Tasavallan presidentti 22
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Aluksi haluan todeta, että pidän
erittäin myönteisenä sitä panosta,
jonka presidenttimme Tarja Halonen on yhdessä Tansanian
presidentin kanssa antanut Kansainvälisen työjärjestön
Ilon puitteissa toimivalle Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiolle.
Sen tehtävänä on etsiä vastauksia
ihmisten tarpeisiin näiden joutuessa kohtaamaan maailmanlaajuistumisen
tuomat suuret muutokset elämäänsä,
perheisiinsä ja yhteiskuntiinsa. Komissio etsii uusia luovia
tapoja yhdistää taloudellisia, sosiaalisia ja
ympäristötavoitteita kansainvälisen asiantuntemuksen
avulla.
Kuten tiedämme, tämä maailmanlaajuistuminen
tai toiselta nimeltään globalisaatio on varsin kiistelty
mutta myöskin erittäin ajankohtainen aihe. Monesti
sitä tarkastellaan varsin suppeasta näkökulmasta.
Haluaisin tässä todeta, että me vasemmistoliitossa
pidämme tärkeänä tätä työtä, mitä presidentti
tekee, ja pidämme myös erittäin tärkeänä sitä,
että haetaan laajempia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja
ja näkemyksiä näihin ongelmiin.
Sitten, arvoisa puhemies, toiseen asiaan.
Kun nyt arvioidaan muutaman vuoden kokemuksella, voimme varmasti
kaikki todeta, että uusi perustuslakimme tarkistettuine
vallanjakoineen on osoittautunut toimivaksi. Varmasti tähän
toimivuuteen on vaikuttanut myös se, että nykyinen
tasavallan presidentti on omalla toiminnallaan myös vakiinnuttanut
sille sellaisen tulkinnan, joka korostaa eduskunnan asemaa. Tämä näkyy
esimerkiksi siinä, miten vaalien jälkeen hallituksen
muodostaminen käynnistyi ja miten se toteutettiin.
Jonkin verran keskustelua on herättänyt ja
herättää varmasti jatkossakin toki nimenomaan
se työnjako tai, voidaanko sanoa, lautaskysymys, jonka
EU-asioissa perustuslakimme pitää sisällään.
Unionin jäsenyys joka tapauksessa on osaltaan muuttanut
ja muuttaa tulevaisuudessa niin pääministerin
kuin koko valtioneuvostonkin asemaa, mutta se on myös samalla
antanut eduskunnalle aiempaa tukevamman sijan ulkopolitiikassa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ed. Sasi on vieroksunut
tasavallan presidentin osallistumista Euroopan unionin huippukokouksiin. Minun
mielestäni, kun hän on esittänyt tällaisia ajatuksia,
hänen tulisi kuitenkin ajatella asia loppuun saakka, kun
tällaisia näkemyksiä esitetään. Nimittäin,
jos ajatellaan, että tällainen huippukokousten
ulkopuolelle jättäytyminen tapahtuisi, sehän
edellyttäisi ilman muuta perustuslain sellaista muutosta,
jossa ulkopolitiikka ainakin silloin, kun se kytkeytyy Euroopan
unioniin, siirrettäisiin pois presidentin tehtävistä.
Minusta kannattaakin tämän jälkeen kysyä,
mitä ulkopolitiikkaa tällöin enää jäisi
tasavallan presidentille EU:n ulkopuolelta: erittäin vähän,
kun ajatellaan, miten laajasti EU toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
nykyisin. Olisimme siis silloin tosiasiassa sen edessä,
että pitäisi kysyä, kuuluisiko ulkopolitiikka
enää lainkaan presidentille.
Arvoisa puhemies! Kun ed. Sasi on nostanut tällaisen
kysymyksen esille, minusta olisi aivan kohtuullista, että hän
myös täsmentäisi näkemyksiään,
onko hänen näkemyksensä se, että tarvitaan
perustuslain muutos, jossa presidentin ulkopoliittiset oikeudet
poistetaan. Ed. Sasi ei nyt ole paikalla, mutta toivon, että hän
täsmentää, koska minusta kuitenkin vastuullista
olisi se, että myöskin viedään
ajatuskulku loppuun eikä vain heitetä ajatuksia
siitä, että presidentin ei pitäisi osallistua,
koska nykyinen perustuslakimme sallii tämän valintamahdollisuuden,
jota presidenttimme on harkitusti käyttänyt.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Ilkka Kanerva.
Mikko Elo /sd:
Herra puhemies! Ajatteluni kulkee hyvin samaan suuntaan
kuin ed. Outi Ojalan ajatukset tasavallan presidentin asemasta ja erityisesti
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin lausunnoista.
Tarja Halonen on erinomaisella tavalla pystynyt sopeutumaan tasavallan
presidentin rooliin johtaen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston
kanssa. Tämä varmaan johtuu siitä, niin
kuin ed. Ojala totesi, että presidentti Halonen on kokenut
parlamentaarikko ja myöskin ministeri.
Tuntuu aika erikoiselta, että perustuslakivaliokunnan
puheenjohtaja Sasi ei ole nyt keskustelemassa tasavallan presidentin
pääluokasta, kun hän tällaisen
merkittävän asian kuitenkin on nostanut esille
aivan viikkoa ennen EU:n huippukokousta. Sen takia jään
aivan samalla tavalla kuin ed. Outi Ojala kaipaamaan sitä perustetta,
mihin ed. Sasi nojaa tämän esityksensä,
että tasavallan presidentti ei osallistuisi EU:n huippukokouksiin.
Kun tiedän, että ed. Zyskowicz on pitkäaikainen
perustuslakivaliokunnan jäsen ja kokoomuksen ryhmän
puheenjohtaja, tekisi oikeastaan mieleni kysyä, onko ed.
Sasin, nykyisen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan, näkemyksellä siitä,
että tasavallan presidentin ei pitäisi osallistua EU:n
huippukokoukseen, jossa päätetään
EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, laajempaakin
kaikupohjaa kokoomuksen ryhmässä. Tuntuisi siltä,
että perustuslakia täytyisi muuttaa. Mikä on
kokoomuksen kanta tähän asiaan, ed. Zyskowicz?
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Oma käsitykseni siitä, miksi
ed. Sasi käytti puheenvuoronsa ja teki ehdotuksensa juuri
ennen hallitustenvälisen konferenssin alkamista, on selvä. Mielestäni
hän on ollut tyytymätön niihin linjanvetoihin,
mitä tasavallan presidentti on tehnyt ennen kaikkea suhteessa
Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
Ed. Sasi edustaa näissä kysymyksissä aivan päinvastaista
linjaa. Hän edustaa Suomen sotilaallisen liittoutumisen
linjaa ja Suomen Nato-jäsenyyden puoltamisen linjaa. Hän
katsoo, että tasavallan presidentti muodostaa hänen
linjansa etenemiselle esteen, joka on raivattava pois tieltä.
Tämä poisraivaaminen tapahtuisi siten, että tasavallan
presidentin valtaoikeuksia muutetaan siten, että hänellä ei
enää olisi oikeutta ottaa kantaa näihin
keskeisiin kysymyksiin. Eli yhdyn ed. Elon kysymykseen, onko tämä todella
kokoomuksen linja, että tasavallan presidentiltä pitäisi viedä ulkopoliittinen
valta keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä pois,
kuten ed. Sasi ehdottaa.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! On erittäin mielenkiintoista kuunnella
nyt näitä presidentin valtaoikeuksien puolustajia.
Saatan olla ainoa tässä eduskunnassa oleva, joka
uuden perustuslain äänestyksessä äänesti
sillä tavoin, että presidentillä olisi
ollut enemmän valtaoikeuksia. Uskon näin, että jos
arvoisat kollegat, jotka täällä nyt puolustavat
presidentin valtaoikeuksia, olisivat silloin riittävästi
miettineet, niin olisivat ehkä äänestäneet
toisin. Minun mielestäni nykyinen tasavallan presidentti
on erittäin taiten käyttänyt niitä vähäisiä valtaoikeuksia,
joita hänellä enää perustuslain
mukaan on. Minun mielestäni joka tapauksessa kriisitilanteissa
ja muuten on hyvä, että tasavallan presidentillä on
riittävästi valtaa. Niin kuin aikoinaan silloin,
kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa, totesin — tietysti
nyt kun meillä on naispresidentti, niin ehkä se
sanonta ei ole ihan oikein — joka tilanteessa pitää olla isäntä talossa.
Kun tulee kriisitilanne, yhden pitää pystyä sanomaan,
miten asia tehdään. Nyt kyseinen henkilö on
nainen, eli pitääkö tätä muuttaa
sitten, niin kuin monessa kodissa on, että emäntä viimeisen
sanan sitten sanoo.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa
on esitetty erilaisia teorioita ja arvuutteluja ed. Sasin näkemysten taustalla
olevista motiiveista, enkä tähän arvuuttelukeskusteluun
ole osallistumassa.
Mutta mitä tulee kokoomuksen eduskuntaryhmän
piirissä oleviin näkemyksiin, niin nythän, ed.
Elo, on niin, että Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan, niin kuin ed. Elo tietää,
kun taas valtioiden välisiin suhteisiin liittyvää ulkopolitiikkaa
johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston
kanssa. Silloin kun EU-maat kokoontuvat esimerkiksi hallitustenväliseen
konferenssiin muovaamaan vaikkapa unionille yhteistä perustuslakia,
joka on valtiosopimus, niin silloinhan se on nimenomaan tätä ulkopolitiikkaa,
jota presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Työnjako ja yhteistyö näissä kysymyksissä presidentin
ja valtioneuvoston välillä on toiminut käsitykseni
ja myös eduskuntaryhmämme käsitysten
mukaan ihan onnistuneesti, emmekä ole nähneet,
että käytännössä näissä suhteissa
olisi ollut mitään mainittavia ongelmia. Mielestäni
on hyvä jatkaa nykyisen hyvin tuoreen perustuslain varassa
ja saada näistä asioista kokemusta, ja ajan myötä on sitten
aihetta arvioida, onko tarvetta joihinkin täsmennyksiin
tai muutoksiin tässä suhteessa.
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Oli erinomaisen hyvä, että ed. Zyskowicz
käytti tämän selventävän
puheenvuoron. Tässä on käytetty mielestäni pelkästään
hyviä puheenvuoroja. Täytyy nyt kehua kollegoita.
Ed. Zyskowicz todella selvästi ilmaisi sen, että tämä viime
EU:n huippukokous käsitteli nimenomaan sitä, miten
EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tullaan
tulevaisuudessa johtamaan, ja totta kai on selvää,
että tasavallan presidentin pitää osallistua
tämäntapaiseen kokoukseen.
Myöskin ed. Laakson kysymys tuntuu hyvin aiheelliselta.
Paitsi että ed. Sasi hakee julkisuutta, niin hänellä varmasti
on joku motiivi. Todennäköinen motiivi näyttäisi
olevan se, että tasavallan presidentti vastustaa Nato-jäsenyyttä,
ja koska Sasi on sen innokas kannattaja, niin sitten kannattaa vaikka
laukoa tällaisia laukauksia ilmaan, vaikkei mitään
pohjaa olisikaan.
Ed. Vistbacka, muistan kyllä ihan hyvin, että ed.
Vistbacka puolusti voimakkaasti tasavallan presidentin valtaoikeuksia,
joten tässä asiassa olemme samaa mieltä ed.
Vistbackan kanssa, niin kuin me olemme monissa muissakin asioissa.
Yleiskeskustelu päättyy.