21) Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Paljon melua melkein tyhjästä.
Näin voisi hyvillä perusteilla luonnehtia yt-lain
käsittelyä. Melu alkoi jo ennen kuin tämä laki
tuli eduskuntaan. Kokoomus nosti voimakkaan kampanjan, jolla koetettiin
luoda sellaista kuvaa, että tässä pienyrittäjien
asema nyt hyvin vakavasti vaikeutuu ja käy jopa mahdottomaksi.
Tuo keskustelu jatkui täällä eduskunnassa
ensimmäisen käsittelyn aikana, vaikka mitään
perusteita tällaisiin väitteisiin ei tosiasiassa
ole. Ainoa olennainen muutoshan tässä uudessa
yt-laissa aikaisempaan verrattuna on se, että luku 30 muuttuu
luvuksi 20. Nyt voimassa olevan lain mukaan yt-menettelyä käytetään
yrityksissä, joissa on 30 työntekijää,
ja jatkossa se raja on 20 työntekijää.
Mitään dramaattista tähän
lakiesitykseen ei siis sisälly. Minusta päinvastoin
työntekijöiden edustajilla tässä eduskunnassa
on aihetta kritisoida tätä lakiesitystä siitä,
ettei tässä puututa niihin olennaisiin epäkohtiin,
joita suomalaisessa työelämässä kasvavasti
on. Niitä on ensinnäkin se, että irtisanominen
Suomessa on erittäin helppoa ja halpaa, ja tähän
ongelmaan pitäisikin oikeasti lähteä hakemaan
ratkaisuja.
Toinen suuri ongelma suomalaisessa työelämässä on
se, että pätkätöiden ketjuttaminen
lisääntyy. Vakituisia töitä teetetään
yhä laajemmin määräaikaisina,
ja tässä meidän, vasemmistolaisten, syyttävä sormi
sojottaa myöskin kuntiin ja valtioon. Ne ovat jopa pahimpia
olleet pätkätöiden teettäjinä.
Kolmas epäkohta suomalaisessa työelämässä on vuokratyön
lisääntyminen. Siihen liittyy monia ongelmia,
ensinnäkin kysymys vuokratyöntekijöiden
asemasta ja tietenkin myös siitä, että kun
vuokratyötä laajasti käytetään,
se heijastuu myöskin vakituisemman väen tilanteeseen.
Pitääkin ryhtyä todellisiin toimiin
työelämän ongelmien ratkaisemiseksi.
Irtisanomissuojan parantaminen olisi muun muassa sitä,
mitä me esitämme, eli irtisanomisrahan käyttöönottaminen
Suomessa. Pätkätöiden ketjuttaminen pitää laittaa
kuriin muuttamalla työsopimuslakia tältä osin
siten, että tällainen tahallinen ketjuttaminen sanktioidaan.
Vuokratyön osalta me esitämme vuokratyöntekijöille
takuupalkkaa. Sellainen järjestelmä on Ruotsissa
käytössä, ja se on vahvistanut vuokratyöntekijöiden
asemaa ja myös on sitten vaikuttanut siihen, ettei tällä vuokratyöllä päästä siinä
laajuudessa
keinottelemaan kuin meillä selvästikin tapahtuu.
Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy
seuraavan lausuman, joka on vastalauseen 2 mukainen ja kuuluu näin:
"Eduskunta edellyttää, että epätyypillisissä työsuhteissa
työskentelevien asemaa parannetaan valmistelemalla pikaisesti
lainsäädäntö, joka oikeuttaa
vuokratyöntekijän takuupalkkaan ja samaan työsuhdeturvaan
kuin muillakin työntekijöillä, sekä valvomalla
määräaikaisten työsuhteiden
ketjuttamista aiempaa tehokkaammin työsopimuslain velvoitteiden
mukaisesti."
Ed. Kalevi Olin merkitään
läsnä olevaksi.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Tennilän
esittämää perustelulausumaa ja totean,
että esimerkiksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan
on eräs työntekijä kymmenen vuoden aikana
joutunut tekemään 98 määräaikaista
työsopimusta ja vasta 99. työsopimus oli toistaiseksi
voimassa oleva. Kyllä tästä jo voidaan
nähdä, että näillä määräaikaisilla
työsopimuksilla keinotellaan suoraan. Kuten ed. Tennilä täällä totesi,
niin on syytä nämä sanktioida niin, että perusteettomien
määräaikaisten työsopimusten
käyttäjät joutuvat maksamaan siitä sakkoa,
kun tällaista käyttävät.
Toisena asiana tämä irtisanomissuoja: Irtisanomissuoja
on Suomessa heikko, ja irtisanominen on halpaa ja helppoa Suomessa.
Kun aikaisemmin puhuttiin, että valuutta joustaa Suomessa,
nyt joustavat työntekijät ja työpaikat.
Metsäteollisuudessa, joka on aikoinaan ollut varma työnantaja,
on yhteensä tuhansien ihmisten vähennykset käynnissä.
Koko elektroniikkateollisuus on siirtymässä muihin
maihin, halvemman kustannustason maihin. Kun valuutta ei jousta, niin
työpaikat joustavat, ja työntekijät maksavat sen
työttömyydellään, ja yhteiskunta
tietenkin menettää verotulonsa. Myöskin
tätä irtisanomissuojaa tulisi parantaa, ja erityisesti
suuryrityksillä pitäisi olla ehdottomasti kunnollinen
irtisanomisraha maksettavana, kun ne puhtaasti voittojen lisäämiseksi
siirtävät tuotantoa ulkomaille.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies
Paavo Lipponen.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä on
aiheuttanut melkoista keskustelua tuolla kentällä,
aiheuttaa tänään vähän
kevyen luokan keskustelun, mutta aiheuttaa kuitenkin sellaista,
että jotain tässä tarvitsee mielipiteen osalta
julkituoda.
Te, edustajat Tennilä ja Kuoppa, olette oikeassa tämän
määräaikaisten työsopimusten
ketjuttamisen osalta ja siinä olevien epäkohtien
osalta, mutta te ette halua ymmärtää niitä ongelmia, mitä siellä työnantajapuolella
tässä asiassa on olemassa, minkä takia
työntekijää ei haluta ottaa pysyvään
työsuhteeseen, vaan näillä määräaikaisilla
sopimuksilla, miten sanoisinkaan, käydään semmoista
peliä, että työntekijästä aina
päästään eroon. Tämän
maailman osalta ymmärrän erinomaisen hyvin, että te
kohdistatte nämä paineet ja keskustelun nimenomaan
näihin suuriin yrityksiin, joista ed. Kuoppa äsken
viittasi metsäteollisuuteen.
Mutta tähän lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä:
erityisesti näissä suurissa yrityksissä,
kuten metsäteollisuuden osalta, se yt-menettely kun alkaa,
niin se on menoa, ja siitä saavat hyväksensä oikeastaan
vain, sanoisin, juristit. Ne muodolliset tekijät tulee
täytettyä, kun juristit astuvat pöytään,
mutta työntekijällä on aina lähtö olemassa.
Sanon vähän kevytmielisesti, kun sanon, mutta
sanon kuitenkin, että kyllä tämä koko
yt-menettely on sellaisenaan vähän yhdenlaista
teatteria. Mutta kumminkin kun katsotaan tätä peliä, niin
oikeastaan jotkut säännöt pitää olla,
ja ne on tähän kirjattu ja kirjoitettu sen osalta.
Miksei niin, että tässä hyväksytään,
enkä nyt ole esittämässä, etteikö se
kuuluisi näin tehdä. Jos olisin siellä työntekijän
puolella, niin ilman muuta vahvasti tämän asian
puitteista puhuisinkin. Mutta tämän vastakohta
ovat sitten vuokratyövoima ja määräaikaiset
työsuhteet, jotka ovat mielestäni kyllä melkoinen
ongelma tässä olemassa.
Äsken viittasin tämän lastensuojelulain
käsittelyn osalta siihen, että tässä on
syntynyt hallituspuolueitten sisällä joku kauppa,
minkä ed. Puisto ikään kuin vesitti kertomalla,
että tiedot ovat peräisin hevosmiesten tietotoimistosta.
Kun tämän puheenvuoron saan tässä pidettyä,
niin lähden tutkiskelemaan, mitä uusia tietoja
siellä hevosmiesten tietotoimistossa on olemassa, sieltähän voi
löytyä huomisellekin päivälle
jotakin. Mutta mitä tulee niihin viitteisiin, että on
syntynyt kauppa, lainaan tässä viime viikolla
keskiviikkona olleessa ensimmäisessä käsittelyssä ollutta
ed. Tiilikaisen puheenvuoroa: "Se on tehnyt paljon uudistuksia,
joilla on parannettu yritysten kilpailuedellytyksiä, ja
toisaalta on pidetty huolta työntekijöiden turvasta
muutosturvalainsäädännöllä jälkijättöisesti
ja nyt yt-lailla etupainoisesti. Täytyy katsoa tätä kokonaisuutta
eikä ampua tällä tavalla pelottelutekniikalla
yksityiskohtien kimppuun tässä hallituksen onnistuneessa
ja tuloksia tuoneessa politiikassa." Mielestäni tämä osoittaa sen,
että on syntynyt hallituspuolueitten puolustava linja,
vaikka keskustan vankka linja oli aikaisemmin sellainen, että tätä ei
tule hyväksyä eikä sitä voida
hyväksyä.
Toinen lainaus täältä samasta puheenvuorosta tai
saman puhujan puhumana, vaikka olikin ilmeisesti toinen puheenvuoro:
"Kuten monet keskustalaiset ovat todenneet, tämän
laajentaminen 30:stä 20:een ei ollut meidän mielestämme
välttämätöntä, mutta
niitten sisällöllisten lievennysten takia sen
kompromissin olimme vastuullisena hallituspuolueena valmiit hyväksymään." Tämä on
vastoin kaikkia niitä perusteita, mitä aikaisemmin
on kerrottu. Mielestäni voisi aivan suoraan kertoa, että se
oli pakkotilanne, hallitussovun perusteella näin syntyi
ja kävi, mutta ei tähän sopuunkaan ole
oikein viitattu vaan annettu ymmärtää,
että tämä on ollut ikään
kuin keskustapuolueen tavoitteitten mukaista.
Minun ei tarvitse puhujana pohtia, onko se tavoitteiden mukaista
vai ei, mutta muistutan, että kun kerroin näistä sisällöllisistä keskusteluista täällä,
niin kyllä Kymenlaaksossa muistettiin puolueen varapuheenjohtaja
Rantakankaan lausumat marraskuussa, joissa sanottiin, että keskusta
ei tule koskaan antamaan periksi siinä 30 hengen työntekijämäärän
pudottamisessa 20:een. Näin nähden kyllä sen
osalta tavoitteet ovat olleet aivan toisenlaiset kuin nämä puheenvuorot, joita
ensimmäisen käsittelyn aikana tämän
taakse on laadittu ja tehty.
Toivonkin, että se yhteistoiminta yrityksissä menisi
sitten niin hyvin kuin täällä on annettu ymmärtää ja
uskotella ja nähdä. Mutta tietääkseni
niissä taustajärjestöissä, joissa
itse edustan Suomen Yrittäjien jäsenenä yrittäjäkenttää,
ja myöskin niissä järjestelmissä,
missä kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana edustan eduskuntaan
pyrkivää ehdokasta, tälle asialle ei
löydy ymmärtämystä eikä sille
voi löytyä puolestapuhujaa. Tämä on
ollut huono esitys. Ne sisällölliset muotohelpotukset,
joita sinne on syntynyt, ovat pientä kosmetiikkaa, mutta
tässä — jatkan edelleenkin siitä,
mistä puhuin ensimmäisessä käsittelyssä — haetaan
ikään kuin ammattiyhdistysliikkeelle tämmöistä,
miten sanoisi, maksavaa jäsenkuntaa lisää,
ja siinä mielessä tämä kyllä palvellee
sitä alkuperäistä tarkoitusperää,
mistä tämä kauppa tähän
on syntynytkin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva
asia on varsinaisesti ja tosiasiallisesti käsitelty sekä lähetekeskusteluvaiheessa
että ensimmäisen käsittelyn yhteydessä,
mutta koska edustajakollegat toivat täällä muita
ajankohtaisia kysymyksiä esille, niin muutamalla sanalla
haluan näitäkin kommentoida.
Kysymys pätkätöistä on työntekijän
kannalta toisaalta ongelmallinen, toisaalta, kuten työministeri
Filatov sanoi, on hyvä, että saa edes pätkätyötä tai
määräaikaista työtä.
Kuten ed. Seppo Lahtela toi esille, niin asialla on nämä molemmat
puolet. Aina ei ole mahdollista vakinaistaa, tarvitaan sijaisia.
Muun muassa oma tyttäreni on kahden kuukauden sijaistyössä,
koska sen mittainen työsuhde avautui. Silloin on hyvä,
että on saanut työtä, vaikka melkoiset
muuttokustannukset tulevat. Ongelmia on sitten, jos henkilö,
joka on työttömänä, käy
vaikkapa kolmen päivän kurssin. Tämä on
paljon pitemmältä ajalta pois työttömyyskorvauksesta.
Toivon, että työelämään
liittyvässä lainsäädännössä voitaisiin
soveltaa tervettä järkeä, sallia työttömän
kouluttautua, kehittyä taidoissa tai kehittää itseään
muutoin. Nyt meillä ovat hiukan liian byrokraattiset nämä käytännöt.
Toivon, että voitaisiin löytää joustavuutta,
jolla työtön ihminen voisi motivoitua elämässä eteenpäin,
etsiä työtä ja löytää aikanaan
uutta vaihetta elämäänsä, jos
ei aiemmasta työpaikasta ja aiemmalla ammatilla voi työtä löytää.
Arvoisa puhemies! Toivon, kun tämä laki tulee
voimaan, että käytännön ongelmia,
joita pelätään, ei syntyisi, vaan voisi
elämän kulku jatkua työpaikoilla kaikkien
kesken hyvässä sovussa, koska sitä tarvitaan.
Työpaikan henkinen ilmapiiri on tekijä, joka on
sellainen voimavara, että sitä tarvitaan nyt ja
vastaisuudessa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Kokoomus nostatti yt-lain ensimmäisen käsittelyn
yhteydessä valtavan kohun tästä pienestä lainmuutoksesta,
joka merkitsee vain sitä, että 30 työntekijää muuttuu
20 työntekijäksi siinä tapauksessa, kun
yt-menettelyjä noudatetaan. Tässä ei
ole mitään olennaista tapahtumassa. Tämä kokoomuksen
koko kohun nostatus oli pelkkää pelottelua ja äänten
kalastelua pienyrittäjiltä, ja väärää porukkaa
te siinä lähditte pelottelemaan. Siellä on
ihan todellisiakin ongelmia siinä pienyrittäjäporukassa.
Niitä todellisia ongelmia pitäisi ratkoa eikä pelotella
sitä väkeä. Kokoomuksen asenne tässä keskustelussa
osoittaakin, ettei tässä ollut mistään
muusta kysymys kuin tämmöisestä tahallisesta
pelottelukampanjasta. Eivät täällä ole
kokoomuslaiset edes puhuneet mitään, ja kaikki
tuntuvat kannattavan nyt tätä lakiesitystä ed.
Lahtelaa myöten. Tämmöinen se oli tämäkin
näytös, erikoinen. (Ed. Seppo Lahtela: Väljä tulkinta!)
Yt-lain kautta ei varmaan pääse tämän
pitemmälle. Todellisten työelämän
ongelmien ratkaisemiseksi pitää ottaa esille muu
työelämän lainsäädäntö työsopimuslaista
lähtien, jotta parempaa järjestystä työntekijöiden
kannalta saataisiin.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt käsiteltävänä oleva
yhteistoimintalain muutos merkitsee nykyiseen yhteistoimintalakiin
nähden eräitä parannuksia, joita on ollut helppo
asettua kannattamaan. Samalla on kuitenkin hallituksen esitys ja
valiokunnan mietintö merkitsemässä sitä,
että lain soveltamisala laajenee nykyisestään
yhä pienempiin yrityksiin.
Kun nykyinen yhteistoimintalaki koskee vain sellaisia yrityksiä, joissa on
vähintään 30 työntekijää,
on Vanhasen hallitus laajentamassa yhteistoimintalain soveltamisalaa
yrityksiin, joissa on yli 20 työntekijää.
Tämä merkitsee sitä, että useat
pienyrittäjät saavat kantaakseen ylimääräistä byrokratiaa
ja ylimääräisiä hallinnollisia määräyksiä.
Tämä merkitsee sitä, että näille pienyrittäjille
ei anneta oikeita viestejä kannustavuuden ja työllistämisen
edistämiseksi, vaan tosiasiassa valtiovalta ulottamalla
yhteistoimintalain yhä pienempiin yrityksiin antaa väärän
viestin lisääntyvästä byrokratiasta,
lisääntyvistä muodollisista, hallinnollisista
määräyksistä.
Herra puhemies! Miksi tässä yhteydessä laajennetaan
lain soveltamisalaa yhä pienempiin yrityksiin? Sellainen
mielikuva on väistämättä syntynyt,
että kun työntekijä- ja työnantajapuoli järjestötasolla
ovat neuvotelleet ja siellä on löydetty yhteisymmärrys
eräistä parannuksista yhteistoimintalain sisällössä,
niin SAK:n vaatima maksu suostumisesta tiettyihin muutoksiin itse yhteistoimintalaissa
on ollut se, että lain soveltamisalaa laajennetaan SAK:n
vaatimusten mukaisesti yhä pienempiin yrityksiin. Siis
tämä on ollut siinä kompromissinhieronnassa
SAK:n vaatimus, ja työnantajajärjestöt
ovat tähän yhtyneet, kun itse lain sisältöön
on tehty eräitä sellaisia muutoksia, jotka ovat
olleet taas työnantajajärjestöjen toivomusten
mukaisia. On todella harmillista, että Matti Vanhasen hallitus
ja ennen kaikkea Matti Vanhasen oma puolue, keskustapuolue, on suostunut
SAK:n vaatimuksiin ja ulottamassa lain todellakin yhä pienempiin
yrityksiin ja yhä pienempien yrittäjien kannettavaksi.
(Ed. Tennilä: Mutta tekin hyväksyitte tämän!)
Nyt tässä toisessa käsittelyssä on
enää kyse lain hyväksymisestä tai
hylkäämisestä. Kuten totesin, pidämme
lakia sinänsä perusteltuna näissä suuremmissa
yrityksissä ja pidämme siihen nyt tehtäviä muutoksia
kannatettavina, mutta tämä laajentaminen yhä pienempiin
yrityksiin ei saa meidän tukeamme, ja sen vuoksi lain ensimmäisessä käsittelyssä ehdotimme
ja äänestimme sen mukaisesti, että lain
soveltamisalaa ei olisi ulotettu niihin. Valitettavasti äärivasemmisto
ja vasemmisto saivat keskustan siinä äänestyksessä tuekseen
ja näin hävisimme tuossa ensimmäisessä käsittelyssä olleen äänestyksen.
(Ed. Tennilä: Ja nyt hyväksytte sitten!) Tässä toisessa
käsittelyssä se, mitä tältä osin,
lain soveltamisalan osin, on tehtävissä, ei ole
kovin paljoa. Lain pykälät, niin kuin ed. Tennilä hyvin
tietää, lyötiin kiinni lakiesityksen
ensimmäisessä käsittelyssä.
Se asia tämän lain käsittelyn yhteydessä on käynyt
selville, joka on tullut esiin eräiden muidenkin työelämää koskevien
lakien käsittelyn yhteydessä, että pienimpien
yritysten, usein työnantajaliittoihin kuulumattomien yrittäjien, niin
sanottujen järjestäytymättömien
yrittäjien, ääni ei riittävästi
kuulu ja kanna työelämän lainsäädäntöä kolmikantaisesti
valmisteltaessa. (Ed. Kuoppa: Kyllä Eero Lehden ääni
tuntuu kantavan!) Tämä on epäkohta, johon
pitäisi pyrkiä korjausta saamaan. Toisin sanoen
kun valmistellaan työelämän lainsäädäntöä,
joka usein koskee kaikkia yrittäjiä ja yrityksiä,
olisi tärkeää, että myös
pienimpien yritysten ja pienyrittäjien ääni tuossa
valmistelussa riittävästi kuuluisi.
Arvoisa herra puhemies! Sen vuoksi ehdotankin tässä yhteydessä hyväksyttäväksi
vastalauseen 1 mukaista lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta
edellyttää, että valmisteltaessa työelämän
lainsäädäntöä nostetaan
Suomen Yrittäjät ry yhdenvertaiseen asemaan työmarkkinoiden
keskusjärjestöjen kanssa."
Tämä lausuma ei siis puhu varsinaisista työehtosopimusneuvotteluista
ja työnantajaroolissa tapahtuvasta neuvottelemisesta, vaan
puhuu siitä, että kun valmistellaan työelämän
lainsäädäntöä, kuten
työaikakysymyksiä tai yhteistoimintalain mukaisia
kysymyksiä, niin silloin Suomen Yrittäjien pitäisi
tasavertaisesti pienempiä yrityksiä ja usein järjestäytymättömiä yrittäjiä edustavana
järjestönä olla
noissa neuvotteluissa mukana.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tennilä, te yrititte löytää sellaisia
sanamuotoja ja semmoisia ajatuksia, että olisin ollut äskeisessä puheenvuorossani
tämän lain vilpittömän hyväksymisen
kannalla. Tämä oli aivan väärä tulkinta,
enkä tiedä, pitäisikö minun
terävöittää puhetapaani, että ymmärrettäisiin,
missä hengessä sitä esitetään
ja tehdään, pitäisikö minulla olla
ketjut käsissä, mitkä helisisivät
ja kalisisivat koko ajan, että tietäisi, että ankarasti
ollaan vastaan, niin kuin ennen hevonen pelkäsi, kun kettinki
helisi. (Ed. Kuoppa: Hylkäättekö?) — Näin tätä maailmaa
katsottuna vieläkin, ed. Kuoppa, teroitan teille, että jos
laissa on jotain hyvääkin olemassa, niin sitä hyvää ei
pidä hyljätä sen takia, että siellä on
erinomaisen suuri epäkohta se, että sitä soveltamisalaa
ajetaan sieltä 30:stä 20:een, mikä on
suuri virhe.
Mutta, herra puhemies, ed. Zyskowicz puhui vastalauseen 1 mukaisesta
sisällöstä ja siitä, kuinka
tärkeätä on, että muun muassa
Suomen Yrittäjät pääsisi neuvottelemaan
aidosti ja sanomaan asiansa silloin, kun tämmöisiä asioita
valmistellaan. Se puheenvuoro oli niin hyvä, että lämpimästi
kannatan ed. Zyskowiczin esitystä.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Olen tämän ennenkin
sanonut täällä salissa ja istunnossa,
että suomalaisen työllisyyden turvaaminen perustuu
nyt ja tulevaisuudessa moniin asioihin. Niinhän se on,
että yritykset työllistävät
silloin, kun niiden toiminnalle on selkeä kysyntä.
Yritys, jolla ei ole kannattavaa liiketoimintaa, ei voi myöskään
työllistää. Pienet yritykset ovat pääsääntöisesti
yksittäisten yrittäjien johtamia, ja näin
niillä on myös kasvot. Yrityksen tärkein
voimavara on osaava ja sitoutunut henkilöstö.
Olen ollut itse yli 20 vuotta yritysmaailmassa mukana ja tiedän,
että jokainen menestyvä pienyritys haluaa pitää henkilöstöstään erittäin
hyvää huolta. Se on nimittäin ainut tae sille,
että yrityksellä on myös tulevaisuus.
Näin ollen yhteistoiminta syntyy parhaimmillaan työnantajan
ja työntekijän välisestä aidosta
luottamuksesta — korostan sanaa "aidosta".
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Tämä yhteistoimintalain uudistus
on selvä parannus ennen kaikkea työntekijöiden
näkökulmasta, mutta myöskin yrityksille
siinä tulee uusia, parempia toimintaedellytyksiä.
On myöskin totta se, mitä ed. Zyskowicz täällä sanoi,
että soveltamisala laajenee, eihän siinä mitään.
Näin se tapahtui, ja tästä sovittiin
yhdessä, niin kuin hän totesi; SAK, mutta, ed.
Zyskowicz, myös EK olivat erittäin voimakkaasti
vaikuttamassa siihen, että näin tapahtui. Se nyt
vaan tällä tavalla menee. Vaikka se ei meitä kaikkia
miellytä, kuitenkin ne uudistukset, joita tämän
lain myötä tulee, ajavat edelle tämän,
ja näin asiassa mennään.
Mutta sitten, puhemies, Vanhasen hallituksen teot yrittäjyyden
edistämiseksi kestävät kyllä vaikka
minkälaisen vertailun. Pitää kyllä hakea sellaista
hallitusta, joka niin paljon on yrittäjyyden eteen työtä tehnyt
ja merkittäviä uudistuksia saanut aikaan kuin
nyt on tapahtunut. Se on myöskin näkynyt meidän
työllisyyden kehittymisessä, kansantuotteen kehittymisessä,
toimeliaisuuden lisääntymisessä, yritysten
määrässä jne. Tästä on
turha meidän väitellä.
Edelleenkin, Suomen Yrittäjien asemaa näissä neuvottelupöydissä — olen
siitä samaa mieltä — pitää vahvistaa,
sitä pitää voimistaa, mutta pitää harkita
tarkkaan, mikä se tapa on, jotta hyviin vaikutuksiin päästään.
Puhemies, lopuksi: Aina silloin tällöin tulee väitteitä siitä,
kuka on sanonut mitäkin tämän lain hyväksymisestä tai
että ei missään tapauksessa tule sitä hyväksymään.
Me olemme kuitenkin hallituspuolueissa lähteneet siitä,
että tämä on yhteisesti sovittu ja se
tällaisenaan viedään läpi, ja
kukaan ei ole sanonut, että sitä ei missään tapauksessa
tältä soveltamisalan laajentumisenkaan osalta
hyväksyisi.
Mikko Kuoppa /vas:
Arvoisa puhemies! Minua vaan kiinnostaa kokoomuspuolueen kanta, onko
se puolesta vai vastaan. Samassa puheenvuorossa he kannattavat tätä lakia
ja vastustavat tätä lakia. On mielenkiintoista
todella nähdä, ovatko he puolesta vai vastaan.
Kun täällä vaadittiin Suomen Yrittäjien
mukaantuloa näihin neuvottelupöytiin, niin minä en pidä kyllä oikeana
sitä linjaa ainakaan, mitä Suomen Yrittäjien
nykyinen puheenjohtaja Eero Lehti on esittänyt julkisuudessa,
että ensimmäisenä ruvetaan sanomaan luottamusmiehiä irti. Kuitenkin
tämä yhteistoiminta yrityksissä perustuu
siihen, että työntekijöilläkin
on oikeus edustajaansa ja työntekijöitten edustaja
voi myöskin esittää ja vaatia sopimuksia
noudatettavaksi myöskin työntekijöitten
näkökannalta. Mielestäni tämä on
hyvin ristiriitainen tämä kokoomuksen kanta. Ei
voi olla yhtä aikaa kapitalistin puolella ja yhtä aikaa
työntekijän puolella. Jommankumman puolen joudutte
valitsemaan.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuopan puheenvuorosta voisi arvella, että ed.
Kuoppa haluaa ymmärtää tämän
asian aivan väärin. Teillä on semmoinen
tulkinta tässä härnätessänne
kokoomuslaisia puhumaan, keitä täällä ei
kovin paljon ole olemassa, niin kuin sielunvihollisella tutkiessaan
Raamattua, että löytää sieltä semmoisia
paikkoja, mitkä on vähän sen tyyppisiä,
että ei pidä paikkaansa.
Jos te, ed. Kuoppa, haluatte ymmärtää ja
nähdä, onko kokoomuksen henki kokonaan tämän puolesta,
niin ei suinkaan täällä olisi vastalauseesta äänestetty
eikä olisi myöskään sen sisällöstä äänestetty,
jos oltaisiin puolesta. Se on selkeä se; 30:stä 20:een
pudottaminen on semmoinen rintama, josta en ole ainakaan kuullut,
että kukaan kokoomuslainen olisi sitä toisin sanonut.
Herra puhemies! Kun äsken siteerasin ed. Tiilikaisen
puheenvuoroa ensimmäisen käsittelyn aikana, jäi
vähän käsitys — olikohan se
kevytmielisesti puhuttu taikka olenko ymmärtänyt ehkä vähän
varomattomasti väärin, mutta kun kuulin ed. Lepän
puheenvuoron — kyllä minulle siitä selvä käsitys
jäi, että keskusta on voimakkaasti ollut tätä hallituksessa
ajamassa ja tekemässä eikä oikeastaan
koskaan edes kyseenalaistanutkaan sitä rajaa 30:stä 20:een,
vaan tältä osin henki on sen tyyppinen, niin kuin
alun perin tämmöinen henki olisi ollutkin, mutta
tiedän, että se ei kuitenkaan sitä ole
ollut olemassa.
Ed. Kuoppa, me olemme monesta asiasta samaa mieltä,
mutta tässä meillä on aivan jyrkkä näkemysero.
Toivon, että te sen lopultakin ymmärrätte.
(Ed. Kuoppa: Oletteko puolesta vai vastaan?)
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Leppä korosti sitä,
että tätä soveltamisalan laajentamista
ei ole vaatinut pelkästään SAK vaan myös
erittäin voimakkaasti työnantajajärjestö EK.
Minulla on se käsitys, ed. Leppä, että nimenomaan
tämä soveltamisalan laajentaminen on sellainen
osa tätä EK:n ja SAK:n välistä kokonaiskompromissia,
jota nimenomaan SAK ajoi, siis soveltamisalan laajentaminen, ja että sitä ei
Elinkeinoelämän keskusliitto ajanut, ei voimakkaasti
eikä vähemmän voimakkaasti, vaikka on
tämän kokonaisuuden ollut valmis hyväksymään
ja on sitä ajanut voimakkaasti.
Mutta turha teidän, ed. Leppä, ja teidän
puolueenne keskustan tässä on mennä EK:n
selän taakse tai yrittää sen housuilla
istua tuleen. Kyllä te vastaatte omasta toiminnastanne.
Te olette tämän soveltamisalan laajennuksen ensimmäisessä käsittelyssä tähän
lakiin äänestäneet, ja yrittäjät
kyllä vaaleissa tietävät, mitä olette
olleet tältä osin tekemässä ja
mitä kantaa edustamassa.
Ed. Kuopalla on ilmeisiä vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä,
kun ed. Kuoppa edelleen tivaa sitä, mikä on kokoomuksen
kanta. Kuten täällä hyvin selväksi
esimerkiksi ed. Seppo Lahtela on asian tehnyt, niin emme missään
tapauksessa pitäneet oikeana emmekä hyväksyneet
tämän yhteistoimintalain soveltamisalan laajentamista yhä pienempiin
yrityksiin, tässä tapauksessa yli 20 mutta alle
30 henkeä työllistäviin yrityksiin.
Mitä sitten tulee Suomen Yrittäjien nykyiseen puheenjohtajaan
Eero Lehteen: puheenjohtajat tulevat ja puheenjohtajat menevät,
mutta meidän mielestämme on tärkeätä,
että myös pienempien yritysten ääni
kuuluisi, kun työelämän lainsäädäntöä valmistellaan.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! On aivan selvää, että silloin,
kun sekä SAK että EK tuovat yhteisen, yksimielisen
paperinsa, jossa molempien nimet ovat alla, he molemmat silloin kannattavat
sitä kokonaisuutta, joka meillä yhteistoimintalain
osalta pöydällä on. Siksi on vaikea kuvitella,
että ainakaan keskusta istuisi minkään
EK:n housuilla tässä. He ovat tuoneet yhdessä sen,
ja sitä on käsitelty, ja hallitus on siihen päätynyt.
Se on aivan selvä.
Ed. Zyskowicz, kokoomus kyllä nyt johdonmukaisesti
ennen vaaleja ... Tietenkin heidän näkökulmastaan
on ihan hyvä ja teidän näkökulmastanne
on ihan hyvä unohtaa kaikki ne teot, joita tällä hallituskaudella
on yrittäjyyden edistämiseksi tehty. Kyllä jos
ne teot pitäisi vaihtaa tähän nyt käsittelyssä olevaan
asiaan, niin luulisin, että myöskään
kokoomuksesta ei kukaan olisi vaihtamassa niitä merkittäviä myönteisiä uudistuksia,
joita on saatu aikaan.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin julkisesti esittämä analyysi
tästä laista on se, että tämä on
hyvä isoille yhtiöille, yrityksille, huono pienille.
Te teette siis valinnan, hyväksytte tämän
lain, koska se on hyvä isoille, mutta sanotte, että se
on silti huono pienille. Te teette rajun valinnan, jos teidän
analyysinne olisi oikea. Se on kuitenkin väärä,
ja te tiedätte itse sen. Te puhutte vain lämpimiksenne pelotellaksenne
pieniä yrityksiä. Se on minusta sääli,
koska siellä on todellisia ongelmia.
Keneltä se on pois, jos ja kun jatkossa informaatiota
annetaan myös pienemmissä yrityksissä työntekijöille?
Sehän on kaikille hyödyllistä, sekä yrittäjälle
että niille työntekijöille siellä pienissä yrityksissä.
Tämä on jotenkin hankalan kuuloista, että pelotellaan
ihan tahallaan ja turhan päiten pienyrittäjiä.
Olin Posiolla paneelissa lauantaina, yrittäjäväen
paneelissa. Siellä oli levinnyt tämmöinen
käsitys, että nyt tulee maailmanloppu, kun täällä eduskunnassa
tuommoisia oli puhuttu.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yritän vielä ed.
Tennilälle selittää tämän suhtautumiseni ja suhtautumisemme tähän asiaan.
Nykyiseen yhteistoimintalakiin nähden tässä hallituksen
esityksessä on parannuksia niiden yritysten kannalta, jotka
ovat yhteistoimintalain piirissä jo tänä päivänä.
Mutta sitä me emme pidä järkevänä,
että kun nykyistä yhteistoimintalakia niiden kannalta
parannetaan, jotka ovat jo yhteistoimintalain piirissä,
samalla yhteistoimintalain soveltamisaluetta ja soveltamisalaa laajennetaan yhä pienempiin
yrityksiin. Eiväthän nämä pienemmät
yritykset, joissa on 20 henkeä vaan ei 30 henkeä töissä,
ole aikaisemmin olleet tämän huonomman yhteistoimintalain
piirissä. He eivät toisin sanoen millään
tavoin tule osallisiksi niistä parannuksista, joita nyt
yhteistoimintalakiin tehdään. Heidän
tilanteensa ei mitenkään nykyiseen nähden
parane. Sen sijaan he tulevat ensimmäisen kerran koko yhteistoimintalain
piiriin ja saavat ne muodolliset velvoitteet ja sen ylimääräisen
byrokratian, joka yhteistoimintalakiin sisältyy, kannettavakseen.
Tästä, ed. Tennilä on kyse. Me puolustamme pienten
yrittäjien asemaa ja katsomme, että työllisyyden
kannalta ja myös yrittäjyyden kannalta olisi ollut
parempi, että tätä lain soveltamisalan laajennusta
ei olisi lainkaan tehty.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Jos te olette tosissanne ja pidätte
tätä katastrofina pienille yrityksille, teidän
pitää vastustaa minusta silloin tätä lakiesitystä.
(Ed. Zyskowicz: Me vastustimme sen laajentamista!) — Nyt
siitä päätetään, hyväksytään
tai hylätään se esitys, jonka hallitus
on antanut, jonka eduskunta on valiokunnassa käsitellyt,
josta nyt päätetään: hyväksytään
tai hylätään. — Nyt te pelaatte kaksilla
korteilla. Te kehutte, että tämä on isoille hyvä,
mutta pienille huono, ja sitten teette vielä valinnan eli
hyväksytte tämän lain, koska se on isoille
hyvä. Te hylkäätte, jos te olette tosissanne,
ne pienet yritykset, joita te väitätte puolustavanne.
Mutta en usko, että te olette edes tosissanne. Kaikki täällä tietävät,
että tässä ei tapahdu mitään
erityistä. Informaatiota jaetaan, ja se on vaan hyvä myös
pienissä yrityksissä.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua
työhuoneessani ja päätin tulla kertomaan
viime viikonvaihteen kokemukset. Viime viikolla käytin
varsinaisen puheenvuoron ja arvostelin kovasti tätä toimialan laajentamista
koskemaan 20 työntekijää käsittävät
yritykset.
Me kaikki varmaan viikonvaihteessa kierrämme paljon,
ja minä kävin seitsemässä pitäjässä ja tapasin
paljon yrittäjiä. Tapasin juurin tämän
kokoisia yrittäjiä, ja aivan yksiselitteinen viesti
sieltä oli, että tämä oli erittäin
huono päätös kaiken kaikkiaan eduskunnalta,
(Ed. Tennilä: Äänestäkää vastaan!)
tämän laajentaminen koskemaan 20 työpaikkaa
käsittäviä yrityksiä. — Me äänestimme
vastaan juuri tästä asiasta, ja silloin kerrottiin
perusteet, miksi me kokonaisuutena emme olleet sitä vastaan,
ed. Tennilä.
Minä sanon vielä kerran saman asian, jonka sanoin
viime viikolla: Jos se sama aivojen ruutimäärä,
jota on käytetty tämän asian osalta noin vuosi — ottaen
huomioon ministeriön, siellä ministeriön
valmistavan virkamieskoneiston, hallituksen, eduskunnan keskustelut — jos
se sama ruutimäärä olisi käytetty
pienten yrittäjien osalta mietittäessä,
mitä voitaisiin tehdä, että pienet yrittäjät
työllistäisivät tässä maassa
enemmän, olisi tehty kansalle suuri palvelus yritystoimintaa
ajatellen. Pitää muistaa, että keskeiset
työllistäjät ovat valtio, kunnat ja elinkeinoelämä.
Valtio ei lisää, kunnat eivät lisää,
siinä jää jäljelle vain elinkeinoelämä.
Kaikki me tässä salissa, ed. Tenniläkin,
tiedämme, että se jää silloin
pienten ja keskisuurten yrittäjien varaan se työllistäminen
ja nimenomaan pienten. Jokainen itsensä työllistävä ihminen
on kullan arvoinen. Tässä lyödään
korville tätä periaatetta.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Ettei vasemmiston kannasta tule epäselvyyttä,
niin tämä on ihan tosiasia, että pienten yritysten
varassa on Suomen työllistymisen lisääminen
jatkossa entistä enemmän. Tämä on päivänselvää,
ja se on sitä meillä Lapissakin. Mutta ei se ongelma
ole siinä, että siellä annetaan informaatiota,
niissä pienimmissäkin yrityksissä, työntekijöille,
niin kuin jatkossa tapahtuu. Te pelottelette nyt suotta pienyrittäjiä,
joilla on todellisia huolia ja tarpeita. Tässä tehdään
nyt raakaa politiikkaa, ja se pelko leviää. Siellä oli tämmöistä mielialaa
Posiollakin, että katastrofi on tulossa ja maailmanloppu
häämöttää, ja se on teidän
aikaansaannostanne, täysin perustelemattoman ja väärän
informaation jakamista.
Pienyrityksiä pitää mennä vastaan.
Siellä on todelliset ongelmat ihan jo sosiaaliturvasta
lähtien. Se on vakava kysymys, ja sitä pitää yhdessä ja
porukalla ajaa, mutta tämmöinen vaalienaluspelottelu tuntuu
pahalta. Minulla on hyvin lähellä pienyrittäjiä,
joihin te tätä propagandaa kohdistatte.
Keskustelu päättyy.