Leena Luhtanen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on tässäkin
uusi laki, joka korvaa vuodelta 1868 olevan vanhentumisasetuksen.
Tässä on kyseessä niin sanottu yleislaki,
jota sovelletaan, jollei muissa laeissa säädetä erityistä vanhentumisaikaa.
Voi vielä sen todeta, että laki on velallisen
hyväksi pakottava.
Kun tästä laista tänä päivänä,
kun meillä hallitus on tehnyt erilaisia toimia velallisen
aseman helpottamiseksi, on keskusteltu hyvin paljon, voin todeta
sen, että kolmen vuoden yleinen vanhentumisaika alkaa kulua
eräpäivästä, ja sen vielä lain
sisällöstä, että eräissä muissa
laeissa säädetyissä erityistapauksissa
vanhentumisaika on kymmenen tai viisi vuotta. On huomattava se, että velan
vanhentuminen voidaan katkaista, jolloin alkaa juosta uusi, entisen
pituinen vanhentumisaika. Se on vielä ehkä syytä todeta,
että vanhentunuttakin saatavaa voidaan käyttää kuittaukseen
tai sen voi saada velallisen vakuudeksi antamasta omaisuudesta.
Nämä seikat keskusteluttivat valiokuntaa suuresti,
ja hyvin tärkeä näkökohta on
se, jonka haluan erikseen mainita, että katkaisutoimilla
velan vanhentuminen voidaan aina estää.
Valiokunnassa eniten tässä lakipaketissa keskustelutti
se, olisiko tähän lakiesitykseen ja valiokunnan
mietintöön tullut ottaa maininnat tai pykälät
velan lopullisesta vanhentumisesta. Tämä perustuu
siihen, että aikoinaan toimikunta esitti, että rahavelka
voisi vanheta viidessätoista tai kahdessakymmenessä vuodessa,
mutta hallituksen esittämään ja nyt päätettävään
lakiin lopullista vanhentumista ei siis sisälly.
Tässä voi sen todeta, että todennäköisesti
lähiaikoina täysistuntokäsittelyyn tulee
vielä ulosottolain muutosehdotus lakivaliokunnasta. Tässä tullaan
säätämään maksuvelvoitteen
täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta.
Tämä tulee tapauksesta riippuen olemaan
viisitoista tai kaksikymmentä vuotta. Kun näitä vähän
rinnakkain on käsitelty, voin todeta, että tässäkään
tapauksessa velka ei automaattisesti lopullisesti vanhene, vaan
täytäntöönpanokelpoisuus ulosotossa
vanhenee.
Velan lopullinen vanheneminen oli valiokunnassa siinä määrin
keskeisesti esillä, että päätimme
yksimielisesti kaikesta huolimatta esittää pontta,
jossa edellytettäisiin vielä selvitettävän velan
lopullista vanhentumista. Se on valiokunnan lausumana. Todetaan
vielä se, että valiokunta teki mietintöön
vanhentumislakiin täsmennyksen, joka koskee vanhentumista
yhden velallisen osalta silloin, kun velallisia on useita.
Valiokunta joutui täsmentämään
työsopimuslain muutosehdotusta palkkasaatavan vanhentumista
koskevalla kanneaikasäännöksellä.
Lisäksi täydensimme osuuskuntalakia vastaavasti
ylijäämän vanhentumissäännöksellä.
Kaiken kaikkiaan lakiesitys oli myös, rohkenen sanoa
näin, sillä tavalla vaikea, että tämä on hyvin
suuresti myös tänä päivänä julkisen
keskustelun kohteena, mutta kaikesta huolimatta saimme tästä yksimielisen
mietinnön.
Keskustelu päättyy.