Leena Luhtanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on tässäkin uusi laki, joka korvaa vuodelta 1868 olevan vanhentumisasetuksen. Tässä on kyseessä niin sanottu yleislaki, jota sovelletaan, jollei muissa laeissa säädetä erityistä vanhentumisaikaa. Voi vielä sen todeta, että laki on velallisen hyväksi pakottava.

Kun tästä laista tänä päivänä, kun meillä hallitus on tehnyt erilaisia toimia velallisen aseman helpottamiseksi, on keskusteltu hyvin paljon, voin todeta sen, että kolmen vuoden yleinen vanhentumisaika alkaa kulua eräpäivästä, ja sen vielä lain sisällöstä, että eräissä muissa laeissa säädetyissä erityistapauksissa vanhentumisaika on kymmenen tai viisi vuotta. On huomattava se, että velan vanhentuminen voidaan katkaista, jolloin alkaa juosta uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Se on vielä ehkä syytä todeta, että vanhentunuttakin saatavaa voidaan käyttää kuittaukseen tai sen voi saada velallisen vakuudeksi antamasta omaisuudesta. Nämä seikat keskusteluttivat valiokuntaa suuresti, ja hyvin tärkeä näkökohta on se, jonka haluan erikseen mainita, että katkaisutoimilla velan vanhentuminen voidaan aina estää.

Valiokunnassa eniten tässä lakipaketissa keskustelutti se, olisiko tähän lakiesitykseen ja valiokunnan mietintöön tullut ottaa maininnat tai pykälät velan lopullisesta vanhentumisesta. Tämä perustuu siihen, että aikoinaan toimikunta esitti, että rahavelka voisi vanheta viidessätoista tai kahdessakymmenessä vuodessa, mutta hallituksen esittämään ja nyt päätettävään lakiin lopullista vanhentumista ei siis sisälly.

Tässä voi sen todeta, että todennäköisesti lähiaikoina täysistuntokäsittelyyn tulee vielä ulosottolain muutosehdotus lakivaliokunnasta. Tässä tullaan säätämään maksuvelvoitteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta. Tämä tulee tapauksesta riippuen olemaan viisitoista tai kaksikymmentä vuotta. Kun näitä vähän rinnakkain on käsitelty, voin todeta, että tässäkään tapauksessa velka ei automaattisesti lopullisesti vanhene, vaan täytäntöönpanokelpoisuus ulosotossa vanhenee.

Velan lopullinen vanheneminen oli valiokunnassa siinä määrin keskeisesti esillä, että päätimme yksimielisesti kaikesta huolimatta esittää pontta, jossa edellytettäisiin vielä selvitettävän velan lopullista vanhentumista. Se on valiokunnan lausumana. Todetaan vielä se, että valiokunta teki mietintöön vanhentumislakiin täsmennyksen, joka koskee vanhentumista yhden velallisen osalta silloin, kun velallisia on useita.

Valiokunta joutui täsmentämään työsopimuslain muutosehdotusta palkkasaatavan vanhentumista koskevalla kanneaikasäännöksellä. Lisäksi täydensimme osuuskuntalakia vastaavasti ylijäämän vanhentumissäännöksellä.

Kaiken kaikkiaan lakiesitys oli myös, rohkenen sanoa näin, sillä tavalla vaikea, että tämä on hyvin suuresti myös tänä päivänä julkisen keskustelun kohteena, mutta kaikesta huolimatta saimme tästä yksimielisen mietinnön.