Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus ajaa voimalla Helsingin maanalaisen
Pisara-radan rakentamista. Kokonaiskustannus on peräti
lähes 2 miljardia euroa. Se on paljon rahaa vallitsevassa
taloustilanteessa.
Suunnitelman mukaan me, koko Suomi, maksamme valtion rahoituksena
peräti 60 prosenttia Pisara-radasta. Samaan aikaan maakunnissa
ympäri Suomen tieverkko, sillat rapistuvat, korjausvelka
kasvaa, alempi tieverkko ei kestä painavia superrekkoja,
yksityisteihin ei ole rahaa. Metsäteollisuus sanoo, että biotalouden
nousu myöhästyy tämän takia
ja myös kuljetukset kallistuvat, kun on huonot tiet. Nykyhallitus
on myös (Hälinää — Puhemies
koputtaa) syönyt tulevat investoinnit moniksi vuosiksi.
Helsingin junaliikenteen ruuhkat voitaisiin korjata ratapihan korjauksilla
Pasilassa ja Helsingissä. Pisara tulee sitomaan vuosiksi
liikennerahoja eteenpäin. Sillä rahalla tehtäisiin
todella paljon koko Suomen tiestön hyväksi.
Miten te, arvoisa hallitus, perustelette Pisaraa? Onko hyödyt,
vaikuttavuus ja kustannukset todella laskettu oikein, vai ovatko
ne vielä laskematta? Eikö koko Pisara tulisi jäädyttää?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Ei missään nimessä pitäisi
jäädyttää. Meillähän
on tällä hetkellä nyt saatu juuri selvitystä tästä Pisaran
hyödystä ja myöskin siitä, mitä kaikkea
pitää tehdä sen lisäksi, että Pisara-rata
saadaan, mutta siitä, miten me saamme siitä Pisarasta
nimenomaan mahdollisimman hyvän hyödyn, on myöskin
Liikennevirasto jättänyt meille selvityksensä.
Tämän jälkeen, kun meille on myös
tänään annettu Pisara-radasta näitä erilaisia
rahoitusvaihtoehtoja, me nyt katsomme niitä ja teemme talouspoliittiselle ministeriryhmälle
ehdotuksen siitä, miten tulisi edetä. Tärkeää on
se, että saavutamme mahdollisimman hyvän hyödyn
Pisara-radalla.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Liikennevirastohan on itse asiassa suositellut
Pisara-radan lykkäämistä ensi vuosikymmenelle,
ja se on ihan kannatettavaa.
Olisin vielä minäkin puuttunut tuohon lentoliikenteeseen,
koska nyt Suomen lentoliikenne on kriisissä. Finnairin
ja Flyben sopimus loppuu. Miten maakuntakentille ja -kentiltä nyt
päästään tulevaisuudessa lentämään?
Elinkeinolle olisi tärkeää, että lentoliikenne
toimii. Nyt Pirkkalan kakkosterminaali toki valmistuu, mutta mitä ylipäänsä Finavia
tekee maakuntien kentille? Ruotsissa Swedavia on edistänyt
lentoliikennettä niin, että sieltä lennetään
melkein joka kaupungista, isoimmista kaupungeista ainakin, ihan
suoraan ulkomaille. Nyt riittämättömän
lentokapasiteetin vuoksi Suomen matkailuala menettää vuodessa
jopa 180 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan Kanariansaaria, ikinä sinne
ei olisi syntynyt sellaista matkailubuumia, jos olisi pitänyt
lentää Madridin kautta. Eikö nyt, arvoisa
ministeri, tulisi edistää sitä, että lentokenttämaksut
ovat sellaisia, että myös charterkoneet suoraan
lentävät tänne ja tänne saataisiin
myös matkailutuloja?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Tämä liittyy nimenomaan
kysymykseen Finavian ottamista lentokenttämaksuista, ja
siitä on tullut jonkin verran kysymyksiä ja kritiikkiä,
ovatko ne liian korkeat verrattuna moniin muihin maihin ja että me
saisimme tänne kuitenkin sitten liikennettä enemmän.
Tämä varmasti on yksi sellainen asia, mistä tässä keskustellaan,
kun sitten tämä lentoliikennestrategia meille
valmistuu. Tässä käydään
läpi ihan kaikki lentokentät mutta myöskin
ne maksut, että me pystyisimme varmistamaan kaikkialle
toimivaa liikennettä. Totta kai te jokainen ymmärrätte
sen, että me emme voi pitää kenttiä,
jos ei sinne lennä kukaan. (Jouko Skinnari: Muissa maissa
pidetään!)
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ajama Helsingin Pisara-rata
on todellakin miljardiluokan hanke. Asiantuntijoiden mukaan Helsingin
ratapihan ongelmat pystytään kuitenkin ratkaisemaan
paljon kustannustehokkaammallakin tavalla, paljon edullisemmin.
Ympäri Suomea on useita liikenneväylähankkeita,
joita tulisi saada pikaisesti toteutettua. Perusväylänpidon
korjausvelka on noin 2,3 miljardia euroa. Arvoisa ministeri, eikö juuri
perusväylänpidon rahoitukseen tule saada pikaisesti huomattava
tasokorotus, jotta teitä ja ratoja saadaan korjattua koko
Suomessa?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Perusväylänpito toden totta
tarvitsee lisää rahaa. Sen me kaikki olemme tunnistaneet
ja tunnustaneet, ja on erittäin hieno asia, että valtiovarainministeriö on
nyt päätynyt siihen, että siihen lisätään
nyt tässä täydentävässä talousarvioesityksessä.
Käymme siitä vielä keskustelua ensi viikolla.
Me tarvitsemme nimenomaan rahaa sinne. Meillä on tämä korjausvelkatyöryhmä,
joka myöskin arvioi sitä, miten nämä rahoitetaan
tulevaisuudessa.
Sitten viitaten tähän Pisara-rataan: Se on
valtavan suuri investointi. Meillä on arvioitava se, millä aikataululla
sitä tehdään ja mitä muuta se edellyttää,
että siitä mahdollisimman suuri hyöty saadaan.
Me olemme nyt saaneet Liikenneviraston arvion siitä. Me
myöskin arvioimme sen, että me voisimme saada
tätä eurooppalaista tukea siihen ja mitä se
sitten edellyttää. Kokonaisarvio valmistuu varmasti
ihan kolmen neljän viikon sisällä, ja
sen jälkeen ollaan viisaampia, millä aikataululla
edetään.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä Pisara-rata on varsin
kallis hanke ja vie rahaa esimerkiksi tältä tärkeältä perusväylänpidolta.
Siihen on olemassa paljon halvempiakin suunnitelmia, ja niitä ei
kauheasti ole tähän asti tutkittu. Koska saamme
niistä vaihtoehtoisista toteutusmalleista vertailevat tutkimukset
käyttöömme?
Ja toinen asia: Finavian toiminta maakuntakentillä on
useiden mielestä ollut hieman negatiivista. Mitä mieltä olette
Finavian toiminnasta ja varsinkin siitä, että talousluvut
eivät ole kovinkaan avoimia? Aikooko arvoisa omistajaohjausministeri
ottaa selvää, miten Finavia toimii talou-dellisesti,
ja saattaa kansanedustajien tietoon nämä taloudelliset
luvut meidän päätöksiemme tueksi?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Liikennevirasto on arvioinut Pisara-radan
tarvetta myöskin aikataulullisesti, ja se on tälläkin
hetkellä tiedossa, mitä Liikennevirasto on siitä mieltä.
Ei tarvitse tehdä mitään uutta selvitystä:
Liikennevirasto on arvioinut, mitä ne vaihtoehdot ovat.
Ja ne vaihtoehdot ovat, että se tehdään
vähän myöhemmin tai että se
rakennetaan nopeammalla aikataululla. Me teemme niistä molemmista
arviot ja viemme talouspoliittiseen ministeriryhmään.
Arvioimme myöskin rahoituksen, koska me olemme kuitenkin
sopineet, että Pisara-rata jossain vaiheessa tulee, ja
nyt pitää vain päättää se
aikataulu.
Mitä tulee sitten Finaviaan, koska olen siinä omistajaohjausministeri,
totean sen, että totta kai, ymmärrän
oikein hyvin tarpeen siitä, että on läpinäkyvää ja
avointa tilinpitoa, ja siellä kyllä mielestäni
sitä on, mutta vien viestiänne.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että meidän
talouskasvumme keskeisiä esteitä ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudun,
metropolialueen asuntopula, vuokra-asuntojen pula, kalliit asunnot.
Tämä Pisara-rata, niin kuin tämä Länsimetron
jatkekin, on osa sitä rakennepakettia, jossa integroitiin
lisätonttimaan kaavoitus. Tämän Pisara-radan
ja tämän kaavoituksen yhdistelmän kautta
tulee 300 000 kerrosneliömetriä lisää sitovalla
sopimuksella kaavoitettua tonttimaata. On erittäin tärkeää,
että otetaan huomioon, että tästä on
tehty sitova sopimus 14 kunnan kanssa pääkaupunkiseudulla,
ja sen takia on tärkeää, että tässä asiassa
otetaan huomioon tämä kokonaisuus, ei pelkästään
Pisara-rata yksinään.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä puhutaan nyt
Pisara-radasta ja hetki sitten puhuttiin lentoliikennestrategiasta.
Meidän liikennesuunnittelua oikeastaan vaivaa tämä eri
liikennemuotojen siiloutuminen, eli puhutaan raideliikenteestä ja
puhutaan erikseen lentoliikenteestä ja taas maantieliikenteestä.
Meidän pitäisi katsoa tätä enemmän
siitä näkökulmasta, mikä kansalaisten,
asiakkaiden, niiden ihmisten, joiden pitää liikkua
siellä arjessa, tarve on, ja irrottautua tästä siiloajattelusta
eri liikennemuotojen välillä. Silloin kysytään
sitä, miten voi yhdistää eri liikennemuotoja,
muodostaa sen matkaketjun, jonka tarvitsee siinä arjessaan,
miten maksujärjestelmät palvelisivat niin, että voisi
samalla maksujärjestelmällä maksaa eri
liikennemuotoja. Tiedän, että tämänsuuntaista
valmistelua tehdään.
Arvoisa ministeri, missä vaiheessa tämä eri matkaketjujen
ja eri liikennemuotojen yhdistäminen ja myös maksujärjestelmien
yhdistäminen tällä hetkellä on?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Erinomaisen hyvä kysymys jälleen
kerran. Tämä on juuri sitä, mitä me yritämme
nyt ratkaista, elikkä kun kaikilla paikkakunnilla ei voi
niitä lentokenttiä olla eivätkä ne lentokoneet
sinne lennä eikä kaikilla paikkakunnilla ole busseja
eikä kaikilla paikkakunnilla ole rautateitä, niin
me yritämme kuitenkin yhdistää näitä eri
liikennemuotoja. Yksi kohta, missä tätä tullaan
käsittelemään, on nimenomaan lentoliikennestrategia,
jossa katsotaan, voisiko jo sieltä rautatieasemalta itsensä eräällä lailla
kirjata sisään. Sitä kautta vietäisiin
matkatavarat lentokentälle ja pääsisi
eräällä lailla buukkaamaan itsensä jo
rautatieasemalla lentokoneeseen. Mutta nämä ovat
niitä sellaisia isompia suunnitelmia, mitä nyt
tehdään, ja jatkuvasti siis tehdään,
mutta lentoliikennestrategiassa otetaan jo nämä matkustusvälineiden
ketjuttamiset huomioon.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallitukset ovat vuosien saatossa hyväksyneet
periaatteen, jonka mukaan maan pääkaupunki Helsinki
pitää olla saavutettavissa julkisella kulkuneuvolla
alle kolmessa tunnissa.
Kohtuutonta Keski-Suomen kannalta on ollut, ettei Kataisen hallitus,
eikä nykyinenkään, ole selontekonsa mukaan
kohdentamassa koko hallituskauden aikana ensimmäistäkään
tie-, rautatie- tai vesiteiden kehittämishanketta Keski-Suomeen.
Nopeimmatkin ratayhteydet henkilöliikenteessä Jyväskylän
ja Helsingin välillä ovat yli kolmen tunnin pituisia.
Alussa mainittu kolmen tunnin sääntö ei
siis toteudu raideliikenteessä. (Jukka Gustafsson: Kymmenen
minuuttia yli!)
Kysynkin, koska hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja toteuttaa
kaksoisraiteen Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella.
Näin yhteys Helsingin ja Jyväskylän välillä voitaisiin
lyhentää jopa alle kahteen tuntiin.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitos kysymyksestä.
On totta, että tarpeisiin nähden meillä on
tietenkin aivan liian vähän rahaa, niin kuin monelle muullekin
sektorille, ihan näiden väylien, tiestön ynnä muiden
väylien ylläpitämiseen eli perusväylänpitoon,
niin kuin täällä tuli esiin aikaisemmissa
kysymyksissä.
Mutta kysymykseenne vastaus. Meillähän Liikennevirasto
arvioi aina sen hyötysuhteen, missä järjestyksessä mitäkin
rataa tai väylää kehitetään.
Asiantuntijat aina arvioivat sen, mihin sitä rahaa laitetaan,
ja selontekohan on ollut yksi paikka, jossa on linjattu näitä asioita,
mutta sen lisäksi aina arvioidaan uudelleen. Aikataulu
menee sen mukaisesti, miten niistä saadaan mahdollisimman
hyvä hyöty. Tähän rataan liittyen,
mihin nyt viittaatte, minulla ei ole teille ihan tarkkaa aikataulua,
mutta kyllä se meillä siellä listoilla
on, kiitos myöskin edustajan, joka aina muistaa siitä muistuttaa.
(Naurua)
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko viittasi edellä siihen,
että liikennehankkeista tehdään hyöty—kustannus-arvio.
Kunpa olisikin näin. Kuitenkin liikennehankkeille on päätetty
myöntää merkittäviäkin määriä valtion
rahoitusta ilman, että niistä on tällaista
hyöty—kustannus-arviota tehty, ja se toki vaikeuttaa
liikennehankkeiden vertailua, kun tarpeita on loputtomasti ja liikennemäärärahoja
rajallisesti.
Tämän takia kysynkin: Olisiko tarpeen taata, että vastedes,
kun valtion niukkoja liikennemäärärahoja
kohdennetaan eri hankkeisiin, välttämättömänä edellytyksenä olisi
kustakin hankkeesta laatia tämä hyöty—kustannus-arvio?
Ja olisiko samassa yhteydessä tarpeen myös päivittää tämän
hyöty—kustannus-arvion tekemisen menetelmiä niin,
että se varmasti kattaa riittävän laajasti
erilaiset hyödyt ja haitat yhteiskunnalle?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvä huomio myöskin.
Kyllähän meillä lähtökohtaisesti
aina arvioidaan nimenomaan se hyötyindeksi, mutta pitää kehittää sitä tapaa
tehdä, ja se on meillä nyt työn alla
liikenneministeriössä. Me olemme yhdessä Liikenneviraston
kanssa tekemässä ihan uudentyyppistä mittaristoa
eli nimenomaan sitä hyötyindeksiarviointimenetelmää,
jossa otetaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet,
asumisen tarpeet mutta myöskin palvelurakenteen tarpeet. Me
emme puhu nyt ainoastaan tällaisesta MAL-yhteistyöstä,
eli maankäyttö, asuminen ja liikenne, vaan siihen
myöskin lisätään palvelurakenne ja
elinkeinoelämä, eli laajennetaan sitä hyötynäkökulmaa,
koska pelkästään me emme voi ajatella
sitä hyötyä turvallisuuden näkökulmasta.
Meidän pitää miettiä myös
näitä muita.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän
Pisara-rataan ja totean sen, että Helsingin ratapihan ongelmat
on kyllä todella ratkaistava, sillä on merkitystä koko
maan sujuvan raideliikenteen kannalta. Mutta sitten tämä Pisara,
mitä te tarjoatte, on kyllä todella kallis hanke:
8 kilometriä rataa, 6 kilometriä siitä tunnelissa,
ja tunnelityöt aina saattavat tulla huomattavan paljon
kalliimmaksi kuin arvioidaan. Nyt hämmästystä kyllä herättää se,
että Liikennevirasto on tänään
tuonut julkisuuteen sen, että heidän mielestään
se pitäisi aloittaa vasta 2023, ja te olitte hallituksena
valmiita jo elokuussa antamaan ja sitoutumaan rahoitukseen.
Minun on pakko kysyä nyt ensinnäkin: mikä on
hyöty—kustannus-suhde tässä Pisara-radassa,
jota te nyt ajatte kuin käärmettä pyssyyn?
Sitten toisekseen: jos se rakentaminen aloitetaan vasta 2023, niin
eikö nämä rahat, mitä nyt on
varattu, voitaisi käyttää perustienpitoon
ja perusväylänpitoon tulevina vuosina, jolloin
on todella pulaa (Puhemies koputtaa) rahoituksesta maakunnissa?
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Joka tapauksessa meidän pitää Helsingin
ratapihaa kehittää, ja meillä on HELRA,
johonka on varattu rahaa. Ne kaikki pitää tehdä.
Huolimatta siitä, missä vaiheessa Pisaran rakentaminen
aloitetaan — nythän suunnittelu on jo meneillänsä,
mutta missä vaiheessa se kuokka sitten lyödään
maahan — meidän pitää hoitaa
tämä, mihin edustaja Vehviläinen viittasi.
Nyt Liikennevirasto teki arvion siitä, ja heidän
kantansa on se, että se voidaan aloittaa myöhemmin
ja saada enemmän hyötyä, se voidaan aloittaa
aiemmin ja saada vähemmän hyötyä. Mutta
meidän myöskin pitää ottaa ne
mahdolliset meidän EU-rahat, mitä me voimme tähän
saada, että mihin mennessä ne pitää hakea.
Meidän pitää tämä kokonaisuus
katsoa, ja me teemme siitä nyt arviota. Me teemme todennäköisesti
kaksi eri vaihtoehtoista suunnitelmaa, käymme ne läpi tarkasti,
ja siitä sitten muodostetaan se kanta. Nyt ei ole vielä lopullisia
päätöksiä tehty, mutta aivan
niin kuin ministeri Rinne totesi, on sovittu, että tätä yhteistyötä nimenomaan
asumispuolen kanssa tehdään.
Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan todella, todella tärkeistä hankkeista paitsi
tämän seudun myös koko Suomen kannalta.
On ollut todella surullista se, että tässäkin
salissa oikeastaan, voi sanoa, koko tämän vuoden on
asetettu vastakkain hankkeita riippuen siitä, tulevatko
ne pääkaupunkiseudulle vai muualle Suomeen. Otetaan
nyt esimerkiksi tämä Pisara-rata. Siis se, että ratapiha
saadaan kuntoon, juuri auttaa siihen, että sieltä Jyväskylästä junat
tulevat täsmällisemmin ja nopeammin tänne
Helsinkiin. (Mauri Pekkarinen: Älä, älä viitsi!)
Kaikki kevyet ratkaisut lykkäävät vain
eteenpäin. Tai tämä Finavian investointi
Helsinki-Vantaalle: jos saadaan lisää lentoliikennettä,
siitä tulee myös maakuntakentille lisää liikennettä.
Arvoisa puhemies! Kun olen keskustan puheita täällä kuunnellut,
niin en voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen
kuin siihen, että Uudellamaalla asuvalla ei ole yhtään
syytä äänestää keskustaa.
Siis tällä seudulla asuvalla ei ole yhtään
syytä äänestää keskustaa.
Ei niin pientä hanketta, joka tänne suuntautuisi,
etteikö sitä keskusta olisi vastustanut.
Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeri Rinteeltä,
painotitte asuntopolitiikkaa: (Puhemies koputtaa) mikä on
näitten hankkeiden työllisyysvaikutus?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Yhteenlaskettuna näitten hankkeitten
henkilötyövuosia lisäävä vaikutus
on noin 60 000 valtiovarainministeriön kansantalousosaston
laskelmien mukaan.