Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt olemme saaneet kaikki pöytäjakeluna myös tämän ympäristövaliokunnan lausunnon, joka on lausunto n:o 37/2006 vp ja liittyy siis talousvaliokunnan mietintöön 27.

Näistä asiakirjoistakin käy ilmi, että itse analyysi Kioton mekanismeista on tehty tässä ympäristövaliokunnan lausunnossa, ja tämä esitys, minkä valiokuntamme yksimielisesti teki talousvaliokunnan suuntaan, lähti siitä, että olisi myös tämän cdm:n suomalaiseen määritelmään lakiin otettu mukaan kestävä kehitys. Tämä näkökulma ei kuitenkaan saanut suosiota talousvaliokunnan enemmistön piirissä; ehkä sitten myöhemmin, näin uskon, koska on toki muuten tämä periaate olemassa, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi tämän cdm:n, eli puhtaan kehityksen mekanismin hankkeen tulee edistää kestävän kehityksen tavoitteita. No, tämä tältä osin.

Mutta se, minkä positiivisesti haluan todeta, on se, että 10 §:ssä oli kuitenkin mukana tässä talousvaliokunnan mietinnössä se ajatus, minkä myös ympäristövaliokunta esitti. Tältä osin olemme tyytyväisiä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta pyrki ottamaan ympäristövaliokunnan ansiokkaat näkemykset tässä huomioon. Suomellahan on selkeä tarve kansallisen päästövähennystavoitteensa täyttämiseksi käyttää näitä Kioton mekanismeja. Tällä esityksellä hanketoimintaan liittyvien riskien vuoksi tämän hanketoteutuksen ohella valtio hankkisi noin 3 miljoonaa tonnia päästöyksiköitä valtioiden välisen päästökaupan avulla, ja nämä Kioton mekanismit ovat tässä erittäin tärkeä osa.

Kaiken kaikkiaan voidaan kyllä ainakin omasta näkemyksestäni todeta se, että tämä jonkinlainen intressiristiriita, mikä ympäristövaliokunnan ja talousvaliokunnan käsittelyjen ja näkökulmien välillä on, on ollut suhteellisen vähäistä käytännössä. Sitä on tietysti auttanut se, että talousvaliokunnassa on ainakin kaksi kansanedustajaa, jotka ovat myös ympäristövaliokunnan jäseniä, ja nämä ympäristövaliokunnan kannanotot ovat tulleet mukaan hyvin. Se on toisaalta ollut erittäin hyvä asia, koska niin kotimaisessa kuin erityisesti kansainvälisessä bisneksessä tuotteissa ja palveluissa ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen on tulevaisuutta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, ja mielestäni puheenjohtaja Skinnarin puheenvuoro tässä oli hyvä. Ne ristiriidat esimerkiksi cdm:n ja muiden mekanismien suhteen ovat näennäisiä. Meillähän on ehdottomasti sama linja. Cdm:hän on ulkopuolelle EU:n suuntautuva kehitysmaaprojekti niin sanotusti, ja se oli vahvasti esillä myös Nairobissa 12. osapuolikokouksessa, siis ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa, marraskuussa 2006.

Mutta erään asian haluaisin vielä, arvoisa puheenjohtaja, mainita. Se on valiokuntamme lausunnossa, jossa todetaan, että pääosin kuitenkin hiilidioksidipäästöjen vähenemän ja vähennyksen pitää olla aitoa, kotimaisin toimin suoritettua eikä vain tällaista, että ostetaan muualta oikeuksia päästää edelleen, niin kuin nyt nämä cdm ja ji eli yhteistoteutusmekanismi mahdollistavat. Ne ovat tärkeitä, ne edistävät sekä teollistuneissa maissa että kehittyvissä maissa ympäristön tilaa, mutta kuitenkin tämä viimesijainen omassa maassa tapahtuva päästöjen vähentäminen on tärkeätä ja tämä on myös Euroopan unionin politiikka.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän ed. Tiusasen viimeiseen kohtaan haluaisin todeta, että me olemme täsmälleen samaa mieltä tästä asiasta, mutta siihen pitää saada mukaan koko tämä maapallo. Ei riitä, että me Suomessa yksin. Jos tässä yhdessä voitaisiin sitten toimia, niin sitten varmaan päästäisiin eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Aivan lyhyesti, arvoisa puhemies, totean tähän ed. Saarikankaan huomioon, että Euroopan unionin päästövähennyspolitiikka on sitä, että Euroopan unionin omat vähentämishankkeet ovat sellaisia, että vähintään puolet niistä pitää tapahtua Euroopan unionin omin toimin. Sitten nämä muut ovat näitä mekanismihankkeita, mekanismien kautta hankittavia päästöoikeuksia ja päästöyksiköitä. Tämä on periaate. Se, mikä liittyy tähän muuhun maailmaan — edustaja tarkoittaa Yhdysvaltoja, Australiaa ja suuria kehittyviä maita — niin nyt Nairobissa asia jälleen eteni tältä osin, niin kuin jo Montrealissa 2005. Balilla 2007 on seuraava Kioton ilmastosopimuksen osapuolikokous. Näin ollen siellä sitten asia, uskon, menee jälleen eteenpäin.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan nyt vaikkapa siunatuksi lopuksi todeta sen, että eduskuntahan yksimielisesti päätti viime kesäkuussa tästä energia- ja ilmastoselonteosta annetussa lausunnossa — siinä oli kahdeksan pontta — että Suomen pitää aktiivisesti toimia siihen suuntaan, että maapallolla, on se sitten Kioton sopimuksen tai jonkun muun nimellä kulkevan sopimuksen mukaan mutta samat tavoitteet sisältäen, ovat käytännössä niin Aasia, Amerikka kuin Afrikka ja kaikki maanosat mukana eikä ainoastaan, niin kuin täällä ed. Saarikangas sanoi, Eurooppa ja Euroopan unioni. Tässä suhteessa on kyllä tätä pelitilaa ja aktiivisuuden osoittamismahdollisuutta niin hallitukselle kuin oppositiollekin. Nyt näyttää siltä, että tämä Euroopan unionin energiapoliittinen ohjelma, joka nyt sitten tulee kansallisestikin käsittelyyn, tähtää tähän ihan samaan.

Kun olin tässä Suomen puheenjohtajuuskauden viimeisessä tilaisuudessa Brysselissä, jossa olivat Euroopan unionin tulevaisuustavoitteet ja energia oli yhtenä asiana, niin voin todeta, että sen muutaman sadan ihmisen keskustelun pohjalta, jota käytiin erityisesti energiasta, ne tavoitteet ja ne asiat, joita Suomessa on käsitelty, kestivät kyllä sen keskustelun ja sen kritiikin, mitä energiapolitiikasta on tehty. Toisin sanoen se osoittaa sen, että Suomessa tässäkin asiassa me olemme kyllä ihan ainakin kansainvälisen keskustelun kärjessä, ja tätä meidän omaa tavoitekirjoamme pitää viedä eteenpäin. Sehän käytännössä tarkoittaa esimerkiksi energialähteitten osalta sitä, että kaikki, ydinvoima mukaan luettuna, ovat mukana.