6) Hallituksen esitys laiksi lentoliikenteen päästökaupasta
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Lentoliikenne jos mikä on globaalia
toimintaa. Mikäli päästökauppaan
mennään, se on toteutettava täysin maailmanlaajuisesti,
ettei kenellekään synny kilpailullista etua. Tässä esityksessä EU
ja Suomi etunenässä ajavat mallia, joka antaa
muiden maiden lentoyhtiöille taloudellisen kilpailuedun
suomalaisiin lentoyhtiöihin verrattuna.
Finnairin antamassa lausunnossa todetaan yksiselitteisesti,
että ehdotettu päästökauppamalli eli
päästöoikeuksien jaon vertailumenetelmä,
rtk, tulee olemaan Finnairille ja myös muille suomalaisille
lentoyhtiöille silkka rasite. Voimaan tullessaan edellä mainittu
rtk heikentäisi yksiselitteisesti kilpailukykyämme
suhteessa Keski-Euroopan lentoyhtiöihin.
Suomen sisäiset lennot ovat usein matkustajamääriltään
vajaita, mutta koska meillä ei pitkien etäisyyksien
maana ole usein muutakaan mielekästä vaihtoehtoa
siirtyä nopeasti paikasta toiseen, on lentoliikenne elintärkeä niin
kotimaassa kuin ulkomaillekin matkustettaessa. Tätä vajaakäyttöongelmaa
ei esimerkiksi Keski-Euroopan tiheästi asutuissa maissa
operoivilla lentoyhtiöillä ole, jolloin heidän
suhteelliset päästökaupasta aiheutuvat
lisäkustannuksensa matkustajaa kohden jäävät
kauas suomalaisten lisäkustannuksista.
Arvoisa puhemies! Energiamarkkinavirasto toteaa lausunnossaan,
että lailla olisi myös sen toimintaan vaikuttava
ulottuvuus. Vastuu päästökaupan seurannasta
sälytettäisiin Energiamarkkinaviraston harteille,
vaikkei heillä ole taloudellisia eikä henkilöstöllisiä resursseja
asian hoitamiseen eikä niitä ollut lausunnon antamisaikaan tulossa
lisää. Tämä lienee sitä hallinnon
tehostamista.
Lausunnossa todetaan myös, että jotta heidän rekisterinsä olisivat
tarkoitukseen sopivat, se edellyttäisi muutoksia. Nämä muutokset
pitäisi toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä eli ajassa,
jota ei pidetä realistisena, onhan kyse EU:n laajuisesta
rekisteristä. Vastuu rekisterin toiminnasta on kuitenkin
virastolla, joten riski sille, että päästökauppaa
ei voida käydä Suomessa ja mitä ilmeisimmin
koko EU:ssa, on suuri. Asiasta kärsivät ennen
kaikkea suomalaiset lentoyhtiöt.
Lakiesityksessä ei ole huomioitu Suomen kansallisia
erityisolosuhteita, eikä se ole mikään
ihme, onhan kyse EU:n direktiivitehtaan päästöstä.
Kuten edellä on tullut selväksi, päästökauppamaksu
lisää lentojen kustannuksia lentoyhtiöille. Tästä kaikki
suomalaiset ovat yhtä mieltä, ja huoli lentoliikenteen
tulevaisuudesta on siksi perusteltu. Onkin pelättävissä,
että ylimääräinen maksu johtaa
markkinatalouden lakien mukaisesti reittiliikenteen kannattamattomuuteen
operaattorien näkökulmasta katsoen ja näin
ollen johtaa vain yhteen asiaan eli joidenkin yhteiskunnallisesti
tärkeiden lentoreittien lopettamiseen kotimaassamme.
Arvoisa puhemies! Päästökaupan tarkoitus
on hyvä mutta toteutustapa umpisurkea. Edellä kerrotun
perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Päästökauppojen
taustahan on se, että vuonna 1997 Kiotossa Yhdysvallat
ajoi voimakkaasti näitä Kioton mekanismeja, joista
yksi on päästökauppa. EU vastusti sitä,
mutta hyväksyi sen, koska se oli ehtona, että Yhdysvallat
allekirjoittaa Kioton sopimuksen. Sittemmin Yhdysvaltain kongressi
ei ratifioinut Kioton sopimusta. Yhdysvallat jäi Kioton
sopimuksen ulkopuolelle, mutta päästökauppa
jäi sitten sisäpuolelle.
Päästökauppa on aivan oikein täällä todetun mukaisesti
ongelmallinen monella tavoin. Se voi olla epäreilu nimenomaan
ilmastonmuutosta kohtaan siinä mielessä, että se
edistääkin sitä yllättävästi
ollessaan tehoton eli silloin, kun päästökaupan
hinta hiilidioksiditonnia kohden on liian alhainen.
Samalla tavalla päästökauppaan liittyy
ongelmia esimerkiksi tämän cdm:n eli puhtaan kehityksen
mekanismin osalta, kuten esimerkiksi tänään
olemme kuulleet. Suuri suomalainen sellutehdas ja sen omistajat
saattavat tämän Kioton mekanismin kautta lukea
hyväkseen satojatuhansia euroja vuodessa, ja tämä vääristää tilannetta.
Päästökauppa ei ulotu tällä hetkellä laivaliikenteeseen
eikä lentoliikenteeseen. Molempiin sen pitäisi
ulottua. Lentoliikenne on ongelmallinen erityisesti sen vuoksi,
että se kasvaa nopeasti, voimakkaasti, ja sen lisäksi
sillä on paljon muita ilmastohaittoja kuin ainoastaan hiilidioksidipäästöt
eli nuo korkealla syntyvät vesihöyrypilvet. Ne
ovat ongelma lämpenemisen näkökulmasta.
Tällä hetkellä me suomalaiset hyvin
helposti, ainakin monet meistä, kuuntelemme yksipuolisesti
sitä näkökulmaa, joka EU-mitassa ja EU:ta koskevassa
säädöspäätöksessä on
tällainen pohjoinen, pohjoiseurooppalainen näkökulma.
Nyt kuitenkin päästökauppa, joka koskee
lentoliikennettä, säädetään
koko EU-alueelle, jolloinka tämä suomalainen näkökulma
edustaa ainoastaan osaa tästä lentoliikenteen
kattavuudesta, kun keskustelussa on Euroopan unionin koko alue. Tällöin
sopii tietysti kysyä, pitääkö muuttaa
tätä Euroopan unionin säädöstapaa
vaiko tehdä paikallisia suomalaisia ratkaisuja, jotka tukevat
esimerkiksi kansallista Suomessa tapahtuvaa lentoliikennettä.
Itse olisin enemmän tämän jälkimmäisen
kannalla, eli Suomen pitäisi kansallisin päätöksin
pyrkiä, silloin kun se on tarpeellista, vahvistamaan lentoliikenteen
onnistumista kotimaassamme. Samalla on kuitenkin syytä muistuttaa,
että kehittyvä rautatieliikenne korvaa Suomessakin
maamme rajojen sisällä lyhyempiä lentoliikennelinjoja
aivan kestävällä tavalla, siis ilmastonmuutoksen
hillinnänkin kannalta kestävällä tavalla.
Tämä EU-päästökauppa,
joka koskee lentoliikennettä, on tietysti hyvä asia.
Se avaa globaalisti ensimmäisen kerran järjestäytyneen
päästökaupan. Se koskee myös
EU:n alueelle lentäviä tai täältä muualle
lentäviä lentoyhtiöitä, joidenka isäntämaa
on muu kuin EU-jäsenmaa. Se on ehdottomasti hyvä edistyksellinen
askel.
Millä tavalla sitten EU:n päästökauppa
kohtelee suomalaisia lentokoneita ja kohteleeko se niitä epäreilusti,
on todellakin asia, joka Suomessa pitää sitten
katsoa erikseen. Asiaa ilmaston hillinnän kannalta ei tippaakaan
edistä, että tämä hallituksen
esitys hylätään.
Se, mikä tulee Suomen kansalliseen lentoyhtiöön
Finnairiin, ja kaikki siihen liittyvä huoli on varmasti
aito ja tärkeä asia. Finnairin viimeaikaiset tapahtumat
ja Finnairin johdon tapa kohdella omaa henkilökuntaansa,
onko se lentävää henkilökuntaa
tai maahenkilökuntaa, on varsin kyseenalainen. Samoin sen
tapa, mikä sillä on ollut, asettaa kaikki kananmunat
yhteen koriin ja vieläpä niin, että siellä on
todella paljon kananmunia, on kyseenalainen menestyksen näkökulmasta.
Joka tapauksessa tämä lentoliikenne ja sen
hiilidioksidivaikutukset samoin kuin laivaliikenne on asia, jonka
sietää toivoa edistyvän nyt Kööpenhaminan
kokouksessa ja ilmastoneuvotte-luissa.
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä tässä höristelin äsken korviani,
kun kuuntelin ed. Tiusasen puhetta. Eli se meni jotenkin tällä tavalla
näin, että lentoliikenteen päästökauppa
on hyvä asia, mutta Suomen pitäisi nyt puolustaa
kansallista näkökulmaa tässä päästökaupassa.
Kun on sanonta, että juna meni jo, niin tässä täytyy
sanoa, että lentokone meni jo. Nimittäin tästä käytiin
iso keskustelu, mikä malli päästökaupalle
hyväksytään EU:ssa, ja päädyttiin
siihen, että hyväksytään malli,
joka suosii Keski-Euroopassa suurten kaupunkien välistä lentoliikennettä,
ja tämä Suomen malli, jota Finnair ajoi, jäi
yksinkertaisesti nytten sitten kakkossijalle. Tällä tulee
olemaan merkittävät seuraukset Suomen lentoliikenteeseen
ja pidemmän päälle myös elinkeinojen
harjoittamiseen näissä suomalaisissa kaupungeissa,
koska lentoliikenne yksinkertaisesti tulee kannattamattomammaksi
ja näitä lentokenttiä ilmeisesti joudutaan
sulkemaan. Koko päästökauppa merkitsee
sitä, että Venäjä, Dubai, tämän
tyyppiset alueet (Puhemies: Minuutti!) saavat niitä lentokenttiä ja
välilaskuja itselleen.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vastaisin tuohon puheenvuoron
lausuntoon siitä, miten Finnair yhtiönä kohtelee
kaltoin työntekijöitä, että ei minun
mielestäni kyllä tämä päästökauppa
nyt millään tavalla liity viimeaikaisiin Finnairin
tapahtumiin.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittasi Finnairissa viime aikoina
tapahtuneisiin käänteisiin ja yhtiön
toimintaan. Minun mielestäni omistajaohjauksesta vastaava
ministeri Häkämies kyllä antoi nasevan
vastauksen kyselytunnilla todeten, että kansallista lentoyhtiötäkään
ei voida johtaa aatteen voimalla, vaan kyllä kyse on todella,
jos Suomen mittakaavassa puhutaan, globaalista yrityksestä,
joka niin talousasioiden kuin päästökaupan
ynnä muiden muuttujien osalta toimii joka päivä vahvasti
kilpaillussa kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Sen takia nämä ed. Tiusasen viittaukset yhtiön
toimintaan eivät siltä osin kyllä varmasti
ole kovalla pohjalla.
Sen sijaan tämä itse kysymys päästökaupasta on
kyllä aiheellinen. Ed. Lipponen totesi, että Suomi
hävisi tässä päästökauppamallissa.
Näin kävi, Suomi ei sijoittunut kakkossijalle
vaan kolmossijalle tämän oman mallinsa kanssa.
Valitettavasti siinä välissä oli vielä muunkinlaisia
virityksiä. Isot maat jyräsivät käytännössä pienet maat,
kuten Suomen.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käytin puheenvuoroni ed. Pentti Oinosen
puheenvuoron jälkeen ja totesin yhteenvedossani, että ei
ole syytä hylätä tätä lakiesitystä,
koska sinänsä päästökaupan
saaminen myös ilmaliikenteen alueelle on tärkeää,
vaikka siihen päästökauppaan liittyy
kaikenlaisia ongelmia ihan yleisestikin — tämä ed.
Lipposelle. Siis joka tapauksessa, jos on ongelmia, kansallisesti pyritään,
niin kuin varmasti ed. Kangas tulee esittämään,
löytämään erilaisia tapoja hoitaa
näitä.
Mutta sitten tähän, millä tavalla
tämä liittyy työvoimapolitiikkaan ja
Finnairiin. Finnairiahan tässä puolustellaan ja
Finnairin lentämistä halutaan tukea, mikä sinänsä on
ihan hyvä asia, mutta kun Finnair on toteuttanut sen tyyppistä henkilöstöpolitiikkaa,
joka on heikentänyt sen taloudellista asemaa, niin sanoin,
että se on toteuttanut sitä sellaisen aatteen
voimalla, joka on kylläkin huono aate.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Kööpenhaminan ilmastokokous
ja tämä laki lentoliikenteen kasvihuonepäästöjen
vähentämisestä ovat askelia ilmastonmuutoksen
torjunnassa, mutta päästöjen vähennykset
on tehtävä tasapuolisesti vauraitten maitten välillä.
Tasapuolisuutta on noudatettava erityisesti kotimaan sisällä.
Suomen bruttokansantuotteesta yli 40 prosenttia on ulkomaankauppaa.
Suomalaiset yritykset tarvitsevat lentoliikenneyhteyksiä kaikkialle
maailmaan. Myös sisämaassa olevat yritykset tarvitsevat
näitä yhteyksiä. Kotimaan lentoliikenne
palvelee suurelta osin pääkaupungin ulkopuolisen yritystoiminnan
edellytyksiä pitää koko maa asuttuna
ja tarjota työtä suomalaisille kaikkialla maassa.
Eduskunnan on pidettävä huolta vähintään
nykyisen kokoisen lentoliikenteen toiminnasta koko maassa.
Arvoisa puhemies! Esitän tähän lakiin
ponsilausumaa, joka kuuluu seuraavasti:
"Lentoliikenteen päästökaupan myötä eduskunta
edellyttää, että hallitus yhteistyössä alan toimijoitten
kanssa huolehtii, että nykyinen maan sisäinen
lentoliikenne ei hyväksytyn lain vuoksi vähene
lentokenttien tai lentojen osalta, jotta koko maan tasapuolinen
kehittäminen ei lain vuoksi vaarannu."
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kannatan ed. Pentti Oinosen
tekemää hylkäysesitystä.
Arvoisa herra puhemies! Ed. Lipponen täällä mielenkiintoisella
tavalla aivan oikein perusteli sen, että juna meni tältä osin,
että EU on runnonut läpi tämänsuuntaisen
direktiivin, ja nyt Suomessa on tällä tavoin tehty
tämä hallituksen esitys. Itse en ole liikenne-
ja viestintävaliokunnan jäsen, mutta kun lukee
mietinnön ja siellä on tehty näitä muutamia
korjausesityksiä siihen, niin minun mielestäni
olisi paikallaan, että hallitus tekisi uuden esityksen
ja samalla pohtisi sitä, millä tavoin esimerkiksi
kotimaan lentoliikenne pystytään takaamaan, muun
muassa näihin seikkoihin vedoten, mitä muun muassa
ed. Kangas täällä äskettäin
totesi.
Arvoisa puhemies! Kun täällä viitataan
siihen, että meillä on vaihtoehtoisia liikennemuotoja,
jotka ovat vähäpäästöisempiä,
se pitää paikkansa, mutta, arvoisa puhemies, haluamatta
nyt ... Taikka, sanotaanko näinpäin, että esimerkiksi ed.
Seurujärven kohdalla — kysyin häneltä, voinko
todeta sen — olisi niin, että hän pääsisi käymään
kotona syksyllä ja keväällä istuntovapaaviikon
aikana. Ei sinne oikeastansa muuten pääse kuin
sillä lentokoneella, jos meinaa perhettä käydä tapaamassa
joka viikko. Se ei kyllä valitettavasti muuten käy.
Arvoisa puhemies! Minä pahaa pelkään,
että jos kansallisesti ei saada mitään
todellisia keinoja aikaiseksi, niin joudutaan karsimaan lentoliikennettä edelleen
ja se vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja myöskin väestön
asumiseen, siihen missäpäin ihmiset asuvat.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka on aivan oikeassa: pikayhteys maateitse
tarkoittaisi omalta kohdaltani 16 tunnin yhdensuuntaista matkustamista.
Käytännössä se tietysti rajoittaisi
hieman kulkemista. Lentolakon aikana tämä asia
tuli muun muassa esille, kuinka tärkeää on,
että saavutettavuus meillä maan eri osiin on olemassa,
ja siihenhän tämäkin asia liittyy.
Siltä osin ymmärrän erinomaisen hyvin
ed. Oinosen tekemän vastalauseen tästä asiasta.
Ed. Oinonen toteaa vastalauseessaan, että mikäli päästökauppaan
mennään, se on toteuttava täysin maailmanlaajuisesti,
ettei kenellekään synny kilpailullista etua. Tämän
allekirjoitan ja alleviivaan täysin, tämä pitää paikkansa.
Itse asiassa tämä on lähtökohta
niin EU:lla, Suomella kuin sitten kansainvälisellä siviili-ilmailujärjestöllä Icaolla
näitä neuvotteluja käytäessä.
Ongelmana on tietysti se, että päästökauppa astuu
voimaan jo 2012. Aikaa on hyvin vähän saada aikaan
globaali sopimus. Siltä osin kello tikittää joka
päivä. Mitä se sitten tarkoittaa? Ei
ainoastaan sitä, että meillä on päästökauppamalli, joka
ei Suomen osalta ole paras mahdollinen; se tarkoittaa myös
sitä, että jos kansainvälistä sopimusta
ei ole, niin heti Suomen rajan toisella puolella Venäjä on
niin sanottu kolmas maa, joka ei kuulu järjestelmään
ja jota kautta voidaan sitten päästökauppa
tarvittaessa kiertää. Eli kiertotiet EU:sta löytyvät
Suomen kohdalta, joka on merkittävä gateway, lentoliikenteen
keskus, ihan rajan takaa. No, se johtaa mahdollisesti sanktioihin EU:n
osalta kolmansia maita kohtaan ja lopulta jopa toimintakieltoon
EU:n alueen sisällä. Tämä puolestaan
voi johtaa vastatoimiin EU:ta ja sen jäsenmaita kohtaan.
Eli hyvin lähellä on kansainvälinen lentosota,
lentokriisi, mikäli tällaiseen kansainväliseen
sopimukseen ei päästä. Mutta toki painetta
pistetään koko ajan siihen, että tähän
kansainväliseen sopimukseen päästään.
Valitettavasti tältä osin peräytymistietä ei
päästökauppajärjestelmästä lentoliikenteenkään
osalta meillä ole. Eli siltä osin tämä vastalause
menee ohi sen, mitä käytännössä realistisesti
voidaan meillä tämän asian eteen tehdä.
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Lentoliikenteen päästökauppalain
käsittelyssä ed. Kangas on tehnyt koko Suomen
sisäisen lentoliikenteen kehittymisen kannalta tärkeän
lausumaesityksen.
Kannatan ed. Kankaan esitystä.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutosta on torjuttava, se on yksinkertainen
fakta, ja siihen on Suomenkin osallistuttava. Mutta sitten on liikkumavaraa
siinä, minkälaisia malleja, minkälaisia
päätöksiä, me teemme, jotta me
pääsemme siihen toivottuun päämäärään. EU:ssa
vahvasti lobattiin Suomen ja Finnairin toimesta semmoista mallia,
jossa olisi muun muassa huomioitu koneiden teknologian modernius,
kuinka paljon niistä tulee päästöjä,
miten uusia koneet ovat tai onko mahdollista lentoliikenteen sijasta
järjestää esimerkiksi nopeat pikajunayhteydet.
Mutta Suomen lobbaama malli hävisi tässä kilpailussa
ja voittajaksi tulivat tämmöiset halpalentoyhtiöt,
jotka vievät matkustajia täysillä koneilla
akselilla Brysseli—Pariisi—Berliini—Lontoo.
Tämä ratkaisu oli varmaan hyvin niukka. Valitettavasti
suomalaisiakin parlamentaarikkoja oli tätä mallia
kannattamassa, ja Suomi tulee maksamaan aikamoisen hinnan lentoliikenteessä.
Jo nyt tiedetään, mitkä kentät,
mitkä reitit todennäköisesti joudutaan
lopettamaan. Kyllä se tarkoittaa aikamoista kuoliniskua
sen alueen elinkeinoelämälle, jos sieltä alueelta
yritysten johtajat eivät enää pääse
lentäen neuvottelemaan Helsinkiin tai maailmalle. Kyllä ne
yritykset nopeasti hakevat uudet kotipaikat.
Nyt toivoisin kovasti, että hallituksessa erittäin
pikaisesti ryhdytään miettimään
raideliikenteen kehittämistä ja mahdollisimman
nopeiden junayhteyksien rakentamista, jotta voidaan nämä haitat
minimoida, koska tärkeintä on, että koko Suomi
on asuttuna, joka puolella on elinkeinotoimintaa ja ihmisillä mahdollisuus
työn kautta elättää itsensä ja
perheensä ja hankkia hyvinvointia koko alueelle.
Toinen asia on tietenkin se, että tästä päästökaupasta
on ehdottomasti tultava globaalia. Kyllähän tietenkin
päästöt vähenevät,
kun täällä EU:n piirissä lentoliikennettä vähennetään.
Mutta tällä hetkellä tosiasia on, että Dubaissa
ja Moskovassa kovasti laajennetaan lentokenttiä juuri sen
takia, kun tulee lentoliikenteen päästökauppa
ja kun valtamerien yli menevät lennot ryhtyvät
kulkemaan sitten Dubain tai Moskovan kautta. Paradoksaalista tässä on
se, että päästöt tulevat maailmassa
kasvamaan, mutta lentoyhtiöt, jotka lentävät
pienillä katteilla, kuitenkin laskevat nämä eurot
itselleen niin merkitykselliseksi. Eli todella toivoisin ponnisteluja
tämän globaalin päästökaupan
aikaansaamiseksi lentoliikenteessä ja sitä, että hallitus
pikaisesti ryhtyisi miettimään, millä tavalla
kotimaan lentoliikenteen supistuvien reittien vahingot voidaan minimoida ja
saadaan ne nopeat junat kulkemaan.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Lipponen totesi, että ollaan
ajamassa alas kotimaan lentoliikennettä eräistä kaupungeista
ja että se on tuhoisaa sen alueen yrittäjille.
Se pitää paikkansa, mutta pitää junaliikenteenkin
olla kunnossa, Pendolinolla mennä kahtasataa, mutta ei
ole nyt näkyvissä sellaista tilannetta. Mutta
ei ainoastaan se junaliikennekään korvaa. Muun
muassa Jyväskylässä on paljon kansainvälisiä firmoja,
Metso muun muassa, pääkonttori Jyväskylässä.
Ne lentelevät ympäri maailmaa, ja silloin pitää olla
jatkoyhteyksiä. Ne pääkonttorit häviävät
sieltä, ne tulevat tänne Helsingin seudulle, jos
tulevat tännekään. Ne voivat mennä saman
tien Brysseliin taikka muualle.
Se on erittäin tärkeä asia, että lentoliikenne hoidetaan
ja jokaisessa kaupungissa. Kyllä me ed. Lipposen kanssa
kuulimme talousvaliokunnassa, kun siellä asiantuntijat
kertoivat, että Kokkolan—Joensuun alapuolelta
tullaan junalla kuljettamaan ihmiset Helsingin seudulle. Mutta kun suuryritykset
menevät maailmalle, eivät ne tule Helsinkiin;
onneksi on vientiteollisuutta ja menevät maailmalle, mutta
alueillakin pitää huolehtia, että siellä on
yrittämisen edellytykset.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää vielä kahteen
asiaan huomiota tämän asian osalta.
Se tuli jo selväksi koko keskustelun aikana kaikkien
puhujien taholta, että kansainvälinen kattava
päästökauppajärjestelmän
sopimus on välttämätön edellytys
sille, että toimiala muun muassa Suomen osalta ei tule
kärsimään kilpailuhaitoista. Tähän
varmasti pyritään.
Itse päästökauppajärjestelmän
osalta täytyy todeta, että sinne on sisään
rakennettu mekanismi, jossa edellytetään päästökauppatuloilla
investointeja siihen toimialaan. Tässä tapauksessa Suomen
kohdalla se tarkoittaisi esimerkiksi investointia vähäpäästöisempään
kalustoon, moottoriteknologiaan, biopolttoaineiden kehittämiseen
ja käyttöönottoon, jota kautta sitten
saadaan vastaavasti lentoyhtiöille tasoitusta kilpailutilanteeseen.
Suomenkin kohdalla täytyy kyllä tällä tavalla
toimia. Me tiedämme, että yleiskatteiset veroluontoiset
maksut, kuten päästökauppatulot, menevät
sinne isoon Molokin kitaan, mutta toivottavaa on, että tähän
myös kohdistettaisiin tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia.
Myös tehokkaampi lennonohjaus, mainittu Single European
Sky, voi säästää yli 10 prosenttia
polttoainekuluissa, kun lähestymis- ja lennonjohtojärjestelmät
saadaan yhtenäistettyä. On paljon sellaisia asioita,
joita voidaan tehdä paremmin kuin tänä päivänä.
Lisäksi haluan nostaa esille tämän
lausuman, jonka valiokunta käsittelyssään
toi esille. "Eduskunta edellyttää, että hallitus
seuraa ja ennakoi lentoliikenteen päästökauppaa
koskevan sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaviin
toimiin tasapuolisten lentoliikennepalveluiden ja verkostoperiaatteella
toimivan lentoasemaverkon turvaamiseksi ja sitä kautta
elinkeinojen ja työllisyyden turvaamiseksi - -
myös maakunnissa." Tämä on keskeisen
tärkeä lausuma, joka pitää sisällään nämä huolet,
joita täällä salissa on tuotu esille,
ja sillä tavalla on toivottavaa, että myös
toimitaan alleviivaten sanaa "verkostoperiaate". Ne 25 lentokenttää voidaan
(Puhemies: 2 minuuttia on täyttynyt!) verkostoperiaatteella
ylläpitää.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Viime perjantaina ed. Vistbacka kysyi liikenneministeri
Vehviläiseltä, mitä hallitus aikoo tehdä, että päästökaupan
seurauksena lentoliikenne tulee turvatuksi Suomessa. Ministeri vastasi,
että on laitettu lentoasemia kuntoon. Mutta mitä se vaikuttaisi,
vaikka lentoasemia laitetaan kuntoon, jos ei ole koneita ja lentoyhtiöitä,
mitkä lentävät sinne asemille, tuli vain
mieleeni.
Mutta viimeisen vuoden aikana on tehty useita lakeja, jotka
polkevat kansallisia etujamme, niin kuin nyt on käymässä tässä lentoliikenteen päästökaupassa.
Tulee mieleen, ovatko kansanedustajamme ja ministerimme ymmärtäneet
tehtävänsä oikein täällä eduskunnassa.
Meidäthän ovat äänestäjät
valinneet tänne puolustamaan kansallisia etujamme eikä niitä huonontamaan.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta myös
lausui tästä asiasta ja aika hyvin lausuikin sikäli,
että sieltä käy selkeästi ilmi
se, että aika tavalla on myöskin tämä ilmaisjako
edelleenkin pääosassa eli 85 prosenttia. Se on
yksi kysymys, joka on sinänsä ongelmallinen, että se
prosentti on noinkin iso. Pitäisi olla enemmän
ohjaavuutta tällä päästökaupalla. Ilmaisjaot
eivät sitä toteuta missään päästökauppatilanteessa.
Mutta yleensäkin lentämisen pitäisi
olla sen hintaista kuin sen ympäristövaikutukset
ovat. Tällä hetkellä nämä hulvattoman
halvat lennot Suomesta eri puolille Eurooppaa tai Euroopasta eri
puolille maailmaa eivät ole kestävää liikkumista,
ei ympäristöllisesti eikä pitkällä tähtäimellä taloudellisesti
tai sosiaalisesti. Sellaiset nahkanrusketusmatkat, siis ihonrusketusmatkat, Jukatanin
niemimaalle, Dominikaaniseen tasavaltaan tai toisaalta vaikkapa
Thaimaahan (Ed. Kerola: Kööpenhaminaan!) eivät
ole kestävää kehitystä. — Ed.
Kerola, jos käydään Kööpenhaminassa
ja vaikka lentäenkin ja vaikka 15 000 ihmistä,
niin pidetäänpä mielessä, että yksinomaan suomalaisia
lensi tuhansia seuraamaan, miten F1-kuljettajat ajoivat sitä kahdeksikkoa
Kuala Lumpurissa Malesiassa taikka Unkarissa. Sellainen matkailu
ei ole verrattavissa tähän Kööpenhaminan-matkailuun. — Tässä mielessä on
hyvä pitää mielessä myös
tämä asia ja myös se, että kyllä ne
liikemiehet voivat junaakin käyttää.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! On totta, että lentoliikenne tuottaa
paljon päästöjä. 30 000
konetta on parhaillaankin ilmassa; näin on laskettu. On
selvää, että lentoliikenteen päästöt
matkustajaa kohden ovat olleet aika huomattavia. Mutta aika vähälle
huomiolle on jäänyt se, että ihan viimeistä huutoa
oleva teknologia on kyllä tässäkin vienyt
aika paljon kehitystä eteenpäin. Nimittäin
nyt näillä uusilla koneilla, mitkä esimerkiksi
Finncommille ovat tulleet, 75 prosentin täyttöasteella — eli
jos koko koneeseen mahtuvasta matkustajamäärästä 75
prosenttia on koneessa — kulutus on vain 4 litraa 100:lla
per matkustaja. Se ei ole ihan hirveän paljon.
Aika vähälle huomiolle on jäänyt
tässä, kun puhutaan lentoliikenteen päästöistä,
alueellistamispolitiikka, mikä aiheuttaa aika paljon myöskin
päästöjä. En puhu nyt pelkästään
Suomen sisäisestä alueellistamispolitiikasta,
joka on paikoin aika hölmöä ollut, vaan
myöskin siitä, että meillä päätöksenteko
on alueellistettu aika paljon tuonne Brysseliin ja se aiheuttaa
myöskin tätä matkailua.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vastaisin, että nämä suurimmat
ilmastointoilijat voisivat näyttää omalla
esimerkillään mallia meille muille. Niitä,
jotka lensivät Kööpenhaminaan, ei ollut
15 000, vaan kun lasketaan kaikki ne mielenosoittajat,
niin useampia kymmeniätuhansia henkilöitä,
jotka tulivat ympäri maapalloa Kööpenhaminaan.
Ei se vielä mitään, mutta edellinen ilmastokokous
oli Balilla, ja sinne lensi saman verran osallistujia. Minkälainen
esimerkki tämä on meille muille kansalaisille,
jotka syyttä suotta joudumme kärsimään näistä turhista
höpötyksistä?
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen sanoi, että liikemiehet
joutavat matkustamaan junalla. No, voi näinkin sanoa. Mutta esimerkiksi
nämä suurimmat suomalaiset yritykset ovat jo ulkolaisten
omistuksessa, muun muassa metsäteollisuus ja muu. Tässä on
se suuri hätä, että ne eivät
matkusta junalla, vaan ne vievät pääkonttorit
muualle Suomesta ja siinä menee myös tuotekehittelyä ja
monta muuta asiaa. Suomalaisesta työstä ja siitä,
että Suomessa olisi yrityksiä, jotka täällä työllistäisivät,
siitä suuresti on huoli minulla.
Lentoliikenteen osalta toisaalta ei tarvitse Thaimaahan mennä.
Suomen Lapin-matkailu on pitkälti lentoliikenteen varassa.
Se on melkoinen konkurssiaalto, jos sanotaan, että Lappiin
ei saa ihmisiä tulla maailmalta. Tässä on
monia kansallisia etuja, mitä pitää katsoa
siinä mielessä, miten täällä ihmiset
elävät ja ovat eri puolilla maata.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ongelmahan on siinä, että lentoliikenteessäkin on
valitettavasti ylikapasiteettia, ja taustalla on monia valtionomisteisia
yhtiöitä, jotka ovat huonossa kunnossa. Konkursseja
on tullut kymmenittäin ja niitä tulee tulemaan
Euroopassakin vielä, on sanottu, useita kymmeniä.
Se on sinänsä oikein, että epäterve
kilpailu alalta poistuu, jossa subventoidaan lentoliikennetoimintaa,
mutta se on väärin, että kun yhtiö panostaa
itse ympäristöystävälliseen
teknologiaan, kalustoon — niin kuin täällä esimerkki
ed. Hemmilän osalta tuotiin esille, Finncomm, Finnair yhtä lailla
on panostanut ympäristöystävälliseen teknologiaan — niin
tämä mallijärjestelmä ei tue tällaista
vaan sitten on näitä tupruttajia, jotka pystyvät
kohtuullisen edullisella lipputaksalla toimimaan ja pyörittämään
bisnestä. Sillä tavalla olisi kokonaistaloudellisestikin
järkevämpää, että niiden,
jotka hoitavat asiansa, toimintaa tuetaan. Siksi toinkin esille,
että päästökauppatuloja tulisi käyttää puhtaamman
moottoriteknologian, polttoaineteknologian, edistämiseen
myös Suomessa. Nimittäin lähitulevaisuudessa
on sanottu, että jopa 50 prosenttia lentopolttoaineesta
olisi biopohjaista, eli hyvin merkittävä ja kunnianhimoinen
kehittämisohjelma on lentoliikenteen osalta menossa.
Tuo ed. Kankaan mainitsema näkemys muun muassa Lapin
matkailusta ja saavutettavuudesta pitää kyllä täysin
paikkaansa. Meillä esimerkiksi ei ole mahdollisuutta raideliikenteellä paikata kuin
vain osittain maakunnan eteläosiin, ja siinäkään
ei voida puhua välttämättä nopeista
liikenneyhteyksistä ainakaan vielä. On hyvä,
että panostetaan raideliikenteeseen, mutta se ei ainakaan
kaikkialla maassa valitettavasti vielä riitä tämän
saavutettavuuden takaamiseen.
Pentti Tiusanen /vas:
Herra puhemies! Ed. Seurujärven huomautus tuohon,
että näitä päästökauppatuloja,
siis huutokauppatuloja, voitaisiin käyttää puhtaan,
paremman teknologian tukemiseksi myös lentoliikenteen kohdalla,
on ihan hyvä asia, ja myöskin lausuntoon ympäristövaliokunnassa
otettiin tämä ajatus mukaan. Se on ihan hyvä.
Mutta sitten toisaalta tuo Lappi, mihinkä täällä viitattiin.
Ymmärrän hyvin, että jos Helsingistä lähdetään
lomalle Kittilään, Ivaloon tai Enontekiölle,
niin otetaan lentokone, ja näin sen vielä ikään
kuin ymmärtää. Mutta sellaisia päivän
lentoja Englannista Rovaniemelle ja takaisin on vähän
hankala ymmärtää. Tulevaisuudessa niihin voi
liittyä ongelma niitten jatkumisen näkökulmasta,
ja se voi olla ihan paikallaan noin ympäristönäkökulmasta.
Yleensäkin tämä puhe, arvoisa puhemies,
että kyllähän minä, mutta kun
ne muut jne., että aina pitäisi odottaa muita
mukaan ennen kuin itse tekee mitään, on ongelma
tämän ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta.
Mikä tulee ed. Pentti Oinosen puheenvuoroon tästä Balista
ja Kööpenhaminasta, niin täytyy todeta,
että Balilla ei ollut suinkaan tuollaista joukkoa, mikä on
nyt Kööpenhaminassa. Kööpenhaminaan
lähti esimerkiksi Helsingistä 200 nuorta seuraamaan
kokousta, osallistumaan myös asiallisiin mielenosoituksiin
ja mielenilmauksiin ilmastonmuutoksen ongelman ymmärtämiseksi
ja päätösten aikaansaamiseksi. He menivät
linja-autoilla ja lautoilla.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin lopuksi sanoa, että pitää myös
huomioida eri maat ja se, mitkä ne kasvihuonepäästöt ovat.
Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2—3
promillen luokkaa maailman kasvihuonepäästöistä, eli
se on kovin vähän. Vaikka täällä pysäytettäisiin
teollisuus ja lentoliikenne ja muu liikenne, niin ympäristötase
maailmassa ei heilahtaisi yhtään mihkään.
Tästä myös on kyse, että nämäkin asiat
on muistettava. Siellähän jo näkyi pääministeri
kertovan, että 110 miljoonaa euroa Suomi on valmis maksamaan
kehitysmaille niin kuin apuna näihin yhteisiin talkoisiin,
joten kyllähän tässä huomattavia
summia on jo nytkin lähdössä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan tietysti lentoliikenteen päästökaupasta,
mutta tähän liittyy myös se tosiasia,
että suomalaisten päästöt per
capita, asukasta kohti, ovat pronssisijalla maapallolla.
Keskustelu päättyi.