Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
liittyy velallisen itsekriminointisuojaan, eli velallinen, joka
on rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä,
ei olisi velvollinen antamaan pesänhoitajalle konkurssilain
edellyttämiä tietoja niistä seikoista,
joihin epäily tai syyte perustuu.
Tämä on siinä mielessä muihinkin
nykyisiin käytäntöihin nähden
johdonmukainen esitys, että nyt kai rikostutkinnassakin
se henkilö, joka on syyllistynyt rikokseen tai jonka epäillään
syyllistyneen, voi omasta asiastaan puhua tutkinnan aikana aivan
mitä sattuu. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on omissa
ratkaisuissaan tulkinnut, että tämä hallituksen
esityksen mukainen periaate sisältyy ihmisoikeussopimuksessa
säädettyyn oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Mutta, arvoisa puhemies, jos halutaan puuttua näihin
ongelmiin, mitä liittyy konkurssitilanteisiin, niin Suomessakin
olisi syytä hyväksyä, niin kuin joissain
muissa maissa, henkilökohtainen konkurssi, se, että epäonnisella
yrittäjällä, joka tekee rehellisen konkurssin,
olisi mahdollisuus puhdistaa pöytä. Nykyisen käytännön
mukaan menetetään valtava määrä osaamista,
henkistä pääomaa, tietotaitoa, ja sen
lisäksi asetelma ruokkii kyllä, kun tietää,
että konkurssin jälkeen on pahin mahdollinen tilanne,
myös menoa siihen suuntaan, että talousrikokset
voivat tulla houkuttelevammiksi.
Velkajärjestelylait ja -menettelyt ovat auttaneet aika
isoa joukkoa ihmisiä, mutta sieltäkin löytyy
vielä väliinputoajia. Jotkut ovat joutuneet käymään
velkajärjestelyn sekä yrityksensä kautta
että yksityishenkilöinä, ja kun sen tekee
perä perää, niin kyllä ainakin
siinä kohtaa vastuu omasta yrittämisestä tai
siitä, että on luottanut velalliseen liikaa, on
ollut aivan riittävän kova.
Keskustelu päättyi.