Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mitä vaikeammat ajat, sen tärkeämpää on arvottaa asioita.

Hallitus on tehnyt esityksensä lapsilisien leikkaamisesta. Hallitus on näin säästämässä vuositasolla 110 miljoonaa euroa valtion menoja. Lasta kohti tämä säästöpäätös, leikkauspäätös tarkoittaa 8:aa—15:tä euroa riippuen siitä, kuinka monennesta lapsesta on kysymys. On tehty arvovalinta vieläpä siinä, miten tätä kelvotonta esitystä yritetään korjata, paikata veronkevennysten, veromuutosten kautta. On jokseenkin käsittämätöntä, että tällaiselle tielle on lähdetty. Vaihtoehtoja olisi ollut. Keskusta on kuluneen syksynkin aikana useita vaihtoehtoisia malleja esittänyt.

Tämä ehdotus, tämä lakiesitys, on hylättävä. Teen esityksen siitä, että hylätään. Tämä on hallituksessa, hallituksen sisällä prosessina ollut kitkutteleva prosessi. On kuultu monenlaisia puheenvuoroja, välistävetoja, kaksilla rattailla kulkemista, kaikki se, mitä politiikka pahimmillaan, huonoimmillaan voi pitää sisällään. Kyse on myös siitä, nauttiiko maan hallitus eduskunnan luottamusta. Käydyn keskustelun perusteella ei nauti.

Arvoisa herra puhemies! Haluamme tämän hylkyesityksemme mukana, kyljessä äänestyttää eduskunnan luottamuksesta. Teen seuraavansisältöisen epäluottamusehdotuksen:

"Hallituksen esittämä lapsilisäleikkaus on osoitus hallituksen epäonnistuneesta talous- ja työllisyyspolitiikasta sekä epäoikeudenmukaisesta perhepolitiikasta.

Edellä olevan perusteella eduskunta toteaa, että pääministeri Stubbin hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Rehulan edellä tekemää esitystä lapsilisälain muuttamiseen tähtäävän ehdotuksen hylkäämisestä eli hylkyehdotusta. Toiseksi kannatan edustaja Rehulan tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä itse asiasta. Lapsilisäjärjestelmä luotiin aikanaan sotien jälkeen 1947. Jo alun alkaen, kun tämä lapsilisäjärjestelmä kovissa oloissa silloin aikanaan luotiin, sen tarkoituksena oli kattaa jokaiselle perheelle — todennäköisesti ajateltiin erityisesti äitejä — niitä kustannuksia ja kuluja, joita lapsen syntymän ja lapsen elatuksen vuoksi tulee.

Koskaan meillä Suomessa ei vakavasti ole keskusteltu siitä, että lapsilisäjärjestelmä olisi perusteiltaan jotenkin huono, vaan se on nauttinut tässä yhteiskunnassa, suomalaisten keskuudessa laajaa kannatusta universaalin luonteensa vuoksi. Tämä on se iso kysymys, minkä takia nyt tämä alun alkaen Kataisen hallituksen tekemä leikkausesitys ja nyt pääministeri Stubbin jatkama, eteenpäinviemä, toimeenpanema esitys on täysin vastoin sitä, mitä suomalaiset odottavat maan hallituksen ja eduskunnan tekevän.

Tämän syksyn aikana on tullut varsin selväksi eri järjestöiltä, oppositiopuolueilta — keskustalta ja muiltakin oppositiopuolueilta — ja myös laajasti tässä salissa hallituspuolueitten yksittäisiltä edustajilta, että tämä leikkaus ei todellakaan ole onnistunut. Siitähän kertoo myös se, että hallitus itsekin tuli tunnontuskiin tässä asiassa ja budjettiriihen yhteydessä oli valmis sitten valmistelemaan epäonnistuneen määräaikaisen lapsivähennyksen, joka täällä on nyt jo hyväksytty. Se tulee jäämään kyllä suomalaisen lainsäädännön huonoon historiaan, että meillä tehdään parin vuoden lapsivähennys, jonka tietotekniset kustannukset vaativat jo 2,5 miljoonaa. En voi mitenkään uskoa, että tätä koskaan tultaisiin hyväksymään, ja ihmettelisin, ellei esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittäisi huomiota, että tämä on oikein hyvä esimerkki siitä, miten ei tulisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä niihin tuntoihin, miten hallitus perusteli silloin kehysriihessään tätä lapsilisäleikkausta. Muistelen, että meille perusteltiin täällä sitä niin, että nyt on tultu sille viimeiselle rajalle, että muuten Suomen valtiontalous ei kestä, ellei nyt leikata myös lapsilisiä. Taisipa joku tuolta ministeriaitiosta todeta, että kaikkiin täytyy sattua. Tätä keskusta ei voi hyväksyä. Ymmärrämme sen, että valtiontaloutta on laitettava kuntoon ja menosäästöjä on tehtävä, mutta säästöt on tehtävä mahdollisimman pitkälle niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä ja lapsiperheitä ei kuriteta, ja nyt niin tehdään. Monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet joutuvat tässä erityisesti maksumieheksi.

No, tämä ehkä tästä taustasta, mitä tässä on kaiken kaikkiaan tapahtunut. Haluan oikeastaan palata siihen, mistä aloitin, eli lapsilisäjärjestelmän universaaliin luonteeseen.

Jos me alamme täältä pikkuhiljaa horjuttamaan sellaisia yhteisiä, vuosikymmenien ajan hyvänä pidettyjä perusturvan ja myös tässä kohtaa tämän lapsilisäjärjestelmän peruspilareita, niin se ei ole hyvä asia. Me muutamme tavallaan meidän suhtautumistamme siihen, miten me ajattelemme, mikä on lapsiperheiden tehtävä. Jos ajatellaan pientä Suomen kansaa, jossa pitäisi myös kannustaa kaikella tavalla siihen, että syntyvyyttä lisättäisiin ja eduskunta ja maa valtiovallan puolelta näyttäisi, että jokainen lapsi, jokainen lapsiperhe on tässä maassa tärkeä, niin silloin ei tällaisia leikkauksia tehdä.

Eli hylkyyn tämä ja myös epäluottamuslause hallitukselle, ja perjantaina äänestetään hallituksen luottamuksesta tässä asiassa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Asian ensimmäisessä käsittelyssä kävin läpi laajemmin sitä, miksi perussuomalaiset pitävät tätä hallituksen esitystä täysin vastuuttomana. Perussuomalaiset paheksuvat syvästi hallituksen lapsiperheitä kurittavaa päätöksentekoa ja piittaamattomuutta lapsiperheköyhyyden lisääntymistä ja vaikutuksia kohtaan.

Hallitus maksattaa toistuvasti epäonnistunutta päätöksentekoaan kaikista heikompiosaisten kustannuksella. Hallitus myös vähät piittaa siitä, että se on ajamassa perheitä yhä syvempään kurimukseen ja kurjuuteen. Monilla suomalaisilla lapsiperheillä on aidosti asiat huonosti ja hätä selviytymisestä on suuri. Näitä hätähuutoja tulee toistuvasti myös eri alojen ammattilaisilta. Hätähuutoja ei kuitenkaan kuulla. Lapset ja perheet ovat syyttömiä hallituksen epäonnistuneeseen politiikkaan, mutta he osaltaan maksavat päivästä toiseen laskua siitä.

Perussuomalaiset katsovat, että perheiden hätä ja pahoinvointi tulee ottaa vakavasti, ei vain taloudelliset seikat huomioiden vaan myös huolehtien riittävistä peruspalveluista riittävän ajoissa ja kattavasti.

Katsomme myös, että 90-luvun laman virheitä ei tule enää toistaa. Niistä virheistä maksetaan yhä edelleen. Tämä hallitus kuitenkin on tekemässä samoja virheitä, sellaisia virheitä, jotka saattavat pahimmillaan vaikuttaa vakavasti ylisukupolvisesti, kuten on nähty.

Lapsilisän leikkaus on sellainen arvovalinta, jota perussuomalaiset eivät voi hyväksyä, eikä hallituksen lapsiperheitä rankaiseva ja kurittava toiminta sovi perussuomalaisten arvomaailmaan.

Arvoisa puhemies! Aluksi teen vastalauseen 1 mukaisen esityksen, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi teen seuraavan epäluottamusehdotuksen:

"Tehdessään lapsilisäleikkauksen hallitus osoittaa välinpitämättömyyttä suomalaisten perheiden tilanteesta. Lapsilisän leikkaaminen on hallitukselta selkeä arvovalinta, jota perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Edellä olevan perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen päätöstä leikata lapsilisiä. Ymmärrämme toki säästöpaineet, joita taloudellinen tilanne asettaa, mutta emme voi hyväksyä perheiden kurittamista. Monissa lapsiperheissä kamppaillaan talousvaikeuksien kanssa päivästä toiseen, eikä tämä lapsilisäleikkaus tilannetta tule helpottamaan.

Verohuojennuksella hallitus yrittää loiventaa leikkauksen vaikutuksia, mutta tosiasiassa juuri köyhimmät perheet eivät tästä kompensaatiosta hyödy. On täysin kohtuutonta vedota, että toimeentulotuki korvaa viime kädessä lapsilisäleikkauksesta aiheutuvan vajeen. Valitettavasti tämä päätös kertoo hallituksen arvomaailmasta, jota perussuomalaiset eivät voi hyväksyä.

Kannatan edustaja Mäntylän tekemää vastalausetta sekä epäluottamusehdotusta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä päivä on ollut omalta osaltani sillä tavoin historiallinen, että olen ollut tämän sote-ratkaisun valmistelun valmistumisen myötä tekemässä yhtä suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan merkittävintä uudistusta, mutta en olisi kyllä arvannut, että tänä iltana joudun tai pääsen käymään vielä välikysymyskeskusteluakin tilanteessa, jossa yhtään hallituksen edustajaa ei ole salissa.

Anteeksi! No niin, minäpä pahoittelen. On hyvä, ettei tullut aivan historiallista tilannetta, nimittäin epäilen, olisiko tässä salissa koskaan ennen käyty välikysymyskeskustelua tilanteessa, jossa yhtään hallituksen edustajaa ei ole paikalla.

No, ei se muuta tätä todellisuutta minnekään. Siis kehysriihessähän hallituspuolueet, tai viisi hallituspuoluetta — tai itse asiassa silloin oli vielä kuusi hallituspuoluetta, mutta niistä viisi eli kokoomus, sosialidemokraatit, kristilliset, vihreät ja RKP — päättivät tästä lapsilisäleikkauksesta, joka muutaman muun leikkauksen lisäksi aiheutti sen, että vasemmistoliitto päätti jättää hallituksen.

Edustaja Vehviläinen käytti tuossa äsken ehkä pitkästä aikaa parhaan häneltä kuulemani puheenvuoron. Hän esitteli ne syyt, joiden vuoksi tämä päätös vasemmistoliitolle on täysin kestämätön. Kuten edustaja Vehviläinen totesi, tämä laki syntyi vuonna 48, ja siinä vasemmistoliiton edustajalla SKDL:llä oli erittäin keskeinen rooli. Sen jälkeenkin tästä on kamppailtu voimallisesti, ja kyse on todellakin universaalista edusta, siis Suomen selkeästi keskeisimmästä universaalista sosiaaliedusta. Sitä kohtaan on tunnettu aitoa kunnioitusta, on pidetty sitä tärkeänä, ja nyt hallitus tämän kaiken unohtaen lähtee erittäin arveluttavalle tielle eli leikkaamaan lapsilisiä.

Hallitus, kuten täällä on todettu, tuli tunnontuskiin, tai sitä alkoi muuten hirvittää, ja sitten tähän alettiin kehittää kompensaatioita. Tämä verovähennys on sekava, se on kallis, eikä se kohtele lapsilisien saajia tasapuolisesti. Erityisen raskaasti se kohtelee niitä pienituloisia, joitten tulot niukasti ylittävät toimeentulotuen rajan, koska heidän tulonsa ovat niin pienet, että he eivät maksa valtionveroa, jolloin myöskään nämä verotuksen kompensaatiot eivät auta heitä. Ja sitten kun hallitus perustelee, että kaikkein pienituloisimpiahan tämä ei koske, koska toimeentulotuki kompensoi, kun lapsilisät eivät ole etuoikeutettua tuloa toimeentulotukea määrättäessä, niin tässä todellakin käy niin, kuten hallitus kertoo, että kun nyt lapsilisää leikataan, niin sitten toimeentulotuki kasvaa, jos siis sillä on varaa kasvaa, että ei olla niin lähellä siinä toimeentulotukirajan alapuolella.

Mutta kyllähän se perustelu on vielä kestämättömämpi. Toimeentulotuki ei ole mikään sosiaalietuus, se on osa sosiaalihuoltoa, se on viimesijainen tuki tilanteessa, jossa ei muuten pystytä enää tulemaan tuloilla toimeen. Sen saamiseksi on tehtävä erittäin tarkka tili kerran kuukaudessa kaikista tuloista ja menoista. Se on äärimmäisen nöyryyttävää, ja nyt hallitus puolustelee huonoa esitystään sillä, että toimeentulotukea saavat lapsilisän saajat saavat tästä hyödyn sillä, että heidät juntataan entistä tiiviimmin tähän nöyryytykseen. Mitä tämmöisestä pitäisi ajatella?

Ja vielä enemmän: kun tämä hallitus ja erityisesti sen pääministeripuolue on niin pitkään kuin muistan puhunut kannustinloukkujen purkamisesta, siitä, että ei saa olla sellaisia etuuksia tai sellaista sosiaalitukea, joka estää ihmisiä ottamasta työtä vastaan, niin toimeentulotukihan on kaikkein pahin kannustinloukku asumistuen ohella. On jotenkin täysin irrationaalista, että puolue, joka siis puhuu tällaista, korostaa tällaista, on sitten pääministeripuolueena viemässä tällaista esitystä eteenpäin, jolla siis ihmiset asetetaan entistä tiukemmin siihen kaikkein pahimpaan kannustinloukkuun, kun juuri päinvastoin pitäisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei todellakaan ansaitse muuta kuin hylkyesityksen, ja siksi kannatan täällä edustaja Rehulan alun perin tekemää hylkäysesitystä. Mietin tuossa, pitäisikö vasemmistoliitonkin innostua tähän hetken hurmasta syntyneeseen välikysymysinnostukseen ja tehdä oma välikysymyslausumaehdotus, mutta eiköhän tässä nyt kahdellakin tulla perjantaina toimeen, ja äänestetään sitten sen puolesta, jommankumman kautta, niitten myötä hallitus nurin.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kaikki me tiedämme viimeaikaiset otsikot, niitä en nyt tässä ala enää lukemaan. Hallitus ei ilmeisesti käsitä sitä, miten ahtaalla oikeasti tuolla voidaan olla — jos lasten säästöpossut joudutaan hajottamaan, että päästään hakemaan kaupasta maitoa. Tällaisessa tilanteessa meillä Suomessa eletään. Minun mielestäni tämä hallituksen luoma malli, jossa lapsilisät ensiksi leikataan ja sitten se leikkaus monimutkaisella lapsilisävähennyksellä joillekin kompensoidaan, on huono ja kallis. Pelkästään ohjelmistokustannukset on täällä edustaja Vehviläisen toimesta mainittu, ne olivat 2,5 miljoonaa. Ja sillä lapsilisävähennyksellä ei todellakaan voi ostaa sitä maitoa sieltä kaupasta.

Minä kannatan edustaja Mäntylän tekemää epäluottamuslause-ehdotusta ja kannatan myöskin tämän lain hylkäämistä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan räikeä näyte siitä, mikä on hallituksen arvomaailma. Tämä hallitus ja myös edeltävä hallitus ovat tehneet vain kurjia päätöksiä kurjien perään. Lapsien asema on heikentynyt muun muassa jo siinä, kun koulutuspaikkoja ollaan vähennetty. Kuntien asemaa ollaan heikennetty, taloudellista tilannetta ollaan heikennetty, niin että kunnat ovat leikanneet monien kyläkoulujen olemassaolosta, ja tämä on epäsuorasti hallituksen syytä. En voi käsittää, ettei tämä hallitus muista niitä virheitä, mitä 90-luvulla ollaan tehty. Lapset ovat taas kärsijöinä, ja tätä ei voi hyväksyä. Lasten asema pitää muistaa aina silloin, kun on hätä, koska lapsissa on tulevaisuus.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäntylän tekemää epäluottamuslausetta ja tämänkin epäonnistuneen lain hylkäämistä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tämän lain hylkäämistä ja kannatan edustaja Rehulan esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.

Seitsemän lapsen isänä ja kahdeksan lapsenlapsen isoisänä minullakin on tuntemuksia siitä, millä tavalla lapsilisillä halutaan tasata lapsellisten ja lapsettomien välisiä eroja. Kaikki hyvin tiedostavat, että lapsista johtuvat kulut erilaisten harrastusten myötä koituvat monenlaisina ja vanhemmat joutuvat osallistumaan — tai saavat osallistua — lasten harrastusten myötä erilaisiin kuljetuksiin, osallistumisiin, ja lapsilisällä osittain voidaan lapsettomien ja lapsellisten välisiä eroja tasata.

Yhdyn myös siihen, mitä edustaja Virtanen totesi, että jos lapsista johtuen vastaavan tulotason perhe joutuu alistumaan ja menemään toimeentuloluukulle, kyllä silloin valtakunnassa on perhepolitiikassa pahoin epäonnistuttu, silloin on jotain jossain vialla. Ja kun Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jota me kaikki puolustamme, emme voi hyväksyä tämänkaltaista menettelyä.

Eli valtava pahoittelu, että joudumme Suomen eduskunnassa tällä vuosituhannella tekemään tämänkaltaisia ratkaisuja, joissa nöyristellen joudutaan ottamaan pois niiltä, joilla vähemmän on, ja joudumme hyväksymään sellaisia epäkohtia, joita edustaja Vähämäkikin totesi, joihinka lapsiperheet viime aikoina ovat joutuneet. Valitettavaa. Siksi pitää kannattaa epäluottamuslausetta.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä juhannuksen alla ministeri Rinne antoi ymmärtää, että ikään kuin hallituskuri ei koskettaisi heitä ollenkaan ja tuosta vain korjauksia voidaan tehdä: muun muassa lapsilisäleikkaukset voidaan perua, ynnä muita esityksiä hän toi esille. Toisin kävi. Ministeri Rinne oppi nopeasti, kuka määrää tahdin, eli pääministeri ja pääministeripuolue. Kaikki valta on siis keskittynyt kokoomukselle. SDP:llä ei näytä olevan mitään sanottavaa. Ei ensimmäistäkään kansanedustajaa ole edes paikalla.

Edustaja Virtanen, voi tätä teidän käsienne pesua! Kyllä ne syyt, minkä takia te hallituksesta lähditte, ovat ihan muita kuin tämä lapsilisäleikkaus.

Kannatan tätä edustaja Mäntylän tekemää epäluottamuslausetta ja lain hylkäämistä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mölsän viimeiseen puheenvuoroon käsien pesusta totean vain, että me emme hallituksessa ole kannattaneet ensimmäistäkään perusturvaan kohdistuvaa leikkausta. Me asetimme hallitukseen menon ehdoksi sen, että niitä ei tehdä. Viime kehysriiheen saakka hallitus teki hyviä päätöksiä: Työmarkkinatukea korotettiin enemmän kuin koskaan ennen. Toimeentulotukeakin korotettiin. Työmarkkinatuesta poistettiin tarveharkinta. Työttömyysturvaan tehtiin vielä vuosi sitten parannuksia, jotka poistivat 90-luvun viimeisetkin leikkaukset. Mutta viime kehysriihestä lähtien hallitus muutti linjaansa, ja sen vuoksi me päätimme lähteä hallituksesta. Ei meillä olisi ollut syytä jättää hallitusta, jos se oli jatkanut sitä hyvää linjaansa, jota se oli noudattanut siihen saakka, mutta kun muutos tehtiin, niin se tehtiin niin, että me emme katsoneet voivamme sitä hyväksyä, ja siksi lähdimme sieltä pois. Me pidämme kiinni siitä, mitä olemme luvanneet.

Minä voin vakuuttaa, edustaja Mölsä, että oppositiossa ette te, eikä kukaan mukaan, saa sellaisia muutoksia aikaan, joita tämä maa ja tämän maan köyhät ihmiset tarvitsevat. Mutta on selvää, että hallituksessa ollaan vain niin kauan kuin siellä tehdään sellaisia päätöksiä, jotka itse voi hyväksyä.

Martti Mölsä /ps:

A rvoisa puhemies! Kuten edustaja Virtanen totesi, hallitus muutti linjaa. Hallitusohjelma tehtiin yli kolme vuotta sitten, eikä siinä ole tapahtunut minkäänlaista muutosta. Ei tämän ministerivaihdoksenkaan myötä, mitä nyt on tapahtunut, ole muutettu sitä hallitusohjelmaa. Perustelkaa nyt hiukan tarkemmin sanojanne.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Onhan se totta, että hallituksesta käsin niitä esityksiä tehdään. Oppositiosta käsin on hankalampi vaikuttaa. Se on ihan päivänselvä asia, eikä meidän varmasti sille juupas—eipäs-linjalle kannata lähteä, enkä toivokaan, koska arvostan edustaja Erkki Virtasta kokemuksen ja asiaosaamisen vuoksi. Mutta kyllä on myös niin, että perussuomalaiset ovat oppositiossa vaalilupausten vuoksi. Niitäkin on annettu, ja ne ovat toisille ehkä isommalla painoarvolla, tai sitten käydään eri vaihtoehdoista kauppaa eri tavalla, mutta meillä on varmasti syymme olla oppositiossa tai hallituksessa. Näin on neuvotteluissa edetty ja päätökseen tultu.

Mutta kyllä oppositiopoliitikkona haluan kuitenkin sanoa sen, että ihan vilpittömästi haluan olla Suomen asioita ajamassa. Monesti vain ne vastalauseet ja eriävät mielipiteet ovat sitten niitä ainoita vaikuttamiskeinoja tai kirjallinen kysymys. Mutta voihan se kirjallinen kysymyskin jonakin päivänä olla lakipykälän kohta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En missään tapauksessa aliarvioi enkä väheksy teidän tekemäänne työtä. Perussuomalaiset ovat toimineet ansiokkaasti juuri niitten tavoitteitten pohjalta, joitten puolesta he ovat ilmoittaneet työtä tekevänsä. Halusin tässä vain vastata edustaja Mölsän ensin esittämään kritiikkiin ja nyt haluan vastata siihen kysymykseen.

Todellakin hallitus toimi ja toimii edelleenkin vastoin sitä Kataisen hallituksen alkuperäistä hallitusohjelmaa. Tämä on se syy, jonka vuoksi me olemme päättäneet jättää hallituksen. Siellä minä olin itse kirjoittamassa vasemmistoliiton pääneuvottelijana nimenomaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, myöskin etuuksia koskevaa hallitusohjelman osuutta, eikä siellä puhuta mitään lapsilisän leikkauksista. Siellä sen sijaan selkeästi sanotaan — tai sanottiin, sehän nyt ei ole enää voimassa oleva ohjelma, koska on tämä Stubbin ohjelma, joka nyt kuitenkin on jatkavinaan sitä linjaa — että kaikkein vähäosaisimpiin ei kohdisteta leikkauksia vaan heidän asemaansa parannetaan. Hallituksen alkukaudella näin myös tapahtui. Mutta sitten viime kehysriihessä ensiksi ja nyt budjettiriihessä linja on käännetty sen hallitusohjelman vastaisesti sellaiseksi, että leikkaukset nyt alkavat kaikkein pahimmin kohdistua kaikkein pienituloisimpiin. Sitä en minä eikä vasemmistoliitto voi hyväksyä, ja kuten nyt tässä olemme nähneet, eivät myöskään perussuomalaiset ja keskusta. Siksi me tässä nyt perjantaina yhdessä kaadamme hallituksen.