14) Hallituksen esitys laiksi Kioton mekanismien käytöstä
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Nyt olemme saaneet kaikki pöytäjakeluna myös
tämän ympäristövaliokunnan lausunnon, joka
on lausunto n:o 37/2006 vp ja liittyy siis talousvaliokunnan
mietintöön 27.
Näistä asiakirjoistakin käy ilmi,
että itse analyysi Kioton mekanismeista on tehty tässä ympäristövaliokunnan
lausunnossa, ja tämä esitys, minkä valiokuntamme
yksimielisesti teki talousvaliokunnan suuntaan, lähti siitä,
että olisi myös tämän cdm:n
suomalaiseen määritelmään lakiin otettu
mukaan kestävä kehitys. Tämä näkökulma ei
kuitenkaan saanut suosiota talousvaliokunnan enemmistön
piirissä; ehkä sitten myöhemmin, näin
uskon, koska on toki muuten tämä periaate olemassa,
että hiilidioksidipäästöjen
vähentämisen lisäksi tämän
cdm:n, eli puhtaan kehityksen mekanismin hankkeen tulee edistää kestävän
kehityksen tavoitteita. No, tämä tältä osin.
Mutta se, minkä positiivisesti haluan todeta, on se,
että 10 §:ssä oli kuitenkin mukana tässä talousvaliokunnan
mietinnössä se ajatus, minkä myös
ympäristövaliokunta esitti. Tältä osin olemme
tyytyväisiä.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta pyrki ottamaan ympäristövaliokunnan
ansiokkaat näkemykset tässä huomioon. Suomellahan
on selkeä tarve kansallisen päästövähennystavoitteensa
täyttämiseksi käyttää näitä Kioton
mekanismeja. Tällä esityksellä hanketoimintaan
liittyvien riskien vuoksi tämän hanketoteutuksen
ohella valtio hankkisi noin 3 miljoonaa tonnia päästöyksiköitä valtioiden
välisen päästökaupan avulla,
ja nämä Kioton mekanismit ovat tässä erittäin
tärkeä osa.
Kaiken kaikkiaan voidaan kyllä ainakin omasta näkemyksestäni
todeta se, että tämä jonkinlainen intressiristiriita,
mikä ympäristövaliokunnan ja talousvaliokunnan
käsittelyjen ja näkökulmien välillä on,
on ollut suhteellisen vähäistä käytännössä.
Sitä on tietysti auttanut se, että talousvaliokunnassa
on ainakin kaksi kansanedustajaa, jotka ovat myös ympäristövaliokunnan
jäseniä, ja nämä ympäristövaliokunnan
kannanotot ovat tulleet mukaan hyvin. Se on toisaalta ollut erittäin
hyvä asia, koska niin kotimaisessa kuin erityisesti kansainvälisessä bisneksessä tuotteissa
ja palveluissa ympäristönäkökohtien huomioon
ottaminen on tulevaisuutta.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, ja mielestäni
puheenjohtaja Skinnarin puheenvuoro tässä oli
hyvä. Ne ristiriidat esimerkiksi cdm:n ja muiden mekanismien suhteen
ovat näennäisiä. Meillähän
on ehdottomasti sama linja. Cdm:hän on ulkopuolelle EU:n suuntautuva
kehitysmaaprojekti niin sanotusti, ja se oli vahvasti esillä myös
Nairobissa 12. osapuolikokouksessa, siis ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa,
marraskuussa 2006.
Mutta erään asian haluaisin vielä,
arvoisa puheenjohtaja, mainita. Se on valiokuntamme lausunnossa,
jossa todetaan, että pääosin kuitenkin hiilidioksidipäästöjen
vähenemän ja vähennyksen pitää olla
aitoa, kotimaisin toimin suoritettua eikä vain tällaista,
että ostetaan muualta oikeuksia päästää edelleen,
niin kuin nyt nämä cdm ja ji eli yhteistoteutusmekanismi
mahdollistavat. Ne ovat tärkeitä, ne edistävät
sekä teollistuneissa maissa että kehittyvissä maissa
ympäristön tilaa, mutta kuitenkin tämä viimesijainen
omassa maassa tapahtuva päästöjen vähentäminen
on tärkeätä ja tämä on
myös Euroopan unionin politiikka.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tähän ed. Tiusasen
viimeiseen kohtaan haluaisin todeta, että me olemme täsmälleen
samaa mieltä tästä asiasta, mutta siihen
pitää saada mukaan koko tämä maapallo.
Ei riitä, että me Suomessa yksin. Jos tässä yhdessä voitaisiin
sitten toimia, niin sitten varmaan päästäisiin
eteenpäin.
Pentti Tiusanen /vas:
Aivan lyhyesti, arvoisa puhemies, totean tähän
ed. Saarikankaan huomioon, että Euroopan unionin päästövähennyspolitiikka
on sitä, että Euroopan unionin omat vähentämishankkeet
ovat sellaisia, että vähintään
puolet niistä pitää tapahtua Euroopan
unionin omin toimin. Sitten nämä muut ovat näitä mekanismihankkeita,
mekanismien kautta hankittavia päästöoikeuksia
ja päästöyksiköitä.
Tämä on periaate. Se, mikä liittyy tähän
muuhun maailmaan — edustaja tarkoittaa Yhdysvaltoja, Australiaa
ja suuria kehittyviä maita — niin nyt Nairobissa asia
jälleen eteni tältä osin, niin kuin jo
Montrealissa 2005. Balilla 2007 on seuraava Kioton ilmastosopimuksen
osapuolikokous. Näin ollen siellä sitten asia,
uskon, menee jälleen eteenpäin.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Haluan nyt vaikkapa siunatuksi lopuksi todeta
sen, että eduskuntahan yksimielisesti päätti
viime kesäkuussa tästä energia- ja ilmastoselonteosta
annetussa lausunnossa — siinä oli kahdeksan pontta — että Suomen
pitää aktiivisesti toimia siihen suuntaan, että maapallolla,
on se sitten Kioton sopimuksen tai jonkun muun nimellä kulkevan sopimuksen
mukaan mutta samat tavoitteet sisältäen, ovat
käytännössä niin Aasia, Amerikka kuin
Afrikka ja kaikki maanosat mukana eikä ainoastaan, niin
kuin täällä ed. Saarikangas sanoi, Eurooppa
ja Euroopan unioni. Tässä suhteessa on kyllä tätä pelitilaa
ja aktiivisuuden osoittamismahdollisuutta niin hallitukselle kuin
oppositiollekin. Nyt näyttää siltä,
että tämä Euroopan unionin energiapoliittinen
ohjelma, joka nyt sitten tulee kansallisestikin käsittelyyn,
tähtää tähän ihan samaan.
Kun olin tässä Suomen puheenjohtajuuskauden
viimeisessä tilaisuudessa Brysselissä, jossa olivat
Euroopan unionin tulevaisuustavoitteet ja energia oli yhtenä asiana,
niin voin todeta, että sen muutaman sadan ihmisen keskustelun
pohjalta, jota käytiin erityisesti energiasta, ne tavoitteet
ja ne asiat, joita Suomessa on käsitelty, kestivät
kyllä sen keskustelun ja sen kritiikin, mitä energiapolitiikasta
on tehty. Toisin sanoen se osoittaa sen, että Suomessa
tässäkin asiassa me olemme kyllä ihan
ainakin kansainvälisen keskustelun kärjessä,
ja tätä meidän omaa tavoitekirjoamme
pitää viedä eteenpäin. Sehän
käytännössä tarkoittaa esimerkiksi
energialähteitten osalta sitä, että kaikki,
ydinvoima mukaan luettuna, ovat mukana.
Keskustelu päättyy.