Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Lentoliikenne jos mikä on globaalia toimintaa. Mikäli päästökauppaan mennään, se on toteutettava täysin maailmanlaajuisesti, ettei kenellekään synny kilpailullista etua. Tässä esityksessä EU ja Suomi etunenässä ajavat mallia, joka antaa muiden maiden lentoyhtiöille taloudellisen kilpailuedun suomalaisiin lentoyhtiöihin verrattuna.

Finnairin antamassa lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että ehdotettu päästökauppamalli eli päästöoikeuksien jaon vertailumenetelmä, rtk, tulee olemaan Finnairille ja myös muille suomalaisille lentoyhtiöille silkka rasite. Voimaan tullessaan edellä mainittu rtk heikentäisi yksiselitteisesti kilpailukykyämme suhteessa Keski-Euroopan lentoyhtiöihin.

Suomen sisäiset lennot ovat usein matkustajamääriltään vajaita, mutta koska meillä ei pitkien etäisyyksien maana ole usein muutakaan mielekästä vaihtoehtoa siirtyä nopeasti paikasta toiseen, on lentoliikenne elintärkeä niin kotimaassa kuin ulkomaillekin matkustettaessa. Tätä vajaakäyttöongelmaa ei esimerkiksi Keski-Euroopan tiheästi asutuissa maissa operoivilla lentoyhtiöillä ole, jolloin heidän suhteelliset päästökaupasta aiheutuvat lisäkustannuksensa matkustajaa kohden jäävät kauas suomalaisten lisäkustannuksista.

Arvoisa puhemies! Energiamarkkinavirasto toteaa lausunnossaan, että lailla olisi myös sen toimintaan vaikuttava ulottuvuus. Vastuu päästökaupan seurannasta sälytettäisiin Energiamarkkinaviraston harteille, vaikkei heillä ole taloudellisia eikä henkilöstöllisiä resursseja asian hoitamiseen eikä niitä ollut lausunnon antamisaikaan tulossa lisää. Tämä lienee sitä hallinnon tehostamista.

Lausunnossa todetaan myös, että jotta heidän rekisterinsä olisivat tarkoitukseen sopivat, se edellyttäisi muutoksia. Nämä muutokset pitäisi toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä eli ajassa, jota ei pidetä realistisena, onhan kyse EU:n laajuisesta rekisteristä. Vastuu rekisterin toiminnasta on kuitenkin virastolla, joten riski sille, että päästökauppaa ei voida käydä Suomessa ja mitä ilmeisimmin koko EU:ssa, on suuri. Asiasta kärsivät ennen kaikkea suomalaiset lentoyhtiöt.

Lakiesityksessä ei ole huomioitu Suomen kansallisia erityisolosuhteita, eikä se ole mikään ihme, onhan kyse EU:n direktiivitehtaan päästöstä. Kuten edellä on tullut selväksi, päästökauppamaksu lisää lentojen kustannuksia lentoyhtiöille. Tästä kaikki suomalaiset ovat yhtä mieltä, ja huoli lentoliikenteen tulevaisuudesta on siksi perusteltu. Onkin pelättävissä, että ylimääräinen maksu johtaa markkinatalouden lakien mukaisesti reittiliikenteen kannattamattomuuteen operaattorien näkökulmasta katsoen ja näin ollen johtaa vain yhteen asiaan eli joidenkin yhteiskunnallisesti tärkeiden lentoreittien lopettamiseen kotimaassamme.

Arvoisa puhemies! Päästökaupan tarkoitus on hyvä mutta toteutustapa umpisurkea. Edellä kerrotun perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Päästökauppojen taustahan on se, että vuonna 1997 Kiotossa Yhdysvallat ajoi voimakkaasti näitä Kioton mekanismeja, joista yksi on päästökauppa. EU vastusti sitä, mutta hyväksyi sen, koska se oli ehtona, että Yhdysvallat allekirjoittaa Kioton sopimuksen. Sittemmin Yhdysvaltain kongressi ei ratifioinut Kioton sopimusta. Yhdysvallat jäi Kioton sopimuksen ulkopuolelle, mutta päästökauppa jäi sitten sisäpuolelle.

Päästökauppa on aivan oikein täällä todetun mukaisesti ongelmallinen monella tavoin. Se voi olla epäreilu nimenomaan ilmastonmuutosta kohtaan siinä mielessä, että se edistääkin sitä yllättävästi ollessaan tehoton eli silloin, kun päästökaupan hinta hiilidioksiditonnia kohden on liian alhainen.

Samalla tavalla päästökauppaan liittyy ongelmia esimerkiksi tämän cdm:n eli puhtaan kehityksen mekanismin osalta, kuten esimerkiksi tänään olemme kuulleet. Suuri suomalainen sellutehdas ja sen omistajat saattavat tämän Kioton mekanismin kautta lukea hyväkseen satojatuhansia euroja vuodessa, ja tämä vääristää tilannetta.

Päästökauppa ei ulotu tällä hetkellä laivaliikenteeseen eikä lentoliikenteeseen. Molempiin sen pitäisi ulottua. Lentoliikenne on ongelmallinen erityisesti sen vuoksi, että se kasvaa nopeasti, voimakkaasti, ja sen lisäksi sillä on paljon muita ilmastohaittoja kuin ainoastaan hiilidioksidipäästöt eli nuo korkealla syntyvät vesihöyrypilvet. Ne ovat ongelma lämpenemisen näkökulmasta.

Tällä hetkellä me suomalaiset hyvin helposti, ainakin monet meistä, kuuntelemme yksipuolisesti sitä näkökulmaa, joka EU-mitassa ja EU:ta koskevassa säädöspäätöksessä on tällainen pohjoinen, pohjoiseurooppalainen näkökulma. Nyt kuitenkin päästökauppa, joka koskee lentoliikennettä, säädetään koko EU-alueelle, jolloinka tämä suomalainen näkökulma edustaa ainoastaan osaa tästä lentoliikenteen kattavuudesta, kun keskustelussa on Euroopan unionin koko alue. Tällöin sopii tietysti kysyä, pitääkö muuttaa tätä Euroopan unionin säädöstapaa vaiko tehdä paikallisia suomalaisia ratkaisuja, jotka tukevat esimerkiksi kansallista Suomessa tapahtuvaa lentoliikennettä. Itse olisin enemmän tämän jälkimmäisen kannalla, eli Suomen pitäisi kansallisin päätöksin pyrkiä, silloin kun se on tarpeellista, vahvistamaan lentoliikenteen onnistumista kotimaassamme. Samalla on kuitenkin syytä muistuttaa, että kehittyvä rautatieliikenne korvaa Suomessakin maamme rajojen sisällä lyhyempiä lentoliikennelinjoja aivan kestävällä tavalla, siis ilmastonmuutoksen hillinnänkin kannalta kestävällä tavalla.

Tämä EU-päästökauppa, joka koskee lentoliikennettä, on tietysti hyvä asia. Se avaa globaalisti ensimmäisen kerran järjestäytyneen päästökaupan. Se koskee myös EU:n alueelle lentäviä tai täältä muualle lentäviä lentoyhtiöitä, joidenka isäntämaa on muu kuin EU-jäsenmaa. Se on ehdottomasti hyvä edistyksellinen askel.

Millä tavalla sitten EU:n päästökauppa kohtelee suomalaisia lentokoneita ja kohteleeko se niitä epäreilusti, on todellakin asia, joka Suomessa pitää sitten katsoa erikseen. Asiaa ilmaston hillinnän kannalta ei tippaakaan edistä, että tämä hallituksen esitys hylätään.

Se, mikä tulee Suomen kansalliseen lentoyhtiöön Finnairiin, ja kaikki siihen liittyvä huoli on varmasti aito ja tärkeä asia. Finnairin viimeaikaiset tapahtumat ja Finnairin johdon tapa kohdella omaa henkilökuntaansa, onko se lentävää henkilökuntaa tai maahenkilökuntaa, on varsin kyseenalainen. Samoin sen tapa, mikä sillä on ollut, asettaa kaikki kananmunat yhteen koriin ja vieläpä niin, että siellä on todella paljon kananmunia, on kyseenalainen menestyksen näkökulmasta.

Joka tapauksessa tämä lentoliikenne ja sen hiilidioksidivaikutukset samoin kuin laivaliikenne on asia, jonka sietää toivoa edistyvän nyt Kööpenhaminan kokouksessa ja ilmastoneuvotte-luissa.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä tässä höristelin äsken korviani, kun kuuntelin ed. Tiusasen puhetta. Eli se meni jotenkin tällä tavalla näin, että lentoliikenteen päästökauppa on hyvä asia, mutta Suomen pitäisi nyt puolustaa kansallista näkökulmaa tässä päästökaupassa. Kun on sanonta, että juna meni jo, niin tässä täytyy sanoa, että lentokone meni jo. Nimittäin tästä käytiin iso keskustelu, mikä malli päästökaupalle hyväksytään EU:ssa, ja päädyttiin siihen, että hyväksytään malli, joka suosii Keski-Euroopassa suurten kaupunkien välistä lentoliikennettä, ja tämä Suomen malli, jota Finnair ajoi, jäi yksinkertaisesti nytten sitten kakkossijalle. Tällä tulee olemaan merkittävät seuraukset Suomen lentoliikenteeseen ja pidemmän päälle myös elinkeinojen harjoittamiseen näissä suomalaisissa kaupungeissa, koska lentoliikenne yksinkertaisesti tulee kannattamattomammaksi ja näitä lentokenttiä ilmeisesti joudutaan sulkemaan. Koko päästökauppa merkitsee sitä, että Venäjä, Dubai, tämän tyyppiset alueet (Puhemies: Minuutti!) saavat niitä lentokenttiä ja välilaskuja itselleen.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vastaisin tuohon puheenvuoron lausuntoon siitä, miten Finnair yhtiönä kohtelee kaltoin työntekijöitä, että ei minun mielestäni kyllä tämä päästökauppa nyt millään tavalla liity viimeaikaisiin Finnairin tapahtumiin.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittasi Finnairissa viime aikoina tapahtuneisiin käänteisiin ja yhtiön toimintaan. Minun mielestäni omistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkämies kyllä antoi nasevan vastauksen kyselytunnilla todeten, että kansallista lentoyhtiötäkään ei voida johtaa aatteen voimalla, vaan kyllä kyse on todella, jos Suomen mittakaavassa puhutaan, globaalista yrityksestä, joka niin talousasioiden kuin päästökaupan ynnä muiden muuttujien osalta toimii joka päivä vahvasti kilpaillussa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Sen takia nämä ed. Tiusasen viittaukset yhtiön toimintaan eivät siltä osin kyllä varmasti ole kovalla pohjalla.

Sen sijaan tämä itse kysymys päästökaupasta on kyllä aiheellinen. Ed. Lipponen totesi, että Suomi hävisi tässä päästökauppamallissa. Näin kävi, Suomi ei sijoittunut kakkossijalle vaan kolmossijalle tämän oman mallinsa kanssa. Valitettavasti siinä välissä oli vielä muunkinlaisia virityksiä. Isot maat jyräsivät käytännössä pienet maat, kuten Suomen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytin puheenvuoroni ed. Pentti Oinosen puheenvuoron jälkeen ja totesin yhteenvedossani, että ei ole syytä hylätä tätä lakiesitystä, koska sinänsä päästökaupan saaminen myös ilmaliikenteen alueelle on tärkeää, vaikka siihen päästökauppaan liittyy kaikenlaisia ongelmia ihan yleisestikin — tämä ed. Lipposelle. Siis joka tapauksessa, jos on ongelmia, kansallisesti pyritään, niin kuin varmasti ed. Kangas tulee esittämään, löytämään erilaisia tapoja hoitaa näitä.

Mutta sitten tähän, millä tavalla tämä liittyy työvoimapolitiikkaan ja Finnairiin. Finnairiahan tässä puolustellaan ja Finnairin lentämistä halutaan tukea, mikä sinänsä on ihan hyvä asia, mutta kun Finnair on toteuttanut sen tyyppistä henkilöstöpolitiikkaa, joka on heikentänyt sen taloudellista asemaa, niin sanoin, että se on toteuttanut sitä sellaisen aatteen voimalla, joka on kylläkin huono aate.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kööpenhaminan ilmastokokous ja tämä laki lentoliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä ovat askelia ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta päästöjen vähennykset on tehtävä tasapuolisesti vauraitten maitten välillä. Tasapuolisuutta on noudatettava erityisesti kotimaan sisällä. Suomen bruttokansantuotteesta yli 40 prosenttia on ulkomaankauppaa. Suomalaiset yritykset tarvitsevat lentoliikenneyhteyksiä kaikkialle maailmaan. Myös sisämaassa olevat yritykset tarvitsevat näitä yhteyksiä. Kotimaan lentoliikenne palvelee suurelta osin pääkaupungin ulkopuolisen yritystoiminnan edellytyksiä pitää koko maa asuttuna ja tarjota työtä suomalaisille kaikkialla maassa. Eduskunnan on pidettävä huolta vähintään nykyisen kokoisen lentoliikenteen toiminnasta koko maassa.

Arvoisa puhemies! Esitän tähän lakiin ponsilausumaa, joka kuuluu seuraavasti:

"Lentoliikenteen päästökaupan myötä eduskunta edellyttää, että hallitus yhteistyössä alan toimijoitten kanssa huolehtii, että nykyinen maan sisäinen lentoliikenne ei hyväksytyn lain vuoksi vähene lentokenttien tai lentojen osalta, jotta koko maan tasapuolinen kehittäminen ei lain vuoksi vaarannu."

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kannatan ed. Pentti Oinosen tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lipponen täällä mielenkiintoisella tavalla aivan oikein perusteli sen, että juna meni tältä osin, että EU on runnonut läpi tämänsuuntaisen direktiivin, ja nyt Suomessa on tällä tavoin tehty tämä hallituksen esitys. Itse en ole liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, mutta kun lukee mietinnön ja siellä on tehty näitä muutamia korjausesityksiä siihen, niin minun mielestäni olisi paikallaan, että hallitus tekisi uuden esityksen ja samalla pohtisi sitä, millä tavoin esimerkiksi kotimaan lentoliikenne pystytään takaamaan, muun muassa näihin seikkoihin vedoten, mitä muun muassa ed. Kangas täällä äskettäin totesi.

Arvoisa puhemies! Kun täällä viitataan siihen, että meillä on vaihtoehtoisia liikennemuotoja, jotka ovat vähäpäästöisempiä, se pitää paikkansa, mutta, arvoisa puhemies, haluamatta nyt ... Taikka, sanotaanko näinpäin, että esimerkiksi ed. Seurujärven kohdalla — kysyin häneltä, voinko todeta sen — olisi niin, että hän pääsisi käymään kotona syksyllä ja keväällä istuntovapaaviikon aikana. Ei sinne oikeastansa muuten pääse kuin sillä lentokoneella, jos meinaa perhettä käydä tapaamassa joka viikko. Se ei kyllä valitettavasti muuten käy.

Arvoisa puhemies! Minä pahaa pelkään, että jos kansallisesti ei saada mitään todellisia keinoja aikaiseksi, niin joudutaan karsimaan lentoliikennettä edelleen ja se vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja myöskin väestön asumiseen, siihen missäpäin ihmiset asuvat.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka on aivan oikeassa: pikayhteys maateitse tarkoittaisi omalta kohdaltani 16 tunnin yhdensuuntaista matkustamista. Käytännössä se tietysti rajoittaisi hieman kulkemista. Lentolakon aikana tämä asia tuli muun muassa esille, kuinka tärkeää on, että saavutettavuus meillä maan eri osiin on olemassa, ja siihenhän tämäkin asia liittyy.

Siltä osin ymmärrän erinomaisen hyvin ed. Oinosen tekemän vastalauseen tästä asiasta. Ed. Oinonen toteaa vastalauseessaan, että mikäli päästökauppaan mennään, se on toteuttava täysin maailmanlaajuisesti, ettei kenellekään synny kilpailullista etua. Tämän allekirjoitan ja alleviivaan täysin, tämä pitää paikkansa. Itse asiassa tämä on lähtökohta niin EU:lla, Suomella kuin sitten kansainvälisellä siviili-ilmailujärjestöllä Icaolla näitä neuvotteluja käytäessä.

Ongelmana on tietysti se, että päästökauppa astuu voimaan jo 2012. Aikaa on hyvin vähän saada aikaan globaali sopimus. Siltä osin kello tikittää joka päivä. Mitä se sitten tarkoittaa? Ei ainoastaan sitä, että meillä on päästökauppamalli, joka ei Suomen osalta ole paras mahdollinen; se tarkoittaa myös sitä, että jos kansainvälistä sopimusta ei ole, niin heti Suomen rajan toisella puolella Venäjä on niin sanottu kolmas maa, joka ei kuulu järjestelmään ja jota kautta voidaan sitten päästökauppa tarvittaessa kiertää. Eli kiertotiet EU:sta löytyvät Suomen kohdalta, joka on merkittävä gateway, lentoliikenteen keskus, ihan rajan takaa. No, se johtaa mahdollisesti sanktioihin EU:n osalta kolmansia maita kohtaan ja lopulta jopa toimintakieltoon EU:n alueen sisällä. Tämä puolestaan voi johtaa vastatoimiin EU:ta ja sen jäsenmaita kohtaan. Eli hyvin lähellä on kansainvälinen lentosota, lentokriisi, mikäli tällaiseen kansainväliseen sopimukseen ei päästä. Mutta toki painetta pistetään koko ajan siihen, että tähän kansainväliseen sopimukseen päästään. Valitettavasti tältä osin peräytymistietä ei päästökauppajärjestelmästä lentoliikenteenkään osalta meillä ole. Eli siltä osin tämä vastalause menee ohi sen, mitä käytännössä realistisesti voidaan meillä tämän asian eteen tehdä.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Lentoliikenteen päästökauppalain käsittelyssä ed. Kangas on tehnyt koko Suomen sisäisen lentoliikenteen kehittymisen kannalta tärkeän lausumaesityksen.

Kannatan ed. Kankaan esitystä.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutosta on torjuttava, se on yksinkertainen fakta, ja siihen on Suomenkin osallistuttava. Mutta sitten on liikkumavaraa siinä, minkälaisia malleja, minkälaisia päätöksiä, me teemme, jotta me pääsemme siihen toivottuun päämäärään. EU:ssa vahvasti lobattiin Suomen ja Finnairin toimesta semmoista mallia, jossa olisi muun muassa huomioitu koneiden teknologian modernius, kuinka paljon niistä tulee päästöjä, miten uusia koneet ovat tai onko mahdollista lentoliikenteen sijasta järjestää esimerkiksi nopeat pikajunayhteydet.

Mutta Suomen lobbaama malli hävisi tässä kilpailussa ja voittajaksi tulivat tämmöiset halpalentoyhtiöt, jotka vievät matkustajia täysillä koneilla akselilla Brysseli—Pariisi—Berliini—Lontoo. Tämä ratkaisu oli varmaan hyvin niukka. Valitettavasti suomalaisiakin parlamentaarikkoja oli tätä mallia kannattamassa, ja Suomi tulee maksamaan aikamoisen hinnan lentoliikenteessä. Jo nyt tiedetään, mitkä kentät, mitkä reitit todennäköisesti joudutaan lopettamaan. Kyllä se tarkoittaa aikamoista kuoliniskua sen alueen elinkeinoelämälle, jos sieltä alueelta yritysten johtajat eivät enää pääse lentäen neuvottelemaan Helsinkiin tai maailmalle. Kyllä ne yritykset nopeasti hakevat uudet kotipaikat.

Nyt toivoisin kovasti, että hallituksessa erittäin pikaisesti ryhdytään miettimään raideliikenteen kehittämistä ja mahdollisimman nopeiden junayhteyksien rakentamista, jotta voidaan nämä haitat minimoida, koska tärkeintä on, että koko Suomi on asuttuna, joka puolella on elinkeinotoimintaa ja ihmisillä mahdollisuus työn kautta elättää itsensä ja perheensä ja hankkia hyvinvointia koko alueelle.

Toinen asia on tietenkin se, että tästä päästökaupasta on ehdottomasti tultava globaalia. Kyllähän tietenkin päästöt vähenevät, kun täällä EU:n piirissä lentoliikennettä vähennetään. Mutta tällä hetkellä tosiasia on, että Dubaissa ja Moskovassa kovasti laajennetaan lentokenttiä juuri sen takia, kun tulee lentoliikenteen päästökauppa ja kun valtamerien yli menevät lennot ryhtyvät kulkemaan sitten Dubain tai Moskovan kautta. Paradoksaalista tässä on se, että päästöt tulevat maailmassa kasvamaan, mutta lentoyhtiöt, jotka lentävät pienillä katteilla, kuitenkin laskevat nämä eurot itselleen niin merkitykselliseksi. Eli todella toivoisin ponnisteluja tämän globaalin päästökaupan aikaansaamiseksi lentoliikenteessä ja sitä, että hallitus pikaisesti ryhtyisi miettimään, millä tavalla kotimaan lentoliikenteen supistuvien reittien vahingot voidaan minimoida ja saadaan ne nopeat junat kulkemaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lipponen totesi, että ollaan ajamassa alas kotimaan lentoliikennettä eräistä kaupungeista ja että se on tuhoisaa sen alueen yrittäjille. Se pitää paikkansa, mutta pitää junaliikenteenkin olla kunnossa, Pendolinolla mennä kahtasataa, mutta ei ole nyt näkyvissä sellaista tilannetta. Mutta ei ainoastaan se junaliikennekään korvaa. Muun muassa Jyväskylässä on paljon kansainvälisiä firmoja, Metso muun muassa, pääkonttori Jyväskylässä. Ne lentelevät ympäri maailmaa, ja silloin pitää olla jatkoyhteyksiä. Ne pääkonttorit häviävät sieltä, ne tulevat tänne Helsingin seudulle, jos tulevat tännekään. Ne voivat mennä saman tien Brysseliin taikka muualle.

Se on erittäin tärkeä asia, että lentoliikenne hoidetaan ja jokaisessa kaupungissa. Kyllä me ed. Lipposen kanssa kuulimme talousvaliokunnassa, kun siellä asiantuntijat kertoivat, että Kokkolan—Joensuun alapuolelta tullaan junalla kuljettamaan ihmiset Helsingin seudulle. Mutta kun suuryritykset menevät maailmalle, eivät ne tule Helsinkiin; onneksi on vientiteollisuutta ja menevät maailmalle, mutta alueillakin pitää huolehtia, että siellä on yrittämisen edellytykset.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää vielä kahteen asiaan huomiota tämän asian osalta.

Se tuli jo selväksi koko keskustelun aikana kaikkien puhujien taholta, että kansainvälinen kattava päästökauppajärjestelmän sopimus on välttämätön edellytys sille, että toimiala muun muassa Suomen osalta ei tule kärsimään kilpailuhaitoista. Tähän varmasti pyritään.

Itse päästökauppajärjestelmän osalta täytyy todeta, että sinne on sisään rakennettu mekanismi, jossa edellytetään päästökauppatuloilla investointeja siihen toimialaan. Tässä tapauksessa Suomen kohdalla se tarkoittaisi esimerkiksi investointia vähäpäästöisempään kalustoon, moottoriteknologiaan, biopolttoaineiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, jota kautta sitten saadaan vastaavasti lentoyhtiöille tasoitusta kilpailutilanteeseen. Suomenkin kohdalla täytyy kyllä tällä tavalla toimia. Me tiedämme, että yleiskatteiset veroluontoiset maksut, kuten päästökauppatulot, menevät sinne isoon Molokin kitaan, mutta toivottavaa on, että tähän myös kohdistettaisiin tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia.

Myös tehokkaampi lennonohjaus, mainittu Single European Sky, voi säästää yli 10 prosenttia polttoainekuluissa, kun lähestymis- ja lennonjohtojärjestelmät saadaan yhtenäistettyä. On paljon sellaisia asioita, joita voidaan tehdä paremmin kuin tänä päivänä.

Lisäksi haluan nostaa esille tämän lausuman, jonka valiokunta käsittelyssään toi esille. "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja ennakoi lentoliikenteen päästökauppaa koskevan sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimiin tasapuolisten lentoliikennepalveluiden ja verkostoperiaatteella toimivan lentoasemaverkon turvaamiseksi ja sitä kautta elinkeinojen ja työllisyyden turvaamiseksi - - myös maakunnissa." Tämä on keskeisen tärkeä lausuma, joka pitää sisällään nämä huolet, joita täällä salissa on tuotu esille, ja sillä tavalla on toivottavaa, että myös toimitaan alleviivaten sanaa "verkostoperiaate". Ne 25 lentokenttää voidaan (Puhemies: 2 minuuttia on täyttynyt!) verkostoperiaatteella ylläpitää.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina ed. Vistbacka kysyi liikenneministeri Vehviläiseltä, mitä hallitus aikoo tehdä, että päästökaupan seurauksena lentoliikenne tulee turvatuksi Suomessa. Ministeri vastasi, että on laitettu lentoasemia kuntoon. Mutta mitä se vaikuttaisi, vaikka lentoasemia laitetaan kuntoon, jos ei ole koneita ja lentoyhtiöitä, mitkä lentävät sinne asemille, tuli vain mieleeni.

Mutta viimeisen vuoden aikana on tehty useita lakeja, jotka polkevat kansallisia etujamme, niin kuin nyt on käymässä tässä lentoliikenteen päästökaupassa. Tulee mieleen, ovatko kansanedustajamme ja ministerimme ymmärtäneet tehtävänsä oikein täällä eduskunnassa. Meidäthän ovat äänestäjät valinneet tänne puolustamaan kansallisia etujamme eikä niitä huonontamaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta myös lausui tästä asiasta ja aika hyvin lausuikin sikäli, että sieltä käy selkeästi ilmi se, että aika tavalla on myöskin tämä ilmaisjako edelleenkin pääosassa eli 85 prosenttia. Se on yksi kysymys, joka on sinänsä ongelmallinen, että se prosentti on noinkin iso. Pitäisi olla enemmän ohjaavuutta tällä päästökaupalla. Ilmaisjaot eivät sitä toteuta missään päästökauppatilanteessa.

Mutta yleensäkin lentämisen pitäisi olla sen hintaista kuin sen ympäristövaikutukset ovat. Tällä hetkellä nämä hulvattoman halvat lennot Suomesta eri puolille Eurooppaa tai Euroopasta eri puolille maailmaa eivät ole kestävää liikkumista, ei ympäristöllisesti eikä pitkällä tähtäimellä taloudellisesti tai sosiaalisesti. Sellaiset nahkanrusketusmatkat, siis ihonrusketusmatkat, Jukatanin niemimaalle, Dominikaaniseen tasavaltaan tai toisaalta vaikkapa Thaimaahan (Ed. Kerola: Kööpenhaminaan!) eivät ole kestävää kehitystä. — Ed. Kerola, jos käydään Kööpenhaminassa ja vaikka lentäenkin ja vaikka 15 000 ihmistä, niin pidetäänpä mielessä, että yksinomaan suomalaisia lensi tuhansia seuraamaan, miten F1-kuljettajat ajoivat sitä kahdeksikkoa Kuala Lumpurissa Malesiassa taikka Unkarissa. Sellainen matkailu ei ole verrattavissa tähän Kööpenhaminan-matkailuun. — Tässä mielessä on hyvä pitää mielessä myös tämä asia ja myös se, että kyllä ne liikemiehet voivat junaakin käyttää.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On totta, että lentoliikenne tuottaa paljon päästöjä. 30 000 konetta on parhaillaankin ilmassa; näin on laskettu. On selvää, että lentoliikenteen päästöt matkustajaa kohden ovat olleet aika huomattavia. Mutta aika vähälle huomiolle on jäänyt se, että ihan viimeistä huutoa oleva teknologia on kyllä tässäkin vienyt aika paljon kehitystä eteenpäin. Nimittäin nyt näillä uusilla koneilla, mitkä esimerkiksi Finncommille ovat tulleet, 75 prosentin täyttöasteella — eli jos koko koneeseen mahtuvasta matkustajamäärästä 75 prosenttia on koneessa — kulutus on vain 4 litraa 100:lla per matkustaja. Se ei ole ihan hirveän paljon.

Aika vähälle huomiolle on jäänyt tässä, kun puhutaan lentoliikenteen päästöistä, alueellistamispolitiikka, mikä aiheuttaa aika paljon myöskin päästöjä. En puhu nyt pelkästään Suomen sisäisestä alueellistamispolitiikasta, joka on paikoin aika hölmöä ollut, vaan myöskin siitä, että meillä päätöksenteko on alueellistettu aika paljon tuonne Brysseliin ja se aiheuttaa myöskin tätä matkailua.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vastaisin, että nämä suurimmat ilmastointoilijat voisivat näyttää omalla esimerkillään mallia meille muille. Niitä, jotka lensivät Kööpenhaminaan, ei ollut 15 000, vaan kun lasketaan kaikki ne mielenosoittajat, niin useampia kymmeniätuhansia henkilöitä, jotka tulivat ympäri maapalloa Kööpenhaminaan. Ei se vielä mitään, mutta edellinen ilmastokokous oli Balilla, ja sinne lensi saman verran osallistujia. Minkälainen esimerkki tämä on meille muille kansalaisille, jotka syyttä suotta joudumme kärsimään näistä turhista höpötyksistä?

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen sanoi, että liikemiehet joutavat matkustamaan junalla. No, voi näinkin sanoa. Mutta esimerkiksi nämä suurimmat suomalaiset yritykset ovat jo ulkolaisten omistuksessa, muun muassa metsäteollisuus ja muu. Tässä on se suuri hätä, että ne eivät matkusta junalla, vaan ne vievät pääkonttorit muualle Suomesta ja siinä menee myös tuotekehittelyä ja monta muuta asiaa. Suomalaisesta työstä ja siitä, että Suomessa olisi yrityksiä, jotka täällä työllistäisivät, siitä suuresti on huoli minulla.

Lentoliikenteen osalta toisaalta ei tarvitse Thaimaahan mennä. Suomen Lapin-matkailu on pitkälti lentoliikenteen varassa. Se on melkoinen konkurssiaalto, jos sanotaan, että Lappiin ei saa ihmisiä tulla maailmalta. Tässä on monia kansallisia etuja, mitä pitää katsoa siinä mielessä, miten täällä ihmiset elävät ja ovat eri puolilla maata.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ongelmahan on siinä, että lentoliikenteessäkin on valitettavasti ylikapasiteettia, ja taustalla on monia valtionomisteisia yhtiöitä, jotka ovat huonossa kunnossa. Konkursseja on tullut kymmenittäin ja niitä tulee tulemaan Euroopassakin vielä, on sanottu, useita kymmeniä.

Se on sinänsä oikein, että epäterve kilpailu alalta poistuu, jossa subventoidaan lentoliikennetoimintaa, mutta se on väärin, että kun yhtiö panostaa itse ympäristöystävälliseen teknologiaan, kalustoon — niin kuin täällä esimerkki ed. Hemmilän osalta tuotiin esille, Finncomm, Finnair yhtä lailla on panostanut ympäristöystävälliseen teknologiaan — niin tämä mallijärjestelmä ei tue tällaista vaan sitten on näitä tupruttajia, jotka pystyvät kohtuullisen edullisella lipputaksalla toimimaan ja pyörittämään bisnestä. Sillä tavalla olisi kokonaistaloudellisestikin järkevämpää, että niiden, jotka hoitavat asiansa, toimintaa tuetaan. Siksi toinkin esille, että päästökauppatuloja tulisi käyttää puhtaamman moottoriteknologian, polttoaineteknologian, edistämiseen myös Suomessa. Nimittäin lähitulevaisuudessa on sanottu, että jopa 50 prosenttia lentopolttoaineesta olisi biopohjaista, eli hyvin merkittävä ja kunnianhimoinen kehittämisohjelma on lentoliikenteen osalta menossa.

Tuo ed. Kankaan mainitsema näkemys muun muassa Lapin matkailusta ja saavutettavuudesta pitää kyllä täysin paikkaansa. Meillä esimerkiksi ei ole mahdollisuutta raideliikenteellä paikata kuin vain osittain maakunnan eteläosiin, ja siinäkään ei voida puhua välttämättä nopeista liikenneyhteyksistä ainakaan vielä. On hyvä, että panostetaan raideliikenteeseen, mutta se ei ainakaan kaikkialla maassa valitettavasti vielä riitä tämän saavutettavuuden takaamiseen.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Ed. Seurujärven huomautus tuohon, että näitä päästökauppatuloja, siis huutokauppatuloja, voitaisiin käyttää puhtaan, paremman teknologian tukemiseksi myös lentoliikenteen kohdalla, on ihan hyvä asia, ja myöskin lausuntoon ympäristövaliokunnassa otettiin tämä ajatus mukaan. Se on ihan hyvä.

Mutta sitten toisaalta tuo Lappi, mihinkä täällä viitattiin. Ymmärrän hyvin, että jos Helsingistä lähdetään lomalle Kittilään, Ivaloon tai Enontekiölle, niin otetaan lentokone, ja näin sen vielä ikään kuin ymmärtää. Mutta sellaisia päivän lentoja Englannista Rovaniemelle ja takaisin on vähän hankala ymmärtää. Tulevaisuudessa niihin voi liittyä ongelma niitten jatkumisen näkökulmasta, ja se voi olla ihan paikallaan noin ympäristönäkökulmasta.

Yleensäkin tämä puhe, arvoisa puhemies, että kyllähän minä, mutta kun ne muut jne., että aina pitäisi odottaa muita mukaan ennen kuin itse tekee mitään, on ongelma tämän ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta.

Mikä tulee ed. Pentti Oinosen puheenvuoroon tästä Balista ja Kööpenhaminasta, niin täytyy todeta, että Balilla ei ollut suinkaan tuollaista joukkoa, mikä on nyt Kööpenhaminassa. Kööpenhaminaan lähti esimerkiksi Helsingistä 200 nuorta seuraamaan kokousta, osallistumaan myös asiallisiin mielenosoituksiin ja mielenilmauksiin ilmastonmuutoksen ongelman ymmärtämiseksi ja päätösten aikaansaamiseksi. He menivät linja-autoilla ja lautoilla.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin lopuksi sanoa, että pitää myös huomioida eri maat ja se, mitkä ne kasvihuonepäästöt ovat. Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2—3 promillen luokkaa maailman kasvihuonepäästöistä, eli se on kovin vähän. Vaikka täällä pysäytettäisiin teollisuus ja lentoliikenne ja muu liikenne, niin ympäristötase maailmassa ei heilahtaisi yhtään mihkään. Tästä myös on kyse, että nämäkin asiat on muistettava. Siellähän jo näkyi pääministeri kertovan, että 110 miljoonaa euroa Suomi on valmis maksamaan kehitysmaille niin kuin apuna näihin yhteisiin talkoisiin, joten kyllähän tässä huomattavia summia on jo nytkin lähdössä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan tietysti lentoliikenteen päästökaupasta, mutta tähän liittyy myös se tosiasia, että suomalaisten päästöt per capita, asukasta kohti, ovat pronssisijalla maapallolla.