykseni kuuluu: onko tämä nyt kiveen hakattu,
vai voitteko vielä harkita tämän päätöksen
perumista?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on
päätetty nyt. Ja nimenomaan tämä varmistaminen,
että kaikille löytyy paikka, jatkuu. Me kannamme
todella suurta huolta muun muassa siitä, että harrasteilmailijat
löytävät sen paikkansa. Tämä ei ole
ollut mikään helppo päätös.
Jos se olisi ollut helppo päätös, niin
se olisi tehty jo aikoja sitten, ja sitä paitsi sitä on
yritettykin tehdä. Sitä paitsi pitää muistaa,
että Malmin lentokenttä on tappiota tuottava lentokenttä tähänkin
asti ollut ja sitä subventoidaan nimenomaan Helsinki-Vantaalta. Nyt
meidän pitää todella katsoa asiaa tällaisessa tilanteessa,
kun Helsinki tarvitsee myös asuntoja, ja nyt on yhteensovitettu
näitä erilaisia tarpeita. Mutta kannan huolta
siitä, mihin edustaja Kaikkonenkin viittasi, että kaikki
löytävät sitten oikeat paikat.
Olin katsomassa Pirkkalaa. Siellä on muun muassa Patria
itselleen varmistamassa jo sitten toimintoja, ja hienosti on hoidettu
sekin asia.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Voin vain vahvistaa sen, mitä ministeri
Risikko tässä totesi, että tämä ei
todellakaan ole hätiköity tai kovin uusi asia,
koska olen itsekin yli 25 sitten asiasta vastaavana Helsingin apulaiskaupunginjohtajana
ollut panemassa vireille tätä selvittelyä,
ja silloinkin meillä oli jo erittäin monia vaihtoehtoja.
Mutta me tiedämme, että kaikki nämä pääkaupunkiseutua
koskevat asiat ovat aika hitaasti etenemässä,
mutta vihdoinkin olemme saamassa ilmeisesti metropolihallinnon kuntoon.
Tapani Mäkinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tähän voisi alkuun
aloittaa niin, että Malmi-keskusteluahan ei käytäisi,
jos Helsinki ja Vantaa olisi yhdistetty kaupunkeina. Nimittäin kyllä tosiasia
kuitenkin on, että pääkaupunkiseudulla
asuntorakentamiseen kelvollista maata on riittävästi
mutta toisaalta Helsingillä on tietysti asukkaisiin liittyvä vinoutuma
ja Helsinki tarvitsee uusia asukkaita. Näin ollen se tarvitsee
myöskin alueita asuntorakentamiseen. Östersundomin
alue, 100 000 uutta asukasta Sipoon suunnalla — Helsingillä on
varmasti se ihan riittävä määrä.
Nimittäin itse tunnustaudun vahvasti Malmin kentän
puolustajaksi ja totean ääneen, että Malmin
kentän lakkauttamisen myötä on sanottu
vaihtoehdoiksi Hyvinkää, Nummela ja Vesivehmaa — aivan
täysin korpikenttiä. Ne eivät millään
tapaa palvele Malmilla tällä hetkellä toimivia
lentäjiä tai alan ammatinharjoittajia.
Todettakoon tähän tappiolliseen toimintaan, että valtaosa
suomalaisista lentoasemista on tappiollisia. Malmi yksin ei ole
siinä joukossa.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Aivan totta, mitä edustaja
Mäkinenkin sanoi, että kyllä meillä on
ainoastaan yksi kenttä, joka tuottaa tulosta, ja se on Helsinki-Vantaa,
eli kaikki muutkin ovat heikolla hapella tällä hetkellä.
(Mauri Pekkarinen: Miksikähän?) Mutta me teemme
voitavamme, että me voimme saada myöskin lentoliikennettä pysymään
Suomessa, koska me toden totta tarvitsemme sitä, ja on
meidän tehtävämme varmistaa se puoli.
Mutta viitaten nyt sitten edustaja Mäkisen kysymykseen:
ei tätä päätöstä ole
tehty mitenkään niin kuin tuosta noin vain, eli
kiitos Tuomiojalle, joka kertoi, että hänkin on
ollut sitä jo ennen sotia laittamassa liikkeelle. (Naurua)
Joka tapauksessa kyllä me olemme kaikki asiat nyt huomioineet
tässä ja me teemme ihan kaikkemme, että kaikille
löytyy paikka. Olen samaa mieltä, että eivät
ne kaksi kenttää, mitkä mainitsitte,
voi ottaa niitä ilmailijoita, että meidän
pitää löytää ratkaisuja.
Teen kaikkeni.