Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Rouva puhemies! Kun tätä iltaa nyt näin
pitkälle eduskunnassa vietetään, vaikka
luulen, että kaikki haluaisivat olla jo tässä vaiheessa
jossain muualla, vuorotteluvapaastakin on syytä sanoa pari
sanaa.
Tässähän erittäin pitkään
työmarkkinajärjestöt väänsivät
kättä. Työnantajapuoli vastusti vuorotteluvapaan
jatkoa, ja työntekijäpuoli halusi sitä jatkaa.
On todella tärkeä tulos se, että vuorotteluvapaata
jatketaan. Vuorotteluvapaa antaa monelle työntekijälle
henkireiän, jona aikana voi kerätä voimia
jaksaakseen pidempään työelämässä.
Siksi on tärkeätä, että tämä laki
saatiin eduskuntaan ja nyt saadaan hyväksytyksi.
Toivon mukaan työnantajapuoli ymmärtäisi sen,
mitkä ovat ne keinot, joilla saadaan työntekijät
jaksamaan työelämässä pidempään.
Ne ovat todella kannustaminen ja välillä mahdollisuuden antaminen
siihen, että voi olla poissa työelämästä hetken
ja kerätä voimia jaksaakseen jälleen työelämässä.
Useinhan vuorotteluvapaata käytetään
opintoihin, opiskeluun, ja se on erittäin tärkeää.
Siinä saa taas uusia taitoja myöskin tehdä työtä entistä paremmin.
Leea Hiltunen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Kuten ed. Stenius-Kaukonen totesi, tämä on
valmisteltu siten ja nimenomaan nyt siinä muodossa tulee
niin, että se ei edelleenkään ole vielä pysyvä.
Tällä on varmasti omat perustelunsa, että se on
määräaikainen, ja se on odotettu laki.
Tietysti se tausta, mille tämä aikanaan perustui,
oli se, että oli kysymys enemmänkin sillä lailla
jaksottelusta, että saatiin, kun oli paljon pitkäaikaistyöttömyyttä,
työllisyyttä tällä tavalla kohennettua.
Tämä oli työvoimapoliittinen ratkaisu.
Nyt tänä päivänä tämä on
varmasti hyvinkin pitkälle työssäjaksamisen
vahvistamista ja luo vaihtoehtoja työntekijöille.
He voivat kehittää itseään tämän
vuorotteluvapaan aikana koulutuksella tai muulla tavalla.
Siinä mielessä on erinomainen asia, että tätä edelleen
jatketaan. Kuitenkin tässä on tietyt joustot sijaisen kohdalla ja on
selkeät säädökset
vuorotteluvapaan keskeyttämisen osalta, jotka tukevat tätä asiaa.
Paljon tietysti keskusteltiin siitä, missä vaiheessa
saa tämän vuorotteluvapaan, onko niin, että se
on kymmenen vuotta tai viisi vuotta tai vuosi samalla työnantajalla.
Nämä rajat varmasti tietyllä tavalla
ohjaavat sitä. Onko tarve nuoren perheenisän tai
-äidin saada vuorotteluvapaa, vaikkei kovin pitkä työhistoria
vielä olisi, tässä varmasti on näitä erilaisia
lähestymistapoja, ja toivottaisiin, ettei kovin paljon
olisi tällaisia esteitä tämän
vuorotteluvapaan saamiselle, vaan että perheet erilaisissa
elämäntilanteissa voisivat valita myöskin
tämän ajatellen sitä, että tässä olisi
myöskin lapsille suotua aikaa tänä aikana,
kun vuorotteluvapaa on.
Yleiskeskustelu päättyy.