Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran, mitä olen seurannut meidän kansanedustajien kansan puolta pitämistä näissä asioissa, niin jatkuvasti on luistettu ja lipsuttu siinä, kun annettiin kaupallisille televisioyhtiöille ja -firmoille kaikki ne oikeudet, mitä on annettu. Niissä velvoitettiin tiettyjä asioita uusintojen suhteen, tiettyjen urheilulähetysten suhteen, mutta koko ajan on mennyt pahemmaksi. MTV3 esimerkiksi jatkuvasti vähentää sitä tarjontaa, mitä Ylen maksuilla saa, omilta kanaviltaan, koko ajan supistaa ja supistaa, joten sanoisin "hyi" eräille tässä, varsinkin keskustan edustajille, joitten luulisi ymmärtävän, näitten nuorempien toimittajien, jotka kohta puhuvatkin tässä asiassa. Eli koko ajan siitä, mitä tässä luvattiin, että myös kansa saa maksamalla Ylen maksut laadukasta tarjontaa urheilun suhteen ja myös sarjafilmien suhteen, että ne eivät ole koko ajan sarjafilmien uusintoja ja uusintoja ja uusintoja — vähän kuin kävisi Anttilasta itse ostamassa halvalla dvd:n ja katselisi sitä — on koko ajan lipsuttu. Peräänkuuluttaisinkin nyt, kun tässä kohta tästä puhutaan, minkä takia tässä on annettu näin paljon periksi kaupallisille ja maksullisille kanaville.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen puuttui sinänsä tärkeään ongelmaan, mutta se ei liity tähän lakiin välittömästi.

Tässä on kysymys nimenomaan siitä, miten kaikille tarjottaisiin kohtuuhintainen internetyhteys ja sen nopeus voitaisiin nostaa 1 megabittiin sekunnissa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Sen toki myönnän, että juuri tässäkään asiassa markkinat eivät tätä hoida pelkästään vaan myös hallituksen on täytynyt ryhtyä tässä toimenpiteisiin. Nythän on myös sellainen ohjelma, että vuoteen 2015 mennessä joka kotiin pyritään turvaamaan riittävät laajakaistayhteydet ja internetyhteydet. Tässä on myös sellaisia tavoitteita, että on yleispalveluvelvoitetta, ja alueellinen tasa-arvo on tässä erityisesti tietysti tärkeä. Tavallaan tämä on myös kääntöpuoli sille, jos me teemme vihreää uudistusta autojen ja liikenteen suhteen: ihmiset pystyisivät toimimaan kotoa käsin enemmän, eikä tarvitsisi niin paljon sitten liikkua tien päällä ja käydä kaukana hoitamassa asioita, vaan voisi hoitaa niitä aika paljon laajakaistan kautta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Virtaselle sanoisin Yleisradion isommasta roolista Suomessa sen, että ei kaupallinen mediatoiminta tule koskaan palvelemaan kattavasti. Ne palvelut, joihin ihmisillä on tarvetta eri elämänaloilla, ja varsinkin alueellinen palvelu ovat jääneet kokonaan Yleisradion varaan, alueradiot, alue-tv:t. Jos Yleisradio ei saa riittävää rahoitusta jatkossa, niin sieltä se sitten pois otetaan. Kritiikkiä pitää olla, ja se on suotavaa myös Yleisradion suuntaan. Mutta se perustilanne olisi kyllä perussuomalaisissakin hyvä huomata, että ei täällä tähän kansainväliseen vyörytykseen mediapuolella ole muuta todellista vastinetta, vas-tauksen antajaa, suomalaisen kulttuurin ja tiedon tarpeen osalta kuin Yleisradio. Koettaisitte tämän opiskella.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse siitä, että nykyaikaiset internetyhteydet ja televiestintäyhteydet ovat kansalaisten tavoitettavissa. Aikanaan puhelinyhteys perustui langalliseen verkkoon, ja nyt viime aikoina on lankapuhelinverkkoja katkaistu ja -verkkoja myös purettu. Pidän tätä kehitystä hyvin takaperoisena. Oman syntymäkotinikin lankapuhelinyhteys katkaistiin TeliaSoneran toimesta, koska katsotaan, että maaseudulla ei kannata pitää puhelinlankoja käytössä.

Näen, että lankaverkko on kuitenkin perusasia silloin, jos halutaan turvata toimivat internet-, laajakaistayhteydet. Tämän vuoksi toivonkin, että käsiteltävänä olevaan asiaan liittyen selvitettäisiin sitä mahdollisuutta, että jos yksi operaattori haluaa lopettaa palvelujen tarjonnan sillä verkolla, joka on rakennettu, niin tehtäisiin mahdolliseksi — aivan kuten kotitalouksilla on mahdollisuus hankkia sähkö valitsemastaan sähköyhtiöstä — hankkia myöskin teleliikennepalvelut muilta operaattoreilta kuin siltä, joka niitä nykyisin operoi. Toivon, että tätä kysymystä pohdittaisiin vakavasti, sillä Suomessa ollaan ajamassa alas toimintakuntoista teleliikenneinfraa lankapuhelimien osalta. Sanotaan, että langattomat yhteydet korvaavat ne. Tästä on hyvin paljon kiistanalaista käsitystä itse palvelujen käyttäjillä, muun muassa Kuhmoisten kunnassa, Jämsän kaupungissa, Multialla jne.

On myös kysymys siitä, että jos joku haluaa, että sitä palvelumuotoa, mikä lankaverkolla on, käytetään, niin tähänkin pitää olla mahdollisuus. Tiedän, että nyt on suljettu lankapuhelinyhteyksiä, jotka ovat olleet toimivia, muutama vuosi sitten maakaapeloituja. Tiedän, että näitten järjestelmien rakentamiseen on käytetty myös yhteiskunnan tukivaroja — muun muassa Keski-Suomesta mainitsen Kuhmoisten, Multian, Petäjäveden kunnat, ja on eräitä muitakin — ja sitten nämä järjestelmät uhataan jättää käyttämättä. Pidän tätä hukkainvestointina.

Samoin katson, että vaikka on toimivat langattomat yhteydet, niin se on myös vaihtoehto häi-riötilanteissa, jos on langallinen yhteys, ja päinvastoin.

Toivon, että valiokuntakäsittelyssä löydetään myös tämä vaihtoehto, että on myös kilpailutus teleliikenteen markkinoille langallisessa viestintäverkossa.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Tässä on tulossa ilmeisesti vilkaskin keskustelu tästä "laajakaista yleispalveluksi" -periaatteesta, joka tässä nyt hyväksytään, mikä on erinomainen asia.

Mutta haluaisin nyt tässä keskustelun aluksi muistuttaa ed. Oinosen puheenvuoron jälkeen siitä, että edellinen eduskunta muutti viestintämarkkinalakia siltä osin, että kun puhelinpalvelu on yleispalvelua, niin nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että palvelun on oltava saatavissa, mutta laki ei ota kantaa teknologiaan. Eli lähtökohtaisesti teleoperaattori, joka yleispalveluvelvoitteella puhelinpalvelua tarjoaa, voi tarjota sen myös langattomasti, se on täysin lain mukaista. Olemme ministeriössä kiinnittäneet tähän asiaan huomiota, että silloin kun siirrytään kiinteästä puhelinpalvelusta puhtaasti langattomaan palveluun, luotettavuuden ja palvelun tason täytyy olla vähintään yhtä hyviä kuin kiinteässä puhelinyhteydessä. Olemme myös lähteneet siitä, että oikeuden menetyksiä ei tule sallia myöskään internetyhteyden tai laajakaistayhteyden puolella. Eli silloin kun tällainen kiinteä puhelinyhteys puretaan, silloin täytyy olla tarjolla saman yhteysnopeuden omaava langaton vaihtoehto. Nämä ongelmakysymykset ovat lähinnä koskeneet TeliaSoneran tarjoamia palveluja, ja olemme muuttamassa TeliaSoneran toimilupaa muun muassa siltä osin, että tämän langattoman palvelun täytyy olla sitten yhtä laadukasta kuin on kiinteä yhteys.

Lähtökohta on, että laki sallii myös langattoman puhelinpalvelun, mutta olemme hyvin tiukan kannan ministeriössä ottaneet siihen, että huolimatta siitä, että tämä laajakaista ei vielä ole yleispalvelua, siinä yhteydessä, kun tätä kiinteää verkkoa puretaan, laajakaistasta tulee yleispalvelu niille asiakkaille, joille ei kiinteää puhelinyhteyttä ole tarjottavissa.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, juuri tämä, mitä lopuksi sanoitte, on tämän lain ydin, ja on erittäin kannatettava asia, että laajakaistasta tulee nyt vihdoinkin yleispalvelun velvoitteen piiriin kuuluva palvelumuoto.

Toinen, mikä on tärkeä lähtökohta, on tämä teknologianeutraalisuus. On aivan selvää, että teknologia tuottaa aikanaan myöskin toimivan langattoman laajakaistan. Sen edistämiseksi pitää tietysti Suomessa tehdä kaikki voitava, koska tietoyhteiskuntapalvelujen saatavuus täytyy turvata myöskin sillä.

Mutta tämän lain ehkä se pahin heikkous on siinä, että kyllä tämä 1 megabitti on kovin vaatimaton taso, se on kovin vaatimaton nopeus eikä millään tavalla vastaa niitä todellisia tarpeita, mitä esimerkiksi maakunnissa ja maaseudullakin siellä olevien yritysten elinkeinojen, vaikkapa maa- ja metsätalouden piirissä toimivien elinkeinojen, piirissä on. Sen takia tämä toinen vaihe, tämän 100 megabitin saavuttaminen, on se, jonka saavuttamista pitää vaan nopeuttaa. Vuosi 2015 on kaukana, mutta tämän eteen pitää tehdä voitavamme, ja onhan tässä EU:n elvytyspaketissakin nyt rahoja sitten saatavissa maaseudun laajakaistan rakentamiseen. Tällä on ilman muuta suuri merkitys siinä, millä tavoin tietoyhteiskuntapalveluja tullaan käyttämään, miten niitä tuotetaan ja miten Suomi sitten kokonaisuudessaan etenee tietoyhteiskuntamaana.

Puhemies! Lopuksi totean vaan sen, että nyt voisi olla aika myöskin valtioneuvoston piirissään harkita sitä kysymystä, tulisiko valtion merkittävästi lisätä valtio-omistusta myöskin sen kaltaisissa teleyhtiöissä, joilla on runkoverkkoja. Tämä on aikaisemminkin keskusteltu keskustelunaihe, ja on nähtävissä, että tämä on strateginen osa-alue, mutta tähän liittyy sitten myöskin kenties parempi kehittämisen mahdollisuus, jos valtiolla olisi siinä merkittävämpi rooli myöskin omistajana. Sen kautta voitaisiin parempaa oh-jausta saada myöskin tähän aikataulutukseen, millä tavalla kiinteitä verkkoja tällä hetkellä puretaan ja millä tavalla sitten laajakaistaan laajasti ja nopeasti siirrytään.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika lailla samaan aiheeseen kuin ed. Laukkanen tässä halusin kiinnittää huomiota, että 1 megabitti on kyllä varsinkin yritystoiminnalle liian vähäinen nopeus. Siinä mielessä meidän täytyy nopeasti ponnistella kohti tuota 100:aa megabittiä. Tämähän on aluekehityksen kannalta aivan keskeinen asia, että pystytään liikkumaan nopeasti. Siksi itsekin haluan painottaa sitä, että tässä olisi tärkeää edetä nopeammin kuin vuoteen 2015 mennessä. Oikeastaan haluaisinkin ministeriltä kysyä, onko tässä realistista liikkua nopeammin, että oltaisiin esimerkiksi vuonna 2012 jo pitkällä tässä hankkeessa.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että kun laajakaistasta tulee yleispalvelu, niin lähdemme tällä 1 megabitin nopeudella, ja se johtuu ihan puhtaasti siitä, että vuoden 2009 loppuun mennessä Digitan 450-verkko kattaa 99,9-prosenttisesti tämän valtakunnan ja näin ollen meillä on yksi langaton verkko, joka kykenee tarjoamaan sen 1 megabitin nopeuden. Olemme antamassa lisää taajuuksia Digitalle, jotta vuoden 2010 loppuun mennessä erityisesti haja-asutusalueilla tämä 1 megan nopeus kyettäisiin nostamaan 2 megaan. Tässä on erittäin tärkeää huomata, että laki lähtee keskimääräisestä nopeudesta eli sallitaan noin 25 prosentin vaihtelu tämän 1 megabitin ympärillä, kun tällä hetkellä on ollut olemassa ongelmia kuluttajan näkökulmasta siinä, että on luvattu 1:tä megabittiä ja todellinen nopeus on ollut sitten 256 tai huomattavasti alhaisempi kuin se 1 megabitti. Tässä laissa lähdetään siitä, että kun puhutaan 1 megabitin yleispalvelusta, niin silloin se vaihteluväli ei kuitenkaan saa olla kovin suuri, se on keskimääräinen nopeus.

Todellakin vuoden 2010 loppuun mennessä tämä 1 megabitti nousee sitten 2:een. Sitä en tiedä, nouseeko sitten vielä julkisen palvelun yleispalveluvaatimus 2 megabittiin. Lähtökohta on ollut ministeriössä se, että se seuraisi keskimääräistä käytössä olevaa nopeutta, ja tällä hetkellä yli 50 prosenttia suomalaisista laajakaistoista on kuitenkin 1 megabitin nopeudella. Mutta siinä edustajat Laukkanen ja Kaikkonen ovat aivan oikeassa, että nopeustarve kasvaa koko ajan. Kun sähköinen asiointi lisääntyy, tarvitaan luotettavia symmetrisiä yhteyksiä, jotka pohjaavat hyvin useasti sitten kiinteisiin kuituihin. Näin ollen teemme kaikkemme sen eteen, että tämä tavoite 2015 toteutuisi todellakin viimeistään siihen mennessä.

Olen tänään viimeksi keskustellut Ficomin edustajan kanssa siitä, millä vauhdilla näitä verkkoja on mahdollisuus sitten saada aikaiseksi. Valitettavasti tosiasia on se, että vuosi 2009 on varattu selvitysten tekemisiin siitä, missä näitä pullonkauloja on, missä tarvitaan yhteiskunnallista tukea. Omasta puolestamme olemme todella iloisia, jos teleoperaattorit sitten jo vuonna 2009 saavat liikkeelle näitä hankkeita ja alueilta tulee hakemuksia. Lisäbudjetin yhteydessä tämän vuoden budjettiin jo varaudutaan resursseilla ja hallituksen kehyskokouksessa sovittiin myös siitä, että etupainotteisesti tätä 66:ta miljoonaa on mahdollisuus valtiovallan sitten jakaa, jos etenkin nämä EU:n elvytyspaketin tulevat kymmenet miljoonat sitten todellakin painottuvat vuosille 2009 ja 2010. Kysymys on nyt tällä hetkellä siitä, millä vauhdilla nämä selvitykset maakunnissa valmistuvat ja nämä varsinaiset hankkeet ja esitykset tulevat valtioneuvostolle, jotta sitä yhteiskunnan rahaa voidaan sitten jakaa. Olemme erittäin tyytyväisiä, jos vuonna 2012 meillä olisi 100 megaa kaikilla saatavilla.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että viestintämarkkinalakia muutetaan ja todella luodaan edellytykset sille, että nopeat laajakaistat ulotetaan koko maahan. Tästä lämmin kiitos ministerille ja myös hyvistä vastauksista, siitä että tämä asia on otettu todella vakavasti!

Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on todella tämä hallituksen strategia, joka hyväksyttiin joulukuussa 2008. 100 megan yhteys alkaa tänä päivänä olla esimerkiksi yritystoiminnalle aivan välttämättömyys. Pitää muistaa, että jos haluamme tähän maahan luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi bioenergia-alalle, mikä on tänä päivänä ihan välttämätöntä ilmastopoliittistenkin tavoitteiden takia, niin meidän on välttämätöntä luoda nopeat laajakaistayhteydet, koska se yritystoiminta sinällään vaatii jo erittäin korkeatasoista teknologiaa, esimerkiksi huoltotoimenpiteet edellyttävät aina laajakaistayhteyttä. Samoin nykyaikainen maatalous vaatii sen laajakaistan ihan itsestäänselvästi.

On erittäin arvokasta, että pidetään huoli siitä, että laadittava uusi 100 megan verkko on sitten vapaa kilpailtavaksi, etteivät sinne pääse nämä suuryritykset määräämään omalla liikestrategiallaan sitä, mitä tietoa sieltä saa ja ketkä siellä hallinnoivat sitä verkkoa, että se on vapaa. On tärkeää, että sinne voi tulla muitakin toimijoita, ettei käy niin, että taas nämä suuret toimijat pystyvät estämään pienten toimijoiden mukaantulon.

Maaseutualueella ei nyt kerta kaikkiaan ole toimivia yhteyksiä millään. On syytä muistaa, että laajakaistaverkon kehittäminen pitää aloittaa juuri sieltä, missä ne heikot alueet ovat. Kaupunkialueellahan nämä nopeat laajakaistayhteydet toimivat erittäin hyvin langattominakin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tästä 450-verkosta, mistä ministeri mainitsi: Valitettavastihan ei ole näin, että se toimisi jo nyt kunnolla, tai vuoden 2009 loppuunkaan mennessä, koska siellähän ratkaisee se, miten paljon vapaata yhteyttä on käytettävissä. Siinä on tietty määrä sitä kaistaa käytettävissä, ja jos se on varattu, niin se on aivan onneton, se yhteys. Elikkä se on valitettavasti näin, että vaikka ajatus on kaunis, sen toimivuus on jotain ihan muuta.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Itä-Suomesta olemme saaneet varmasti kaikki itäsuomalaiset kansanedustajat paljon viestejä tästä, että nimenomaan, niin kuin ed. Hoskonen sanoi, maaseutualueella tällä hetkellä yhteydet eivät toimi. Siinä suhteessa viestit, mitä on kerrottu, ovat kertoneet siitä, että laajakaistapalvelujen tarjonta ei ole toiminut markkinalähtöisesti ja markkinoiden toiminta ei ole taannut riittäviä viestintäpalvelujen edellytyksiä harvaanasutuilla alueilla. Siksi toivoisin, että nyt kun elvytyksestä puhutaan, ministeri, jos on mahdollista, kiirehtisi maakunnista näitä selvityksiä, että saataisiin tätä asiaa joudutettua ja mahdollisesti jo hankkeita liikkeelle tämän vuoden aikana. On hyvä, että on vuosi 2015 perälautana olemassa. Mutta nyt lienee niin, että olisi edullista rakentaa ja olisi järkevä ajankohta myöskin näille investoinneille.

Minusta on hyvää se, että on minimi, vähintään tuo 1 megabitti tässä, se on hyvä lähtökohta. Mutta niin kuin tässä muutamissa puheenvuoroissa on todettu, on perusteltua se, että pyritään jo lähtökohtaisesti suurempiin, parempiin, no-peuksiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella tämän 100 megabitin tehon pitäisi olla se tavoite. Tämä yleispalveluvelvoite on hyvin tärkeä asia, se koskee nimenomaan laajakaistayh-teyksiä. Mutta positiivinen hallituksen esitys tämä toki on.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös sähköisten palvelujen turvamekanismeihin ja myöskin varajärjestelmien tarpeellisuuteen, ja näihin varmasti myös ministeri omassa toiminnassaan kiinnittää huomiota.

Tässä tietysti hallitukselle voi todeta, että hyvää työtä — nopeampi aikataulu vain tässä 100 megabitin saavuttamisessa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä puheenvuoroa. Paitsi se, että tosiaankin nyt kaapeleita otettiin pois haja-asutusalueilla, totta kai myös tämä kasvava liikenne aiheuttaa kovan haasteen, kun olemassa olevat televäylät jaetaan käyttäjien kesken ja internet- ja puhelinliikenne kasvaa koko ajan ympäri maan.

Langattomuus on ollut ongelma myös Pirkanmaalla. Meille on tullut valituksia, että eivät ole täysin toimineet nämä yhteydet. Näissä täytyy olla tarkkana, ja on hyvä, että ministerillä on tästä tiukka ote, että nimenomaan annetaan palautetta sinne välityspäähän, että se toimii.

Tämä tavoite tosiaankin, 100 megabitin laajakaistayhteys 2015, on hieno, mutta varmasti monet yrittäjät kysyvät, miten se on vasta silloin, nythän sitä tarvittaisiin. Todella, jospa vaikka EU-rahaa saataisiin ja valtio voisi tulla jo nyt mukaan. Minusta tämä noudattaa hyvin pitkälle sitä pääministerinkin linjausta tästä kolmannesta linjasta, että valtio ottaa infrassa, niin liikenneinfrassa kuin tietoliikenneinfrassa, isomman roolin. Voisi olla hyvä olla strategisesti myös omistajana näissä teleyhtiöissä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Se, että maahan saadaan yleispalveluun pohjautuva uusi jakelujärjestelmä, langaton verkko, mahdollistaisi myös postipalveludirektiivillä nyt rajatun toiminnan uudelleenarvioinnin. Ensimmäisen luokan kirjeistä suuri osa varmaan jatkossa siirtyy laajakaistalla asiakkaalle välitettäväksi, ja tässä suhteessa Euroopan unionin postipalveludirektiivi tavallaan vanhenee nopeasti. Suomen kannattaisi ottaa aloitteellisuutta tässä asiassa ja pyrkiä vaikuttamaan siten, että postipalveludirektiiviä muutettaisiin. Suomen olosuhteissa se tarkoittaisi sitä, että yhdellä jakeluverkolla voitaisiin hoitaa sekä varhaiskanto että varsinainen postinkulku. Kansallisesti olisi myös ehkä välillisesti hyötyä siitä, että verkkoliiketoimintaan tarvittavien laitteiden ohjelmisto ja markkinat avautuisivat jälleen kerran toiselle tasolle, ja Suomella olisi tässä merkittäviä mahdollisuuksia.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä esitys todellakin tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia alueellisen tasa-arvon edistämiseen ja myös tärkeiden peruspalveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi terveydenhuollossa olisi paljon mahdollisuuksia lisätä sähköisiä palveluja ja sähköistä yhteydenpitoa. Ja varsinkin silloin, kun on kysymys kansalaisten tärkeistä peruspalveluista, on kyllä tärkeää, että alueellisesti kaikki kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa. Yhdyn myös niiden edustajien näkemykseen, jotka ovat toivoneet tämän kehityksen kiirehtimistä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että yhteiskunnan täytyy toimia tehokkaasti ja pitää ottaa myöskin kustannustehokkuus huomioon. Kysyntä on aivan keskeinen tekijä: jos on kysyntää, niin syntyy myöskin tarjontaa. Mutta kyllä olen vähän huolissani siitä, että jos rakennetaan kauheasti infraa, jolla on hyvin vähän käyttöä, niin kaikki joutuvat sen kuitenkin viime kädessä maksamaan, ja se merkitsee sitä, että kun infran kustannukset nousevat, niin silloin sen koko valtakunnallinen käyttö vähenee. Eli tässä suhteessa kyllä myöskin kysyntä täytyy ottaa huomioon.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Sasille: Vaikka tilaajien enemmistön käytössä on jo nyt, voi sanoa, ehdotetun yhteysnopeuden tasoinen internetyhteys, niin sitä ei ole kuitenkaan edelleenkään saatavilla tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Tässä näkisin, että alueellinen tasa-arvo ja tietoyhteiskuntakehitys, jota me kiritämme kaikkialla maassa, tulee mielestäni ottaa huomioon.

Minusta tuo ed. Lehden puheenvuoro on selvittämisen arvoinen. Minusta siinä oli hyviä perusteita.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Sasille kommentti: Kuitenkin on vähän sillä tavalla, että esimerkiksi maataloudessa ja karjataloudessa tarvitaan modernissa taloudessa näitä nopeita laajakaistayhteyksiä. Elikkä toisin sanoen siis se verkko joka tapauksessa joudutaan rakentamaan, ja se neljäsataaviisikymppinen ei nyt täytä niitä vaatimuksia. Minäkin olen vaivannut ministeriä kirjallisella kysymyksellä olosuhteiden pakosta tässä asiassa. Elikkä siis me yhteisesti maksamme, kun kehitys vaatii jotakin tiettyä tasoa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi kiinnitti huomiota ihan hyvään asiaan. Ruotsissahan lähdettiin siitä, että rakennettiin verkko ensin, ja sitten palveluja ei tullutkaan. Tämäkin on hyvä näkökohta, mutta minä korostaisin edelleen sitä, että maaseudulla varsinkin kyllä käyttäjiä olisi mutta kapasiteetti ei riitä. Eli tässä mielessä meidän täytyy koettaa taata alueellisesti kattava internetverkko.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Minuutti riittää.

Ihan lyhyesti tässä: Juuri nyt, kun tästä tulee julkinen palvelu, sen täytyy olla hyvää, sen täytyy olla kohtuuhintaista, sen täytyy olla luotettavaa, mutta kun tämä laki astuu voimaan vasta 2010, niin sitä ennen emme voi vaatia näitä ominaisuuksia. Mutta aivan varmasti 2010 langaton laajakaista, Digitan 450-verkko, silloin kun se yleispalveluna tarjotaan, tulee täyttämään nämä kriteerit, ja näin ollen kaiken palveluntarjonnan taso ja laatu paranee, erityisesti haja-asutusalueilla. Tämä kansallinen laajakaistastrategia lähtee siitä, että yksi kolmasosa valtiolta, yksi kolmasosa teleoperaattoreilta ja yksi kolmasosa kunnilta plus EU-rahasta, ja näin ollen tässä viimeisessä 5 prosentissa tullaan vahvasti julkisella panostuksella huolehtimaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvät ja nopeat yhteydet saatavilla.