28) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain
7 §:n muuttamisesta
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Mitä vaikeammat ajat, sen tärkeämpää on
arvottaa asioita.
Hallitus on tehnyt esityksensä lapsilisien leikkaamisesta.
Hallitus on näin säästämässä vuositasolla
110 miljoonaa euroa valtion menoja. Lasta kohti tämä säästöpäätös,
leikkauspäätös tarkoittaa 8:aa—15:tä euroa
riippuen siitä, kuinka monennesta lapsesta on kysymys.
On tehty arvovalinta vieläpä siinä, miten
tätä kelvotonta esitystä yritetään
korjata, paikata veronkevennysten, veromuutosten kautta. On jokseenkin
käsittämätöntä, että tällaiselle
tielle on lähdetty. Vaihtoehtoja olisi ollut. Keskusta
on kuluneen syksynkin aikana useita vaihtoehtoisia malleja esittänyt.
Tämä ehdotus, tämä lakiesitys,
on hylättävä. Teen esityksen siitä,
että hylätään. Tämä on
hallituksessa, hallituksen sisällä prosessina
ollut kitkutteleva prosessi. On kuultu monenlaisia puheenvuoroja,
välistävetoja, kaksilla rattailla kulkemista,
kaikki se, mitä politiikka pahimmillaan, huonoimmillaan
voi pitää sisällään.
Kyse on myös siitä, nauttiiko maan hallitus eduskunnan luottamusta.
Käydyn keskustelun perusteella ei nauti.
Arvoisa herra puhemies! Haluamme tämän hylkyesityksemme
mukana, kyljessä äänestyttää eduskunnan
luottamuksesta. Teen seuraavansisältöisen epäluottamusehdotuksen:
"Hallituksen esittämä lapsilisäleikkaus
on osoitus hallituksen epäonnistuneesta talous- ja työllisyyspolitiikasta
sekä epäoikeudenmukaisesta perhepolitiikasta.
Edellä olevan perusteella eduskunta toteaa, että pääministeri
Stubbin hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Rehulan
edellä tekemää esitystä lapsilisälain
muuttamiseen tähtäävän ehdotuksen
hylkäämisestä eli hylkyehdotusta. Toiseksi
kannatan edustaja Rehulan tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.
Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä itse asiasta.
Lapsilisäjärjestelmä luotiin aikanaan
sotien jälkeen 1947. Jo alun alkaen, kun tämä lapsilisäjärjestelmä kovissa
oloissa silloin aikanaan luotiin, sen tarkoituksena oli kattaa jokaiselle perheelle
— todennäköisesti
ajateltiin erityisesti äitejä — niitä kustannuksia
ja kuluja, joita lapsen syntymän ja lapsen elatuksen vuoksi
tulee.
Koskaan meillä Suomessa ei vakavasti ole keskusteltu
siitä, että lapsilisäjärjestelmä olisi perusteiltaan
jotenkin huono, vaan se on nauttinut tässä yhteiskunnassa,
suomalaisten keskuudessa laajaa kannatusta universaalin luonteensa vuoksi.
Tämä on se iso kysymys, minkä takia nyt tämä alun
alkaen Kataisen hallituksen tekemä leikkausesitys ja nyt
pääministeri Stubbin jatkama, eteenpäinviemä,
toimeenpanema esitys on täysin vastoin sitä, mitä suomalaiset
odottavat maan hallituksen ja eduskunnan tekevän.
Tämän syksyn aikana on tullut varsin selväksi eri
järjestöiltä, oppositiopuolueilta — keskustalta
ja muiltakin oppositiopuolueilta — ja myös laajasti
tässä salissa hallituspuolueitten yksittäisiltä edustajilta,
että tämä leikkaus ei todellakaan ole
onnistunut. Siitähän kertoo myös se,
että hallitus itsekin tuli tunnontuskiin tässä asiassa
ja budjettiriihen yhteydessä oli valmis sitten valmistelemaan
epäonnistuneen määräaikaisen
lapsivähennyksen, joka täällä on
nyt jo hyväksytty. Se tulee jäämään
kyllä suomalaisen lainsäädännön
huonoon historiaan, että meillä tehdään
parin vuoden lapsivähennys, jonka tietotekniset kustannukset
vaativat jo 2,5 miljoonaa. En voi mitenkään uskoa,
että tätä koskaan tultaisiin hyväksymään,
ja ihmettelisin, ellei esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto
kiinnittäisi huomiota, että tämä on
oikein hyvä esimerkki siitä, miten ei tulisi tehdä.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä niihin tuntoihin, miten
hallitus perusteli silloin kehysriihessään tätä lapsilisäleikkausta.
Muistelen, että meille perusteltiin täällä sitä niin,
että nyt on tultu sille viimeiselle rajalle, että muuten
Suomen valtiontalous ei kestä, ellei nyt leikata myös
lapsilisiä. Taisipa joku tuolta ministeriaitiosta todeta,
että kaikkiin täytyy sattua. Tätä keskusta
ei voi hyväksyä. Ymmärrämme
sen, että valtiontaloutta on laitettava kuntoon ja menosäästöjä on tehtävä,
mutta säästöt on tehtävä mahdollisimman
pitkälle niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa
olevia ihmisryhmiä ja lapsiperheitä ei kuriteta,
ja nyt niin tehdään. Monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet
joutuvat tässä erityisesti maksumieheksi.
No, tämä ehkä tästä taustasta,
mitä tässä on kaiken kaikkiaan tapahtunut.
Haluan oikeastaan palata siihen, mistä aloitin, eli lapsilisäjärjestelmän
universaaliin luonteeseen.
Jos me alamme täältä pikkuhiljaa
horjuttamaan sellaisia yhteisiä, vuosikymmenien ajan hyvänä pidettyjä perusturvan
ja myös tässä kohtaa tämän
lapsilisäjärjestelmän peruspilareita, niin
se ei ole hyvä asia. Me muutamme tavallaan meidän
suhtautumistamme siihen, miten me ajattelemme, mikä on
lapsiperheiden tehtävä. Jos ajatellaan pientä Suomen
kansaa, jossa pitäisi myös kannustaa kaikella
tavalla siihen, että syntyvyyttä lisättäisiin
ja eduskunta ja maa valtiovallan puolelta näyttäisi,
että jokainen lapsi, jokainen lapsiperhe on tässä maassa
tärkeä, niin silloin ei tällaisia leikkauksia
tehdä.
Eli hylkyyn tämä ja myös epäluottamuslause hallitukselle,
ja perjantaina äänestetään hallituksen
luottamuksesta tässä asiassa.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Asian ensimmäisessä käsittelyssä kävin
läpi laajemmin sitä, miksi perussuomalaiset pitävät
tätä hallituksen esitystä täysin
vastuuttomana. Perussuomalaiset paheksuvat syvästi hallituksen
lapsiperheitä kurittavaa päätöksentekoa
ja piittaamattomuutta lapsiperheköyhyyden lisääntymistä ja vaikutuksia
kohtaan.
Hallitus maksattaa toistuvasti epäonnistunutta päätöksentekoaan
kaikista heikompiosaisten kustannuksella. Hallitus myös
vähät piittaa siitä, että se
on ajamassa perheitä yhä syvempään
kurimukseen ja kurjuuteen. Monilla suomalaisilla lapsiperheillä on
aidosti asiat huonosti ja hätä selviytymisestä on
suuri. Näitä hätähuutoja tulee toistuvasti
myös eri alojen ammattilaisilta. Hätähuutoja
ei kuitenkaan kuulla. Lapset ja perheet ovat syyttömiä hallituksen
epäonnistuneeseen politiikkaan, mutta he osaltaan maksavat
päivästä toiseen laskua siitä.
Perussuomalaiset katsovat, että perheiden hätä ja
pahoinvointi tulee ottaa vakavasti, ei vain taloudelliset seikat
huomioiden vaan myös huolehtien riittävistä peruspalveluista
riittävän ajoissa ja kattavasti.
Katsomme myös, että 90-luvun laman virheitä ei
tule enää toistaa. Niistä virheistä maksetaan yhä edelleen.
Tämä hallitus kuitenkin on tekemässä samoja
virheitä, sellaisia virheitä, jotka saattavat
pahimmillaan vaikuttaa vakavasti ylisukupolvisesti, kuten on nähty.
Lapsilisän leikkaus on sellainen arvovalinta, jota
perussuomalaiset eivät voi hyväksyä,
eikä hallituksen lapsiperheitä rankaiseva ja kurittava toiminta
sovi perussuomalaisten arvomaailmaan.
Arvoisa puhemies! Aluksi teen vastalauseen 1 mukaisen esityksen,
että lakiehdotus hylätään. Lisäksi
teen seuraavan epäluottamusehdotuksen:
"Tehdessään lapsilisäleikkauksen
hallitus osoittaa välinpitämättömyyttä suomalaisten
perheiden tilanteesta. Lapsilisän leikkaaminen on hallitukselta
selkeä arvovalinta, jota perussuomalaiset eivät
voi hyväksyä. Edellä olevan perusteella
eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset eivät hyväksy
hallituksen päätöstä leikata
lapsilisiä. Ymmärrämme toki säästöpaineet,
joita taloudellinen tilanne asettaa, mutta emme voi hyväksyä perheiden
kurittamista. Monissa lapsiperheissä kamppaillaan talousvaikeuksien
kanssa päivästä toiseen, eikä tämä lapsilisäleikkaus
tilannetta tule helpottamaan.
Verohuojennuksella hallitus yrittää loiventaa leikkauksen
vaikutuksia, mutta tosiasiassa juuri köyhimmät
perheet eivät tästä kompensaatiosta hyödy.
On täysin kohtuutonta vedota, että toimeentulotuki
korvaa viime kädessä lapsilisäleikkauksesta
aiheutuvan vajeen. Valitettavasti tämä päätös
kertoo hallituksen arvomaailmasta, jota perussuomalaiset eivät
voi hyväksyä.
Kannatan edustaja Mäntylän tekemää vastalausetta
sekä epäluottamusehdotusta.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä päivä on
ollut omalta osaltani sillä tavoin historiallinen, että olen
ollut tämän sote-ratkaisun valmistelun valmistumisen
myötä tekemässä yhtä suomalaisen
sosiaali- ja terveyspolitiikan merkittävintä uudistusta,
mutta en olisi kyllä arvannut, että tänä iltana
joudun tai pääsen käymään
vielä välikysymyskeskusteluakin tilanteessa, jossa
yhtään hallituksen edustajaa ei ole salissa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
On yksi, yksi on. Takapenkissä.
Anteeksi! No niin, minäpä pahoittelen. On
hyvä, ettei tullut aivan historiallista tilannetta, nimittäin
epäilen, olisiko tässä salissa koskaan
ennen käyty välikysymyskeskustelua tilanteessa,
jossa yhtään hallituksen edustajaa ei ole paikalla.
No, ei se muuta tätä todellisuutta minnekään. Siis
kehysriihessähän hallituspuolueet, tai viisi hallituspuoluetta — tai
itse asiassa silloin oli vielä kuusi hallituspuoluetta,
mutta niistä viisi eli kokoomus, sosialidemokraatit, kristilliset,
vihreät ja RKP — päättivät
tästä lapsilisäleikkauksesta, joka muutaman
muun leikkauksen lisäksi aiheutti sen, että vasemmistoliitto
päätti jättää hallituksen.
Edustaja Vehviläinen käytti tuossa äsken
ehkä pitkästä aikaa parhaan häneltä kuulemani
puheenvuoron. Hän esitteli ne syyt, joiden vuoksi tämä päätös
vasemmistoliitolle on täysin kestämätön.
Kuten edustaja Vehviläinen totesi, tämä laki
syntyi vuonna 48, ja siinä vasemmistoliiton edustajalla
SKDL:llä oli erittäin keskeinen rooli. Sen jälkeenkin
tästä on kamppailtu voimallisesti, ja kyse on
todellakin universaalista edusta, siis Suomen selkeästi
keskeisimmästä universaalista sosiaaliedusta.
Sitä kohtaan on tunnettu aitoa kunnioitusta, on pidetty
sitä tärkeänä, ja nyt hallitus
tämän kaiken unohtaen lähtee erittäin
arveluttavalle tielle eli leikkaamaan lapsilisiä.
Hallitus, kuten täällä on todettu,
tuli tunnontuskiin, tai sitä alkoi muuten hirvittää,
ja sitten tähän alettiin kehittää kompensaatioita.
Tämä verovähennys on sekava, se on kallis,
eikä se kohtele lapsilisien saajia tasapuolisesti. Erityisen raskaasti
se kohtelee niitä pienituloisia, joitten tulot niukasti
ylittävät toimeentulotuen rajan, koska heidän
tulonsa ovat niin pienet, että he eivät maksa
valtionveroa, jolloin myöskään nämä verotuksen
kompensaatiot eivät auta heitä. Ja sitten kun
hallitus perustelee, että kaikkein pienituloisimpiahan
tämä ei koske, koska toimeentulotuki kompensoi,
kun lapsilisät eivät ole etuoikeutettua tuloa
toimeentulotukea määrättäessä,
niin tässä todellakin käy niin, kuten
hallitus kertoo, että kun nyt lapsilisää leikataan,
niin sitten toimeentulotuki kasvaa, jos siis sillä on varaa
kasvaa, että ei olla niin lähellä siinä toimeentulotukirajan
alapuolella.
Mutta kyllähän se perustelu on vielä kestämättömämpi.
Toimeentulotuki ei ole mikään sosiaalietuus, se
on osa sosiaalihuoltoa, se on viimesijainen tuki tilanteessa, jossa
ei muuten pystytä enää tulemaan tuloilla
toimeen. Sen saamiseksi on tehtävä erittäin
tarkka tili kerran kuukaudessa kaikista tuloista ja menoista. Se
on äärimmäisen nöyryyttävää,
ja nyt hallitus puolustelee huonoa esitystään
sillä, että toimeentulotukea saavat lapsilisän
saajat saavat tästä hyödyn sillä,
että heidät juntataan entistä tiiviimmin
tähän nöyryytykseen. Mitä tämmöisestä pitäisi
ajatella?
Ja vielä enemmän: kun tämä hallitus
ja erityisesti sen pääministeripuolue on niin
pitkään kuin muistan puhunut kannustinloukkujen
purkamisesta, siitä, että ei saa olla sellaisia
etuuksia tai sellaista sosiaalitukea, joka estää ihmisiä ottamasta työtä vastaan,
niin
toimeentulotukihan on kaikkein pahin kannustinloukku asumistuen ohella.
On jotenkin täysin irrationaalista, että puolue,
joka siis puhuu tällaista, korostaa tällaista,
on sitten pääministeripuolueena viemässä tällaista
esitystä eteenpäin, jolla siis ihmiset asetetaan
entistä tiukemmin siihen kaikkein pahimpaan kannustinloukkuun,
kun juuri päinvastoin pitäisi tehdä.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei todellakaan ansaitse
muuta kuin hylkyesityksen, ja siksi kannatan täällä edustaja
Rehulan alun perin tekemää hylkäysesitystä.
Mietin tuossa, pitäisikö vasemmistoliitonkin innostua
tähän hetken hurmasta syntyneeseen välikysymysinnostukseen
ja tehdä oma välikysymyslausumaehdotus, mutta
eiköhän tässä nyt kahdellakin
tulla perjantaina toimeen, ja äänestetään
sitten sen puolesta, jommankumman kautta, niitten myötä hallitus
nurin.
Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Kaikki me tiedämme viimeaikaiset
otsikot, niitä en nyt tässä ala enää lukemaan.
Hallitus ei ilmeisesti käsitä sitä, miten
ahtaalla oikeasti tuolla voidaan olla — jos lasten säästöpossut
joudutaan hajottamaan, että päästään
hakemaan kaupasta maitoa. Tällaisessa tilanteessa meillä Suomessa eletään.
Minun mielestäni tämä hallituksen luoma
malli, jossa lapsilisät ensiksi leikataan ja sitten se
leikkaus monimutkaisella lapsilisävähennyksellä joillekin
kompensoidaan, on huono ja kallis. Pelkästään
ohjelmistokustannukset on täällä edustaja
Vehviläisen toimesta mainittu, ne olivat 2,5 miljoonaa.
Ja sillä lapsilisävähennyksellä ei
todellakaan voi ostaa sitä maitoa sieltä kaupasta.
Minä kannatan edustaja Mäntylän tekemää epäluottamuslause-ehdotusta
ja kannatan myöskin tämän lain hylkäämistä.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan räikeä näyte
siitä, mikä on hallituksen arvomaailma. Tämä hallitus
ja myös edeltävä hallitus ovat tehneet
vain kurjia päätöksiä kurjien perään.
Lapsien asema on heikentynyt muun muassa jo siinä, kun
koulutuspaikkoja ollaan vähennetty. Kuntien asemaa ollaan
heikennetty, taloudellista tilannetta ollaan heikennetty, niin että kunnat
ovat leikanneet monien kyläkoulujen olemassaolosta, ja
tämä on epäsuorasti hallituksen syytä.
En voi käsittää, ettei tämä hallitus
muista niitä virheitä, mitä 90-luvulla
ollaan tehty. Lapset ovat taas kärsijöinä,
ja tätä ei voi hyväksyä. Lasten
asema pitää muistaa aina silloin, kun on hätä,
koska lapsissa on tulevaisuus.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäntylän
tekemää epäluottamuslausetta ja tämänkin epäonnistuneen
lain hylkäämistä.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tämän
lain hylkäämistä ja kannatan edustaja
Rehulan esittämää epäluottamuslausetta
hallitukselle.
Seitsemän lapsen isänä ja kahdeksan
lapsenlapsen isoisänä minullakin on tuntemuksia
siitä, millä tavalla lapsilisillä halutaan
tasata lapsellisten ja lapsettomien välisiä eroja.
Kaikki hyvin tiedostavat, että lapsista johtuvat kulut
erilaisten harrastusten myötä koituvat monenlaisina
ja vanhemmat joutuvat osallistumaan — tai saavat osallistua — lasten
harrastusten myötä erilaisiin kuljetuksiin, osallistumisiin,
ja lapsilisällä osittain voidaan lapsettomien
ja lapsellisten välisiä eroja tasata.
Yhdyn myös siihen, mitä edustaja Virtanen
totesi, että jos lapsista johtuen vastaavan tulotason perhe
joutuu alistumaan ja menemään toimeentuloluukulle,
kyllä silloin valtakunnassa on perhepolitiikassa pahoin
epäonnistuttu, silloin on jotain jossain vialla. Ja kun
Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jota me kaikki puolustamme, emme voi
hyväksyä tämänkaltaista menettelyä.
Eli valtava pahoittelu, että joudumme Suomen eduskunnassa
tällä vuosituhannella tekemään
tämänkaltaisia ratkaisuja, joissa nöyristellen
joudutaan ottamaan pois niiltä, joilla vähemmän
on, ja joudumme hyväksymään sellaisia epäkohtia,
joita edustaja Vähämäkikin totesi, joihinka
lapsiperheet viime aikoina ovat joutuneet. Valitettavaa. Siksi pitää kannattaa
epäluottamuslausetta.
Martti Mölsä /ps:
Arvoisa puhemies! Vielä juhannuksen alla ministeri
Rinne antoi ymmärtää, että ikään
kuin hallituskuri ei koskettaisi heitä ollenkaan ja tuosta
vain korjauksia voidaan tehdä: muun muassa lapsilisäleikkaukset
voidaan perua, ynnä muita esityksiä hän
toi esille. Toisin kävi. Ministeri Rinne oppi nopeasti,
kuka määrää tahdin, eli pääministeri
ja pääministeripuolue. Kaikki valta on siis keskittynyt
kokoomukselle. SDP:llä ei näytä olevan
mitään sanottavaa. Ei ensimmäistäkään
kansanedustajaa ole edes paikalla.
Edustaja Virtanen, voi tätä teidän
käsienne pesua! Kyllä ne syyt, minkä takia
te hallituksesta lähditte, ovat ihan muita kuin tämä lapsilisäleikkaus.
Kannatan tätä edustaja Mäntylän
tekemää epäluottamuslausetta ja lain
hylkäämistä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mölsän viimeiseen
puheenvuoroon käsien pesusta totean vain, että me
emme hallituksessa ole kannattaneet ensimmäistäkään
perusturvaan kohdistuvaa leikkausta. Me asetimme hallitukseen menon
ehdoksi sen, että niitä ei tehdä. Viime
kehysriiheen saakka hallitus teki hyviä päätöksiä:
Työmarkkinatukea korotettiin enemmän kuin koskaan
ennen. Toimeentulotukeakin korotettiin. Työmarkkinatuesta
poistettiin tarveharkinta. Työttömyysturvaan tehtiin vielä vuosi
sitten parannuksia, jotka poistivat 90-luvun viimeisetkin leikkaukset.
Mutta viime kehysriihestä lähtien hallitus muutti
linjaansa, ja sen vuoksi me päätimme lähteä hallituksesta.
Ei meillä olisi ollut syytä jättää hallitusta,
jos se oli jatkanut sitä hyvää linjaansa,
jota se oli noudattanut siihen saakka, mutta kun muutos tehtiin,
niin se tehtiin niin, että me emme katsoneet voivamme sitä hyväksyä,
ja siksi lähdimme sieltä pois. Me pidämme
kiinni siitä, mitä olemme luvanneet.
Minä voin vakuuttaa, edustaja Mölsä,
että oppositiossa ette te, eikä kukaan mukaan,
saa sellaisia muutoksia aikaan, joita tämä maa
ja tämän maan köyhät ihmiset
tarvitsevat. Mutta on selvää, että hallituksessa
ollaan vain niin kauan kuin siellä tehdään
sellaisia päätöksiä, jotka itse
voi hyväksyä.
Martti Mölsä /ps:
A rvoisa puhemies! Kuten edustaja Virtanen totesi, hallitus
muutti linjaa. Hallitusohjelma tehtiin yli kolme vuotta sitten, eikä siinä ole
tapahtunut minkäänlaista muutosta. Ei tämän
ministerivaihdoksenkaan myötä, mitä nyt
on tapahtunut, ole muutettu sitä hallitusohjelmaa. Perustelkaa
nyt hiukan tarkemmin sanojanne.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Onhan se totta, että hallituksesta
käsin niitä esityksiä tehdään.
Oppositiosta käsin on hankalampi vaikuttaa. Se on ihan
päivänselvä asia, eikä meidän
varmasti sille juupas—eipäs-linjalle kannata lähteä,
enkä toivokaan, koska arvostan edustaja Erkki Virtasta
kokemuksen ja asiaosaamisen vuoksi. Mutta kyllä on myös
niin, että perussuomalaiset ovat oppositiossa vaalilupausten
vuoksi. Niitäkin on annettu, ja ne ovat toisille ehkä isommalla
painoarvolla, tai sitten käydään eri vaihtoehdoista
kauppaa eri tavalla, mutta meillä on varmasti syymme olla
oppositiossa tai hallituksessa. Näin on neuvotteluissa
edetty ja päätökseen tultu.
Mutta kyllä oppositiopoliitikkona haluan kuitenkin
sanoa sen, että ihan vilpittömästi haluan olla
Suomen asioita ajamassa. Monesti vain ne vastalauseet ja eriävät
mielipiteet ovat sitten niitä ainoita vaikuttamiskeinoja
tai kirjallinen kysymys. Mutta voihan se kirjallinen kysymyskin
jonakin päivänä olla lakipykälän
kohta.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! En missään tapauksessa aliarvioi
enkä väheksy teidän tekemäänne
työtä. Perussuomalaiset ovat toimineet ansiokkaasti
juuri niitten tavoitteitten pohjalta, joitten puolesta he ovat ilmoittaneet työtä
tekevänsä.
Halusin tässä vain vastata edustaja Mölsän
ensin esittämään kritiikkiin ja nyt haluan
vastata siihen kysymykseen.
Todellakin hallitus toimi ja toimii edelleenkin vastoin sitä Kataisen
hallituksen alkuperäistä hallitusohjelmaa. Tämä on
se syy, jonka vuoksi me olemme päättäneet
jättää hallituksen. Siellä minä olin
itse kirjoittamassa vasemmistoliiton pääneuvottelijana
nimenomaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, myöskin etuuksia
koskevaa hallitusohjelman osuutta, eikä siellä puhuta
mitään lapsilisän leikkauksista. Siellä sen
sijaan selkeästi sanotaan — tai sanottiin, sehän
nyt ei ole enää voimassa oleva ohjelma, koska
on tämä Stubbin ohjelma, joka nyt kuitenkin on
jatkavinaan sitä linjaa — että kaikkein
vähäosaisimpiin ei kohdisteta leikkauksia vaan
heidän asemaansa parannetaan. Hallituksen alkukaudella
näin myös tapahtui. Mutta sitten viime kehysriihessä ensiksi
ja nyt budjettiriihessä linja on käännetty
sen hallitusohjelman vastaisesti sellaiseksi, että leikkaukset
nyt alkavat kaikkein pahimmin kohdistua kaikkein pienituloisimpiin.
Sitä en minä eikä vasemmistoliitto voi
hyväksyä, ja kuten nyt tässä olemme
nähneet, eivät myöskään
perussuomalaiset ja keskusta. Siksi me tässä nyt
perjantaina yhdessä kaadamme hallituksen.
Keskustelu päättyi.