Arvoisa puhemies! Hallitus ajaa voimalla Helsingin maanalaisen Pisara-radan rakentamista. Kokonaiskustannus on peräti lähes 2 miljardia euroa. Se on paljon rahaa vallitsevassa taloustilanteessa.

Suunnitelman mukaan me, koko Suomi, maksamme valtion rahoituksena peräti 60 prosenttia Pisara-radasta. Samaan aikaan maakunnissa ympäri Suomen tieverkko, sillat rapistuvat, korjausvelka kasvaa, alempi tieverkko ei kestä painavia superrekkoja, yksityisteihin ei ole rahaa. Metsäteollisuus sanoo, että biotalouden nousu myöhästyy tämän takia ja myös kuljetukset kallistuvat, kun on huonot tiet. Nykyhallitus on myös (Hälinää — Puhemies koputtaa) syönyt tulevat investoinnit moniksi vuosiksi. Helsingin junaliikenteen ruuhkat voitaisiin korjata ratapihan korjauksilla Pasilassa ja Helsingissä. Pisara tulee sitomaan vuosiksi liikennerahoja eteenpäin. Sillä rahalla tehtäisiin todella paljon koko Suomen tiestön hyväksi.

Miten te, arvoisa hallitus, perustelette Pisaraa? Onko hyödyt, vaikuttavuus ja kustannukset todella laskettu oikein, vai ovatko ne vielä laskematta? Eikö koko Pisara tulisi jäädyttää?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ei missään nimessä pitäisi jäädyttää. Meillähän on tällä hetkellä nyt saatu juuri selvitystä tästä Pisaran hyödystä ja myöskin siitä, mitä kaikkea pitää tehdä sen lisäksi, että Pisara-rata saadaan, mutta siitä, miten me saamme siitä Pisarasta nimenomaan mahdollisimman hyvän hyödyn, on myöskin Liikennevirasto jättänyt meille selvityksensä. Tämän jälkeen, kun meille on myös tänään annettu Pisara-radasta näitä erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, me nyt katsomme niitä ja teemme talouspoliittiselle ministeriryhmälle ehdotuksen siitä, miten tulisi edetä. Tärkeää on se, että saavutamme mahdollisimman hyvän hyödyn Pisara-radalla.

Arvoisa puhemies! Liikennevirastohan on itse asiassa suositellut Pisara-radan lykkäämistä ensi vuosikymmenelle, ja se on ihan kannatettavaa.

Olisin vielä minäkin puuttunut tuohon lentoliikenteeseen, koska nyt Suomen lentoliikenne on kriisissä. Finnairin ja Flyben sopimus loppuu. Miten maakuntakentille ja -kentiltä nyt päästään tulevaisuudessa lentämään? Elinkeinolle olisi tärkeää, että lentoliikenne toimii. Nyt Pirkkalan kakkosterminaali toki valmistuu, mutta mitä ylipäänsä Finavia tekee maakuntien kentille? Ruotsissa Swedavia on edistänyt lentoliikennettä niin, että sieltä lennetään melkein joka kaupungista, isoimmista kaupungeista ainakin, ihan suoraan ulkomaille. Nyt riittämättömän lentokapasiteetin vuoksi Suomen matkailuala menettää vuodessa jopa 180 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan Kanariansaaria, ikinä sinne ei olisi syntynyt sellaista matkailubuumia, jos olisi pitänyt lentää Madridin kautta. Eikö nyt, arvoisa ministeri, tulisi edistää sitä, että lentokenttämaksut ovat sellaisia, että myös charterkoneet suoraan lentävät tänne ja tänne saataisiin myös matkailutuloja?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä liittyy nimenomaan kysymykseen Finavian ottamista lentokenttämaksuista, ja siitä on tullut jonkin verran kysymyksiä ja kritiikkiä, ovatko ne liian korkeat verrattuna moniin muihin maihin ja että me saisimme tänne kuitenkin sitten liikennettä enemmän. Tämä varmasti on yksi sellainen asia, mistä tässä keskustellaan, kun sitten tämä lentoliikennestrategia meille valmistuu. Tässä käydään läpi ihan kaikki lentokentät mutta myöskin ne maksut, että me pystyisimme varmistamaan kaikkialle toimivaa liikennettä. Totta kai te jokainen ymmärrätte sen, että me emme voi pitää kenttiä, jos ei sinne lennä kukaan. (Jouko Skinnari: Muissa maissa pidetään!)

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ajama Helsingin Pisara-rata on todellakin miljardiluokan hanke. Asiantuntijoiden mukaan Helsingin ratapihan ongelmat pystytään kuitenkin ratkaisemaan paljon kustannustehokkaammallakin tavalla, paljon edullisemmin.

Ympäri Suomea on useita liikenneväylähankkeita, joita tulisi saada pikaisesti toteutettua. Perusväylänpidon korjausvelka on noin 2,3 miljardia euroa. Arvoisa ministeri, eikö juuri perusväylänpidon rahoitukseen tule saada pikaisesti huomattava tasokorotus, jotta teitä ja ratoja saadaan korjattua koko Suomessa?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Perusväylänpito toden totta tarvitsee lisää rahaa. Sen me kaikki olemme tunnistaneet ja tunnustaneet, ja on erittäin hieno asia, että valtiovarainministeriö on nyt päätynyt siihen, että siihen lisätään nyt tässä täydentävässä talousarvioesityksessä. Käymme siitä vielä keskustelua ensi viikolla. Me tarvitsemme nimenomaan rahaa sinne. Meillä on tämä korjausvelkatyöryhmä, joka myöskin arvioi sitä, miten nämä rahoitetaan tulevaisuudessa.

Sitten viitaten tähän Pisara-rataan: Se on valtavan suuri investointi. Meillä on arvioitava se, millä aikataululla sitä tehdään ja mitä muuta se edellyttää, että siitä mahdollisimman suuri hyöty saadaan. Me olemme nyt saaneet Liikenneviraston arvion siitä. Me myöskin arvioimme sen, että me voisimme saada tätä eurooppalaista tukea siihen ja mitä se sitten edellyttää. Kokonaisarvio valmistuu varmasti ihan kolmen neljän viikon sisällä, ja sen jälkeen ollaan viisaampia, millä aikataululla edetään.

Arvoisa puhemies! Tämä Pisara-rata on varsin kallis hanke ja vie rahaa esimerkiksi tältä tärkeältä perusväylänpidolta. Siihen on olemassa paljon halvempiakin suunnitelmia, ja niitä ei kauheasti ole tähän asti tutkittu. Koska saamme niistä vaihtoehtoisista toteutusmalleista vertailevat tutkimukset käyttöömme?

Ja toinen asia: Finavian toiminta maakuntakentillä on useiden mielestä ollut hieman negatiivista. Mitä mieltä olette Finavian toiminnasta ja varsinkin siitä, että talousluvut eivät ole kovinkaan avoimia? Aikooko arvoisa omistajaohjausministeri ottaa selvää, miten Finavia toimii talou-dellisesti, ja saattaa kansanedustajien tietoon nämä taloudelliset luvut meidän päätöksiemme tueksi?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Liikennevirasto on arvioinut Pisara-radan tarvetta myöskin aikataulullisesti, ja se on tälläkin hetkellä tiedossa, mitä Liikennevirasto on siitä mieltä. Ei tarvitse tehdä mitään uutta selvitystä: Liikennevirasto on arvioinut, mitä ne vaihtoehdot ovat. Ja ne vaihtoehdot ovat, että se tehdään vähän myöhemmin tai että se rakennetaan nopeammalla aikataululla. Me teemme niistä molemmista arviot ja viemme talouspoliittiseen ministeriryhmään. Arvioimme myöskin rahoituksen, koska me olemme kuitenkin sopineet, että Pisara-rata jossain vaiheessa tulee, ja nyt pitää vain päättää se aikataulu.

Mitä tulee sitten Finaviaan, koska olen siinä omistajaohjausministeri, totean sen, että totta kai, ymmärrän oikein hyvin tarpeen siitä, että on läpinäkyvää ja avointa tilinpitoa, ja siellä kyllä mielestäni sitä on, mutta vien viestiänne.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että meidän talouskasvumme keskeisiä esteitä ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudun, metropolialueen asuntopula, vuokra-asuntojen pula, kalliit asunnot. Tämä Pisara-rata, niin kuin tämä Länsimetron jatkekin, on osa sitä rakennepakettia, jossa integroitiin lisätonttimaan kaavoitus. Tämän Pisara-radan ja tämän kaavoituksen yhdistelmän kautta tulee 300 000 kerrosneliömetriä lisää sitovalla sopimuksella kaavoitettua tonttimaata. On erittäin tärkeää, että otetaan huomioon, että tästä on tehty sitova sopimus 14 kunnan kanssa pääkaupunkiseudulla, ja sen takia on tärkeää, että tässä asiassa otetaan huomioon tämä kokonaisuus, ei pelkästään Pisara-rata yksinään.

Arvoisa herra puhemies! Tässä puhutaan nyt Pisara-radasta ja hetki sitten puhuttiin lentoliikennestrategiasta. Meidän liikennesuunnittelua oikeastaan vaivaa tämä eri liikennemuotojen siiloutuminen, eli puhutaan raideliikenteestä ja puhutaan erikseen lentoliikenteestä ja taas maantieliikenteestä. Meidän pitäisi katsoa tätä enemmän siitä näkökulmasta, mikä kansalaisten, asiakkaiden, niiden ihmisten, joiden pitää liikkua siellä arjessa, tarve on, ja irrottautua tästä siiloajattelusta eri liikennemuotojen välillä. Silloin kysytään sitä, miten voi yhdistää eri liikennemuotoja, muodostaa sen matkaketjun, jonka tarvitsee siinä arjessaan, miten maksujärjestelmät palvelisivat niin, että voisi samalla maksujärjestelmällä maksaa eri liikennemuotoja. Tiedän, että tämänsuuntaista valmistelua tehdään.

Arvoisa ministeri, missä vaiheessa tämä eri matkaketjujen ja eri liikennemuotojen yhdistäminen ja myös maksujärjestelmien yhdistäminen tällä hetkellä on?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Erinomaisen hyvä kysymys jälleen kerran. Tämä on juuri sitä, mitä me yritämme nyt ratkaista, elikkä kun kaikilla paikkakunnilla ei voi niitä lentokenttiä olla eivätkä ne lentokoneet sinne lennä eikä kaikilla paikkakunnilla ole busseja eikä kaikilla paikkakunnilla ole rautateitä, niin me yritämme kuitenkin yhdistää näitä eri liikennemuotoja. Yksi kohta, missä tätä tullaan käsittelemään, on nimenomaan lentoliikennestrategia, jossa katsotaan, voisiko jo sieltä rautatieasemalta itsensä eräällä lailla kirjata sisään. Sitä kautta vietäisiin matkatavarat lentokentälle ja pääsisi eräällä lailla buukkaamaan itsensä jo rautatieasemalla lentokoneeseen. Mutta nämä ovat niitä sellaisia isompia suunnitelmia, mitä nyt tehdään, ja jatkuvasti siis tehdään, mutta lentoliikennestrategiassa otetaan jo nämä matkustusvälineiden ketjuttamiset huomioon.

Arvoisa herra puhemies! Hallitukset ovat vuosien saatossa hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan maan pääkaupunki Helsinki pitää olla saavutettavissa julkisella kulkuneuvolla alle kolmessa tunnissa.

Kohtuutonta Keski-Suomen kannalta on ollut, ettei Kataisen hallitus, eikä nykyinenkään, ole selontekonsa mukaan kohdentamassa koko hallituskauden aikana ensimmäistäkään tie-, rautatie- tai vesiteiden kehittämishanketta Keski-Suomeen. Nopeimmatkin ratayhteydet henkilöliikenteessä Jyväskylän ja Helsingin välillä ovat yli kolmen tunnin pituisia. Alussa mainittu kolmen tunnin sääntö ei siis toteudu raideliikenteessä. (Jukka Gustafsson: Kymmenen minuuttia yli!)

Kysynkin, koska hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja toteuttaa kaksoisraiteen Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella. Näin yhteys Helsingin ja Jyväskylän välillä voitaisiin lyhentää jopa alle kahteen tuntiin.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitos kysymyksestä.

On totta, että tarpeisiin nähden meillä on tietenkin aivan liian vähän rahaa, niin kuin monelle muullekin sektorille, ihan näiden väylien, tiestön ynnä muiden väylien ylläpitämiseen eli perusväylänpitoon, niin kuin täällä tuli esiin aikaisemmissa kysymyksissä.

Mutta kysymykseenne vastaus. Meillähän Liikennevirasto arvioi aina sen hyötysuhteen, missä järjestyksessä mitäkin rataa tai väylää kehitetään. Asiantuntijat aina arvioivat sen, mihin sitä rahaa laitetaan, ja selontekohan on ollut yksi paikka, jossa on linjattu näitä asioita, mutta sen lisäksi aina arvioidaan uudelleen. Aikataulu menee sen mukaisesti, miten niistä saadaan mahdollisimman hyvä hyöty. Tähän rataan liittyen, mihin nyt viittaatte, minulla ei ole teille ihan tarkkaa aikataulua, mutta kyllä se meillä siellä listoilla on, kiitos myöskin edustajan, joka aina muistaa siitä muistuttaa. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko viittasi edellä siihen, että liikennehankkeista tehdään hyöty—kustannus-arvio. Kunpa olisikin näin. Kuitenkin liikennehankkeille on päätetty myöntää merkittäviäkin määriä valtion rahoitusta ilman, että niistä on tällaista hyöty—kustannus-arviota tehty, ja se toki vaikeuttaa liikennehankkeiden vertailua, kun tarpeita on loputtomasti ja liikennemäärärahoja rajallisesti.

Tämän takia kysynkin: Olisiko tarpeen taata, että vastedes, kun valtion niukkoja liikennemäärärahoja kohdennetaan eri hankkeisiin, välttämättömänä edellytyksenä olisi kustakin hankkeesta laatia tämä hyöty—kustannus-arvio? Ja olisiko samassa yhteydessä tarpeen myös päivittää tämän hyöty—kustannus-arvion tekemisen menetelmiä niin, että se varmasti kattaa riittävän laajasti erilaiset hyödyt ja haitat yhteiskunnalle?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvä huomio myöskin.

Kyllähän meillä lähtökohtaisesti aina arvioidaan nimenomaan se hyötyindeksi, mutta pitää kehittää sitä tapaa tehdä, ja se on meillä nyt työn alla liikenneministeriössä. Me olemme yhdessä Liikenneviraston kanssa tekemässä ihan uudentyyppistä mittaristoa eli nimenomaan sitä hyötyindeksiarviointimenetelmää, jossa otetaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet, asumisen tarpeet mutta myöskin palvelurakenteen tarpeet. Me emme puhu nyt ainoastaan tällaisesta MAL-yhteistyöstä, eli maankäyttö, asuminen ja liikenne, vaan siihen myöskin lisätään palvelurakenne ja elinkeinoelämä, eli laajennetaan sitä hyötynäkökulmaa, koska pelkästään me emme voi ajatella sitä hyötyä turvallisuuden näkökulmasta. Meidän pitää miettiä myös näitä muita.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän Pisara-rataan ja totean sen, että Helsingin ratapihan ongelmat on kyllä todella ratkaistava, sillä on merkitystä koko maan sujuvan raideliikenteen kannalta. Mutta sitten tämä Pisara, mitä te tarjoatte, on kyllä todella kallis hanke: 8 kilometriä rataa, 6 kilometriä siitä tunnelissa, ja tunnelityöt aina saattavat tulla huomattavan paljon kalliimmaksi kuin arvioidaan. Nyt hämmästystä kyllä herättää se, että Liikennevirasto on tänään tuonut julkisuuteen sen, että heidän mielestään se pitäisi aloittaa vasta 2023, ja te olitte hallituksena valmiita jo elokuussa antamaan ja sitoutumaan rahoitukseen.

Minun on pakko kysyä nyt ensinnäkin: mikä on hyöty—kustannus-suhde tässä Pisara-radassa, jota te nyt ajatte kuin käärmettä pyssyyn? Sitten toisekseen: jos se rakentaminen aloitetaan vasta 2023, niin eikö nämä rahat, mitä nyt on varattu, voitaisi käyttää perustienpitoon ja perusväylänpitoon tulevina vuosina, jolloin on todella pulaa (Puhemies koputtaa) rahoituksesta maakunnissa?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Joka tapauksessa meidän pitää Helsingin ratapihaa kehittää, ja meillä on HELRA, johonka on varattu rahaa. Ne kaikki pitää tehdä. Huolimatta siitä, missä vaiheessa Pisaran rakentaminen aloitetaan — nythän suunnittelu on jo meneillänsä, mutta missä vaiheessa se kuokka sitten lyödään maahan — meidän pitää hoitaa tämä, mihin edustaja Vehviläinen viittasi.

Nyt Liikennevirasto teki arvion siitä, ja heidän kantansa on se, että se voidaan aloittaa myöhemmin ja saada enemmän hyötyä, se voidaan aloittaa aiemmin ja saada vähemmän hyötyä. Mutta meidän myöskin pitää ottaa ne mahdolliset meidän EU-rahat, mitä me voimme tähän saada, että mihin mennessä ne pitää hakea. Meidän pitää tämä kokonaisuus katsoa, ja me teemme siitä nyt arviota. Me teemme todennäköisesti kaksi eri vaihtoehtoista suunnitelmaa, käymme ne läpi tarkasti, ja siitä sitten muodostetaan se kanta. Nyt ei ole vielä lopullisia päätöksiä tehty, mutta aivan niin kuin ministeri Rinne totesi, on sovittu, että tätä yhteistyötä nimenomaan asumispuolen kanssa tehdään.

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan todella, todella tärkeistä hankkeista paitsi tämän seudun myös koko Suomen kannalta.

On ollut todella surullista se, että tässäkin salissa oikeastaan, voi sanoa, koko tämän vuoden on asetettu vastakkain hankkeita riippuen siitä, tulevatko ne pääkaupunkiseudulle vai muualle Suomeen. Otetaan nyt esimerkiksi tämä Pisara-rata. Siis se, että ratapiha saadaan kuntoon, juuri auttaa siihen, että sieltä Jyväskylästä junat tulevat täsmällisemmin ja nopeammin tänne Helsinkiin. (Mauri Pekkarinen: Älä, älä viitsi!) Kaikki kevyet ratkaisut lykkäävät vain eteenpäin. Tai tämä Finavian investointi Helsinki-Vantaalle: jos saadaan lisää lentoliikennettä, siitä tulee myös maakuntakentille lisää liikennettä.

Arvoisa puhemies! Kun olen keskustan puheita täällä kuunnellut, niin en voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että Uudellamaalla asuvalla ei ole yhtään syytä äänestää keskustaa. Siis tällä seudulla asuvalla ei ole yhtään syytä äänestää keskustaa. Ei niin pientä hanketta, joka tänne suuntautuisi, etteikö sitä keskusta olisi vastustanut.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeri Rinteeltä, painotitte asuntopolitiikkaa: (Puhemies koputtaa) mikä on näitten hankkeiden työllisyysvaikutus?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Yhteenlaskettuna näitten hankkeitten henkilötyövuosia lisäävä vaikutus on noin 60 000 valtiovarainministeriön kansantalousosaston laskelmien mukaan.