Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! En voi olla viittaamatta edelliseen asiaan, jossa siis luovuimme veroista, jotka olivat hankalia jostain syystä. Kun on pakko keksiä uusia veroja, että saadaan rahaa tähän yhteiskuntaan, että yhteiskunta pyörii, niin mikä onkaan parempi verotuskohde kuin raideliikenne? Me selvästi olemme sitä mieltä, että raideliikenne kyllä kestää verottamisen.

Meillähän oli vähän aikaa sitten täällä välikysymys joukkoliikenteen ja raideliikenteen erittäin huonosta tilanteesta, joka vaan menee huonompaan suuntaan. Tämä ratavero nyt kyllä minun mielestäni taas on esimerkki siitä, että hallituksen priorisointilistalla joukkoliikenne ja raideliikenne valitettavasti eivät ole erityisen korkealla. Selvästi korkeammalla ovat muut asiat, jotka hallitus mieluummin kokee tärkeiksi, joita pitää tukea rahallisesti ja joitten verotus pitää tehdä maltilliseksi. Tätä rataveroa ei ole missään muualla Euroopan unionin jäsenmaassa käytössä paitsi Espanjassa, elikkä me olemme kyllä joskus oikein luovia, kun keksimme uusia veroja.

Se on ihan selvää, että tämä on pois raideliikenteen rahoituksesta, kilpailukyvystä. Valitettavasti se varmaan tulee suoraan näihin hintoihin, elikkä sekä henkilö- että tavaraliikenteen taksat nousevat, mikä taas johtaa siihen, että kilpailukyky heikkenee, siirtyy ehkä pois matkustajia, ei menekään niin kuin olisi pitänyt mennä, ja taas on erittäin negatiivinen noidankehä menossa. Toivon todella, että me saamme tämän linjan nyt muuttumaan niin, että raideliikenne ja joukkoliikenne ovat voittajia ja kasvavia eivätkä koko ajan niitä, jotka joutuvat kantamaan vastuun siitä, että meidän yhteiskunnassamme priorisointi on kummallista.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Piti käydä hakemassa tuo mietintö, kun en ollut varma, oliko tässä useampia vastalauseita, että muistan oikein vastalauseen numeron.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotus on toki ymmärrettävä, kun jälkeenpäin arvioi sitä tilannetta, kun Kerava—Lahti-oikoradasta tehtiin päätös liittyen isompaan infrapakettiin. Silloin muistaakseni samassa yhteydessä tehtiin periaatepäätös myös sekä E18:n rakentamisesta moottoritieksi että Vuosaaren satamasta. Silloin tietenkin kaikki vaihtoehdot siitä, mitä voitaisiin tehdä tämän kyseisen rataosuuden rahoituksen järjestämiseksi, olivat pöydällä. Siinä yhteydessä sitten tuli esiin myöskin tämä, voitaisiinko tässä soveltaa nyt tällaista korkeampaa ratamaksua kohdistuen tähän investointiin. Sitä taustaa ajatellen tälle voi tietysti löytyä perusteita, jotta yleensä tämä merkittävä infrahanke saatiin liikkeelle.

Mutta kun ajatellaan tätä päivää ja ajatellaan sitä kehitystä, mikä on erityisesti joukkoliikennemäärärahoissa, mikä on näköala joukkoliikennemäärärahojen kehysten suhteen ja mikä on itse asiassa hallituksen niukka ja töykeä linja joukkoliikenteen kehittämiseen, niin siitä huolimatta, mitä on hallitusohjelmassa, hallituksen asettaman työryhmän Joukkoliikenne nousuun linjauksissa jne., käytännön teot ovat ehkä tätä työsuhdematkalippua lukuun ottamatta todella heppoisia. Joukkoliikenteessä jatkuu tämä kohtalokas kierre suurelta osin, kierre, joka johtuu siitä, että kun palvelutaso laskee, niin matkustajat vähenevät ja lipputulot vähenevät, ja kun matkustajat ja lipputulot vähenevät, niin palvelutasoa leikataan edelleen sekä vuorojen määrän että linjaston suhteen jne. Vaikka joitakin myönteisiä tapahtumia on tapahtunut muun muassa rautatieliikenteen osalta kaupunkiratojen käyttöönoton merkeissä Helsinki—Leppävaara-osuudella ja sitten pääradalla kaupunkirataosuudella, niin silti kokonaisuudessa joukkoliikenne ei saa sitä huomiota ja sitä tukea, jonka se ansaitsisi esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden, työmarkkinoiden toimivuuden, mutta ennen kaikkea ympäristöulottuvuuden kannalta katsottuna.

Nyt kun tähän Kerava—Lahti-oikorataan kohdistetaan tällainen ylimääräinen verorasite, se on samalla rasite sille liikenteelle, jota sillä rataosuudella harjoitetaan. Voidaan tietysti sanoa, että lyhyempi aika niin matkustajaliikenteessä kuin rahtiliikenteessäkin tällä osuudella antaa VR:lle mahdollisuuden tuloksen tekemiseen, mutta missään tapauksessa VR:n tuloskunto ja tuloksentekokyky ei sitä luokkaa ole, että ylimääräisiä rasituksia se kestäisi. Kysymys on tietysti vähän tällaisesta solidaarisuusperiaatteestakin, onko oikein, että jotakin investointia rasitetaan tällaisella lisäverolla, kun vastaavan tyyppisillä sitä ei ole — no, ei nyt viime aikoina kovinkaan monta kokonaista uutta ratahanketta ole tehty, mutta ratojen perusparannuksia, sähköistämistoimenpiteitä ja muita on kuitenkin koko ajan tehty. Joka tapauksessa on aivan selvää, että jos tämä nyt menee vastalauseen hylkäysehdotuksesta huolimatta läpi, niin pitää huolehtia siitä, että tämä ei omaa minkäänlaisen ennakkoratkaisun luonnetta. Kyllä liikenneinfran rahoituksen osalta on toki mietittävä kaikkia vaihtoehtoja, infrarahastomallia, erilaisia elinkaarimalleja ja tällä tavalla, mutta silloin kun kohdistetaan jollekin uudelle investoinnille tällainen ylimääräinen rasite, niin tämä jääköön nyt tällaiseksi ainutkertaiseksi kokeiluksi.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön liittyy vastalause vasemmistoliiton ja vihreiden osalta, ja ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan tämä vastalause. (Ed. Pulliainen: Ei, se on hylky!) — Anteeksi, oli hyvä, että tuli tämä. Tässä aivan innostuu liikaa. Jotta tulee pöytäkirjoihin oikein, niin tähän vastalauseeseen liittyy hylkäysesitys, ja tulemme tämän hylkäysesityksen tekemään sitten kakkoskäsittelyssä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun olin liikennevaliokunnan puheenjohtajana edellisellä kaudella, niin olin kauhean ylpeä siitä, että tällaisessa moniarvoisessa kulttuurissa voidaan jostakin oikein isosta asiasta päästä täydelliseen yksimielisyyteen, kun tavallisesti on asianlaita niin, että jokaisella yksittäisellä kansanedustajalla ja ryhmällä on lukemattomat ikiomat ehdotukset, jotka kaikki ovat sitten omasta mielestä erittäin hyviä ja kannatettavia. Jotkut sattuvat yksiin, mutta yleensä ne sattuvat eri. Mutta sitten liikennevaliokunta saa aikaiseksi täysin yksimielisen ehdotuksen ja karsii kaikki muut hankkeet pois, huom. ei tiehankkeita joka kuntaan ja provinssiin jnp., ei, yksi ainut hanke sovittiin heti alussa, ja tämä ajetaan läpi ja painostetaan liikennejaostoa viimeiseen hengenvetoon saakka yksimielisenä viemään tämä hanke läpi, ja se oli Kerava—Lahti-oikorata.

Kun asiasta käytiin asiantuntijakuuleminen, niin joka ikinen asiantuntija todisti, että tämä avain aukaisee kaikki liikennelukot, mitään heikennyksiä ei tapahdu ja jopa syntyy aivan uusi yhdyskunta tämän radan varteen ja liikennetiheys on sellainen, että tämä tulee helpottamaan välittömän Pääkaupunkiseudun rakentamistarvetta ja sillä tavalla tulee eräänlainen infrahelpotus tänne pääkaupunkialueelle. Ei pienintäkään sanaa sen puolesta, että tämän takia lopetetaan makuuvaunuyhteydet, jotka eräille tahoille Kajaanissa ja Joensuun puolessa, ovat ainut mahdollisuus sen takia, että muut liikenneyhteydet eivät toimi. Siis toisin sanoen pääkaupungissa työreissullakin käymisestä tulee parin päivän juttu ja kustannukset sen mukaisesti. Nyt kun se hanke on saatu pulkkaan, niin mitään positiivisia uutisia ei ole ollut kerrottavana. Mikään niistä perusteista, jotka meille esitettiin totena, ei ole pitänyt, ei pätkänkään vertaa. Vielä sitten se, että se osa on toteutunut, että joukkoliikennemäärärahoja on ruvettu raksimaan ja ratamaksuja perimään uusina ratamaksuina ja sillä tavalla heikentämään VR Osakeyhtiön kannattavuutta. Nyt ainut oikea teko tässä tilanteessa on jo demonstratiivisesti, että tämä hallituksen esitys kerta kaikkiaan hylätään.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin ed. Pulliaisen kanssa tästä muutoin samaa mieltä, mutta sen verran kuitenkin sanon, että kun oikorata syntyy ja avataan ensi syyskuussa, niin se on avannut todella lukkoja siltä osin, mikä koskee Mäntsälän kehittymistä, Haarajoen alueen kehittymistä, kaavoittumista, työpaikkojen ja asuntojen syntymistä. Ongelmahan on vain se, että se, mitä oikoradalla aikoinaan tavoiteltiin, että tälle oikoradalle tulee riittävän tiheä, riittävän palvelukykyinen muun muassa henkilöliikenne palvelemaan näitä uusia asuinalueita ja työssäkäyntiliikennettä, on nyt vaarantumassa joukkoliikenteen liian suppeiden määrärahojen takia. Kyllä minä silti pidän tätä aika tärkeänä ja matkustusaikoja lyhentävänä hankkeena ihan Lahteen asti.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan tässä ed. Uotilan äskeisessä kommentissa oli semmoinen 37,5 prosenttia ihan ok, ja se loppu oli sitten vähän sieltä- ja sinnepäin, kun minulle tulleet viestit ovat olleet sellaisia, että nyt se nikotteluttaa juuri tältä osalta, että tavallaan liikennetiheys ja tämmöiset eivät enää pädekään sillä tavalla kuin oli luvattu, elikkä sillä tavalla se arvonlisä tavallaan sille alueelle on jäämässä toteutumatta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, mutta minulla on kyllä ihan erilainen kanta kuin edellisillä puhujilla. Minun mielestäni tämä on erittäin hyvä esitys, enkä pidä yhtään huonona, että kehitys menisi siihen suuntaan, että käyttäjät, ne jotka todella käyttävät erilaisia palveluja, maksavat myöskin hieman enemmän.

Ongelma tässä on siinä, että jo tehdyt investoinnit on tehty verorahoilla ja nyt tulee uusi investointi, joka osittain rahoitetaan käyttäjien maksuilla. Siinä mielessä tämä on tietenkin epäoikeudenmukainen nykyiseen järjestelmään verrattuna. Mutta kyllä minä olen melko varma, että jos lahtelaisten matka Helsinkiin lyhenee 20 minuutilla, niin kuin jotkut väittävät, niin kyllä he ovat valmiit maksamaan vähän enemmän siitä. Kyllä minä olisin valmis laajentamaan tätä samaa järjestelmää tuonne Pohjanmaalle, niin että Seinäjoki—Vaasa-rata sähköistettäisiin. Minä luulen, että matkustajat ja kunnatkin olisivat valmiit maksamaan hieman siitä, että palvelu paranisi.

Myönnän, että ongelma on kyllä siinä, että muut ovat saaneet sen investoinnin tavallaan verorahoilla ja sitten tässä tapauksessa pitää käyttäjän maksaa, mutta periaatteessa järjestelmä on hyvä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kerava—Lahti-oikorata on historiallisesti erittäin tärkeä hanke — meillä uusia ratoja ei kovin usein rakenneta, aikaisempi oli Tampere—Parkano—Seinäjoki-rata — ja sillä on suuri merkitys Itä-Suomen kannalta. Jos verrataan Lipposen hallituksen aikoja, silloin rakennettiin sentään uusia ratoja; nykyinen hallitushan panee rullalle näitä vanhojakin ratoja. Tässä suhteessa kehitys oli positiivinen edellisen hallituksen aikana, nykyisen hallituksen aikana se on ihan käänteinen.

Mutta totuus on se, että silloin, kun sovittiin tästä oikoradasta, sovittiin myöskin siitä, että VR eli rataoperoija maksaa osan siitä hyödystä takaisin valtiolle investointiveron muodossa. Eli tietysti VR säästää kustannuksia, kun voidaan ajaa suorempaan, plus VR:n kilpailukyky paranee, ja se oli sopimus, ja sopimusta pitäisi kunnioittaa. Eduskunnankin pitäisi kokonaisuutena kunnioittaa näitä sopimuksia eikä niistä pitäisi irtaantua aivan viimeisellä hetkellä.

Sitten mitä tulee radan investointeihin, minun mielestäni tämä on erittäin hyvä tapa: ne, jotka hyötyvät, myöskin osallistuvat rahoitukseen. Se on ihan oikea tapa, ja tästä pitäisi ehdottomasti tehdä malli myöskin tulevaisuutta silmälläpitäen. Täytyy sanoa, että täällä on aina helppo huutaa sitä, että pitäisi rakentaa sitä ja pitäisi rakentaa tätä, mutta pitäisi miettiä, mistä ne rahat otetaan siihen rakentamiseen, ja siinä pitäisi olla luovuutta. Tässä on yksi tapa: se, joka hyötyy siitä, maksaa osan kustannuksista. Ei VR:kään maksa täysin sitä hyötyä, minkä saa, mutta osan siitä hyödystä maksaa. Se on erittäin hyvä tapa hankkia osarahoitusta ja sillä tavalla pitää huolta siitä, että näitä uusia ratoja ylipäätänsä kaiken kaikkiaan saadaan.

Mitä sitten tulee vielä näihin kustannuksiin, niin jos nyt verrataan sitten tiestöä ja sitä, miten paljon maanteiden käyttäjät osallistuvat maanteiden rakentamisen rahoittamiseen, niin ne rahat peritään moninkertaisina tieliikenteen käyttäjiltä. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että rataliikenne on erityisen, poikkeuksellisen edullisessa asemassa. Myöskin jos katsotaan eri liikennemuotojen suhteellista asemaa, niin VR millään tavalla ei tule kaltoin kohdelluksi, kun tämä esitys hyväksytään sen mukaisesti, mitä on eduskuntakin ollut aikanaan sopimassa.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies Lipponen! Kaipaan ed. Sasin kanssa yhdessä sitä aikaa, kun oli hallitus Lipponen ja jotenkin raideliikenne oli vielä arvossaan. Mutta muuten en ymmärrä ed. Sasin puhetta, en niin kuin laisinkaan, etenkin kun hänen pitäisi olla kansainvälinen poliitikko, joka ehkä joskus on käynyt Keski-Euroopassa ja muissa EU-maissa, joissa tietullit tosiaan ovat käytössä paljonkin. Siellä tietullien idea on juuri se, että kerätään autoliikenteestä vero ja johdetaan se joukkoliikenteeseen, etenkin raideliikenteeseen. Siellä on juuri se, että rahoitetaan raiteita sillä, että moottoriteiltä otetaan kustannuksia.

Kun meillä aloitetaan nyt tekemään tietullia siitä, että se alkaa raideliikenteestä, ja raidetie on se ensimmäinen, joka maksaa nyt tietullia, niin olemme vähän erilaisia kuin Keski-Euroopassa. Ja syy on ollut se, että sekä ilmastonmuutoksen että turvallisuusympäristön kannalta ylipäätään on paljon paljon parempi, että liikenne on raiteilla kuin teillä. Meidän tehtävämme on tehdä se houkuttelevaksi ja paremmaksi, kilpailukykyiseksi.

Kyllä tämä nyt on sillä tavalla erittäin valitettava tilanne, kun tämä uusi hyvä rata tulee, että jos sitä ei voida ihan alusta asti käyttää täysillä, sille ei tule tarpeeksi käyttäjiä. Sitä pitää heti käyttää ja saada mukaan ihmiset siihen, että tämä on hyvä asia. Jos se vielä johtaa siihen, että me turkulaiset saamme kärsiä siitä, että Turku—Joensuu-yöjunat lopetetaan, lakkautetaan, niin kyllä tämä hinta on aika kova. Taas voi vaan sanoa, että kyllä on kummallinen priorisointi. Raideliikenne ei ole kyllä näköjään kovin pidetty hallituksessa.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustajille Kallis ja Sasi ei ollut kyllä äsken mennyt minun viestini perille ollenkaan. Minä yritin vain kertoa yhden ainoan asian ja nyt sen toistan uudestaan, että kaikki ne hyötylaskelmat, jotka liikennevaliokunnalle esitettiin, kaikki olivat harhaa, elikkä toisin sanoen asia ei olekaan toteutunut niin kuin oli. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hyvä, kun nyt rakennettiin ja rahat löytyivät tähän Kerava—Lahti-oikorataan. Kyllä se paikallaan oleva on joka suhteessa, mutta sen hinnan kyllä nyt maksavat aivan sellaiset tahot, joille se on kohtuuton kohtalo.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että kyllä ne laskelmat ainakin osittain pitävät paikkansa. Tulee merkittävä kustannussäästö siitä, kun voidaan Lahteen ja siitä eteenpäin Itä-Suomeen ajaa suorempaa reittiä ihan pelkästään energiakustannusten muodossa. Lisäksi tulee myöskin aikasäästöä, millä on aika suuri merkitys. Eli selkeitä hyötyjä on.

Sitten toinen ongelma on ollut nimenomaan tukkoisuus Helsinki—Riihimäki-osuudella, ja tältä osin sitä tukkoisuutta on voitu purkaa olennaisella tavalla nimenomaan Keravalta eteenpäin. Keravalle tarkoituksenahan on rakentaa kolmas raide, jolla tavalla voidaan pitää huolta sitten siitä, että kaiken kaikkiaan sujuvuus Helsinki—Lahti-, Helsinki—Riihimäki-osuudella toimii varsin hyvin. Kyllä nämä tavoitteet kyetään saavuttamaan.

Mitä tulee tietulleihin, niin aivan hyvin meillä varmasti voitaisiin kerätä tietulleja, ja kun tekniikka tulee sen mahdollistamaan, niin on hyvin mahdollista, että meillä käytetään tietulleja myöskin tieliikenteen rahoittamiseen. Mutta ed. Anderssonin pitäisi sitten muistaa se, että niissä maissa, joissa tietulleja peritään, muun muassa Saksassa, ei peritä autoveroa lainkaan, eli kun auton hankkii, sen saa ostaa arvonlisäverolla. Tietysti voidaanhan näinkin muuttaa liikenteen verotusta, että poistetaan meiltä auton hankintaverotus, mutta siirrytään tietulleihin. Autoilijat säästäisivät siinä suhteellisen paljon, ja tällä voitaisiin sitten säästää liikenteen kustannuksissa, mutta luulen, että valtiovarainministeriössä ei oltaisi kovin tyytyväisiä tällaiseen ratkaisuun.

Totuus on myöskin se, että jos katsoo eri liikennemuotojen rahoitusta, niin meillä raideliikenne on erittäin suositussa asemassa tällä hetkellä. Ne kustannukset, mitä raideliikenteeltä peritään, ovat hyvin pieniä verrattuna siihen, mitä ne todelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat. Mutta olen kyllä samaa mieltä siinä, että raideliikennettä pitääkin suosia ensisijaisena liikennemuotona.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi kertasi juuri äsken niitä argumentteja, joita käytettiin silloin, ja näitä hyötynäkökohtia. Olen aivan samaa mieltä, mutta niitten merkitys ei ole ollutkaan se realisoituneena ja realisoitumassa, että ei nyt maksatettaisi joukkoliikennetuella aivan muualta rahaa ottaen pois. Siinähän se on se juju. Elikkä se ei realisoidu juuri niin kuin sen rationaalisesti pitäisi realisoitua, niin kuin ed. Sasi juuri äsken sanoi.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lisätä eduskunnan pöytäkirjoihin yhden asiakokonaisuuden, joka tähän liittyy. Lipposen hallitusten aikaisesta päätöksestä oikoradasta täytyy muistaa, että se on myös osa yhteyttä Helsinki—Pietari, osa nopean junayhteyden saamiseksi Helsingin ja Pietarin välille, ja vaikka se on vain pieni osa siitä, se on kuitenkin osa sitä. Ja siitä huolimatta, että tämä kokonaisuus on vaikeuksissa Venäjän puolella, meillä ovat alkamassa sitten seuraavat vaiheet Lahdesta itään ja tällä tavalla. On erittäin tärkeätä, että tätä matka-aikaa viiden miljoonan asukkaan Pietarin ja Helsingin välillä pystytään jatkossa lyhentämään. Se oli kuitenkin yksi keskeinen vaikutin myös, että tämä rataosuus silloin hankelistalle saatiin ja se päätettiin toteuttaa.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan vain varmuuden vuoksi, ettei vain tule väärinkäsitystä, koska minä ymmärrän ed. Pulliaista erittäin hyvin, niin itse olin vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana mukana neuvottelemassa rahat oikorataan, muistan sen oikein hyvin. Olen erittäin iloinen siitä, että se on nyt rakentumassa ja valmistumassa, mutta se ei voi loppua tähän, vaan nyt pitää löytyä myös se liikenne ja rahat joukkoliikenteeseen, niin että ei jouduta nipistämään muilta niin, että turkulaiset, joensuulaiset ja muut joutuvat vähentämään joukkoliikenteen käyttöä sen takia, että saadaan uusi hyvä rata. Täytyy olla niin, että joukkoliikenne ja etenkin raideliikenne lisääntyvät koko maassa, ovat koko ajan kasvussa eikä niin, että me aina nipistämme jostain muualta.